Kaupunginhallitus
Esityslista 19.01.2026/Asianro 11

Kaupunginhallitus 19.01.2026  

Valmistelija: kaupunginjuristi Elina Amnell-Holzhäuser, puh. 020 615 7649, elina.amnell(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Kaupunginjohtaja käytti 10.12.2025 otto-oikeutta työllisyysjohtajan 1.12.2025 tekemään viranhaltijapäätökseen § 33, joka koski palvelupäällikön vakituisen viran täyttämistä. Otto-oikeuden käyttämisen johdosta asia siirtyi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. 

Kaupunginhallitus päätti 15.12.2025, § 318, kumota työllisyysjohtajan viranhaltijapäätöksen ja palauttaa asian apulaiskaupunginjohtajan uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti velvoittaa apulaiskaupunginjohtajan selvittämään, onko työllisyysjohtajan menettelyssä perusteita virkavastuun laiminlyönnin edellyttämään sanktioon.

Kaupunginhallituksen päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus.

Alla esitetyin perustein oikaisuvaatimus otetaan tutkittavaksi ja se esitetään hylättäväksi perusteettomana.

Päätösvallan perusteet

Kuntalain 134 §:n 1. momentissa säädetään muun ohella, että kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. 2. momentissa säädetään muun ohella, että oikaisuvaatimus tehdään 1. momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. 3. momentin mukaan, jos kunnanhallitus on 92 §:n nojalla ottanut alaisensa viranomaisen tai jaostonsa päättämän asian käsiteltäväkseen, päätöksestä tehty oikaisuvaatimus on käsiteltävä kunnanhallituksessa.

Kuntalain 137 §:ssä säädetään muun ohella, että oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:ssä säädetään muun ohella, että oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kaupunginhallituksen päätös 15.12.2025, § 318, oikaisuvaatimusohjeineen on annettu tiedoksi asianosaisille sähköisesti 16.12.2025, jolloin se on myös annettu tiedoksi kunnan jäsenille asettamalla päätöspöytäkirja oikaisuvaatimusohjeineen nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon. Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä on toimitettu kaupungin kirjaamoon 16.12.2025. Oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen. Koska oikaisuvaatimus on tehty sille säädetyssä määräajassa (kuntalaki 138 §) ja oikaisuvaatimuksen on tehnyt siihen oikeutettu (kuntalaki 137 §), otetaan oikaisuvaatimus tutkittavaksi.

Asian valmistelu

Tausta ja käsittelyvaiheet

Kouvolan kaupungin työllisyys- ja yrityspalveluille haettiin palvelupäällikköä vakituiseen virkasuhteeseen 1.2.2026 alkaen. Hakuilmoitus oli julkaistu kuntarekry.fi sivustolla 1.10–14.10.2025 välisenä aikana. Hakemuksia virkaan tuli yhteensä 58 kappaletta. Viran kelpoisuusvaatimukseksi oli asetettu soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito. Haastatteluun kutsuttiin hakemusten perusteella 7 hakijaa, joiden oli arvioitu täyttävän kelpoisuusvaatimukset. Neljälle haastatelluista teetettiin henkilöarviointi. Palvelupäällikön virkaan valittiin työllisyysjohtajan 1.12.2025 tekemällä päätöksellä § 33 ---------------. Viranhaltijapäätöksessä todettiin valitun henkilön täyttävän koulutukseen, työkokemukseen ja haastatteluun perustuvan kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten palvelupäällikön viran kelpoisuusvaatimukset ja muut hakuilmoituksessa mainitut valintaperusteet.

Päätöksenteon jälkeen työllisyysjohtajan viranhaltijapäätöksessä havaittiin virheellisyys: virkaan valitulla ei ollut kelpoisuusehdoksi määriteltyä soveltuvaa korkeakoulututkintoa, eikä hän siten täyttänyt viran kelpoisuusehtoa koulutusvaatimuksen osalta. Muut 6 haastateltua täyttivät kelpoisuusehdot.

Koska työllisyysjohtajan viranhaltijapäätöstä rasitti ilmeinen laillisuusvirhe, käynnisti päätöksentekijänä oleva työllisyysjohtaja hallintolain 8 luvun 50 §:n mukaisen korjaamismenettelyn. Kyseisen säännöksen 1 momentissa säädetään, että viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos: 1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen; 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen; 3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai 4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. 2 momentin mukaan päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

Palvelupäällikön virantäytössä asianosaisina olleille hakijoille ilmoitettiin korjausmenettelyn aloittamisesta 5.12.2025.

Koska virkaan valittu asianosainen ei ollut antanut hakuprosessin aikana mitään virheellistä tietoa eikä hän muutoinkaan ollut myötävaikuttanut hallintopäätöksen virheellisyyteen, todettiin työllisyysjohtajan viranhaltijapäätöksen korjaamisen hallintolain mukaisessa menettelyssä edellyttävän virkaan valitun asianosaisen suostumusta kyseisen lain 50.2 §:n mukaisesti. Suostumus tulkittiin edellytykseksi, koska päätöksen korjaaminen (päätöksen poistaminen ja asian ratkaiseminen uudelleen) olisi merkinnyt toisen virkaa hakeneen ja kelpoisuusehdot täyttävän henkilön valintaa, ja korjaaminen olisi siten tapahtunut valitun, kelpoisuusehdot täyttämättömän, asianosaisen vahingoksi.

Virkaan valittu asianosainen ilmoitti 8.12.2025, ettei hän suostu korjaamismenettelyyn hänen vahingokseen.

Koska työllisyysjohtajan päätöstä rasitti ilmeinen laillisuusvirhe, jonka korjaamiseen asianosainen ei antanut suostumusta, päätti kaupunginjohtaja kuntalain 92 §:n nojalla käyttää otto-oikeutta työllisyysjohtajan viranhaltijapäätökseen. Otto-oikeuden käytön johdosta asian käsittely siirtyi kaupunginhallitukselle, joka teki asiassa päätöksen ja muun ohella kumosi työllisyysjohtajan viranhaltijapäätöksen ja palautti asian toisen viranhaltijan, apulaiskaupunginjohtajan, käsiteltäväksi.

Kaupunginhallituksen 15.12.2025 tekemä päätös § 318 merkitsee, että palvelupäällikön virantäyttöpäätös tullaan käsittelemään uudelleen apulaiskaupunginjohtajan toimesta. 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan ensisijaisesti, että kaupunginhallitus kumoaa 15.12.2025 tekemänsä päätöksen § 318, ja toissijaisesti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että hakuilmoituksen mukainen kelpoisuusvaatimus tulkitaan oikein ja yhdenmukaisesti, hallintolain 50 §:n suostumusta ja luottamuksensuojaa koskevat rajoitukset otetaan huomioon, ja että päätöstä ei muuteta asianosainen vahingoksi hallintolain suojaavia säännöksiä kiertäen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perustelut ja kannanotot vaatimusten perusteluihin kohdittain

1. Kelpoisuusvaatimuksen määrittely

Oikaisuvaatimusta on perusteltu siten, että viran kelpoisuusvaatimus ei perustunut lakiin tai asetukseen eikä kyse ole lakisääteisestä erityiskelpoisuudesta. Työnantajalla on harkintavaltaa kunnan itse määrittelemän yleisen kelpoisuusehdon osalta. Kaupunginhallitus on jälkikäteen tulkinnut kelpoisuusvaatimuksen ehdottomaksi vaatimukseksi suoritetusta alemmasta tai ylemmästä korkeakoulututkinnosta hakuajan päättyessä, vaikka tällaista täsmennystä ei hakuilmoituksessa ollut.

Perustelun osalta todetaan seuraavaa:

Palvelupäällikön viran kelpoisuusvaatimuksia ei ole määritelty lainsäädännössä ja siten kelpoisuusvaatimusten määrittely perustuu kaupungin omaan päätöksentekoon.

Kaupungin hallintosäännön 38 §:n 2. momentin mukaan ”Muiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista päätetään viran perustamisen yhteydessä. Kelpoisuusvaatimusten muuttamisesta päättää henkilöstöjohtaja.” 36 §:n 1. momentissa säädetään muun ohella, että kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Palvelupäällikön viran kelpoisuusvaatimukset on, hallintosääntöön perustuen, määritelty kaupunginhallituksen päätöksellä 25.11.2024 § 244. Kyseisellä päätöksellä perustettiin TE-uudistuksen toimeenpanon valmistelun yhteydessä muun muassa neljä palvelupäällikön virkaa, joiden kelpoisuusvaatimukseksi määriteltiin päätöksen liitteestä ilmenevällä tavalla soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädetään muun ohella, että sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimuksista säädetään edellä mainitun lain 6 §:ssä, jossa todetaan muun ohella, että virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty taikka kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos siitä erikseen säädetään taikka kunta erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päättää.

Edellä mainitun lain esitöissä (HE 196/2002, 5 §:n yksityiskohtaiset perustelut) todetaan kelpoisuusvaatimusten osalta muun muassa seuraavaa: ”Virkasuhteeseen ottamisen edellytyksenä on lakiehdotuksen 6 §:n mukaan se, että henkilöllä on säädetty tai määrätty kelpoisuus. Kelpoisuus voidaan osoittaa esimerkiksi tutkintotodistuksilla, kielitaitoa koskevilla todistuksilla, aikaisempia palvelussuhteita koskevilla työtodistuksilla tai nimikirjanotteella. […] Lisäksi ehdotetaan nykyistä käytäntöä vastaavasti säädettäväksi, että hakijan tulisi täyttää kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättymiseen mennessä. Säännös merkitsisi esimerkiksi tutkintojen osalta sitä, että tutkintotodistuksen tulee olla annettu ennen hakuajan päätymistä. Pelkästään tutkintovaatimuksiin kuuluvien kaikkien opinnäytteiden suorittaminen ennen hakuajan päättymistä ei siis riittäisi.”

Kaupunginhallitus on päättänyt palvelupäällikön viran kelpoisuusehdot (25.11.2024, § 244). Kelpoisuusehdoksi on määritelty muiden vaatimusten ohella soveltuva korkeakoulututkinto. Soveltuva korkeakoulututkinto kelpoisuusvaatimuksena tarkoittaa, että kelpoiseksi katsottavalla hakijalla tulee olla jokin soveltuva alempi tai ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä. Mikäli näin ei ole, ei kyseinen hakija täytä kelpoisuusvaatimusta, vaikka hänellä olisi esimerkiksi osa tutkintoon kuuluvista opinnoista suoritettuna.

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, ettei hakuilmoituksessa oltu täsmennetty, että suoritus alemmasta tai ylemmästä korkeakoulututkinnosta hakuajan päättyessä on ehdoton edellytys, vaan se on vasta jälkikäteen tulkittu sellaiseksi. Näiltä osin todetaan, että hakuilmoituksessa kelpoisuusehto oli kirjattu seuraavasti: ”Tehtävän kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus ja riittävä johtamistaito”. Kelpoisuusehto on siten hakuilmoituksessa ilmoitettu selvästi ja yksiselitteisesti. Huomioon ottaen kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 5 §:n ja 6 §:n sääntely, ei kyseistä kelpoisuusvaatimusta hakuilmoituksessa voi objektiivisesti arvioiden tulkita muulla tavalla kuin, että kyseinen tutkinto tulee olla suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä.

2. Kelpoisuusehdon tulkinta rekrytoinnissa

Oikaisuvaatimusta on perusteltu myös siten, että viranhaltijapäätöksessä kelpoisuusvaatimuksia tulkittiin kokonaisuutena ja kokonaisharkintana, tehtävässä ei ollut lakisääteisiä erityisiä kelpoisuusehtoja, kaikki 58 hakijaa katsottiin kelpoisuusehdot täyttäviksi ja haastatteluun kutsuttiin 7 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Kaupunginhallituksen päätöstä väitetään ristiriitaiseksi siitä syystä, että asianosainen todetaan kelpoiseksi koko rekrytointiprosessin ajan, mutta jälkikäteen väitetään kelpoisuuden puuttuvan. Kyse ei ole ilmeisestä virheestä, vaan jälkikäteisestä oikeudellisen tulkinnan muuttamisesta.

Perustelun osalta todetaan seuraavaa:

Työllisyysjohtajan viranhaltijapäätös 1.12.2025, § 33, on virheellinen siltä osin, kun valitun hakijan on katsottu täyttävän kelpoisuusehdot ja siltä osin kuin päätöksessä todetaan kaikkien 58 hakijan täyttävän kelpoisuusehdot. Kyseessä on selvä lain soveltamisessa tapahtunut virhe, joka on johtanut työllisyysjohtajan päätöksen ilmeiseen sisällölliseen virheellisyyteen.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 5 ja 6 §:t eivät mahdollista sitä, että vakituiseen virkasuhteeseen otettaisiin henkilö, joka ei täytä ennalta päätettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Sääntely näiltä osin ei jätä varaa tulkinnalle.

Kelpoisuusvaatimukset täyttämättömän hakijan valinta olisi erityisestä syystä mahdollista vain, mikäli kyseessä olisi määräaikainen virkasuhde, josta nyt ei kuitenkaan ole kyse.

3. Hallintolain 50 §:n soveltaminen ja otto-oikeuden käyttäminen

Oikaisuvaatimusta on perusteltu myös siten, että otto-oikeutta on käytetty hallintolain 50 §:n oikeusturvaa turvaavien säännösten kiertämiseen ja tällainen menettely on hallinto-oikeudellisesti ongelmallinen ja vastoin hyvän hallinnon periaatteita.

Perustelun osalta todetaan seuraavaa:

Hallintolain 8 luvussa säädetään päätöksessä olevan virheen korjaamisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä. 50 § mahdollistaa asiavirheen korjaamisen säännöksestä ilmenevin edellytyksin. Itseoikaisumenettelyn tarkoituksena on, että päätöksen tehneellä viranomaisella on mahdollisuus korjata päätöksessä olevat selvät ja ilmeiset virheet, mikä on oikeussuojajärjestelmän tavoitteiden kannalta varsin tarkoituksenmukaista. 50 § mahdollistaa päätöksen korjaamisen myös tilanteissa, joissa päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää kuitenkin asianosaisen suostumusta, kun on kyse 1. momentin 1-3 kohdissa tarkoitetuista tilanteista.

Otto-oikeudesta puolestaan säädetään kuntalaissa. Sen 92 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. 5 momentissa säädetään asiaryhmät, joissa otto-oikeutta ei voi käyttää. Niitä ovat lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevat asiat (1. kohta), yksilöön kohdistuvat opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asiat (2. kohta) ja 51 §:ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirretyt asiat, jos asianomaiset kunnat niin sopivat (3. kohta).

Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi säädetään myös kaupungin hallintosäännön 31 ja 32 §:issä.

Otto-oikeuden tarkoituksena on varmistaa kunnan päätöksenteossa ylempi valvonta ja mahdollistaa alemman tason päätösten korjaaminen tai muuttaminen, jotta kunnan yleinen hallinto tulee hoidetuksi yhtenäisesti ja kunnan etua parhaiten edistävällä tavalla. Kaupunginhallitus vastaa muiden tehtäviensä ohella kuntalain 39 §:n perusteella myös kunnan hallinnosta, sisäisen valvonnan järjestämisestä, kunnan edun valvomisesta ja kunnan toiminnan yhteensovittamisesta, joten kaupunginhallituksen lakiin perustuvan otto-oikeuden käyttäminen tarvittaessa on tästäkin näkökulmasta hyvin olennaista. 

92 §:n mukaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voidaan ottaa sen alaisen viranomaisen päättämä asia, jonka osalta otto-oikeuden käyttämistä ei ole suljettu pois 92 §:n 5 momentissa tai kaupungin omassa hallintosäännössä. Henkilövalinnat ovat päätöksiä, joissa on aina mahdollisuus otto-oikeuden käyttämiseen (kuntaliitto.fi/laki/kunnan-paatoksenteko/otto-oikeus). Siten otto-oikeuden käyttäminen työllisyysjohtajan virantäyttöä koskevaan päätökseen on ollut lain ja hallintosäännön mukaista.

Hallintolain 8 luvun mukainen korjaamismenettely ja kuntalakiin perustuva otto-oikeuden käyttäminen ovat toisistaan erillisiä oikeudellisia menettelyitä eikä korjaamismenettelyn vireilläolo estä otto-oikeuden käyttämistä.

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että kaupunginhallituksen menettely olisi hallintolain 50 §:n oikeusturvaa turvaavien säännösten kiertämistä ja hallinto-oikeudellisesti ongelmallista ja hyvän hallinnon vastaista. Näiltä osin todetaan, että otto-oikeuden käyttäminen perustuu kuntalakiin ja menettely tulkitaan hallinnon sisäiseksi asian käsittelyn jatkamiseksi. Se ei loukkaa asianosaisen oikeusturvaa millään tavalla ja oikeusturva toteutuu menettelyssä siten, että asianosaisella on mahdollisuus hakea muutosta ylemmän toimielimen tekemään päätökseen. Kuntalain 92 § ei edellytä asianosaisen tai muunkaan tahon suostumusta otto-oikeuden käyttämiseen.  Otto-oikeuden käyttämistä nyt kyseessä olevassa asiassa ei siten voida miltään osin katsoa hallinto-oikeudellisesti ongelmalliseksi tai hyvän hallinnon perusteiden vastaiseksi.

Kaikessa julkisessa toiminnassa tulee noudattaa tarkoin lakia ja tästä syystä olennaista on, että kunnan viranomaisen päätökset ovat oikeudellisesti virheettömiä. Mikäli virkaan valittaisiin henkilö, joka ei täytä viran kelpoisuusvaatimuksia, olisi henkilövalinta kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain vastainen.

4. Luottamuksensuojaperiaatetta koskeva asia

Oikaisuvaatimusta on perusteltu myös siten, että kaupunginhallituksen päätöksessä ei ole arvioitu luottamuksensuojan merkitystä, vaikka asianosainen on luottanut viranhaltijapäätöksen pysyvyyteen ja hän on tehnyt -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------. Päätöksen muuttaminen aiheuttaa asianosaiselle -------------------------------------.

Perustelun osalta todetaan seuraavaa:

Hallintolain 6 §:ssä säädetään muun ohella, että viranomaisten toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Edellä mainitun luottamuksen suojaamisen keskeisenä sisältönä on lain esitöiden mukaan (HE 72/2002, yksityiskohtaiset perustelut, 6 §), että yksityisten tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. Luottamuksen suojaaminen koskee oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Tämä edellyttää, että suojaamisen kohteena olevat odotukset voidaan perustaa viime kädessä johonkin oikeusjärjestyksen kokonaisuuden keskeisistä ainesosista, joita ovat esimerkiksi lainsäädäntö ja yleiset oikeusperiaatteet.

Kunnallisessa päätöksenteossa päätökset tulevat lainvoimaisiksi aikaisintaan muutoksenhakuajan päätyttyä. Kunnan viranomaisen päätöksiin voi tavallisesti hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen. Vaikka hallintolain 6 §:n mukainen luottamuksensuojaperiaate suojaa hallinnossa asioivan ja asianosaisen oikeutettuja odotuksia, se ei muodosta estettä päätöksen muuttumiselle joko säännönmukaisen muutoksenhaun kautta tai kuntalakiin perustuvan otto-oikeuden puitteissa. Koska kaupunginjohtaja on käyttänyt kuntalain 92 §:n mukaista otto-oikeutta ja kaupunginhallitus on käsitellyt asian laissa säädetyssä määräajassa, päätöksentekoprosessi on ollut oikeudellisesti kesken, eikä asianosaiselle ole voinut syntyä sellaista suojattavaa oikeutta tai perusteltua odotusta päätöksen pysyvyydestä, joka olisi estänyt asian uudelleen käsittelemisen ja ratkaisemisen. Asianosaisen on objektiivisesti arvioiden tullut olla tietoinen niin muutoksenhaun kuin myös otto-oikeuden käytön mahdollisuudesta kunnallisen viranomaisen päätöksenteossa.

Kokonaisuus

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista perustetta, jonka nojalla kaupunginhallituksen päätös 15.12.2025, § 318, olisi syytä kumota taikka palauttaa asiaa uudelleen valmisteltavaksi. Siten oikaisuvaatimus tulisi hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana.

Tämän päätöksen liitteenä on saapunut oikaisuvaatimus 16.12.2025 sekä oheismateriaalina kaupunginhallituksen päätös 25.11.2024, § 244 liitteineen.

Lisätietoja: kaupunginjuristi Elina Amnell-Holzhäuser, p. 020 615 7649, elina.amnell(at)kouvola.fi, työllisyysjohtaja Sami-Pekka Kalliokoski, p. 020 615 7631, sami-pekka.kalliokoski(at)kouvola.fi.

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää hylätä sen 15.12.2025 tekemästä päätöksestä § 318, tehdyn oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan perusteettomana edellä esitetyin perustein.

Kaupunginhallituksen päätös: