Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 02.05.2022/Pykälä 46

Likula 19.05.2021 § 43

Valmistelija: liikunta- ja kulttuurijohtaja Vesa Toikka, puh. 020 615 3831, vesa.toikka(at)kouvola.fi

Kouvolan kaupunki omistaa neljä uimahallia ja Kouvolan nykyinen uimahalliverkosto on peruskorjausten tarpeessa. Uimahallien nykyinen lukumäärä ei tue niiden maksimaalista käyttöä. Kouvolassa on 14 000 asukasta uimahallia kohti, kun vastaava luku on Suomessa keskimäärin 26 000 asukasta. Noin 78 % Kouvolan asukkaista asuu enintään 10 kilometrin etäisyydellä nykyisistä uimahalleista. Uimahalleista kolme sijaitsee alle 10 km päässä toisistaan. Koulujen oppilaista yli 90 % sijoittuu uimahallien läheisyyteen.

Kouvolan uimahallit ovat melko rauhallisia. Verrokkikuntiin nähden allaspinta-alaa on yhtä asukasta kohden keskimääräistä selvästi enemmän, johtuen uimahallien nykyisestä palvelutarjonnasta. Kouvolan uimahalleissa käy vuodessa keskiarvollisesti 59 000 kävijää/uimahalli, kun Suomen keskiarvo on 130 000 kävijää/uimahalli.

Uimahalli on tärkeä ja pidetty palvelu Kouvolassa, joka ilmenee kuntalaisille suunnattujen kyselyiden vastauksissa. Tarve nykyaikaiselle uimahallipalvelulle on suuri laajalle käyttäjäryhmälle, joka voisi kasvattaa kävijämääriä ja tuloja, sekä toisi vuotuisten ylläpitokustannuksien säästöpotentiaalia.

Uimahalliverkkoselvitys tehtiin vuonna 2018. Työhön nimettiin ohjausryhmä, joka kokoontui viisi kertaa ja tutustui uudiskohteisiin Hämeenlinnassa, Tampereella sekä Porissa. Lisäksi koko aikuisväestön lautakunta vieraili Porvoon uimahallissa. Ohjausryhmän tavoitteena oli löytää ratkaisuesitys tulevaisuuden uimahalliverkolle sekä investointitarpeille. Ohjausryhmän työskentelyä tuki konsultin laatima selvitys, jossa Kouvolan uimahalliolosuhteita verrattiin muihin kuntiin ja saatuihin kokemuksiin saneerauksista sekä uusinvestoinneista.

Aikuisväestön lautakunta päätti kokouksessaan 29.8.2018 (§ 87) jatkaa uimahalliverkon kehittämissuunnitelman valmistelua vuosille 2019-2030 ohjausryhmän antaman ehdotuksen mukaisesti. Ohjausryhmän esitys oli, että Kouvolaan rakennetaan uusi uimahalli, joka on palveluvarustukseltaan monipuolinen.

Uuden virkistysuimalan osalta liikunta- ja kulttuurilautakunta on talousarviokäsittelynsä yhteydessä 21.10.2020 esittänyt kaupunginhallitukselle uuden uimahallin suunnittelun aloittamista vuonna 2021. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 7.12.2020 (§ 102) Kouvolan kaupungin taloussuunnitelman vuosille 2021-2024. Siinä uusi virkistysuimala sisältyy investointisuunnitelmaan vuosille 2023-2024. Lisäksi virkistysuimalan hankesuunnitteluun on varattu Tilapalveluiden investointeihin 400 000 euroa.

Kouvolan uusi virkistysuimala monipuolisine palveluineen palvelee hyvin eri käyttäjäryhmiä ja lisää kävijämääriä. Uudet ajanmukaiset tilat lisäävät myös käyttäjien viihtyisyyttä. Uusi virkistysuimala tarjoaa kouvolalaisille entistä monipuolisempia ja laadukkaampia sekä liikuntaa ja hyvinvointia edistäviä palveluja. Virkistysuimala on merkittävä liikuntainvestointi, jolla on myönteinen vaikutus asukkaiden asumisviihtyisyyteen, lasten ja nuorten liikunnan mahdollisuuksiin, lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Kouvolaan sekä yleisesti asukkaiden terveyteen ja liikunnan lisääntymiseen. Virkistysuimalassa järjestettävät kilpailut ja uintitapahtumat edistävät myös Kouvolaan suuntautuvaa liikuntamatkailua, mikä hyödyttää paikallisia palveluyrityksiä ja erityisesti kauppaa, ravintoloita, majoituspalveluja ja liikennepalveluja.

Ohjausryhmä

Liikunta- ja kulttuurilautakunta asetti uuden virkistysuimalan suunnittelutyölle ohjausryhmän kokouksessaan 24.2.2021 (§ 20). Ohjausryhmään nimettiin lautakunnan edustajiksi Sinikka Rouvari, Erkka Koskinen, Petri Kuutti ja Sari Porvari. Kaupunginhallitus päätti nimetä edustajikseen Jukka Nybergin ja Birgit Koskelan kokouksessaan 8.3.2021 (§ 87). Lisäksi kaupungin toimialat valitsivat omiksi edustajikseen ohjausryhmään: Vesa Toikan, Hannu Tyllin, Katja Aholan, Kaisa Niilo-Rämän sekä Teemu Mäkipaakkasen. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata uimahallihankkeen valmistelutyötä sekä päättää tiedonkulusta eri osapuolten kesken ja edelleen päättäville elimille. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti. Vuoden alusta ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa sekä tutustunut sijaintivaihtoehtoihin paikan päällä 11.5.2021.

Sijaintivaihtoehtojen vertailu ja ennakkovaikutusten arviointi

Mahdollisia rakennuspaikkoja selvitettiin virkamiestyönä tammikuussa 2021. Tämä työ esiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 10.2.2021 sekä kulttuuri - ja liikuntalautakunnassa 24.2.2021. Uimahallille sopiviksi rakennuspaikoiksi määritettiin alustavasti keskustan urheilupuisto, Marjoniemi, Halkotori - Matkakeskus, Kellomäki, Kasarminmäki, Kuusankosken urheilupuisto, Kuusankosken keskusta sekä Kymin Ruukki. Näistä valittiin viisi parhaiten soveltuvaa, joista laadittiin tarkempi sijaintivaihtoehtojen vertailu ja ennakkovaikutusten arviointi konsulttityönä.

Arvioitaviksi kohteiksi valikoituivat Keskustan urheilupuisto, Marjoniemi, Halkotori-Matkakeskus, Tervaskangas ja Kuusankosken urheilupuisto. Vertailu tehtiin mahdollisimman monipuolisesti ja siinä hyödynnettiin keväällä 2021 toteutetun asukaskyselyn tuloksia. Kyselyssä selvitettiin niitä asioita, jotka ovat asukkaille tärkeitä uimahallin sijaintiin liittyen. Sijaintivaihtoehtojen vertailussa ja ennakkovaikutusten arvioinnissa eri rakentamispaikkoja vertailtiin saavutettavuuden, toteutettavuuden, ympäristön, synergiaetujen ja mahdollisten lisäkustannusten osalta. Vaihtoehdoille annettiin pisteitä erilaisten kriteerien pohjalta ja niille kriteereille, joita asukkaat painottivat kyselyvastauksissaan, annettiin painokerroin (1.2). Vertailu tehtiin eri alojen asiantuntija-arviona vertaamalla sijaintivaihtoehtoja keskenään ja toisaalta arvioimalla eri kriteerien merkityksellisyyttä osana kokonaisuutta. Sijaintivaihtoehtojen vertailussa kolme eniten pisteitä saanutta sijaintivaihtoehtoa ovat Matkakeskus, Marjoniemi ja Keskustan urheilupuisto.

Ennakkovaikutusten arviointi laadittiin sanallisesti ja se ei vaikuttanut pisteytykseen. Arvioinnissa vaihtoehtoja tarkasteltiin kuntalaisen, lasten- ja nuorten, ympäristön, organisaation ja henkilöstön, yritysten toiminnan, tapahtumien sekä kaupunkistrategian näkökulmista. Marjoniemen osalta ennakkovaikutusten arvioinnissa ei havaittu lainkaan negatiivisia vaikutuksia. Muiden sijaintien osalta negatiivisia vaikutuksia oli muutamia. Selvitysraportti on liitteenä.

Ohjausryhmän esitys lautakunnalle

Kouvolan uuden virkistysuimalan sijaintivaihtoehtoja on arvioitu saavutettavuuden, toteutettavuuden, ympäristön, synergiaetujen sekä kustannusten näkökulmasta. Vertailu on tehty asiantuntija-arviona vertaamalla sijaintivaihtoehtoja keskenään ja toisaalta arvioimalla eri kriteerien merkityksellisyyttä osana kokonaisuutta. Lisäksi vertailussa on otettu huomioon tammikuussa 2021 tehdyn asukaskyselyn tulokset. Kyselyn mukaan palveluita, joiden sijaintia uimahallin läheisyydessä (alle 1 km) asukkaat pitävät erittäin tärkeänä, ovat joukkoliikenteen pysäkki/yhteydet, peruskoulu, ulkoliikuntapaikat (kuten urheilukentät, kuntoradat ja ladut) sekä sisäliikuntapaikat (kuten palloilu- ja liikuntahallit ja jäähalli). Arvioinnissa näiden kriteerien "peruspisteet" on painotettu kertoimella 1,2. Sijaintivaihtoehtojen vertailussa eniten pisteitä sai sijaintivaihtoehto Matkakeskus.

Sijaintivaihtoehtojen kokonaispisteet on esitetty alla olevassa kuvassa

Pisteet kriteeriryhmittäin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ennakkovaikutusten loppuraportin, sijaintivaihtoehtoihin 11.5.2021 tehdyn tutustumiskäynnin ja ohjausryhmässä käydyn keskustelun pohjalta ohjausryhmä esittää, että uuden uimahallin sijainniksi valitaan Matkakeskuksen alue.

Lisätietoja: liikunta- ja kulttuurijohtaja Vesa Toikka, puh. 020 615 3831, vesa.toikka(at)kouvola.fi ja liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen, puh. 020 615 8228, teemu.makipaakkanen(at)kouvola.fi

 Liikunta- ja kulttuurijohtajan ehdotus:

Liikunta- ja kulttuurilautakunta päättää ehdottaa Kouvolan kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle virkistysuimalan sijainniksi Kouvolan matkakeskusta.

Asian käsittely:

Keskustelun aikana jäsen Leo Lindström teki liitteenä olevan esityksen.

Esitystä ei kannatettu.

Keskustelun aikana jäsen Matti Norppa teki esityksen, että virkistysuimalan sijainniksi ehdotetaan vaihtoehtoa Tervaskangas B. Jäsenet Tomi Pahkala ja Petri Kuutti kannattivat esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava äänestys, koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys. Ne, jotka kannattavat liikunta- ja kulttuurijohtajan ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Matti Norpan muutosesitystä äänestävät EI. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoa.

Liikunta- ja kulttuurilautakunta hyväksyi äänestysesityksen ja -tavan yksimielisesti.

Suoritettiin äänestys, jossa annettiin 6 JAA-ääntä (Hartikainen, Koskinen, Porvari, Rouvari, Sahamies, Silén), 6 EI-ääntä (Kuutti, Lonka, Melkko, Norppa, Pahkala, Sierman-Henttonen) ja 1 TYHJÄ-ääni (Lindström).

Puheenjohtaja totesi Matti Norpan muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätös:

Liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti ehdottaa Kouvolan kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle virkistysuimalan sijainniksi Kouvolan matkakeskusta.

Jäsen Leo Lindström jätti eriävän mielipiteen tehtyyn päätökseen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan liitteenä.

Liikuntapaikkapäällikkö Kirke Roos poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 18.36.

____________

Kaupunginhallitus 11.04.2022 § 106

Valmistelija: kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, puh. 020 615 1287, petteri.portaankorva(at)kouvola.fi 

Kaupungin palveluverkosta päättää kaupunginvaltuusto, ja näin ollen sekä niin uuden uimahallin rakentamisesta ja sijainnista kuin lakkautettavista uimahalleista päättää valtuusto. Valtuuston palveluverkkoa koskevaa päätöstä toimeenpantaessa tekee lautakunta hallintosäännön 23.2 §:n 6 kohdan perusteella erilliset päätökset yksittäisten palvelupisteiden kuten uimahallien lakkauttamisesta ja lakkauttamisen ajankohdista.  

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.11.2019 (§ 120) päättänyt liikunnan ja kulttuurin palveluverkosta lautakunnan esityksen mukaisesti eräin muutoksin.  Päätös on sisältänyt uimahallien osalta ratkaisun, jonka mukaan ". uimahallien toiminta jatkuu vuoden 2020 jälkeen Anjalankosken, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan uimahalleissa. Uimahalliverkkoa tarkastellaan uuden hallin valmistuttua. Kouvolan ja Kuusankosken uimahalleihin ei tällä välin investoida, vaan tehdään vain välttämättömimmät korjaustoimenpiteet." 

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan 19.05.2021 (§ 43) käsittelyn jälkeen uutta nykyaikaista uimahallia on tarkasteltu laajemmin osana Kouvolan kaupungin tulevaisuusinvestointikokonaisuutta, ja nykyaikaista uimahallia on käsitelty kaupunginhallituksen laajennetuissa iltakouluissa 13.10.2021 ja 16.3.2022. Iltakoulujen esitysaineistot ovat oheismateriaalina. 

Nykyaikainen uimahalli on yksi Kouvolan tulevaisuusinvestoinneista.  

Tulevaisuusinvestointitarkastelun perustana on ollut kaupunkistrategiaan pohjautuva kaupungin elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen sekä maankäytön strateginen kehittäminen. Tulevaisuusinvestointeja on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti yli toimialarajojen. Tulevaisuusinvestointeihin on tarkastelussa luettu liikenneyhteydet ja liikennepalvelut?, elinvoimainvestoinnit, työpaikka- ja asuinalueet sekä julkisten, tulevaisuudessakin kaupungin vastuulla olevien peruspalvelujen kuten kasvatuksen ja opetuksen sekä liikunnan ja kulttuurin ?palvelut. Sivistystoimialalta tulevaisuusinvestointien sijaintitarkastelussa ovat olleet mukana nykyaikainen uimahalli, kirjaston, teatterin, kansalaisopiston ja taidemuseon sisältävä kulttuurikortteli sekä monitoimihalli. Maankäytön strategisessa kehittämisessä varaudutaan työpaikka-alueiden ja asuinalueiden sekä liikenneyhteyksien ja liikennepalvelujen lisäksi mm. edellä mainittujen sivistystoimialan julkisten palvelujen kehittämiseen. Tulevaisuusinvestointitarkastelussa on kiinnitetty huomiota nykyisten kiinteistöjen kuntoon ja tarkoituksenmukaiseen jatkokäyttöön. 

Tulevaisuusinvestointien sijoittumisen kokonaistarkastelun pohjalta esitetään Asemanseudun ja Urheilupuiston tarkoituksenmukaista kehittämistä kaupungin elinvoiman parantamiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Julkisen liikenteen solmukohtana Asemanseutu on Kouvolan potentiaalisin sijainti pendelöintiin tukeutuvalle asumiselle ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä edellyttäville työpaikoille. Työpaikkojen lisääntyminen kaupunkikeskustassa yhdistettynä laadukkaiden kerrostaloasuntojen toteuttamiseen Asemanseudulle mahdollistaa kaupunkikeskustan asukasmäärän kasvun sekä kaupunkikeskustan elävöitymisen, myös kaupallisten palvelujen osalta, lisääntyneen asiakaspotentiaalin myötä. 

Urheilupuisto on erittäin vetovoimainen luontoyhteyden omaava liikunta- ja urheilupalvelujen keskittymä, jonka vahvistaminen tukee Kouvolan kehittymistä ns. liikkuvana kuntana ja valtakunnallisesti tunnettuna urheilukaupunkina. Marjoniemen yhtenäiskoulun sijaintipäätös vapautti Urheilupuistosta tilaa muulle maankäytölle, minkä johdosta liikuntaan ja kulttuuriin liittyvien tulevaisuusinvestointien sijoitusmahdollisuuksia alueelle on selvitetty tarkemmin. 

Uimahallitoiminnan palvelukokonaisuus 

Liikuntalain 5 §:ssä on kirjattu kunnan vastuu yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle paikallistasolla. "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja." Uintiharrastamisen näkökulmasta oleellista on vesipinta-alan riittävyys ja uimahallitoiminnan palvelukokonaisuus (kuva 1), jotta käyttäjät ja eri käyttäjäryhmät voivat toimia terveyttä edistävän liikunnan, uimaopetuksen, kilpaurheilun sekä hyvinvoinnin edistäjinä. Tämän mahdollistaa uusi nykyaikainen uimahalli yhdistettynä nykyisten olosuhteiden tehokkaampaan käyttöön. 

 Kuva 1. Uimahallitoiminnan palvelukokonaisuus 

Nykyaikaisen uimahallin palvelut 

Uimahallin perustoimintoja ovat uimaopetus, kunto- ja virkistysuinti, kilpauinnin harjoittelu, vesivoimistelu, erityisryhmien kuntoutus, vauva- ja perheuinti, kylmävesiallas sekä saunominen ja peseytyminen. Muita vesiliikunnan sekä kilpailu- ja harjoitustoiminnan muotoja ovat uintikilpailut, uimahypyt ja sen kilpailutoiminta, vesipallo ja sen kilpailutoiminta, taitouinti ja sen kilpailutoiminta, uppopallo ja urheilusukellus. Uimahallin nykyaikaiset fyysiset puitteet mahdollistavat monipuolisen toiminto- ja palveluvalikoiman, ja samalla parantavat hallien palveluja, toimivuutta, ja asiakasturvallisuutta. Hyvä kulunvalvontajärjestelmä palvelee eri asiakasryhmien seurannan lisäksi etenkin asiakkaiden sujuvaa ja omatoimista liikkumista hallissa. Uuden uimahallin palvelusuunnitelmalla mahdollistetaan mm. palveluiden tuotteistaminen ja räätälöiminen eri kohderyhmille sekä aukioloaikojen laajentaminen.   

Uimahallin käyttäjäryhmät ja -potentiaali 

Uimahalli on merkittävä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä sekä laajan käyttäjäryhmän liikuntapaikka. Kouvolan uudesta nykyaikaisesta uimahallista tulee kaupungin tärkein sisäliikuntapaikka, jossa huomioidaan ja palvellaan laajasti kaikkia väestöryhmiä. Harvassa liikuntapaikassa seuratoiminta, kilpa- ja huippu-urheilijat, perheet ja terveysliikkujat toimivat rinnakkain samoin kuin uima-altaassa. Uuden nykyaikaisen uimahallin kävijämäärätavoite on asetettu 350 000 henkilöön. Tavoitetta voidaan pitää realistisena, sillä Kouvolan uusi uimahalli palvelee koko Kouvolan kaupungin asukkaiden ja yhdistystoiminnan lisäksi lähikuntien asukkaita omatoimisena virkistys- ja kuntoilupaikkana sekä muun muassa lasten ja nuorten uimaopetuksessa (kuva 2). 

Kuva 2. Uimahallin käyttäjäryhmät ja potentiaali 

Uimahallin olosuhteet 

Uimahalli on merkittävä tulevaisuusinvestointi asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja kaupungin pitovoiman vahvistamiseksi suurista investointi- ja ylläpitokustannuksista huolimatta. Uutta nykyaikaista uimahallia rakennettaessa tai vanhaa peruskorjattaessa on tärkeää ottaa huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Erityisen tärkeää on tunnistaa, että suunnitteluvaiheessa tehdyt valinnat ratkaisevat, millainen toiminta uimahallissa on mahdollista, ja mitkä toiminnat suljetaan kokonaan pois.  

Uimahallit rakennetaan nykyisin pääsääntöisesti perusuimahallin ja virkistysuimalan yhdistelmiksi. Valittaessa uimahalliin sijoitettavia eri toimintoja tulee ottaa huomioon asetetut tavoitteet, tehdyt tarveselvitykset ja suunnitelmat, eri käyttäjäryhmät, toiminnallisuuden ohella turvallisuus ja esteettömyys, tilaratkaisujen tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus, millä kaikilla vaikutetaan ratkaisevasti uimahallin palvelutasoon ja hyödyntämismahdollisuuksiin eri käyttäjäryhmien osalta. Riittävä allaspinta-ala, uintialtaan koko ja ratojen määrä palvelevat yhtäläisesti niin kilpa-, kunto-, harraste- kuin erityisryhmien tarpeita ja vähentävät tilatarvetta alueiden muissa liikuntapaikoissa. 

Uimahallisuunnittelussa on otettava huomioon uintiurheilun kilpailu- ja harjoitusolosuhteiden vaatimukset. Kouvolaan lisätuloa ja valtakunnallista näkyvyyttä tuovien kansallisten arvokilpailujen järjestäminen edellyttää uintiurheiluun sopivaa halliratkaisua (25/50 m allas, katsomot, ajanottojärjestelmät ja muu infrastruktuuri). Hyvän tapahtumatilan piirteitä ovat mm. muunneltavuus, oheistilat, tapahtumalogistiikan toimivuus ja sijainti lähellä palveluita ja majoitusta. Elinvoimainen uimaseura koostuu vilkkaasta harraste- ja kuntotoiminnasta sekä kilpailutoiminnasta. Seurojen pysyminen vireinä ja elinvoimaisena mahdollistaa niiden osallistumisen jatkossakin paikkakunnan hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden tuottamiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että kilpauinnin tarpeet otetaan huomioon uusia hallihankkeita suunniteltaessa yhdessä seurojen ja Suomen Uimaliiton kanssa. 

Synergia 

Uuden nykyaikaisen uimahallin suunnittelun periaatteina on ollut löytää uusille toiminnoille luonteva ja niiden toiminnallisuutta mahdollisimman hyvin tukeva sijaintipaikka. Tarkastelussa on pyritty huomiomaan synergioita, joihin vaikuttaa sijainti, olemassa oleva palvelutarjonta ja infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuudet, monipuolisen toimintakonseptin ja käyttäjäpotentiaalin kasvu sekä muut investoinnit.  

Uusi nykyaikainen uimahalli tukee Kouvolan kaupungin lakisääteisiä lasten ja nuorten palveluita. Matkakeskus ja keskustan Urheilupuisto ovat molemmat tästä näkökulmasta käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Alle kolmen kilometrin säteellä Matkakeskuksesta ja keskustan Urheilupuistosta on perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa lapsia ja nuoria yhteensä 5820, joista ydinkeskustan peruskoulujen oppilaita 2400, Yhteislyseon opiskelijoita 850, iltalukion opiskelijoita 170 ja Kouvolan Ammattiopisto EDUKOn tutkinto-opiskelijoita noin 2400. Varhaiskasvatuksessa on alueella noin 1000 lasta. Myös XAMK:n ja LUT:n opiskelijat ovat potentiaalisia uimahallin käyttäjiä. Tervaskankaan sijaintivaihtoehdossa vastaava lasten ja nuorten yhteisluku on perusasteen ja toisen asteen opetuksen osalta 1395 ja varhaiskasvatuksessa noin 275 lasta. Urheilupuistoon sijoittuva uimahalli tukisi myös optimaalisesti Kouvolan urheilukaupunkistatusta ja Urheilulukio -hanketta, jonka tavoitteena on muun muassa turvata nuorille ympäristö tavoitteelliseen samanaikaiseen opiskeluun ja urheiluun vahvistaen samalla Kouvolan vetovoimaa opiskelukaupunkina. 

Urheilupuistossa uusi nykyaikainen uimahalli vahvistaisi entisestään alueella jo olevaa ja sinne sijoittuvaa liikunnan ja urheilun palvelukeskittymää. Voidaan arvioida, että ydinkeskustan ja sen välittömään läheisyyteen Urheilupuistoon rakentuva liikunnan ja kulttuurin tiivis keskittymä erottaisi Kouvolan selkeästi verrokkikaupungeista ja tekisi näkyväksi kaupungin kehittämismyönteisyyden. Maantieteellisesti rajatulla alueella voitaisiin harrastaa pienin siirtymin monia lajeja. Henkilöstön siirtyminen kiinteistöstä toiseen olisi helppoa, mikä mahdollistaisi käyttötaloussäästöjen muodostumisen. Urheilupuistoon sijoittuva uimahalli tukisi myös optimaalisesti Kouvolan aktiivisten kaupunki -tavoitemielikuvaa, ja siten myös kaupungin markkinointia eri sidosryhmille. Uusi nykyaikainen uimahalli lisää osaltaan kaupungin pito- ja vetovoimaa. 

Uimahalli-investoinnin selvitystyö ja osallistaminen 

Kouvolan kaupunki on vahvasti sitouttanut kuntalaisia, yhdistyksiä, kaupungin henkilökuntaa, vammaisneuvostoa sekä muita tahoja osana uuden uimahallin osallistamisessa, selvitystyössä ja suunnittelussa. Uusi nykyaikainen uimahalli nähdään erityisen tärkeänä paikkana monen kaupunkilaisen arjessa, liikuntaharrastusten ja huippu-urheilun harjoituspaikkana sekä näyttämönä erilaisille uintitapahtumille. Uimahalli-investoinnin selvitystyö on pitänyt sisällään seuraavat selvitykset, suunnitelmat sekä osallistamiset (oheismateriaalina): 

• Kouvolan uimahalliverkko-/tarveselvitys 2018, 16.5.2018, Sport Venue Oy  
• Kouvolan virkistysuimalan tarveselvitys 2021, Sport Venue Oy  
• Ennakkovaikutusten arviointi Kouvolan uuden virkistysuimalan sijaintivaihtoehdoista, loppuraportti 26.4.2021 + uuden sijaintivaihtoehdon arviointi (keskustan Urheilupuisto ve B) 20.9.2021, FCG 
• Liikunnan palveluverkkoselvitys 2020-2030, Kouvolan kaupungin liikuntapaikkaverkoston nykytila ja linjauksia tulevaisuuteen, Kouvolan kaupunki / Liikuntapaikkaverkkoselvitys -ohjausryhmä 

• Esitykset ohjausryhmässä: Kouvolan uusi virkistysuimala KSS Energia energiakumppanina, KSS Energia & Veturi - Energiaratkaisut 2021, Jari Koistinen/Harri Tikka  
• Matkakeskuksen vaiheittain toteuttaminen, jatkosuunnitelma uimahallin sijoittamiseksi osaksi matkakeskusta 6.9.2021  
• Kouvolan Urheilupuiston ja Mielakan kehittämissuunnitelma 8.1.2019 + suunnitelman täydennys uimahallin vaihtoehtoinen sijainti 19.9.2021  
• Uuden uimahallin sijaintiarviointi asukaskysely 12.-31.1.2021 

Lausunnot oheismateriaalina 

• Kouvolan vanhusneuvoston lausunto 4.11.2021 
• Kouvolan Vammaisneuvosto 10.5.2021 
• Suomen Uimaliiton lausunto 7.1.2021 

Investointikustannukset 

Kouvolan nykyisistä neljästä uimahallista (Urheilupuisto, Kuusankoski, Valkeala ja Inkeroinen) on teetetty päätöksenteon tukimateriaaliksi kuntotutkimukset syksyllä 2021. Kuntotutkimukset on laadittu rakenne-, lvia- ja sähköalan asiantuntijoiden yhteistyönä ja ne ovat sisältäneet silmämääräisen arvioinnin lisäksi rakennetutkimuksia. Kuntotutkimukset sisältävät myös pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman (PTS) kustannusarvioineen, toisin sanoen sisältävät arvion lähivuosien kunnossapidon korjaustarpeista ja peruskorjauksen ajankohdasta, ottamatta kuitenkaan kantaa varsinaisen peruskorjauksen hintaan. Peruskorjauksien kustannukset on arvioitu erikseen syksyllä 2021 hintatasossa 2200 €/m2. Peruskorjausten investointitarve 10 vuoden aikana neljään uimahalliin on yhteensä 23,6 milj. euroa. Valkealan uimahallin osalta peruskorjaus on tehtävä 5-10 vuoden sisällä, mutta 5 vuoden sisällä tehtävillä korjauksilla (1,0 milj. euroa) peruskorjausta voidaan siirtää 10 vuotta eteenpäin. Inkeroisten uimahallin osalta PTS:n mukaisilla korjauksilla (0,6 milj. euroa) voidaan peruskorjausta siirtää 5-10 vuotta eteenpäin. Laskelmat eivät sisällä Urheilupuiston uimahallin jatkokäytön muutostöiden kustannuksia. Nykyisen uimahalliverkon investointitarpeita on esitelty tarkemmin osana oheismateriaalina olevaa lokakuussa 2021 pidetyn kaupunginhallituksen laajennetun iltakoulun esitysaineistoa. 

Uuden nykyaikaisen uimahallin kustannukset on arvioitu, ottamatta kantaa sijaintipaikkaan, Porin uimahallin tilaluettelon pohjalta (7654 brm2.8668 brm2), jonka mukaan kustannusarviot ovat 23,8-26,3 milj. euroa, riippuen oheispalveluiden määrästä. Nämä tarkastellut kolme vaihtoehtoa sisältävät vastaavat allastilat mm. 50 m allas, sekä opetus- ja hyppyallas. Tarkastellut palvelut ja toiminnot on määritelty tarveselvityksessä, eivätkä ne sisällä liukumäkiä, saunamaailmaa eikä ulkoallasta. Vaihtoehtojen kustannusero muodostuu mm. kahviosta, katsomosta ja kuntosalista. Jos rakennetaan uusi uimahalli, nykyinen Urheilupuiston uimahalli pitää korjata johonkin toiseen käyttötarkoitukseen. Karkeasti on arvioitu, että korjaaminen taitoliikuntakeskukseksi maksaa 6,5 milj. euroa (kustannustaso Kouvola 1/2022) 

Tarkasteltu Urheilupuiston nykyisen uimahallin laajennus ja peruskorjaus mahdollistaa vastaavat toiminnot kuin 26,3 milj euron uusi uimahallirakennus, jolloin suojeltu rakennus jää pääosin uimahallikäyttöön. Nykyisen Urheilupuiston uimahallin laajennuksen ja peruskorjauksen kustannusarvio on 28,8 milj euroa, josta laajennuksen osuus on 21,1 milj. euroa (7211 brm2) ja peruskorjauksen osuus 7,6 milj. euroa (2654 brm2) nykyisen rakennuksen korjausasteen ollessa 81 % (kustannustaso Kouvola 1/2022). Uudishallin ja Urheilupuiston uimahallin laajennus- ja peruskorjausvaihtoehtoja on avattu tarkemmin osana oheismateriaalina olevaa maaliskuussa 2022 pidetyn kaupunginhallituksen laajennetun iltakoulun esitysaineistoa. 

Käyttötalouskustannukset 

Uimahallien käyttökustannuksien osalta on tarkastelu uimahallien ulkoisia käyttötalouskustannuksia, poistoja sekä tuottoja eli näiden yhteissummaa, nettokäyttökustannusta.  

Syksyllä 2021 verrattiin kolmen vaihtoehdon nettokäyttökustannuksia. Nykyisen uimahalliverkon 2,8 milj. euron vuosittaisiin kustannuksiin verrattuna uuden uimahallin ja kahden nykyisen uimahallin (2+1 -malli) säästäisi 28 % ja yhden uuden uimahallin malli säästäisi 72 %. Kertaluonteiset erät 2+1 -mallissa ovat noin 0,5 milj euroa ja yhden uuden uimahallin mallissa 2,5 milj euroa. 

Urheilupuiston uimahallin laajennuksen ja peruskorjauksen laskennalliset ylläpitokustannukset ovat 1,8 milj. euroa vuodessa. Merkittävimmän osuuden tästä muodostaa energiakustannukset, noin 1,1 milj. euroa, mikä ei sisällä jäähallin hukkalämmön tuomaa säästöpotentiaalia energiakustannuslaskelmissa. Kouvolan Urheilupuistossa sekä uudisrakennuksena toteutettavassa uimahallissa että Urheilupuiston uimahallin laajennuksen ja peruskorjauksen sisältävässä vaihtoehdossa on mahdollista hyödyntää Kouvolan jäähallin hukkalämpöä, minkä edellytyksenä tulee uusia jäähallin ratakylmäkoneisto. Hyödyntämispotentiaali on noin 0,042 milj. euroa vuodessa (hintataso 11/2021). 

Muut käyttökustannukset muodostuvat mm. henkilöstökustannuksista, jotka ovat arviolta 0,45 milj. euroa vuodessa. Henkilöstökustannuksissa ei ole arvioitu olevan eroa eri vaihtoehtojen välillä. Poistojen on arvioitu olevan noin 1 milj. euroa vuodessa.  Poistoarviot on laskettu peruskorjausten osalta 20 vuoden poistoajalla ja laajennuksen sekä uudisrakennuksen osalta 30 vuoden poistoajalla.  

Kuusankosken uimahallin toiminnan loppuessa saavutetaan vuosittaisista käyttötalouskustannuksista säästöjä noin 0,7 milj. euroa (vuoden 2019 kustannusten tasossa). Kertakustannuksia muodostuu purkukustannuksista, arvio 0,3 milj. euroa sekä tasearvon alaskirjauksesta, noin 0,2 milj. euroa. Samalla poistuvat myös Kuusankosken uimahallin korjaustarpeet, arviolta 8,6 milj. euroa (kustannustaso syksy 2021). 

Tuottoarvioiden osalta kävijämäärän arvioidaan nousevan noin 30 % uimahallin laajennuksen valmistuttua. Tuotot on arvioitu keskimääräisellä summalla 3,5 euroa/kävijä. Uimahallituottoja voidaan kasvattaa myös erilaisilla lipputuotteilla, esimerkiksi tarjoamalla eri palveluille edullisempia yhteislippuja. Tuottoarviot ovat maltillisia ja perustuvat laajennuksen valmistumisen jälkeiseen vakiintuneeseen kävijämäärään. Kävijämäärät vuonna 2019 olivat noin 300?000 ilman Haanojan haalin uimahallia, joka oli käytössä vain osan vuotta. 

Yritysvaikutusten arviointi 

Yritysvaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kaupungin päätösten suoraa tai välillistä vaikutusta yrityksiin tai yritysten toimintaedellytyksiin. Etukäteen tehtävällä arvioinnilla luodaan parempia toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Arvioinnissa tarkastellaan vaikutusten merkittävyyttä ja kohdentumista sekä kartoitetaan vaihtoehtoja negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi. Yritysvaikutuksina tarkastellaan seutu- ja kuntatason vaikutuksia, jotka Kouvolassa ovat yhteneviä, sekä yritystason vaikutuksia. 

Uuden uimahallin vaikutukset sivistystoimialalle 

Perusopetuksen liikuntatuntien järjestäminen 2400 oppilaalle vaatii runsaasti liikuntatiloja, koska liikuntatunnit ajoittuvat päiväsaikaan. Uimahalli tulee olla helposti saavutettava kävellen tai pyörällä, jolloin oppilaille ei aiheudu kuljetustarvetta.        

Kouvolan keskustaan on helppo saapua busseilla eri kaupunginosista, joka vähentää tarvittavan tilausliikenteen määrää ja alentaa kuljetuskustannuksia. Asteittain tulee voimaan maksuton joukkoliikenne perusopetuksen oppilaille, jolloin ei aiheudu erillisiä kuljetuskustannuksia käytettäessä joukkoliikennettä. 

Myös kauempana asuville keskusta on joukkoliikenteellä saavutettavissa. Joukkoliikenteen hyödyn maksimointi edellyttäisi säännöllisesti ajettavia runkoreittejä, joita on nykyisin tarjolla Kuusankosken ja Kouvolan välillä.  

Yhteislyseon 850 opiskelijasta merkittävä osa on mukana Kouvolan Urheiluakatemian toiminnassa. Uusi nykyaikainen uimahalli Kouvolan keskustassa tukee hyvin urheilutarjontaa ja on tärkeä vetovoimatekijä. Kouvolan Yhteislyseon näkökulmasta on tärkeä saada keskustaan monipuoliset ja nykyaikaiset liikuntatilat, joihin myös uimahalli kuuluu. Sivistyksen keskeinen kehittämishanke on valtakunnallisen urheilulukion erityistehtävän hakeminen ministeriöltä, mitä tavoitetta nykyaikainen uimahalli tukee vahvasti. 

Esiopetuksen yhtenä liikunnallisena tavoitteena on vahvistaa lasten uimataidon kehittymistä. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta keskustan alue on parempi kuin Tervaskangas. Varhaiskasvatuksessa on noin 1000 lasta keskustan alueella, joten uimahalli on heidän saavutettavissa myös kävellen. 

Nuorisopalvelut puoltaa uimahallin sijoittumista keskustaan. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ja liikuntapaikkojen keskittyminen urheilupuistoon nähdään hyväksi. 

Uusi uimahalli tukee osaltaan ammatillisen koulutuksen liikunnan opetusta ja opiskelijoiden vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksia. Samoin XAMK:n opiskelijakunta Kaakko on tuonut esille monipuolisten liikuntapalvelujen merkityksen vapaa-ajalla ja sitä kautta Kouvolan vetovoimatekijänä opiskelupaikkaa valittaessa. Kouvolan urheiluakatemian uinnin ja muiden lajien valmennus hyötyy Urheilupuistoon tulevasta nykyaikaisesta uimahallista. 

Uuden uimahallin sijainti käyttäjien näkökulmasta ja suhteessa yhdyskuntarakenteeseen 

Uuden nykyaikaisen uimahallin sijainti ei ole yhdentekevä muun yhdyskuntarakenteen ja hallin käyttäjien näkökulmasta. Uimahallin sijainti joko tukee ja vahvistaa tai hajottaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Tehtyjen selvitysten perusteella uimahallin sijainti ydinkeskustassa on hallin saavutettavuuden, energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen jäljen kannalta paras ja kustannustehokkain vaihtoehto. Lisäksi asukaskyselyiden perusteella hallin sijoittaminen ydinkeskustan Urheilupuistoon vastaa parhaiten hallin käyttäjien toiveita. Uuden uimahallin rakentaminen keskeiselle paikalle kaupungin suurinta asukastihentymää ja lähelle muita julkisia palveluita, erityisesti muita liikuntapalveluita, on luonteva ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Tällöin uimahalli on myös saavutettavissa parhaiten eri liikennemuodoilla kuten henkilöautolla, julkisella liikenteellä ja kevyellä liikenteellä.  

Kouvolan kaupunginvaltuusto on vuonna 2012 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennemallin. Rakennemallin pääperiaatteena on ollut, että keskeisellä kaupunkialueella vahvistetaan olemassa olevia Kouvolan ydinkeskustan, Kuusankosken ja Korian aluekeskuksia ja julkiset palvelut sijoitetaan näiden olemassa olevien keskusten yhteyteen. Näiden keskusten väliin sijoittuu kaupan keskittymä Tervaskankaan alue. Kyseiselle alueelle rakennemalli ohjaa sijoittamaan toimintoja, jotka eivät kilpaile nykyisten taajamakeskusten palveluntarjonnan kanssa, vaan alueelle osoitetaan sellaista maankäyttöä, joka ei sovellu muun muassa kokonsa vuoksi varsinaisiin keskuksiin. Kouvolan kaupungin rakennemallin periaatteet tukevat uimahallin sijoittamista kaupunkikeskustaan. 

Sijaintivaihtoehdoista on tehty kattava vaihtoehtojen vertailu ja ennakkovaikutusten arviointi kevään ja kesän 2021 aikana. Sijaintivaihtoehtojen vertailun toteutti FCG Consulting Group Oy. Vertailu tehtiin saavutettavuuden, toteutettavuuden, ympäristön, synergiaetujen ja mahdollisten lisäkustannusten näkökulmasta. Pisteytyksessä painotettiin 1,2 kertoimella asukaskyselyyn vastanneiden asukkaiden, eli tulevan uimahallin käyttäjien tärkeimmiksi nostamia asioita. Näitä olivat muiden palveluiden läheisyys, saavutettavuus joukkoliikenteellä, peruskoulujen läheisyys ja muiden liikuntapaikkojen läheisyys.  

Tehdyssä sijaintipaikkojen vertailussa Kouvolan Urheilupuiston vaihtoehto B (Urheilupuiston koulun tontti) ja Matkakeskus nousivat pisteytyksessä korkeimmille sijoille. Matkakeskuksen pisteet olivat 194,4 ja Urheilupuisto B:n 193,6.  Seuraavaksi parhaat pisteet saivat sijaintivaihtoehdot Marjoniemi (182,4) ja Urheilupuisto A (Sumulaakson kenttä) (176,6). Tervaskankaan vaihtoehdot sijoittuivat pisteytyksessä viidenneksi (Tervaskangas B: 166,4) ja kahdeksanneksi (Tervaskangas A: 145,4).  

Urheilupuiston vaihtoehto B lisättiin selvitykseen sen jälkeen, kun ydinkeskustan yhtenäiskoulun sijaintipaikaksi päätettiin Marjoniemi ja varmistui, että Urheilupuiston koulun tontti on käytettävissä esimerkiksi uimahallille. Tontin soveltuvuutta uimahallille on tutkittu Urheilupuiston kehittämissuunnitelman päivityksen yhteydessä. Samassa yhteydessä on varmistettu, että mahdollisuus monitoimihallin sijoittamiselle Urheilupuistoon säilyy. Nykyaikaisen uimahallin sijoittaminen Matkakeskuksen sijaan Urheilupuistoon vapauttaa Matkakeskuksen alueen kehittämisen kokonaisuudessaan asumiseen, toimistorakentamiseen ja kaupallisille palveluille.  

Urheilupuiston uimahallin peruskorjausta ja laajennusta on tutkittu myös yhtenä mahdollisena vaihtoehtona. Sijaintivaihtoehtojen vertailussa Urheilupuiston nykyisen uimahallin pisteitä voidaan pitää samoina kuin Urheilupuiston koulun (Urheilupuiston vaihtoehto B) koska korttelit sijaitsevat lähes vierekkäin ja niiden välissä on vain Palomäenkatu. Urheilupuiston nykyisen uimahallin laajennusvaihtoehto mahdollistaisi Urheilupuiston koulun tontin kehittämisen osana Urheilupuiston monipuolisia liikuntapalveluita tulevaisuudessa. 

Urheilupuiston koulun tontti on tutkituista sijaintivaihtoehdoista kustannustehokkain kohteen asiointiliikenteen, kiinteistönhoidon ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Maalämmön hyödyntämismahdollisuudet ovat Urheilupuistossa erityisen hyvät ja viereisen jäähallin lauhdelämmön hyödyntämisellä on mahdollista saavuttaa merkittävää energiasäästöä. Oppilaitosten näkökulmasta keskusta-alueen sijaintivaihtoehdot ovat huomattavasti muita sijaintivaihtoehtoja parempia. Alle kolmen kilometrin säteellä (pyöräillen ja kävellen liikuntatuntien puitteissa kuljettava matka) olevien oppilaiden määrä on kaksinkertainen keskustan Urheilupuiston ja Matkakeskuksen sijainneissa suhteessa Tervaskankaaseen.  

Uimahallin sijaintivaihtoehtojen saavutettavuutta eri liikennemuodoilla on myös tutkittu. Kevyen liikenteen hyödyntämispotentiaali liittyy sijaintivaihtoehdon lähiasukkaiden määrään, ja on selvästi korkein ydinkeskustan vaihtoehdoissa ja heikoin Tervaskankaan alueella. Ydinkeskustan vaihtoehdot tukeutuvat parhaiten useisiin joukkoliikennelinjoihin. Henkilöautolla saavutettavuutta ja sen muodostamaa hiilijalanjälkeä on myös tutkittu. Keskustan sijaintivaihtoehdot ovat asiointiliikenteen hiilijalanjäljeltään ympäristöystävällisimmät. Tervaskankaan vaihtoehdot muodostavat asiointiliikenteen osalta arviolta noin 10 % enemmän kasvihuonepäästöjä ja Kuusankosken urheilupuisto noin 25 % enemmän kasvihuonepäästöjä kuin Urheilupuiston vaihtoehto. 

Uuden uimahallin sijaintipaikkojen vertailu osoittaa, että Urheilupuiston lähialueella 3 km etäisyydellä asuu noin 25?900 asukasta. Vastaavasti Tervaskankaalla alle 3 km etäisyydellä asuu noin 6700 asukasta. 7-17-vuotiaiden osuus on Urheilupuiston 3 km vaikutusalueella 2230 asukasta ja Tervaskankaalla 570 asukasta. Kouvolan asukkaista yli 64-vuotiaita on noin 28 % ja arvio on, että yli 64-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan lähes 35 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Urheilupuistosta alle 3 km etäisyydellä asuu 9 023 ja Tervaskankaalta 3 855 yli 64-vuotiasta asukasta. Laadittujen selvitysten pohjalta uimahallin sijainti keskustan Urheilupuistossa on yhdyskuntarakenteen ja kestävän kehityksen kannalta paras. 

Toimitilajohtaja Katja Ahola, talousjohtaja Hellevi Kunnas, tekninen johtaja Hannu Tylli ja liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen ovat paikalla kokouksessa asiantuntijoina vastaamassa kysymyksiin. 

Lisätietoja: kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, puh. 020?615 1287, petteri.portaankorva(at)kouvola.fi, toimitilajohtaja Katja Ahola, puh. 020?615 9013, katja.e.ahola(at)kouvola.fi, Hellevi Kunnas, puh. 020?615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi, tekninen johtaja Hannu Tylli, puh. 020?615 8570, hannu.tylli(at)kouvola.fi ja liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen, puh. 020?615 8228, teemu.makipaakkanen(at)kouvola.fi 

Kaupunginjohtajan ehdotus: 

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle: 

Kaupunginvaltuusto päättää että 

1. uusi nykyaikainen uimahalli rakennetaan, 

2. uusi nykyaikainen uimahalli sijoitetaan keskustan Urheilupuistoon, 

3. uusi nykyaikainen uimahalli toteutetaan peruskorjaamalla Urheilupuiston uimahalli ja rakentamalla siihen laajennus, jotka yhdessä mahdollistavat nykyaikaisen uimahallin palvelut, 

4. nykyaikaisen uimahallin hankesuunnittelu käynnistetään mahdollisimman pian, 

5. nykyaikainen uimahalli -investointi sisällytetään vuoden 2023 talousarvioon ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelmaan ja 

6. uuden nykyaikaisen uimahallin valmistuttua ja aloitettua toimintansa lakkautetaan Kuusankosken uimahalli sekä tarkastellaan muu jäljelle jäävä uimahalliverkko lautakunnan aiemmin tekemän esityksen mukaisesti. 

Kaupunginhallituksen päätös: 

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus myönsi toimitilajohtaja Katja Aholalle, talousjohtaja Hellevi Kunnakselle, tekninen johtaja Hannu Tyllille, liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkaselle ja sivistysjohtaja Veikko Niemelle läsnäolo- ja puheoikeuden. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Ville Kaunisto liittyi kokoukseen asian käsittelyn aikana.

____________

Kaupunginhallitus 25.04.2022 § 124

Valmistelija: kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, puh. 020 615 1287, petteri.portaankorva(at)kouvola.fi 

Kaupungin palveluverkosta päättää kaupunginvaltuusto, ja näin ollen sekä niin uuden uimahallin rakentamisesta ja sijainnista kuin lakkautettavista uimahalleista päättää valtuusto. Valtuuston palveluverkkoa koskevaa päätöstä toimeenpantaessa tekee lautakunta hallintosäännön 23.2 §:n 6 kohdan perusteella erilliset päätökset yksittäisten palvelupisteiden kuten uimahallien lakkauttamisesta ja lakkauttamisen ajankohdista.  

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.11.2019 (§ 120) päättänyt liikunnan ja kulttuurin palveluverkosta lautakunnan esityksen mukaisesti eräin muutoksin. Päätös on sisältänyt uimahallien osalta ratkaisun, jonka mukaan ". uimahallien toiminta jatkuu vuoden 2020 jälkeen Anjalankosken, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan uimahalleissa. Uimahalliverkkoa tarkastellaan uuden hallin valmistuttua. Kouvolan ja Kuusankosken uimahalleihin ei tällä välin investoida, vaan tehdään vain välttämättömimmät korjaustoimenpiteet." 

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan 19.05.2021 (§ 43) käsittelyn jälkeen uutta nykyaikaista uimahallia on tarkasteltu laajemmin osana Kouvolan kaupungin tulevaisuusinvestointikokonaisuutta, ja nykyaikaista uimahallia on käsitelty kaupunginhallituksen laajennetuissa iltakouluissa 13.10.2021 ja 16.3.2022. Iltakoulujen esitysaineistot ovat oheismateriaalina. 

Nykyaikainen uimahalli on yksi Kouvolan tulevaisuusinvestoinneista.  

Tulevaisuusinvestointitarkastelun perustana on ollut kaupunkistrategiaan pohjautuva kaupungin elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen sekä maankäytön strateginen kehittäminen. Tulevaisuusinvestointeja on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti yli toimialarajojen. Tulevaisuusinvestointeihin on tarkastelussa luettu liikenneyhteydet ja liikennepalvelut?, elinvoimainvestoinnit, työpaikka- ja asuinalueet sekä julkisten, tulevaisuudessakin kaupungin vastuulla olevien peruspalvelujen kuten kasvatuksen ja opetuksen sekä liikunnan ja kulttuurin ?palvelut. Sivistystoimialalta tulevaisuusinvestointien sijaintitarkastelussa ovat olleet mukana nykyaikainen uimahalli, kirjaston, teatterin, kansalaisopiston ja taidemuseon sisältävä kulttuurikortteli sekä monitoimihalli. Maankäytön strategisessa kehittämisessä varaudutaan työpaikka-alueiden ja asuinalueiden sekä liikenneyhteyksien ja liikennepalvelujen lisäksi mm. edellä mainittujen sivistystoimialan julkisten palvelujen kehittämiseen. Tulevaisuusinvestointitarkastelussa on kiinnitetty huomiota nykyisten kiinteistöjen kuntoon ja tarkoituksenmukaiseen jatkokäyttöön. 

Tulevaisuusinvestointien sijoittumisen kokonaistarkastelun pohjalta esitetään Asemanseudun ja Urheilupuiston tarkoituksenmukaista kehittämistä kaupungin elinvoiman parantamiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Julkisen liikenteen solmukohtana Asemanseutu on Kouvolan potentiaalisin sijainti pendelöintiin tukeutuvalle asumiselle ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä edellyttäville työpaikoille. Työpaikkojen lisääntyminen kaupunkikeskustassa yhdistettynä laadukkaiden kerrostaloasuntojen toteuttamiseen Asemanseudulle mahdollistaa kaupunkikeskustan asukasmäärän kasvun sekä kaupunkikeskustan elävöitymisen, myös kaupallisten palvelujen osalta, lisääntyneen asiakaspotentiaalin myötä. 

Urheilupuisto on erittäin vetovoimainen luontoyhteyden omaava liikunta- ja urheilupalvelujen keskittymä, jonka vahvistaminen tukee Kouvolan kehittymistä ns. liikkuvana kuntana ja valtakunnallisesti tunnettuna urheilukaupunkina. Marjoniemen yhtenäiskoulun sijaintipäätös vapautti Urheilupuistosta tilaa muulle maankäytölle, minkä johdosta liikuntaan ja kulttuuriin liittyvien tulevaisuusinvestointien sijoitusmahdollisuuksia alueelle on selvitetty tarkemmin. 

Uimahallitoiminnan palvelukokonaisuus 

Liikuntalain 5 §:ssä on kirjattu kunnan vastuu yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle paikallistasolla. "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja." Uintiharrastamisen näkökulmasta oleellista on vesipinta-alan riittävyys ja uimahallitoiminnan palvelukokonaisuus (kuva 1), jotta käyttäjät ja eri käyttäjäryhmät voivat toimia terveyttä edistävän liikunnan, uimaopetuksen, kilpaurheilun sekä hyvinvoinnin edistäjinä. Tämän mahdollistaa uusi nykyaikainen uimahalli yhdistettynä nykyisten olosuhteiden tehokkaampaan käyttöön. 

 Kuva 1. Uimahallitoiminnan palvelukokonaisuus 

Nykyaikaisen uimahallin palvelut 

Uimahallin perustoimintoja ovat uimaopetus, kunto- ja virkistysuinti, kilpauinnin harjoittelu, vesivoimistelu, erityisryhmien kuntoutus, vauva- ja perheuinti, kylmävesiallas sekä saunominen ja peseytyminen. Muita vesiliikunnan sekä kilpailu- ja harjoitustoiminnan muotoja ovat uintikilpailut, uimahypyt ja sen kilpailutoiminta, vesipallo ja sen kilpailutoiminta, taitouinti ja sen kilpailutoiminta, uppopallo ja urheilusukellus. Uimahallin nykyaikaiset fyysiset puitteet mahdollistavat monipuolisen toiminto- ja palveluvalikoiman, ja samalla parantavat hallien palveluja, toimivuutta, ja asiakasturvallisuutta. Hyvä kulunvalvontajärjestelmä palvelee eri asiakasryhmien seurannan lisäksi etenkin asiakkaiden sujuvaa ja omatoimista liikkumista hallissa. Uuden uimahallin palvelusuunnitelmalla mahdollistetaan mm. palveluiden tuotteistaminen ja räätälöiminen eri kohderyhmille sekä aukioloaikojen laajentaminen.   

Uimahallin käyttäjäryhmät ja -potentiaali 

Uimahalli on merkittävä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä sekä laajan käyttäjäryhmän liikuntapaikka. Kouvolan uudesta nykyaikaisesta uimahallista tulee kaupungin tärkein sisäliikuntapaikka, jossa huomioidaan ja palvellaan laajasti kaikkia väestöryhmiä. Harvassa liikuntapaikassa seuratoiminta, kilpa- ja huippu-urheilijat, perheet ja terveysliikkujat toimivat rinnakkain samoin kuin uima-altaassa. Uuden nykyaikaisen uimahallin kävijämäärätavoite on asetettu 350 000 henkilöön. Tavoitetta voidaan pitää realistisena, sillä Kouvolan uusi uimahalli palvelee koko Kouvolan kaupungin asukkaiden ja yhdistystoiminnan lisäksi lähikuntien asukkaita omatoimisena virkistys- ja kuntoilupaikkana sekä muun muassa lasten ja nuorten uimaopetuksessa (kuva 2). 

Kuva 2. Uimahallin käyttäjäryhmät ja potentiaali 

Uimahallin olosuhteet 

Uimahalli on merkittävä tulevaisuusinvestointi asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja kaupungin pitovoiman vahvistamiseksi suurista investointi- ja ylläpitokustannuksista huolimatta. Uutta nykyaikaista uimahallia rakennettaessa tai vanhaa peruskorjattaessa on tärkeää ottaa huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Erityisen tärkeää on tunnistaa, että suunnitteluvaiheessa tehdyt valinnat ratkaisevat, millainen toiminta uimahallissa on mahdollista, ja mitkä toiminnat suljetaan kokonaan pois.  

Uimahallit rakennetaan nykyisin pääsääntöisesti perusuimahallin ja virkistysuimalan yhdistelmiksi. Valittaessa uimahalliin sijoitettavia eri toimintoja tulee ottaa huomioon asetetut tavoitteet, tehdyt tarveselvitykset ja suunnitelmat, eri käyttäjäryhmät, toiminnallisuuden ohella turvallisuus ja esteettömyys, tilaratkaisujen tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus, millä kaikilla vaikutetaan ratkaisevasti uimahallin palvelutasoon ja hyödyntämismahdollisuuksiin eri käyttäjäryhmien osalta. Riittävä allaspinta-ala, uintialtaan koko ja ratojen määrä palvelevat yhtäläisesti niin kilpa-, kunto-, harraste- kuin erityisryhmien tarpeita ja vähentävät tilatarvetta alueiden muissa liikuntapaikoissa. 

Uimahallisuunnittelussa on otettava huomioon uintiurheilun kilpailu- ja harjoitusolosuhteiden vaatimukset. Kouvolaan lisätuloa ja valtakunnallista näkyvyyttä tuovien kansallisten arvokilpailujen järjestäminen edellyttää uintiurheiluun sopivaa halliratkaisua (25/50 m allas, katsomot, ajanottojärjestelmät ja muu infrastruktuuri). Hyvän tapahtumatilan piirteitä ovat mm. muunneltavuus, oheistilat, tapahtumalogistiikan toimivuus ja sijainti lähellä palveluita ja majoitusta. Elinvoimainen uimaseura koostuu vilkkaasta harraste- ja kuntotoiminnasta sekä kilpailutoiminnasta. Seurojen pysyminen vireinä ja elinvoimaisena mahdollistaa niiden osallistumisen jatkossakin paikkakunnan hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden tuottamiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että kilpauinnin tarpeet otetaan huomioon uusia hallihankkeita suunniteltaessa yhdessä seurojen ja Suomen Uimaliiton kanssa. 

Synergia 

Uuden nykyaikaisen uimahallin suunnittelun periaatteina on ollut löytää uusille toiminnoille luonteva ja niiden toiminnallisuutta mahdollisimman hyvin tukeva sijaintipaikka. Tarkastelussa on pyritty huomiomaan synergioita, joihin vaikuttaa sijainti, olemassa oleva palvelutarjonta ja infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuudet, monipuolisen toimintakonseptin ja käyttäjäpotentiaalin kasvu sekä muut investoinnit.  

Uusi nykyaikainen uimahalli tukee Kouvolan kaupungin lakisääteisiä lasten ja nuorten palveluita. Matkakeskus ja keskustan Urheilupuisto ovat molemmat tästä näkökulmasta käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Alle kolmen kilometrin säteellä Matkakeskuksesta ja keskustan Urheilupuistosta on perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa lapsia ja nuoria yhteensä 5820, joista ydinkeskustan peruskoulujen oppilaita 2400, Yhteislyseon opiskelijoita 850, iltalukion opiskelijoita 170 ja Kouvolan Ammattiopisto EDUKOn tutkinto-opiskelijoita noin 2400. Varhaiskasvatuksessa on alueella noin 1000 lasta. Myös XAMK:n ja LUT:n opiskelijat ovat potentiaalisia uimahallin käyttäjiä. Tervaskankaan sijaintivaihtoehdossa vastaava lasten ja nuorten yhteisluku on perusasteen ja toisen asteen opetuksen osalta 1395 ja varhaiskasvatuksessa noin 275 lasta. Urheilupuistoon sijoittuva uimahalli tukisi myös optimaalisesti Kouvolan urheilukaupunkistatusta ja Urheilulukio -hanketta, jonka tavoitteena on muun muassa turvata nuorille ympäristö tavoitteelliseen samanaikaiseen opiskeluun ja urheiluun vahvistaen samalla Kouvolan vetovoimaa opiskelukaupunkina. 

Urheilupuistossa uusi nykyaikainen uimahalli vahvistaisi entisestään alueella jo olevaa ja sinne sijoittuvaa liikunnan ja urheilun palvelukeskittymää. Voidaan arvioida, että ydinkeskustan ja sen välittömään läheisyyteen Urheilupuistoon rakentuva liikunnan ja kulttuurin tiivis keskittymä erottaisi Kouvolan selkeästi verrokkikaupungeista ja tekisi näkyväksi kaupungin kehittämismyönteisyyden. Maantieteellisesti rajatulla alueella voitaisiin harrastaa pienin siirtymin monia lajeja. Henkilöstön siirtyminen kiinteistöstä toiseen olisi helppoa, mikä mahdollistaisi käyttötaloussäästöjen muodostumisen. Urheilupuistoon sijoittuva uimahalli tukisi myös optimaalisesti Kouvolan aktiivisten kaupunki -tavoitemielikuvaa, ja siten myös kaupungin markkinointia eri sidosryhmille. Uusi nykyaikainen uimahalli lisää osaltaan kaupungin pito- ja vetovoimaa. 

Uimahalli-investoinnin selvitystyö ja osallistaminen 

Kouvolan kaupunki on vahvasti sitouttanut kuntalaisia, yhdistyksiä, kaupungin henkilökuntaa, vammaisneuvostoa sekä muita tahoja osana uuden uimahallin osallistamisessa, selvitystyössä ja suunnittelussa. Uusi nykyaikainen uimahalli nähdään erityisen tärkeänä paikkana monen kaupunkilaisen arjessa, liikuntaharrastusten ja huippu-urheilun harjoituspaikkana sekä näyttämönä erilaisille uintitapahtumille. Uimahalli-investoinnin selvitystyö on pitänyt sisällään seuraavat selvitykset, suunnitelmat sekä osallistamiset (oheismateriaalina): 

• Kouvolan uimahalliverkko-/tarveselvitys 2018, 16.5.2018, Sport Venue Oy  
• Kouvolan virkistysuimalan tarveselvitys 2021, Sport Venue Oy  
• Ennakkovaikutusten arviointi Kouvolan uuden virkistysuimalan sijaintivaihtoehdoista, loppuraportti 26.4.2021 + uuden sijaintivaihtoehdon arviointi (keskustan Urheilupuisto ve B) 20.9.2021, FCG 
• Liikunnan palveluverkkoselvitys 2020-2030, Kouvolan kaupungin liikuntapaikkaverkoston nykytila ja linjauksia tulevaisuuteen, Kouvolan kaupunki / Liikuntapaikkaverkkoselvitys -ohjausryhmä 

• Esitykset ohjausryhmässä: Kouvolan uusi virkistysuimala KSS Energia energiakumppanina, KSS Energia & Veturi - Energiaratkaisut 2021, Jari Koistinen/Harri Tikka  
• Matkakeskuksen vaiheittain toteuttaminen, jatkosuunnitelma uimahallin sijoittamiseksi osaksi matkakeskusta 6.9.2021  
• Kouvolan Urheilupuiston ja Mielakan kehittämissuunnitelma 8.1.2019 + suunnitelman täydennys uimahallin vaihtoehtoinen sijainti 19.9.2021  
• Uuden uimahallin sijaintiarviointi asukaskysely 12.-31.1.2021 

Lausunnot oheismateriaalina 

• Kouvolan vanhusneuvoston lausunto 4.11.2021 
• Kouvolan Vammaisneuvosto 10.5.2021 
• Suomen Uimaliiton lausunto 7.1.2021 

Investointikustannukset 

Kouvolan nykyisistä neljästä uimahallista (Urheilupuisto, Kuusankoski, Valkeala ja Inkeroinen) on teetetty päätöksenteon tukimateriaaliksi kuntotutkimukset syksyllä 2021. Kuntotutkimukset on laadittu rakenne-, lvia- ja sähköalan asiantuntijoiden yhteistyönä ja ne ovat sisältäneet silmämääräisen arvioinnin lisäksi rakennetutkimuksia. Kuntotutkimukset sisältävät myös pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman (PTS) kustannusarvioineen, toisin sanoen sisältävät arvion lähivuosien kunnossapidon korjaustarpeista ja peruskorjauksen ajankohdasta, ottamatta kuitenkaan kantaa varsinaisen peruskorjauksen hintaan. Peruskorjauksien kustannukset on arvioitu erikseen syksyllä 2021 hintatasossa 2200 €/m2. Peruskorjausten investointitarve 10 vuoden aikana neljään uimahalliin on yhteensä 23,6 milj. euroa. Valkealan uimahallin osalta peruskorjaus on tehtävä 5-10 vuoden sisällä, mutta 5 vuoden sisällä tehtävillä korjauksilla (1,0 milj. euroa) peruskorjausta voidaan siirtää 10 vuotta eteenpäin. Inkeroisten uimahallin osalta PTS:n mukaisilla korjauksilla (0,6 milj. euroa) voidaan peruskorjausta siirtää 5-10 vuotta eteenpäin. Laskelmat eivät sisällä Urheilupuiston uimahallin jatkokäytön muutostöiden kustannuksia. Nykyisen uimahalliverkon investointitarpeita on esitelty tarkemmin osana oheismateriaalina olevaa lokakuussa 2021 pidetyn kaupunginhallituksen laajennetun iltakoulun esitysaineistoa.

Uuden nykyaikaisen uimahallin kustannukset on arvioitu, ottamatta kantaa sijaintipaikkaan, Porin uimahallin tilaluettelon pohjalta (7654 brm2.8668 brm2), jonka mukaan kustannusarviot ovat 23,8-26,3 milj. euroa, riippuen oheispalveluiden määrästä. Nämä tarkastellut kolme vaihtoehtoa sisältävät vastaavat allastilat mm. 50 m allas, sekä opetus- ja hyppyallas. Tarkastellut palvelut ja toiminnot on määritelty tarveselvityksessä, eivätkä ne sisällä liukumäkiä, saunamaailmaa eikä ulkoallasta. Vaihtoehtojen kustannusero muodostuu mm. kahviosta, katsomosta ja kuntosalista. Jos rakennetaan uusi uimahalli, nykyinen Urheilupuiston uimahalli pitää korjata johonkin toiseen käyttötarkoitukseen. Karkeasti on arvioitu, että korjaaminen taitoliikuntakeskukseksi maksaa 6,5 milj. euroa (kustannustaso Kouvola 1/2022) 

Tarkasteltu Urheilupuiston nykyisen uimahallin laajennus ja korjaus mahdollistaa vastaavat toiminnot kuin 26,3 milj euron uusi uimahallirakennus, jolloin suojeltu rakennus jää pääosin uimahallikäyttöön. Sekä laajennus-, että uudisvaihtoehdossa käyttöikä mitoitetaan 50 vuodeksi. Nykyisen Urheilupuiston uimahallin laajennuksen ja korjauksen kustannusarvio on 28,8 milj euroa, josta laajennuksen osuus on 21,1 milj. euroa (7211 brm2) ja korjattavan osan osuus 7,6 milj. euroa (2654 brm2), nykyisen rakennuksen korjausasteen ollessa 81 % (kustannustaso Kouvola 1/2022). Uudishallin ja Urheilupuiston uimahallin laajennus- ja korjausvaihtoehtoja on avattu tarkemmin osana oheismateriaalina olevaa maaliskuussa 2022 pidetyn kaupunginhallituksen laajennetun iltakoulun esitysaineistoa. Lisäksi aineistoa on täydennetty rakennesuunnittelijan materiaalilla, koskien korjaustöiden laajuutta, riskejä ja riskien hallintaa, liitteenä.

Laajennusta ja korjausrakentamista esitetään toteutettavan samanaikaisesti, jolloin saavutetaan taloudelliset ja tekniset edut. Vanha halli muokataan toiminnoiltaan eri käyttöön ja vanhaa osaa ei voida ottaa käyttöön ilman uudisosassa olevia talo- ja allastekniikan keskuksia.

Jatkosuunnittelussa on hyvä selvittää myös alla esitetty vaihtoehto, jossa puretaan kaikki nykyiset puku- ja pesutilat siivekkeineen ja säilytetään vain nykyinen allastila (alla kuvassa oleva tumma harmaa alue, lasiseinä betonirunkoineen). Jolloin voi olla mahdollista saada mahtumaan uudet esteettömät aula-, puku- ja pesutilat purettujen tilalle Palomäenkadun ja vanhan säilyvän rakennusosan väliin.

Kuva 3. Luovaus Arkkitehdit 20.04.2022 asemapiirustus luonnos

Nykyisen uimahallin arvokkain osa on uima-allastila ja siihen liittyvät betonirakenteet, eli pääjulkisivun kaari lasiseinineen, pienempi kaari uima-allassalin toisessa päässä ja niiden väliin valettu satulan muotoinen katto. Vuonna 1962 valmistuneen rakennuksen allastila on veistosmainen taideteos, jonka lennokkaan muotoinen kattorakenne hyödyntää  maksimaalisesti betonin rakenteellisia ja arkkitehtonisia mahdollisuuksia rakennusmateriaalina. Rakennuksen suojelu koskee rakennuksen ulkokuorta, eli sisätiloja on mahdollista muokata muokata hyvin paljonkin jos se nähdään tarpeelliseksi tai järkeväksi.

Käyttötalouskustannukset 

Vuoden 2019 palveluverkkotarkastelussa on näkökulmana ollut myös käyttötaloussäästöt. Kaupungin väestömäärä on laskeva, jolloin sekä kaupungin tulopohja että kaupungin palvelujen käyttäjämäärät vähenevät tulevaisuudessa. Kaupungilla ei ole jatkossa varaa ylläpitää kaikkia nykyisiä palveluverkon mukaisia palveluja. Uimahallien osalta on pyritty sekä kustannussäästöihin että tarjoamaan laadukkaampia palveluita, joiden avulla voidaan saavuttaa myös tuottojen lisäystä.

Syksyllä 2021 tehdyt kustannusvertailut perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin vuodelta 2019 ennen korona-ajan alkamista. Tarkastelussa verrattiin kolmen vaihtoehdon kustannuksia. Uimahallien vuosittaiset käyttökustannukset ilman poistoja ovat  0,5 - 0,7 M€/uimahalli. Käyttökustannuksissa on huomioitu henkilöstö- ja ylläpitokustannukset, mutta ei poistoja. Kuusankosken uimahallin toiminnan loppuessa saavutetaan vuosittaisista käyttötalouskustannuksista säästöjä noin 0,7 milj. euroa (vuoden 2019 kustannusten tasossa). Kertakustannuksia muodostuu purkukustannuksista, arvio 0,3 milj. euroa sekä tasearvon alaskirjauksesta, noin 0,2 milj. euroa. Samalla poistuvat myös Kuusankosken uimahallin korjaustarpeet, arviolta 8,6 milj. euroa (kustannustaso syksy 2021). Yhden uimahallin mallissa poistuisi vuosittaisia ylläpitokustannuksia noin 1,2 milj. euroa.

Keväällä 2022 tehdyn suunnitelman mukaan Urheilupuiston uimahallin laajennuksen ja korjauksen laskennalliset ylläpitokustannukset ovat 1,8 milj. euroa vuodessa. Merkittävimmän osuuden tästä muodostaa energiakustannukset, noin 1,1 milj. euroa, mikä ei sisällä jäähallin hukkalämmön tuomaa säästöpotentiaalia energiakustannuslaskelmissa. Kouvolan Urheilupuistossa sekä uudisrakennuksena toteutettavassa uimahallissa että Urheilupuiston uimahallin laajennuksen ja korjauksen sisältävässä vaihtoehdossa on mahdollista hyödyntää Kouvolan jäähallin hukkalämpöä, minkä edellytyksenä tulee uusia jäähallin ratakylmäkoneisto. Hyödyntämispotentiaali on noin 0,042 milj. euroa vuodessa (hintataso 11/2021). Muut käyttökustannukset muodostuvat mm. henkilöstökustannuksista, jotka ovat arviolta 0,45 milj. euroa vuodessa. Henkilöstökustannuksissa ei ole arvioitu olevan eroa eri vaihtoehtojen välillä. Poistojen on arvioitu olevan noin 1 milj. euroa vuodessa. Poistoarviot on laskettu peruskorjausten osalta 20 vuoden poistoajalla ja laajennuksen sekä uudisrakennuksen osalta 30 vuoden poistoajalla. Syksyn 2021 laskelmien ja kevään 2022 vertailussa on huomioitava, että laskennalliset ýlläpitokustannukset eivät ole vertailukelpoisia toteutuneiden kustannuksien kanssa.

Tuottoarvioiden osalta kävijämäärän arvioidaan nousevan noin 30 % uimahallin laajennuksen valmistuttua. Tämä kasvattaa tuottoarvioita noin 0,3 - 0,4 milj. eurolla vuosittain riippuen jäljellä jäävien hallien määrästä. Tuotot on arvioitu keskimääräisellä summalla 3,5 euroa/kävijä. Uimahallituottoja voidaan kasvattaa myös erilaisilla lipputuotteilla, esimerkiksi tarjoamalla eri palveluille edullisempia yhteislippuja. Tuottoarviot ovat maltillisia ja perustuvat laajennuksen valmistumisen jälkeiseen vakiintuneeseen kävijämäärään. Kävijämäärät vuonna 2019 olivat noin 300 000 ilman Haanojan haalin uimahallia, joka oli käytössä vain osan vuotta. 

Alla oleva vertailu perustuu vuoden 2022 keväällä tehtyihin laskelmiin ja siinä on verrattu Urheilupuiston uimahallin laajennuksen ja korjauksen kustannuksia uudishallin ja Urheilunpuiston uimahallin uusiokäytön kustannuksiin. Laskelmassa ei ole huomioitu muiden hallien kustannuksia.

Yritysvaikutusten arviointi 

Yritysvaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kaupungin päätösten suoraa tai välillistä vaikutusta yrityksiin tai yritysten toimintaedellytyksiin. Etukäteen tehtävällä arvioinnilla luodaan parempia toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Arvioinnissa tarkastellaan vaikutusten merkittävyyttä ja kohdentumista sekä kartoitetaan vaihtoehtoja negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi. Yritysvaikutuksina tarkastellaan seutu- ja kuntatason vaikutuksia, jotka Kouvolassa ovat yhteneviä, sekä yritystason vaikutuksia. 

Uuden uimahallin vaikutukset sivistystoimialalle 

Perusopetuksen liikuntatuntien järjestäminen 2400 oppilaalle vaatii runsaasti liikuntatiloja, koska liikuntatunnit ajoittuvat päiväsaikaan. Uimahalli tulee olla helposti saavutettava kävellen tai pyörällä, jolloin oppilaille ei aiheudu kuljetustarvetta.        

Kouvolan keskustaan on helppo saapua busseilla eri kaupunginosista, joka vähentää tarvittavan tilausliikenteen määrää ja alentaa kuljetuskustannuksia. Asteittain tulee voimaan maksuton joukkoliikenne perusopetuksen oppilaille, jolloin ei aiheudu erillisiä kuljetuskustannuksia käytettäessä joukkoliikennettä. 

Myös kauempana asuville keskusta on joukkoliikenteellä saavutettavissa. Joukkoliikenteen hyödyn maksimointi edellyttäisi säännöllisesti ajettavia runkoreittejä, joita on nykyisin tarjolla Kuusankosken ja Kouvolan välillä.  

Yhteislyseon 850 opiskelijasta merkittävä osa on mukana Kouvolan Urheiluakatemian toiminnassa. Uusi nykyaikainen uimahalli Kouvolan keskustassa tukee hyvin urheilutarjontaa ja on tärkeä vetovoimatekijä. Kouvolan Yhteislyseon näkökulmasta on tärkeä saada keskustaan monipuoliset ja nykyaikaiset liikuntatilat, joihin myös uimahalli kuuluu. Sivistyksen keskeinen kehittämishanke on valtakunnallisen urheilulukion erityistehtävän hakeminen ministeriöltä, mitä tavoitetta nykyaikainen uimahalli tukee vahvasti. 

Esiopetuksen yhtenä liikunnallisena tavoitteena on vahvistaa lasten uimataidon kehittymistä. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta keskustan alue on parempi kuin Tervaskangas. Varhaiskasvatuksessa on noin 1000 lasta keskustan alueella, joten uimahalli on heidän saavutettavissa myös kävellen. 

Nuorisopalvelut puoltaa uimahallin sijoittumista keskustaan. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ja liikuntapaikkojen keskittyminen urheilupuistoon nähdään hyväksi. 

Uusi uimahalli tukee osaltaan ammatillisen koulutuksen liikunnan opetusta ja opiskelijoiden vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksia. Samoin XAMK:n opiskelijakunta Kaakko on tuonut esille monipuolisten liikuntapalvelujen merkityksen vapaa-ajalla ja sitä kautta Kouvolan vetovoimatekijänä opiskelupaikkaa valittaessa. Kouvolan urheiluakatemian uinnin ja muiden lajien valmennus hyötyy Urheilupuistoon tulevasta nykyaikaisesta uimahallista. 

Uuden uimahallin sijainti käyttäjien näkökulmasta ja suhteessa yhdyskuntarakenteeseen 

Uuden nykyaikaisen uimahallin sijainti ei ole yhdentekevä muun yhdyskuntarakenteen ja hallin käyttäjien näkökulmasta. Uimahallin sijainti joko tukee ja vahvistaa tai hajottaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Tehtyjen selvitysten perusteella uimahallin sijainti ydinkeskustassa on hallin saavutettavuuden, energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen jäljen kannalta paras ja kustannustehokkain vaihtoehto. Lisäksi asukaskyselyiden perusteella hallin sijoittaminen ydinkeskustan Urheilupuistoon vastaa parhaiten hallin käyttäjien toiveita. Kouvolan vanhusneuvoston kannanotossa todetaan, että uuden uimahallin päätöstä tehdessä tulee huomioida suuri ikäihmisten väestöryhmä. Kouvolan vanhusneuvoston mielestä uuden uimahallin optimaalinen sijaintipaikka on KantaKouvola, koska kolmen kilometrin säteellä asuu yli 8 600 ikäihmistä ja ikäihmisten määrä kasvaa ydinkeskustassa koko ajan. Uuden uimahallin rakentaminen keskeiselle paikalle kaupungin suurinta asukastihentymää ja lähelle muita julkisia palveluita, erityisesti muita liikuntapalveluita, on luonteva ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Tällöin uimahalli on myös saavutettavissa parhaiten eri liikennemuodoilla kuten henkilöautolla, julkisella liikenteellä ja kevyellä liikenteellä.  

Kouvolan kaupunginvaltuusto on vuonna 2012 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennemallin. Rakennemallin pääperiaatteena on ollut, että keskeisellä kaupunkialueella vahvistetaan olemassa olevia Kouvolan ydinkeskustan, Kuusankosken ja Korian aluekeskuksia ja julkiset palvelut sijoitetaan näiden olemassa olevien keskusten yhteyteen. Näiden keskusten väliin sijoittuu kaupan keskittymä Tervaskankaan alue. Kyseiselle alueelle rakennemalli ohjaa sijoittamaan toimintoja, jotka eivät kilpaile nykyisten taajamakeskusten palveluntarjonnan kanssa, vaan alueelle osoitetaan sellaista maankäyttöä, joka ei sovellu muun muassa kokonsa vuoksi varsinaisiin keskuksiin. Kouvolan kaupungin rakennemallin periaatteet tukevat uimahallin sijoittamista kaupunkikeskustaan. 

Sijaintivaihtoehdoista on tehty kattava vaihtoehtojen vertailu ja ennakkovaikutusten arviointi kevään ja kesän 2021 aikana. Sijaintivaihtoehtojen vertailun toteutti FCG Consulting Group Oy. Vertailu tehtiin saavutettavuuden, toteutettavuuden, ympäristön, synergiaetujen ja mahdollisten lisäkustannusten näkökulmasta. Pisteytyksessä painotettiin 1,2 kertoimella asukaskyselyyn vastanneiden asukkaiden, eli tulevan uimahallin käyttäjien tärkeimmiksi nostamia asioita. Näitä olivat muiden palveluiden läheisyys, saavutettavuus joukkoliikenteellä, peruskoulujen läheisyys ja muiden liikuntapaikkojen läheisyys.  

Tehdyssä sijaintipaikkojen vertailussa Kouvolan Urheilupuiston vaihtoehto B (Urheilupuiston koulun tontti) ja Matkakeskus nousivat pisteytyksessä korkeimmille sijoille. Matkakeskuksen pisteet olivat 194,4 ja Urheilupuisto B:n 193,6.  Seuraavaksi parhaat pisteet saivat sijaintivaihtoehdot Marjoniemi (182,4) ja Urheilupuisto A (Sumulaakson kenttä) (176,6). Tervaskankaan vaihtoehdot sijoittuivat pisteytyksessä viidenneksi (Tervaskangas B: 166,4) ja kahdeksanneksi (Tervaskangas A: 145,4).  

Urheilupuiston vaihtoehto B lisättiin selvitykseen sen jälkeen, kun ydinkeskustan yhtenäiskoulun sijaintipaikaksi päätettiin Marjoniemi ja varmistui, että Urheilupuiston koulun tontti on käytettävissä esimerkiksi uimahallille. Tontin soveltuvuutta uimahallille on tutkittu Urheilupuiston kehittämissuunnitelman päivityksen yhteydessä. Samassa yhteydessä on varmistettu, että mahdollisuus monitoimihallin sijoittamiselle Urheilupuistoon säilyy. Nykyaikaisen uimahallin sijoittaminen Matkakeskuksen sijaan Urheilupuistoon vapauttaa Matkakeskuksen alueen kehittämisen kokonaisuudessaan asumiseen, toimistorakentamiseen ja kaupallisille palveluille.  

Urheilupuiston uimahallin peruskorjausta ja laajennusta on tutkittu myös yhtenä mahdollisena vaihtoehtona. Sijaintivaihtoehtojen vertailussa Urheilupuiston nykyisen uimahallin pisteitä voidaan pitää samoina kuin Urheilupuiston koulun (Urheilupuiston vaihtoehto B) koska korttelit sijaitsevat lähes vierekkäin ja niiden välissä on vain Palomäenkatu. Urheilupuiston nykyisen uimahallin laajennusvaihtoehto mahdollistaisi Urheilupuiston koulun tontin kehittämisen osana Urheilupuiston monipuolisia liikuntapalveluita tulevaisuudessa. 

Urheilupuiston koulun tontti on tutkituista sijaintivaihtoehdoista kustannustehokkain kohteen asiointiliikenteen, kiinteistönhoidon ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Maalämmön hyödyntämismahdollisuudet ovat Urheilupuistossa erityisen hyvät ja viereisen jäähallin lauhdelämmön hyödyntämisellä on mahdollista saavuttaa merkittävää energiasäästöä. Oppilaitosten näkökulmasta keskusta-alueen sijaintivaihtoehdot ovat huomattavasti muita sijaintivaihtoehtoja parempia. Alle kolmen kilometrin säteellä (pyöräillen ja kävellen liikuntatuntien puitteissa kuljettava matka) olevien oppilaiden määrä on kaksinkertainen keskustan Urheilupuiston ja Matkakeskuksen sijainneissa suhteessa Tervaskankaaseen.  

Uimahallin sijaintivaihtoehtojen saavutettavuutta eri liikennemuodoilla on myös tutkittu. Kevyen liikenteen hyödyntämispotentiaali liittyy sijaintivaihtoehdon lähiasukkaiden määrään, ja on selvästi korkein ydinkeskustan vaihtoehdoissa ja heikoin Tervaskankaan alueella. Ydinkeskustan vaihtoehdot tukeutuvat parhaiten useisiin joukkoliikennelinjoihin. Henkilöautolla saavutettavuutta ja sen muodostamaa hiilijalanjälkeä on myös tutkittu. Keskustan sijaintivaihtoehdot ovat asiointiliikenteen hiilijalanjäljeltään ympäristöystävällisimmät. Tervaskankaan vaihtoehdot muodostavat asiointiliikenteen osalta arviolta noin 10 % enemmän kasvihuonepäästöjä ja Kuusankosken urheilupuisto noin 25 % enemmän kasvihuonepäästöjä kuin Urheilupuiston vaihtoehto. 

Uuden uimahallin sijaintipaikkojen vertailu osoittaa, että Urheilupuiston lähialueella 3 km etäisyydellä asuu noin 25 900 asukasta. Vastaavasti Tervaskankaalla alle 3 km etäisyydellä asuu noin 6700 asukasta. 7-17-vuotiaiden osuus on Urheilupuiston 3 km vaikutusalueella 2230 asukasta ja Tervaskankaalla 570 asukasta. Kouvolan asukkaista yli 64-vuotiaita on noin 28 % ja arvio on, että yli 64-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan lähes 35 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Urheilupuistosta alle 3 km etäisyydellä asuu 9 023 ja Tervaskankaalta 3 855 yli 64-vuotiasta asukasta. Laadittujen selvitysten pohjalta uimahallin sijainti keskustan Urheilupuistossa on yhdyskuntarakenteen ja kestävän kehityksen kannalta paras. 

Urheilupuiston uimahallin tontti on hyvin saavutettavissa koska se sijaitsee keskeisellä paikalla Kouvolan kaupunkirakennetta ja riittävän lähellä kokoojakatuja. Yleiskaavan mukaisesti tontille on mahdollista sijoittaa merkittävästi lisää uudisrakentamista ja tontille jää silti tilaa autopaikkojen määrän huomattavalle kasvattamiselle nykytilanteesta ja uudet pysäköintipaikat parantavat koko Urheilupuiston pysäköintimahdollisuuksia esimerkiksi ottelutapahtumien yhteydessä. Joukkoliikenteen pysäkit on mahdollista sijoittaa Kalevankadun varrelle josta myöskin hyötyisi muutkin Urheilupuiston palvelut.

Toimitilajohtaja Katja Ahola, talousjohtaja Hellevi Kunnas, tekninen johtaja Hannu Tylli ja liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen ovat paikalla kokouksessa asiantuntijoina vastaamassa kysymyksiin.

Lisätietoja: kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, puh. 020?615 1287, petteri.portaankorva(at)kouvola.fi, toimitilajohtaja Katja Ahola, puh. 020?615 9013, katja.e.ahola(at)kouvola.fi, Hellevi Kunnas, puh. 020?615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi, tekninen johtaja Hannu Tylli, puh. 020?615 8570, hannu.tylli(at)kouvola.fi ja liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkanen, puh. 020?615 8228, teemu.makipaakkanen(at)kouvola.fi

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle: 

Kaupunginvaltuusto päättää että 

1. uusi nykyaikainen uimahalli rakennetaan, 
2. uusi nykyaikainen uimahalli sijoitetaan keskustan Urheilupuistoon, 
3. uusi nykyaikainen uimahalli toteutetaan rakentamalla vanhan uimahallin yhteyteen huomattava laajennusosa ja säilytetään vanhasta uimahallista vain arvokkaat osuudet, jotka yhdessä mahdollistavat nykyaikaisen uimahallin palvelut huomioiden vanhan hallin suojelumerkinnät,
4. nykyaikaisen uimahallin hankesuunnittelu käynnistetään mahdollisimman pian, 
5. nykyaikainen uimahalli -investointi sisällytetään vuoden 2023 talousarvioon ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelmaan ja 
6. uimahalliverkkoa muutetaan uuden nykyaikaisen uimahallin valmistuttua ja aloitettua toimintansa siten, että Kuusankosken uimahalli lakkautetaan ja muu jäljelle jäävä uimahalliverkko tarkastellaan lautakunnan aiemmin tekemän esityksen mukaisesti. 

Asian käsittely:

Keskustelun aikana jäsen Ukko Bamberg teki Janne Patjaksen kannattamana päätösehdotuksen 1. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen:

" Uusi nykyaikainen uimahalli rakennetaan ja suosittu Kuusankosken uimahalli kunnossapitokorjataan."

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Ukko Bambergin muutosesitystä, äänestävät "ei". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Nyberg, Karvonen, Raunio, Wit-ting, Hovi, Kekki, Varjola, Pakkanen, Aikio, Leppänen) ja 3 ei-ääntä (Bamberg, Patjas, Villikka). Puheenjohtaja totesi Ukko Bambergin muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Keskustelun aikana jäsen Jukka Nyberg teki Henna Hovin kannattamana päätösehdotuksen 2. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen:

" Nykyaikainen uimahalli rakennetaan Tervaskankaan alueelle parhaaksi katsotulle paikalle."

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Jukka Nybergin muutosesitystä, äänestävät "ei". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Karvonen, Raunio, Varjola, Pakkanen, Aikio, Leppänen), 6 ei-ääntä (Nyberg, Bamberg, Hovi, Kekki, Patjas, Villikka) ja 1 tyhjä (Witting). Puheenjohtaja totesi Jukka Nybergin muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Keskustelun aikana jäsen Ukko Bamberg teki Janne Patjaksen kannattamana päätösehdotuksen 4. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen:

" Nykyaikaisen uimahallin ja Kuusankosken uimahallin kunnossapitokorjauksen hankesuunnittelu käynnistetään mahdollisimman pian."

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Ukko Bambergin muutosesitystä, äänestävät "ei". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Nyberg, Karvonen, Raunio, Wit-ting, Hovi, Kekki, Varjola, Pakkanen, Aikio, Leppänen) ja 3 ei-ääntä (Bamberg, Patjas, Villikka). Puheenjohtaja totesi Ukko Bambergin muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Keskustelun aikana jäsen Jukka Nyberg teki Henna Hovin kannattamana päätösehdotuksen 6. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen:

" Uimahalliverkkoa muutetaan uuden nykyaikaisen uimahallin valmistuttua ja aloitettua toimintansa siten, että Kuusankosken uimahalli ja Urheilupuiston uimahalli lakkautetaan, muu jäljelle jäävä uimahalliverkko tarkastellaan lautakunnan aiemmin tekemän esityksen mukaisesti."

Keskustelun aikana jäsen Ukko Bamberg teki Janne Patjaksen kannattamana päätösehdotuksen 6. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen:

" Poistetaan päätösesityksen kohta nro 6."

Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Jukka Nybergin ja Ukko Bambergin muutosesitysten välillä, ja näistä äänestyksessä voittanut muutosesitys asetetaan vastaehdotukseksi pohjaehdotukselle. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat Jukka Nybergin muutosesitystä äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Ukko Bambergin muutosesitystä, äänestävät "ei". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Nyberg, Hovi, Kekki, Varjola, Pakkanen, Leppänen), 6 ei-ääntä (Bamberg, Raunio, Witting, Patjas, Villikka, Aikio) ja 1 tyhjä (Karvonen).  Puheenjohtaja totesi Jukka Nybergin muutosesityksen voittaneen äänestyksen.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Jukka Nybergin muutosesitystä, äänestävät "ei". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Bamberg, Karvonen, Raunio, Witting, Varjola, Pakkanen, Aikio, Leppänen), 3 ei-ääntä (Nyberg, Hovi, Kekki) ja 2 tyhjää (Patjas, Villikka). Puheenjohtaja totesi Jukka Nybergin muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Kaupunginhallituksen päätös: 

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle: 

Kaupunginvaltuusto päättää että 

1. uusi nykyaikainen uimahalli rakennetaan, 
2. uusi nykyaikainen uimahalli sijoitetaan keskustan Urheilupuistoon ja uusi nykyaikainen uimahalli toteutetaan rakentamalla vanhan uimahallin yhteyteen huomattava laajennusosa ja säilytetään vanhasta uimahallista vain arvokkaat osuudet, jotka yhdessä mahdollistavat nykyaikaisen uimahallin palvelut huomioiden vanhan hallin suojelumerkinnät,
3. nykyaikaisen uimahallin hankesuunnittelu käynnistetään mahdollisimman pian,
4. nykyaikainen uimahalli -investointi sisällytetään vuoden 2023 talousarvioon ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelmaan ja
5. uimahalliverkkoa muutetaan uuden nykyaikaisen uimahallin valmistuttua ja aloitettua toimintansa siten, että Kuusankosken uimahalli lakkautetaan ja muu jäljelle jäävä uimahalliverkko tarkastellaan lautakunnan aiemmin tekemän esityksen mukaisesti.

Kaupunginhallitus myönsi toimitilajohtaja Katja Aholalle, talousjohtaja Hellevi Kunnakselle, tekninen johtaja Hannu Tyllille, liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkaselle ja opetuspalvelupäällikkö Pirjo Piiroiselle läsnäolo- ja puheoikeuden. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ville Kaunisto liittyi kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paula Werning poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

Opetuspalvelupäällikkö Pirjo Piiroinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Jäsen Kirsi Kekki poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus piti asian käsittelyn jälkeen kokoustauon

klo 16.41 - 17.00.

____________

Kaupunginvaltuusto 02.05.2022 § 46

Kokousasian liitteenä ovat:

• Ennakkovaikutusten arviointi Kouvolan uuden virkistysuimalan sijaintivaihtoehdoista
• Leo Lindströmin muutosesitys uuden virkistysuimalan sijainniksi, Likula19052021
• Leo Lindströmin eriävä mielipide liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätökseen 19.5.2021 § 43
• Nykyaikainen uimahalli -iltakoulun 13.10.2022 esittelyaineisto
• Nykyaikainen uimahalli vaihtoehto 2 -iltakoulun 16.3.2022 esittelyaineisto
• Kouvolan uimahalliverkko -tarveselvitys 2018 - 16052018 Sport Venue Oy
• Kouvolan virkistysuimalan tarveselvitys 2021, Sport Venue Oy
• Kouvolan virkistysuimala; Loppuraportti
• Kouvolan virkistysuimala, uuden sijaintivaihtoehdon arviointi
• Liikunnan palveluverkkoselvitys 2020-2030
• Energiaratkaisut Veturi 2021
• Raportti Uimahalli Matkakeskus
• Kouvolan Urheilupuiston ja Mielakan kehittämissuunnitelma 8.1.2019 - suunnitelman täydennys uimahallin osalta 19.9.2021
• Uuden uimahallin sijaintiarvioinnin asukaskyselyn tulokset
• Uimahalli Urheilupuiston koulun tontti karttakuva
• Vanhusneuvoston kannanotto Kouvolan uuteen uimahalliin 4.11.2021
• Vammaisneuvoston kirje uudesta uimahallista 10.5.2021
• Suomen Uimaliiton kannanotto Kouvolan uimahallihankkeeseen 7.1.2021
• Vahanen, korjaustyöt ja riskit uimahalli 19042022

Kaupunginhallituksen ehdotus:

Kaupunginvaltuusto päättää että

1. uusi nykyaikainen uimahalli rakennetaan, 
2. uusi nykyaikainen uimahalli sijoitetaan keskustan Urheilupuistoon ja uusi nykyaikainen uimahalli toteutetaan rakentamalla vanhan uimahallin yhteyteen huomattava laajennusosa ja säilytetään vanhasta uimahallista vain arvokkaat osuudet, jotka yhdessä mahdollistavat nykyaikaisen uimahallin palvelut huomioiden vanhan hallin suojelumerkinnät,
3. nykyaikaisen uimahallin hankesuunnittelu käynnistetään mahdollisimman pian,
4. nykyaikainen uimahalli -investointi sisällytetään vuoden 2023 talousarvioon ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelmaan ja
5. uimahalliverkkoa muutetaan uuden nykyaikaisen uimahallin valmistuttua ja aloitettua toimintansa siten, että Kuusankosken uimahalli lakkautetaan ja muu jäljelle jäävä uimahalliverkko tarkastellaan lautakunnan aiemmin tekemän esityksen mukaisesti.

Asian käsittely:

Ryhmäpuheenvuoron käyttivät valtuutetut Nita Ahola (KOK), Marjo Lakka (SDP), Ukko Bamberg (PS), Liisa Varjola (KESK), Kaisa Spies (VIHR), Tiina Hämäläinen (KD), Timo Lehmusmetsä (VAS), Jyrki Hyttinen (MAINIO) ja Juha Huhtala.

Ryhmäpuheenvuorossaan Nita Ahola teki seuravan muutosesityksen;

"Kokonaismuutosesitys:

1. Uusi nykyaikainen uimahalli rakennetaan ja sijoitetaan keskustan Urheilupuistoon sekä lisäksi nykyinen Kuusankosken uimahalli kunnossapitokorjataan.
2. Uusi nykyaikainen uimahalli toteutetaan rakentamalla vanhan uimahallin yhteyteen huomattava laajennusosa ja säilytetään vanhasta uimahallista vain arvokkaat osuudet, jotka yhdessä mahdollistavat nykyaikaisen uimahallin palvelut huomioiden vanhan hallin suojelumerkinnät.
3. Nykyaikaisen uimahallin hankesuunnittelu käynnistetään mahdollisimman pian.
4. Nykyaikainen uimahalli-investointi säilytetään vuoden 2023 talousarvioon ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelmaan."

Ryhmäpuheenvuoroissaan Marjo Lakka, Ukko Bamberg, Kaisa Spies, Tiina Hämäläinen, Timo Lehmusmetsä ja Juha Huhtala ilmoittivat oman valtuustoryhmänsä kannattavan Nita Aholan tekemää muutosesitystä.

Nuorisovaltuuston puheenvuoron käytti Veikko Rantala.

Puheenvuoroja käyttivät valtuutetut Anssi Tähtinen, Joni Mörk, Miia Witting, Aimo Rautiainen, Markku Pakkanen, Jenni Aikio, Jukka Nyberg, Sheikki Laakso, Jyrki Hyttinen, Manu Huuhilo, Jenny Hasu, Katriina Vesala ja Miia Witting.

Vastauspuheenvuoron käyttivät kehitysjohtajaPetteri Portaankorva ja kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Puheenvuoron käyttivät valtuutetut Jukka Nyberg ja Henna Hovi.

Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava äänestys, koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Nita Aholan tekemää muutosesitystä äänestävät EI. Valtuusto hyväksyi äänestysesityksen ja äänestystavan yksimielisesti.

Suoritettiin äänestys, jossa annettiin 9 JAA-ääntä, 50 EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi Nita Aholan tekemän muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

Kaupunginvaltuuston päätös:

Kaupunginvaltuusto päätti että

1. uusi nykyaikainen uimahalli rakennetaan ja sijoitetaan keskustan Urheilupuistoon sekä lisäksi nykyinen Kuusankosken uimahalli kunnossapitokorjataan,
2. uusi nykyaikainen uimahalli toteutetaan rakentamalla vanhan uimahallin yhteyteen huomattava laajennusosa ja säilytetään vanhasta uimahallista vain arvokkaat osuudet, jotka yhdessä mahdollistavat nykyaikaisen uimahallin palvelut huomioiden vanhan hallin suojelumerkinnät,
3. nykyaikaisen uimahallin hankesuunnittelu käynnistetään mahdollisimman pian,
4. nykyaikainen uimahalli-investointi säilytetään vuoden 2023 talousarvioon ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelmaan.

Tämän asian käsittelyn aikana pidettiin 2 kokoustaukoa.

Valtuutettu Toni Vainikka poistui kokouksesta ja palasi kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Valtuutettu Maria Lammi poistui kokouksesta ensimmäisen tauon aikana ja palasi kokoukseen asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Nuorisovaltuuston edustaja Iina-Lotta Kuisma poistui kokouksesta ensimmäisen tauon aikana ja palasi kokoukseen asian käsittelyn aikana.

____________