Kasvatus- ja opetuslautakunta
Esityslista 10.12.2025/Asianro 4

Kasvatus- ja opetuslautakunta 10.12.2025  

Valmistelija: varhaiskasvatuspäällikkö Tiina Kirvesniemi, puh. 020 615 7224, tiina.kirvesniemi(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Lasten määrä vähenee Kouvolassa voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Varhaiskasvatuspaikkoja on jo tällä hetkellä liikaa suhteessa palvelutarpeeseen. Palveluverkkosuunnitelma määrittelee, missä laajuudessa varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan sekä niiden järjestämistavan. Palveluverkkosuunnitelma on ylätason strateginen linjaus, jonka pohjalta voidaan tulevien vuosien aikana lakkauttaa päiväkoteja vastaamaan paremmin palvelutarvetta. Tarpeeseen sovitettu palvelutarjonta tuottaa merkittäviä säästöjä tila- ja henkilöstökuluissa.

Valtuustokaudella 2025–2029 suljettavaksi suunniteltuja päiväkoteja ovat Upseerin, Mäyränkorven, Viialan, Käpylän, Nurmilinnun, Ekholmintien ja Puistolan päiväkodin. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuutta luopua Lehtomäen ja Haanojan sivutoimipisteistä. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää varhaiskasvatusyksiköiden lakkauttamisesta. Palveluverkon tiivistämistä voidaan nopeuttaa, mikäli lasten määrän kehitys sen sallii tai toisaalta lasten määrän lisääntyessä yksiköiden lakkautuksia voidaan myöhentää.

Asian valmistelun tausta, päätösvallan perusteet ja kuntastrategian mukainen peruste valmistelulle

Kaupungin johtamisjärjestelmässä valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kaupungin päätösvaltaa (hallintosääntö 1 luku §2). Se päättää koko kaupunkia koskevasta varhaiskasvatuksen palveluverkosta. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan kasvatus- ja opetuslautakunta päättää yksittäisten päiväkotien lakkauttamisesta (5 luku § 23). Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 27.9.2023 § 72 vuosille 2024–2027 talous- ja henkilöstösuunnitelman, jossa linjattiin tulevat sopeutustoimet talouden tasapainottamiseksi. Sopeutustoimet sisälsivät palveluverkkopäätöksiä, joilla linjattiin varhaiskasvatuksessa tarjottavien palvelujen laajuutta ja järjestämistapaa. Lasten määrän vähetessä on tarpeen päivittää tätä suunnitelmaa.

Lasten määrän ennustetaan vähenevän voimakkaasti seuraavien vuosien aikana Kouvolassa. Vuonna 2013 Kouvolassa syntyi 767 lasta ja syntyneiden määrä on vähentynyt lähes lineaarisesti niin, että vuonna 2024 syntyi vain 389 lasta. Vuoden 2025 ennuste on reilut 400 lasta. Myös valtakunnallisten väestöennusteiden perusteella tilanne näyttää heikolta.

Varhaiskasvatuspalvelujen tarvetta on pyritty ennakoimaan syntyneiden lasten määrän perusteella postinumeroalueittain, mutta syntymäsijainti ei kuitenkaan tyhjentävästi ennakoi tulevaa varhaiskasvatuspaikkaa. Alueelliset erot kaupungin sisällä ovat suuria, ja maantieteellisesti laaja kaupunkirakenne haastaa palveluiden järjestämistä. Nykyisessä palvelurakenteessa on osin peruja vanhoista peruskunnista.  Jokaiselle on lapsella subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, mutta perhe hakeutuu haluamaansa palveluun, kuten esimerkiksi perhepäivähoito tai kunnallinen tai yksityinen päiväkoti. Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on noussut viime vuosina, mutta on oletettavaa, että osallistumisasteen nousu hidastuu tulevina vuosina.

Lasten määrän vähenemisen myötä Kouvolassa on tultu tilanteeseen, jossa varhaiskasvatuspaikkoja on liikaa suhteessa palvelutarpeeseen. FCG:n laskelmien mukaan laskennallisesti vapaita hoitopaikkoja on noin 410. Tällä hetkellä maksetaan ylimääräisiä kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ja ulkopuolelta vuokrattuja tiloja. Samoin noin kymmenen vuotta sitten leasattu päiväkotibussi on ylimääräinen kulu aikakaudelta, jolloin tiloja ja hoitopaikkoja ei ollut riittävästi, vaan tarvittiin lisätilaa. 

Nykyiseen varhaiskasvatuksen palveluverkkoon kuuluu 28 kunnallista päiväkotia, 26 kunnallista perhepäivähoitajaa, 11 (12) yksityistä päiväkotia, 6 yksityistä perhepäivähoitajaa, 2 yksityistä ryhmäperhepäivähoitokotia sekä kunnallinen avoin varhaiskasvatus. Lisäksi varhaiskasvatuksen palveluun kuuluvat kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Esiopetuksesta n. 95 % toteutuu varhaiskasvatuksen piirissä. Osa esiopetuksesta toteutetaan ns. metsäesiopetuksena eli toimitaan pääsääntöisesti muualla kuin varhaiskasvatusyksikössä. Vuorohoitoa tarjotaan ympärivuotisesti- ja vuorokautisesti yhdessä varhaiskasvatusyksikössä ja laajennettu aukioloaika on seitsemässä yksikössä. Viime vuosina on toteutettu lukuisia varhaiskasvatusyksikköjen lakkautuksia muun muassa uusien isompien yksikköjen valmistuttua Kuusankoskelle, Haanojalle ja Lehtomäkeen.

Nykyisen palveluverkkoselvityksen taustalla on lasten määrän väheneminen ja liian suuren palveluverkon tiivistäminen. Keväällä 2025 aloitettiin palveluverkkotyöskentely, jonka ohjausryhmässä toimi viranhaltijoiden lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunnan silloiset puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Työskentelyn lopputuloksena syntyi palveluverkon luonnos, jota ei viety kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Uuden vaalikauden myötä kasvatus- ja opetuslautakunnan kokoonpano vaihtui. Syksyllä 2025 varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnittelua jatkettiin uuden ohjausryhmän johdolla. Ohjausryhmässä olivat viranhaltijoiden ja lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kaksi lautakunnan jäsentä. Palveluverkkoselvityksen tueksi saatiin FCG:n selvitystyö, jossa tarkasteltiin Kouvolan varhaiskasvatuksen kustannusrakennetta, jota vertailtiin myös Kouvolan palveluanalyysivertailukuntiin ja Kotkaan. Selvityksen toimeksiantona FCG otti kantaa siihen, ovatko aiemmin luonnostellut toimenpiteet riittäviä sekä volyymin että aikataulutuksen suhteen. Konsulttien näkemyksen mukaan Kouvolan kaupungin esittämät toimenpiteet eivät olleet riittäviä laajuudeltaan ja aikataulutukseltaan. Suunniteltuja toimenpiteitä tulee heidän mukaansa aikaistaa 2030-luvulta 2020-luvun loppuvuosille ja toteuttaa lisätoimenpiteitä olemassa olevien hoitopaikkojen vähentämiseksi.

Konsulttiselvityksen pohjalta laadittiin uusi palveluverkkoluonnos, jossa varhaiskasvatusyksikköjen sulkemisia on aikaistettu. Kouvolan keskustan alueella konkreettiset palveluverkon tiivistykset toteutuvat, kun Nurmilinnun, Käpylän ja Puistolan (ml. Kasarminmäen esiopetusryhmä) päiväkodit lakkaavat (nämä on osin säästöinä otettu huomioon jo Kaunisnurmen päiväkodin hankesuunnitelmassa) ja niiden lapset ja henkilöstön siirtyvät uuteen yksikköön. Lehtomäen, Haanojan ja Mielakan päiväkotien osalta sivutoimipisteet voidaan lakkauttaa heti, kun lapset mahtuvat perusyksiköihin. Jaakonpuiston päiväkoti ei ole Kaunisnurmen päiväkodin valmistumisen jälkeen vuoropäiväkoti, vaan se muuttuu ns. tavallista hoitoaikaa tarjoavaksi yksiköksi. Keskustan ja Jaakonpuiston päiväkotien jatkoa tarkastellaan lapsimäärän perusteella. Kuusankoskelle jäävät jatkossa Naukion, Niskalan päiväkodit ja Voikkaan päiväkodit. Jaalassa Vuokkolan päiväkodin jatkoa tarkastellaan lapsimäärän mukaan ja yhteistyössä perusopetuksen palveluverkon suunnittelun kanssa.  Muista yksiköistä luovutaan, kun lasten määrän väheneminen sen sallii. Valkealan alueella uudet Valkealan ja Marja-ahon päiväkodit riittävät vastaamaan alueen varhaiskasvatustarpeeseen ja Utin päiväkodin kohdalla jatkoa tarkastellaan myöhemmin osana perusopetuksen palveluverkkovalmistelua. Pohjois-Valkealan pienten lasten talon tarvetta tarkastellaan lapsimäärän pohjalta v. 2030. Peippolan päiväkoti jatkaa toimintaansa, mutta mahdollisesti samassa rakennuksessa kuin yhtenäiskoulu. Korialla jatkossa Lehvätien päiväkoti riittää vastaamaan alueen palvelutarpeeseen. Myllykosken ja Inkeroisten päiväkodit riittävät tulevina vuosina vastaamaan alueen palveluntarpeeseen, jolloin Viialan päiväkoti voidaan lakkauttaa. Sippolan pienten lasten talon tarvetta tarkastellaan 2035.

Tämän valtuustokauden aikana suljettavien päiväkotien osalta ennakko- ja lapsivaikutusten arvioinnit toteutetaan tammikuussa 2026. Myös kuntalaisille ja henkilöstölle järjestetään kuulemistilaisuudet alkuvuodesta 2026.

Valtuustokaudella 2025–2029 suljettavaksi suunniteltuja päiväkoteja ovat Upseerin, Mäyränkorven, Viialan, Käpylän, Nurmilinnun, Ekholmintien ja Puistolan päiväkodin. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuutta luopua Lehtomäen ja Haanojan sivutoimipisteistä. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää varhaiskasvatusyksiköiden lakkauttamisesta. Palveluverkon tiivistämistä voidaan nopeuttaa, mikäli lasten määrän kehitys sen sallii tai toisaalta lasten määrän lisääntyessä yksiköiden lakkautuksia voidaan myöhentää.

Perhepäivähoitajien määrä tulee eläköitymisten myötä vähenemään lähivuosina edelleen. Perhepäivähoidon johtaminen liitetään osaksi varhaiskasvatusyksiköiden johtajien työtä. Perhepäivähoitoon ei aktiivisesti haeta uusia hoitajia.

Avoin varhaiskasvatus toimii osana Kouvolan varhaiskasvatuspalveluja. Selvitetään Kuovin perhepuiston tiloista luopumista, avoimen varhaiskasvatuksen toiminta voisi jatkua esimerkiksi varhaiskasvatusyksiköiden tai verkostoyhteistyökumppaneiden tiloissa (esim. HVA). Avoimen varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii myös palveluohjaajina. Päiväkotibussista luovutaan heti, kun leasingsopimus päättyy.

Yksityiset päiväkodit ovat merkittävä osa Kouvolan varhaiskasvatuksen palveluverkkoa, ja jatkossa yksityisen palveluntarjonnan osuus on noin 20 %. Vanhemmille myönnetään heidän niin halutessaan palveluseteli, jolla he voivat hakeutua yksityisen päiväkodin asiakkaaksi. Myös asiakasohjauksella voidaan tarjota palveluseteliä yksityiseen päiväkotiin.

Tulevina vuosina tarkastellaan mahdollisuuksia siirtää esiopetusta koulujen tiloihin, kun oppilaiden määrä vähenee. Tämän yhteydessä suunnitellaan sujuvat siirtymät esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen, jotka voivat toteutua joko koululla tai päiväkodissa. Tällä hetkellä esiopetuksesta toteutuu n. 95 % varhaiskasvatuksessa. Pieni osa varhaiskasvatuksen esiopetuksesta toteutuu koulun tiloissa.

Palveluverkkosuunnittelussa otetaan kantaa siihen, kuinka monta päiväkotia Kouvolassa jatkossa tarvitaan ja missä ne sijaitsevat. Fyysisen toimintaympäristön rinnalla luodaan yhteisen kasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma, joka linjaa sisällisen kehittämisen suuntia sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa.  Kuntalaiskysely varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisen suuntaviivoista vuosille 2025–2024 toteutettiin 27.10.-12.11.2025. Kyselyyn vastasi 380 kuntalaista, joista 191 oli varhaiskasvatusikäisen lapsen huoltajia ja 51 varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä tärkeimmiksi asioiksi mainittiin turvallisuus, henkilöstön riittävyys, varhaiskasvatuspaikan sijainti kotiin nähden, kelpoisuusehdot täyttävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä pieni ryhmäkoko. Palveluverkon tiivistymiselle voidaan näistä vaikuttaa mm. siihen, että jatkossa päiväkotien sisätilat ja pihat ovat turvallisia ja myös terveellisiä. Henkilöstön riittävyys ja joustava käyttö voidaan paremmin taata isommissa päiväkotiyksiköissä. Palveluverkkosuunnitelma takaa varhaiskasvatuspalveluja myös isompien taajamien ulkopuolelle.

Palveluverkkovalmisteluun liittyviä ennakko- ja lapsivaikutusten arviointeja on jo osin tehty ja niitä täydennetään vuoden 2026 alussa ennen valtuuston päätöstä. Samoin kuntais- ja henkilöstökuulemiset toteutetaan tammikuussa ennen 9.2.2026 valtuuston kokousta.

Palveluverkon tiivistymisellä tulee olemaan monenlaisia taloudellisia vaikutuksia. Vuosien 2026–2029 aikana toteutettavien päiväkotien lakkautusten arvioidut kustannusvaikutukset käyttötalouteen ovat noin 2,6 miljoonaa euroa. Vuosien 2030–2025 yksiköiden lakkautuksista saadaan käyttötaloussäästöjä arvioilta 4,4 miljoonaa euroa. Ylimääräisistä rakennuksista luopuminen tuottaa säästöä tila- ja investointikustannuksissa. Kouvolan kaupungin investointisuunnitelmassa (sis. peruskorjauskustannukset) kohdistuisi vuoteen 2029 mennessä lakkautettaviksi suunniteltuihin yksiköihin seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 5,4 miljoonan euron investointitarpeet. Jos kyseisiin rakennuksiin ei tehdä uusia taseeseen aktivoitavia investointeja ennen yksikön lakkauttamista olisi nykyisillä poistotasoilla kyseisten rakennusten tasearvot (mahd. alaskirjaustarpeet) lakkautushetken arvoilla arvioituna yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Investointisuunnitelmassa 2030-2035 (sis. peruskorjauskustannukset) kohdistuisi vuosina 2030–2035 lakkautettaviksi suunniteltuihin yksiköihin seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 8,7 miljoonan euron investointitarpeet. Tasearvot ja mahdolliset alaskirjaustarpeet lakkautushetken arvoilla 2030–2035 ovat yhteensä noin 0,8 miljoonaa euroa.

Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään vanhojen ja huonokuntoisempien päiväkotien lakkauttamista. Palveluverkkoon jäävien uudempien ja isompien varhaiskasvatusyksikköjen hyödyiksi voidaan lukea henkilöstön tehokkaamman käytön mahdollistaminen ja henkilöstön monipuolisen osaamisen hyödyntäminen. Henkilöstösäästöjä saadaan määräaikaisen henkilöstön vähänemisen kautta reilut 100 htv. Varhaiskasvatuksen eläköitymisennusteen mukaan ei jouduta irtisanomisiin.

Palveluverkkosuunnitelma on liitteenä.

FCG:n loppuraportti on oheismateriaalina.

Lisätietoja: varhaiskasvatuspäällikkö Tiina Kirvesniemi, puh. 020 615 7224, tiina.kirvesniemi(at)kouvola.fi, sivistysjohtaja Veikko Niemi, puh. 020 615 7727, veikko.niemi(at)kouvola.fi

Sivistysjohtajan ehdotus:

Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hyväksyä osaltaan varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelman liitteen mukaisesti ja esittää sitä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös: