Kasvatus- ja opetuslautakunta
Pöytäkirja 29.01.2025/Pykälä 5

Kasvatus- ja opetuslautakunta 22.08.2024 § 62

Valmistelija: sivistysjohtaja Veikko Niemi, puh. 020 615 7727, veik-ko.niemi(at)kouvola.fi

Tausta

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 12.11.2018 § 138 päättänyt perusopetuksen kehittämisestä valtuustokaudella 2017–2021, minkä pohjalta hyväksyttiin 11.11.2019 §121 varsinainen perusopetuksen palveluverkon toteuttamisohjelma. Keskeisiä tavoitteita tulevaisuuden kouluinvestoinneissa ovat: Koulurakennusten tulee tukea opetussuunnitelman toteuttamista osana nykyaikaista oppimisympäristöä. Koulujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan aluetta palvelevia monitoimitiloja. Lisäksi niiden tulee olla terveellisiä ja turvallisia oppimis- ja työympäristöjä.

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 27.9.2023 § 72 vuoden 2024 talousarvion ja vuosille 2024–2027 talous- ja henkilöstösuunnitelman, jossa linjattiin tulevat sopeutustoimet annettuun kehykseen pääsemiseksi. Sopeutustoimet sisältävät palveluverkkopäätöksiä, jotka ovat perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa suunniteltu toteutettavaksi vasta uusien rakennusten valmistuttua. Kouvolan kaupungin hallintosäännön mukaisesti lautakunnan toimivaltaan kuuluu päättää palvelupisteistä ja niiden sijainnista.

Kuusankosken yhtenäiskoulun Hankesuunnittelun suuntaviivat on hyväksytty Kasvatus- ja opetuslautakunnassa 24.3.2021. Hankesuunnitelma on hyväksytty Kasvatus- ja opetuslautakunnassa 26.1.2022. Hyväksytty hankesuunnitelma on noudattanut voimassa olevia päätöksiä palveluverkosta sekä sen hetkistä tietoa koulun mitoitustarpeesta.

Talousarviossa 2024 on mainittu, että valtuuston marraskuussa 2019 hyväksymän perusopetuksen kouluverkon ja siihen sisältyvän investointisuunnitelman toteuttamista jatketaan. Kuusankosken yhtenäiskoulun mitoitus tarkistetaan ja hankesuunnittelu jatkuu. Tavoitteena on koulun käyttöönotto elokuussa 2027.

Palveluverkon tarkastelua varten on nimetty ohjausryhmä kasvatus- ja opetuslautakunnassa 19.10.2023 § 80 valmistelemaan kasvatuksen ja opetuksen toimialan palveluverkkoesityksiä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Christa Carpelan. Muut nimetyt jäsenet olivat Juhani Palmros, Sanna Jacksen, Laila Uljas sekä kaupunginhallituksen edustaja Kirsi Kekki ja viranhaltijat sivistysjohtaja Veikko Niemi, kasvatus- ja opetusjohtaja Vesa Toikka, opetuspalvelupäällikkö Johanna Lindstedt ja kehittämisvastaava Kia Ojanen (sihteeri). Asiakasvastaava Sari Keskinen on osallistunut osaan kokouksista asiantuntijana. Kasvatus- ja opetuslautakunta päivitti palveluverkkotyön ohjausryhmää 22.11.2023 § 86 valtuuston päätöksen 13.11.2023 § 84 mukaisesti niin, että ohjausryhmään nimettiin Juhani Palmrosin tilalle Garita Sundström. Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa huhtikuun 2024 ja toukokuun 2024 välisenä aikana. Ohjausryhmä on tutustunut Kuusankosken alueen oppilasmäärien kehitykseen, alueen erityispiirteisiin opetuksen näkökulmasta ja koulukiinteistöjen kuntoon asiantuntijoiden esityksestä.

Kuusankosken opetuksen toimipisteet

Aiemman kouluverkkoratkaisun mukaisesti toiminnallisesti Kuusankosken uuteen yhtenäiskouluun olisi yhdistetty Naukion yhtenäiskoulu, Hirvelän koulu, Pilkanmaan koulu ja Kymintehtaan koulun yläkouluopetus sekä erityisen vaativan tuen oppilaita Kuusankoski-Jaala alueelta.

Kasvatus- ja opetuslautakunta 11.01.2024 § 3 päätöksen mukaisesti Pilkanmaan koulu lakkautetaan 1.8.2024 alkaen ja oppilaat siirtyvät pääsääntöisesti Keskustan kouluun ja Kasvatus- ja opetuslautakunta 11.01.2024 § 4 päätöksen mukaisesti Hirvelän koulu lakkautetaan 1.8.2024 alkaen ja oppilaat siirtyvät Naukion yhtenäiskouluun.

Yhtenäiskoulun mitoituksen hyväksytyssä hankesuunnitelmassa on:

­        ~692 oppilasta, ~100 henkilökuntaa

­        Yksisarjainen alakoulu (luokat 1–6) sekä 7–8 sarjainen yläkoulu (luokat 7–9).

­        12 erityisopetuksen ryhmää, jotka jakaantuvat ikäryhmittäin. Näistä erityisryhmistä 5 on alueellisia pienryhmiä ja yksi JOPO-ryhmä sekä 6 vaativamman tuen ryhmää. Oppilaita pyritään integroimaan yleisopetuksen ryhmiin aina, kun se on mahdollista ja oppilaan kannalta järkevää.

­        Erikoisluokkaopetus: 3. tai 4.–6. lk. liikunta, 7–9. lk. liikunta ja musiikki, lisäksi mahdollisesti kielet (Kasvatus- ja opetuslautakunta 06.10.2021 § 101).

Lapsimäärä alueella laskee merkittävästi, jonka vuoksi on tarkasteltu uudelleen uudisrakentamisen tarvetta ja oppilasmääriä kouluittain. Oppilasmäärien vähenemä mahdollistaa opetuksen palvelupisteiden edelleen yhdistämisen, josta saadaan kustannussäästöä niin tarvittaviin investointeihin kuin käyttötalouteen. Oppilasmäärien vähenemä on huomioitu vaihtoehtotarkastelussa ja tilamitoituksen perusteena on ollut vuoden 2030 lapsimäärät. Lisäksi vaihtoehdoissa on huomioitu tämän jälkeinenkin lapsimäärän pieneneminen.

Kymintehtaan koulu ja Pilkan koulun palvelupiste ovat samaa hallinnollista yksikköä. Tämän hallinnollisen yksikön palvelupiste tulee olemaan Pilkan koulurakennus, kun yhtenäiskoulu valmistuu.

Keskustan koulun palvelupisteen tarkastelu tehdään aiemmin tehdyn kouluverkkopäätöksen mukaisesti viimeistään 2029. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko Kuusankosken alueen oppilasmäärien kehitys ja sen mahdollinen vaikutus alueen palvelupisteisiin.

Hankesuunnitelman päivitys ja suuntaviivat

Hallintosäännön 23 §:n mukaan Lautakunta päättää vastuualueellaan investointihankkeiden tarveselvityksistä sekä hanke- ja toteutussuunnitelmista. Kasvatus- ja opetuslautakunnan tiedoksi saatetaan suuntaviivat hankesuunnittelun etenemiselle. Näiden suuntaviivojen pohjalta tullaan päivittämään hankkeen hankesuunnitelma, joka tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi loppuvuoden 2024 aikana.

Nykyisten tilojen kunto ja jatkokäyttö:

­        Naukion koulu on valmistunut 1973. Rakennuksen tekninen kunto on huono ja rakennukseen on tehty vain vähäisiä ylläpitäviä korjauksia. Rakennusteknisesti kokonaisuus sellainen, ettei korjaamalla kaikkia rakennuksen ongelmia voida poistaa (tai puhutaan erittäin laajasta = kalliista korjaustavasta). KH 27.11.2023 § 299; purettava kohde.

­        Kymintehtaan koulurakennus on rakennettu 1953, osittain peruskorjattu 1996–1997. Kellarikerros on tällöin jätetty remontin ulkopuolelle. Kuntoluokka huono/välttävä. Jos rakennus halutaan pitää käytössä >5vuotta, tulee tehdä vähintään osittainen peruskorjaus. Laajuus ja kustannus tarkentuu tarvittaessa. Korjaus kuitenkin edullisempi kuin vastaava uudisrakennus. (Fore Assett 2020 korjausvelka 2,67M€). Rakennus jää ehdotetun palvelupistemuutoksen myötä tyhjäksi. Jatkokäyttöä ei rakennukselle ole kaupungin omien palveluiden osalta. Noudatetaan KH 27.11.2023 § 299 päätöstä omalta toiminnalta tyhjäksi jäävien rakennusten osalta.

­        Tähteenkadun koulurakennus on rakennettu 1958, peruskorjaus 2011 ja rakennuksen kuntoluokka on hyvä. Asemakaavassa YO (opetustoimintaa palveleva), muu käyttötarkoitus vaatii kaavamuutoksen. KH 27.11.2023 § 299; myytävä kohde.

­        Pilkan koulu on suojeltu rakennus ja ehdotetun palvelupistemuutoksen myötä jää kaupungin omaan käyttöön. Rakennus on rakennettu 1922, peruskorjattu 2012 ja sen kuntoluokka on hyvä. Asemakaavassa YO (opetustoimintaa palveleva), muu käyttötarkoitus vaatii kaavamuutoksen. Jos rakennus poistuu opetuskäytöstä, tulee onnistua tämän myynnissä. Kaupungilla ei ole nähtävissä muuta omaa käyttöä. KH 27.11.2023 § 299; myytävä kohde.

­        Keskustan koulu on valmistunut 1941, laaja peruskorjaus 2005, akuutteja korjaustarpeita vain vähän. Kuntoluokka tyydyttävä (suurimpana syynä rakennusvuosi). Asemakaavassa YO (opetustoimintaa palveleva), muu käyttötarkoitus vaatii kaavamuutoksen. Rakennus sijaitsee osayleiskaavan mukaisesti säilyttävän saneerauksen alueella. Tyypillinen aikakautensa funktionalistinen rakennus, jota ”ei ole remonteilla pilattu”. Vuosien varrella sisätiloissa tehty jonkun verran muutoksia. Rakennuksessa kuitenkin paljon hyvin säilyneitä alkuperäisiä yksityiskohtia, jotka tulee säilyttää mahdollisissa tulevissa korjauksissa. Samoin mahdollisen pysyvän laajennuksen suunnittelussa huomioitava erityisesti arkkitehtoniset näkökulmat.

­        Koulurinteen koulurakennus on rakennettu 1950–1952. Rakennushistoriaselvitys (suppea) 04/2024; Nykyinen koulurakennus noudattaa 1950-luvun arkkitehtuurin periaatteita, jotka ovat pääsääntöisesti säilyneet julkisivuilla. Sisätilat kokeneet vuosien varrella paljonkin muutoksia. Rakennus sijaitsee osayleiskaavan mukaisesti säilyttävän saneerauksen alueella. Vuosien varrella korjauksia ja osittaisia peruskorjauksia on tehty, akuutteja korjaustarpeita vain vähän. Täydellisen esteettömyyden toteutus korjauksien yhteydessäkin todella haastavaa. Sijainnin perusteella kohteelle voi löytyä ostaja. KH 27.11.2023 § 299; myytävä kohde.

­        Voikkaan koulun kuntoluokka tyydyttävä. Rakennus on rakennettu 1988, ei ole tehty laajempaa peruskorjausta. Akuutteja korjaustarpeita on vähän, mutta rakennuksen pysyessä käytössä, tulee varautua peruskorjauksen investointiin lähivuosina.

­        Carea -koulu toimii ulkoisesti vuokratuissa tiloissa. Tilojen tekninen kunto on välttävä ja tiloista on tarkoituksenmukaista luopua niiden kalliiden käyttökustannusten vuoksi. Carea -koulun sijoittumisessa tulee huomioida yhteistyö Kymenlaakson Hyvinvointialueen kanssa, jotta opetuspiste ja asumisyksikkö sijaitsisivat lähekkäin.

Rakennusten ylläpitokustannukset sekä tasearvot ja muut taloudelliset luvut on esitetty liitteessä.

Kuusankosken yhtenäiskoulun suuntaviivat

Kuusankoskelle rakennetaan uudiskohteena yhtenäiskoulu Naukioon, nykyisen Naukion yhtenäiskoulun viereiselle tontille. Yhtenäiskouluun mitoitetaan yläkoulun lisäksi yksisarjainen alakoulu. Yhtenäiskoulu toimii alueen osaamiskeskuksena, johon keskitetään alueen erityisopetus.

Tarkempi vaihtoehtotarkastelu on liitteenä.

Toteutusaikataulu riippuu valitusta toteutusvaihtoehdosta. Talousarvion 2024 investointisuunnitelmassa toteutus on vuosina 2024–2027.

Kustannukset, käyttötalouslaskelmat: Talousarviossa 2024 investointisuunnitelman (Kaupunginvaltuusto 13.11.2023 § 90) mukaan hankkeelle on budjetoitu 22,2 miljoonaa euroa. Kohteen rahoitukseksi on taloussuunnitelmassa määritelty kiinteistöleasing ja rahoitusmalli on hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.2.2022 § 50.

Liitteessä on vertailtu eri toteutusvaihtoehtojen käyttötalouden kustannusvaikutuksia sekä investointitarpeita. Laskelmat ovat alustavia ja tarkentuvat hankesuunnittelun yhteydessä.

Palveluverkkoa koskeva ennakkovaikutusten arviointi on tehty edellä mainitun palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Ennakkovaikutusten arviointi sisältyy lisäksi 26.1.2022 hyväksytyn hankesuunnitelman liitteisiin ja päivitetään tarvittaessa hankesuunnittelun päivityksen yhteydessä.

Lisätietoja: opetuspalvelupäällikkö Johanna Lindstedt, puh. 020 615 7173, johanna.lindstedt(at)kouvola.fi, sivistysjohtaja Veikko Niemi, puh. 020 615 7727, veikko.niemi(at)kouvola.fi

Sivistysjohtajan ehdotus:

Kasvatus ja -opetuslautakunta päättää merkitä tiedoksi Kuusankosken yhtenäiskoulun hankesuunnittelun suuntaviivat ja ohjeistaa tarvittaessa suunnittelutyötä.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös:

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kasvatus- ja opetuslautakunta myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden rakennuttajapäällikkö Anneli Vartiaiselle ja kehittämisvastaava Kia Ojaselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Jäsen Lasse Ahola saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

Nuorisovaltuuston edustaja Toivo Qvist poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

Jäsen Laila Uljas poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

Kokous keskeytettiin tämän asian käsittelyn aikana tauon pitämistä varten.

____________

Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2025 § 5

Valmistelija: sivistysjohtaja Veikko Niemi, puh. 020 615 7727, veik-ko.niemi(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Hallintosäännön mukaan lautakunnalla on toimivalta päättää investointihankkeiden tarveselvityksistä sekä hanke- ja toteutussuunnitelmista.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti palauttaa Kuusankosken yhtenäiskoulun hankesuunnittelun suuntaviivat uudelleen valmisteltavaksi (22.8.2024 § 62). Asian palauttamiseen uudelleen valmisteluun vaikutti oppilasmäärien lasku pitkällä aikavälillä, ja osaltaan valmistelussa ollut Kouvolan Yhteislyseon ja Kuusankosken lukion hallinnollinen yhdistäminen ja mahdollinen Kuusankosken lukiorakennuksen hyödyntäminen osana perusopetuksen palveluverkkoa.

Lautakunnalle esitellään neljä eri toteutusvaihtoehtoa perusopetuksen palveluverkon kehittämiseksi Kuusankoski-Jaala-alueella, jonka jälkeen edetään hankesuunnitelman päivittämiseen tai laatimiseen päätöksen mukaisesti.

Asian valmistelun tausta ja päätösvallan perusteet

Hallintosäännön 5 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan kasvatus ja opetus lautakunta järjestää kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemiseen liittyvät palvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. varhaiskasvatuslain, perusopetuslain, 18 lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, nuorisolain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain, oppivelvollisuuslain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisista kaupungille kuuluvista tehtävistä sekä vastaa muun lautakunnan toimialaan liittyvän lainsäädännön noudattamisesta.

Hallintosäännön 5 luvun 24 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvista asioista.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti palauttaa Kuusankosken yhtenäiskoulun hankesuunnittelun suuntaviivat uudelleen valmisteltavaksi (22.8.2024 § 62). Asian palauttamiseen uudelleen valmisteluun vaikutti oppilasmäärien lasku pitkällä aikavälillä, ja osaltaan valmistelussa ollut Kouvolan Yhteislyseon ja Kuusankosken lukion hallinnollinen yhdistäminen ja mahdollinen Kuusankosken lukiorakennuksen hyödyntäminen osana perusopetuksen palveluverkkoa.

Joulukuussa 2024 (11.12.2024 § 96) kasvatus- ja opetuslautakunta päätti, että Kouvolan Yhteislyseo, Kuusankosken lukio ja Kouvolan iltalukio yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi lukioksi 1.8.2025 alkaen. Toiminta jatkuu Kuusankosken toimipisteessä (nykyinen Kuusankosken lukio) ja Kouvolan keskustan toimipisteessä (nykyinen Kouvolan Yhteislyseo ja Kouvolan iltalukio). Tavoitteena on Kouvolan ulkopuolelta tulevien lukiolaisten määrän kasvattaminen. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääminen kuuluu lukiokoulutuksen vetovoimatekijöihin. Muita vetovoimatekijöitä on paitsi nykyisten lukion vahvuuksien kuten urheilulinjan, Studies in English –linjan, logistiikka-, yrittäjyys- ja verkko-opintojen vahvistaminen, myös mahdollisten uusien koulutuslinjojen avaaminen

Kasvatus- ja opetuslautakunta päivitti palveluverkkotyön ohjausryhmää syyskuussa 2024, kun kasvatus- ja opetusjohtajan virka lakkautettiin (Kasvatus- ja opetuslautakunta 18.09.2024 § 76). Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa huhtikuun 2024 ja tammikuun 2025 välisenä aikana.

Kuntalaisten ja asianosaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Kuusankoski-Jaala-alueen palveluverkkoratkaisusta on laadittu ennakkovaikutustenarviointi jo Perusopetuksen kehittämisohjelman 2019–2030 valmistelun yhteydessä (Kasvatus ja opetus toimialan palveluverkkoesitys). Lisäksi kuulemisia on tehty Kuusankosken yhtenäiskoulun hankesuunnittelun yhteydessä 2022 ja ennakkovaikutusten arviointi on esitetty lautakunnassa tammikuussa 2022.

Kuusankoski-Jaala-alueen perusopetuksen palveluverkkoratkaisusta on tehty vaihtoehtotarkastelu, joka on esitelty kasvatus- ja opetuslautakunnassa elokuussa 2024 (22.08.2024 § 62). Kuntalaisia, koululaisia ja henkilöstöä kuultiin asiassa vielä tammikuussa 2025. Kuntalaiskuuleminen järjestettiin Naukion yhtenäiskoululla 8.1.2025. Kutsu tilaisuuteen esitettiin Wilma-viestinä, Wilma-tiedotteena, kotisivuilla ja Kouvolan kaupungin sosiaalisen median kanavissa. Kuntalaisilla oli mahdollisuus jättää ennen tilaisuutta ennakkokysymyksiä sähköisellä lomakkeella. Kuntalaisille avattiin tilaisuuden jälkeen vielä mahdollisuus ottaa kantaa asiaan kirjallisesti sähköisellä lomakkeella. Lomake oli avoinna 17.1.2025 saakka. Lapsia ja nuoria kuultiin kouluilla viikkojen 3–4 aikana. Henkilöstön kuulemistilaisuus järjestettiin etäyhteydellä 7.1.2025. Tilaisuus oli avoin Kuusankoski-Jaala-alueen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstölle.

Yhteenveto kuulemisten tuloksista esitellään kasvatus- ja opetus lautakunnalle 29.1.2025 kokouksessa. Kuntalaisten ja asianosaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on siten huolehdittu hallintolain 41 §:n ja kuntalain 22 §:n mukaisesti.

Kuusankosken opetuksen toimipisteet sekä kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen

Kuusankoski-Jaala-alueella toimii tällä hetkellä 10 perusopetuksen toimipistettä: Jaalan koulu, Voikkaan koulu, Keskustan koulu ja Svenska skolan, Naukion yhtenäiskoulu, Kymintehtaan koulun Kymintehtaan ja Pilkan toimipiste sekä Tähteenkadun koulun Tähteenkadun toimipiste, Carean toimipiste ja Sairaalamäen opetusyksikkö. Carean toimipistettä ja Sairaalamäen opetusyksikköä koskevat ratkaisut tehdään erillisinä ja valmistellaan yhdessä Kymenlaakson hyvinvointialueen kanssa.

Kuusankosken yhtenäiskoulun toteutuksessa on ollut valmisteltavana neljä vaihtoehtoa:

V1 Toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukainen yhtenäiskoulun uudisrakennus Naukioon (n. 500 oppilasta).

V2 Hyödynnetään Kuusankosken nykyistä lukiorakennusta yhtenäiskouluratkaisussa. (n. 500 oppilasta)

V3 Uusi koulu aloittaa yläkouluna syyslukukaudella 2028 laajentuen yhtenäiskouluksi oppilasmäärien vähentyessä uudisrakennuksessa Naukiossa (n. 350 oppilasta)

V4 Uusi koulu aloittaa yläkouluna syyslukukaudella 2028 laajentuen yhtenäiskouluksi oppilasmäärien vähentyessä lukiorakennuksessa (n. 350 oppilasta)

Lapsimäärä alueella laskee merkittävästi, jonka vuoksi on tarkasteltu uudelleen uudisrakentamisen tarvetta ja oppilasmääriä kouluittain. Oppilasmäärien vähenemä mahdollistaa opetuksen palvelupisteiden edelleen yhdistämisen, josta saadaan kustannussäästöä niin tarvittaviin investointeihin kuin käyttötalouteen.

Vaihtoehtotarkastelu

Koko Kouvolan perusopetuksen palveluverkon suunnittelua ohjaa ja on ohjannut yhtenäiskouluajatus. Kouvolassa on jo tehty investointeja monitoimitaloihin, joissa toimii yhtenäiskoulu. Perusopetuksen kehittämisen toteuttamissuunnitelmassa on vuonna 2019 linjattu myös oppimisen tuesta. Suunnitelman mukaisesti nykyinen kaupunkitason vaativan erityisen tuen opetus jakautuu alueellisesti osaamiskeskuksiin. Osaamiskeskuksiin jakautuva oppimisen tuen suunnitelma on kokonaisuus, joka vaikuttaa koko kaupungin opetustoimintaan ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Yhtenäiskouluun rakentuva osaamiskeskus tarjoaa yhdenvertaisen oppimisympäristön ja ehyen koulupolun niin yleisen tuen kuin vaativan erityisen tuen oppilaille.

Vaihtoehdot 1 ja 2 – Yhtenäiskoulu Kuusankoski-Jaala-alueelle

Yhtenäiskoulussa rakennetaan toimintakulttuuria, jossa tehdään yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken sekä yli oppiaine- ja vuosiluokkarajojen tuen eri muodoissa. Tämä tukee oppilaan ehyen koulupolun rakentumista. Siirtymävaihe ala- ja yläkoulun välillä on merkittävä tapahtuma oppilaan koulupolulla. Yhtenäiskoulu mahdollistaa siirtymävaiheen joustavan toteutumisen. Oppilaiden toimintaympäristö pysyy samana, jolloin esimerkiksi syntyneet sosiaaliset suhteet ja turvallisuuden tunne säilyvät, mikä lisää kouluviihtyvyyttä. Eri-ikäisten oppimisympäristö rikastaa oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Yhtenäiskoulun tilaratkaisut mahdollistavat monipuoliset aineenopetusluokat myös alakoulun ja vaativan erityisen tuen oppilaille. Yhtenäiskoulu mahdollistaa kaikille oppilaille laajan ja monipuolisen valinnaisainetarjonnan.

Yhtenäiskoulussa voidaan hyödyntää henkilöstön osaaminen, erityisesti kaksoiskelpoisten opettajien osalta. Kaksoiskelpoisella opettajalla tarkoitetaan opettajaa, jolla on luokan- ja aineenopettajan kelpoisuus. Ratkaisu mahdollistaa sen, että jokaista oppiainetta opettaa kelpoisuuden omaava opettaja. Näin turvataan lisäksi opetusvelvollisuuden täyttyminen. Yhtenäiskoulussa voidaan ohjaajaresurssi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja hyvinvointialueen palvelut voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti. Tämä kokonaisuus mahdollistaa yleisen tuen vahvistamisen sekä välittömän ja tarpeisiin vastaavan oikea-aikaisen tuen tarjoamisen. Yhtenäiskoulun toteuttaminen Kuusankoski-Jaala-alueelle edellyttää palveluverkon tiivistämistä vuodesta 2034 alkaen, joka johtaa siihen, että osan oppilaiden koulumatkat pidentyvät.

Vaihtoehdoissa 1 ja 2 alueella toimisi yhtenäiskoulun valmistuttua vuonna 2028 kuusi perusopetuksen toimipistettä. Opetusta järjestettäisiin Kuusankosken yhtenäiskoulussa (vuosiluokat 1-9), Kymintehtaan yhtenäiskoulun toimipisteessä (vuosiluokat 1-9), Keskustan koulussa (vuosiluokat 1-6, myös Svenska skolan), Voikkaan koulussa (vuosiluokat 1-6) ja Jaalan koulussa. Mikäli oppilasmäärä jatkaa alueella laskua ennustetulla tavalla, palveluverkkoa tiivistettäisiin niin, että perusopetusta tarjottaisiin vuodesta 2035 alkaen Jaalan koulussa, Keskustan koulussa ja Kuusankosken yhtenäiskoulussa. Vuodesta 2035 alkaen yhtenäiskoulussa toimisi yläkoulun lisäksi kaksisarjainen alakoulu.

Vaihtoehdossa 1 Kuusankoskelle rakennettaisiin uudiskohteena 500 oppilaan yhtenäiskoulu Naukioon, nykyisen Naukion yhtenäiskoulun viereiselle tontille. Sijaintina Naukio on saavutettava. Naukioon on jo aiemmin rakennettu uusi varhaiskasvatusyksikkö, mikä mahdollistaa sen, että kasvun ja oppimisen polku toteutuu aina varhaiskasvatuksesta yläkouluun. Lisäksi koulun sijoittuminen Naukioon mahdollistaa joustavan esi- ja alkuopetuksen toteuttamisen suunnitellulla tavalla. Uudisrakennus tarjoaa oppilaille ja henkilöstölle joustavat, monipuoliset uudet tilat ja nykyaikaiset sekä tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat oppimisympäristöt. Naukion ympäristö tarjoaa monipuoliset liikuntatilat sekä -paikat ja muu lähiympäristö rikastuttaa oppimisympäristöjä.

Vaihtoehdossa 2 yhtenäiskoulu perustettaisiin nykyisen Kuusankosken lukion rakennukseen. Vaihtoehto edellyttää, että Kuusankosken lukion opiskelijoille järjestetään väistötilat. Väistötilojen sijaintina voisi toimia nykyisen Kouvolan Yhteislyseon läheisyydessä toimiva Urheilupuiston koulu. Urheilupuiston koulu vapautuu aikaisintaan tammikuussa 2028, jonka jälkeen pitäisi tehdä tarvittavat muutostyöt eli Kuusankosken lukio voisi olla käyttöönotettavissa yhtenäiskouluksi aikaisintaan syksyllä 2028. Kuusankosken lukion tiloille on jatkossa käyttöä lukiokoulutuksen lisäksi muun muassa Kouvolan kansalaisopiston ja Kouvolan iltalukion järjestämän aikuisten perusopetuksen tarpeisiin.

Vaihtoehdossa joustava esi- ja alkuopetus täytyy ratkaista eri tavalla kuin vaihtoehdossa 1. Nykyisen Kuusankosken lukion rakennus sijaitsee aivan Kuusankosken keskustassa ja on näin sijainniltaan myös saavutettava. Sijainti keskustassa edellyttää, että esimerkiksi välituntivalvontaan ja liikennejärjestelyihin kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Nykyisen Kuusankosken lukion piha-alue tulee suunnitella alakoululaisten käyttöön sopivaksi. Ratkaisussa, jossa hyödynnettäisiin lukiorakennusta, perusopetuksen liikunnanopetus toteutettaisiin osittain Kuusankosken Urheilupuistossa.

Jotta perusopetus voisi toimia lukion tiloissa edellyttää se muutostöitä rakennukseen, sillä kaikki Kuusankosken lukion nykyiset tilat eivät sellaisenaan sovellu perusopetuksen opetustiloiksi. Lukiorakennus haastaa alueen osaamiskeskuksen perustamista ja toimintaa, sillä nykyinen lukiorakennus ei sovellu ilman merkittäviä muutostöitä inklusiivista tai integroivaa opetuksen järjestämistä toteuttavaan koulun ylläpitoon. Yhtenäiskoulun laajuus edellyttää myös laajennuksen rakentamista.

Vaihtoehdot 3 ja 4 – Erilliskoulu Kuusankoski-Jaala-alueelle

Vaihtoehdoissa 3 ja 4 Kuusankoski-Jaala-alueelle perustettaisiin uusi yläkoulu. Erilliskouluratkaisussa ylä- ja alakoulut sijoittuvat eri rakennuksiin, eikä eheä koulupolku toteudu vastaavasti kuin yhtenäiskouluratkaisussa. Ala- ja yläkoulun sijoittuessa eri rakennuksiin, vaativan erityisen tuen oppilaiden integroituminen yleisopetuksen ryhmiin ei ole tässä mallissa mahdollista kuten yhtenäiskoulussa. Erillisratkaisussa henkilöstön osaamisen jakaminen ja henkilöstöresurssin tehokas käyttö ei olisi vastaavalla tasolla kuin yhtenäiskouluratkaisussa.

Vaihtoehdoissa 3 ja 4 alueella toimisi vuonna 2028 seitsemän perusopetuksen toimipistettä. Vaihtoehdoissa yhtenäiskoulu muodostuisi arvioidusti vasta vuoden 2040 jälkeen. Vaihtoehdot hidastavat alueen palveluverkon tiivistämistä, eikä alueelle muodostuisi osaamiskeskusta. Opetusta järjestettäisiin Kuusankosken yläkoulussa (vuosiluokat 7-9), Kymintehtaan yhtenäiskoulun toimipisteessä (vuosiluokat 1-9), Keskustan koulussa (vuosiluokat 1-6, myös Svenska skolan), Voikkaan koulussa (vuosiluokat 1-6), Tähteenkadun koulun toimipisteessä ja Jaalan koulussa.

Nykyiset Naukion yhtenäiskoulun alakoulun oppilaat ohjattaisiin pääsääntöisesti Tähteenkadun koulun Tähteenkadun toimipisteeseen (yleisopetuksesta vuosiluokat 1-2) ja Keskustan kouluun. Vuodesta 2035 alkaen alueella perusopetusta järjestettäisiin Kuusankosken yläkoulussa, Keskustan koulussa, Kymintehtaan koulun Kymintehtaan toimipisteessä (vuosiluokat 1-6), Voikkaan koulussa ja Jaalan koulussa. Kymintehtaan koulun Kymintehtaan toimipisteen vuosiluokkien 7-9 oppilaat siirtyisivät uuteen Kuusankosken yläkouluun aikaisintaan vuonna 2033. Tähteenkadun koulun Tähteenkadun toimipisteen oppilaat siirtyisivät Keskustan kouluun ja Kuusankosken yläkouluun sen mukaan, millä vuosiluokilla oppilaat opiskelevat.

Vaihtoehdossa 3, jossa erilliskoulu toteutetaan uudisrakennuksena Naukioon, täytyy joustava esi- ja alkuopetus toteuttaa eri tavalla kuin aiemmin on suunniteltu. Vertailtaessa koulun sijaintia ja rakennusta, on huomiot vastaavat kuin vaihtoehdossa 1 ja 2.

Vaihtoehtojen kustannusvertailut ovat liitteenä. Kustannuksia on vertailtu nykytilan ja vuosien 2025 ja 2035 tasolla. Kustannukset vähenevät vuosittain. Yhtenäiskoulu on investointina suurempi kuin muut vaihtoehdot, mutta tarkasteltaessa käyttötalousvaikutuksia pidemmällä aikavälillä sekä koko kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta, on yhtenäiskouluratkaisu perusteltu niin taloudellisesti kuin pedagogisesti.

Nykyisten tilojen kunto ja jatkokäyttö:

Naukion koulu. KH 27.11.2023 § 299; purettava kohde.

Kymintehtaan koulurakennus. Noudatetaan KH 27.11.2023 § 299 päätöstä omalta toiminnalta tyhjäksi jäävien rakennusten osalta. Kohteella ei nähdä myyntipotentiaalia, ennustetaan purettavaksi.

Pilkan koulu. KH 27.11.2023 § 299; myytävä kohde. Rakennus on suojeltu ja ylläpitoa on jatkettava, vaikka toiminta päättyisi.

Keskustan koulu. Noudatetaan KH 27.11.2023 § 299 päätöstä omalta toiminnalta tyhjäksi jäävien rakennusten osalta. Rakennushistoriallisesti ja osayleiskaavan mukaisesti säilytettävä kohde. Ylläpidettävä kohde vaikka toiminta päättyisi.

Koulurinteen koulurakennus. KH 27.11.2023 § 299; myytävä kohde. Rakennushistoriallisesti ja osayleiskaavan mukaisesti säilytettävä kohde. Ylläpidettävä kohde vaikka toiminta päättyisi.

Voikkaan koulu. Noudatetaan KH 27.11.2023 § 299 päätöstä omalta toiminnalta tyhjäksi jäävien rakennusten osalta. Kohteella ei nähdä myyntipotentiaalia, ennustetaan purettavaksi.

Tähteenkadun koulurakennus. KH 27.11.2023 § 299; myytävä kohde. Kohteella ei nähdä myyntipotentiaalia, ennustetaan purettavaksi.

Carea –koulu. Ulkoiset vuokratilat. Tilojen käyttö päättyy arviolta 12/2026. Carea -koulun tilojen osalta hankekehitys tehdään erillisenä yhteishankkeena Kymenlaakson Hyvinvointialueen kanssa (Toimitilajohtaja 20.12.2024 § 28/2024).

Rakennusten nykyiset ylläpitokustannukset, kustannukset jotka jäävät kaupungille toiminnan päättyessä (tyhjien rakennusten ylläpitokulut), purkukustannukset sekä tasearvojen alaskirjaukset ovat liitteenä olevassa kustannusten koosteessa.

Kuusankosken lukiorakennus on valmistunut vuonna 1957. Rakennukseen on tehty useita korjauksia ja muutoksia vuosien varrella. Kuntoluokka on hyvä, rakennukseen lisätty mm. hissi. Täysin esteetön ei rakennus kuitenkaan ole. Lukiorakennuksen käyttöönottaminen yhtenäiskouluksi tai yläkouluksi vaatii tilamuutoksia ja alustavan suunnitelman mukaan laajennuksen, toteutus on kuitenkin mahdollinen. Laajennuksen tarve ja laajuus tarkentuu jatkosuunnittelussa. Yhtenäiskoulun tai yläkoulun toteutuksessa tulee huomioida tarvittavat pihan järjestelyt sekä henkilökunnan pysäköinti. Asemakaavassa YO (opetustoimintaa palveleva), muu käyttötarkoitus vaatii kaavamuutoksen. Suojeluarvoja ei ole arvioitu kaavan yhteydessä, mutta sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen sekä kaupunkikuvassa merkittävä. Noudatetaan KH 27.11.2023 § 299 päätöstä omalta toiminnalta tyhjäksi jäävien rakennusten osalta. 

Kaupungin johtoryhmä on 20.1.2025 käsitellyt Kuusankosken kouluverkon suuntaviivat, ja todennut ehdotuksen kouluverkon kehittämistarpeiden ja kaupungin strategian tavoitteiden mukaiseksi.

Liitteenä ovat kustannusvertailut, kuntalaiskuulemisen muistio, vaihtoehtotarkastelu, kannanotto Kuusankosken perusopetuksen palveluverkko ratkaisusta sekä Adressi Alakoulut säilytettävä lähikouluina Kuusankoskella.

Lisätietoja: opetuspalvelupäällikkö Johanna Lindstedt, puh. 020 615 7173, johanna.lindstedt(at)kouvola.fi, rakennuttajapäällikkö Anneli Vartiainen, puh. 020 615 7117, anneli.vartiainen(at)kouvola.fi ja toimitilajohtaja Katja Ahola, puh. 020 615 9013, katja.e.ahola(at)kouvola.fi

Sivistysjohtajan ehdotus:

Kasvatus ja -opetuslautakunta päättää hyväksyä Kuusankosken yhtenäiskoulun hankesuunnittelun suuntaviivoiksi vaihtoehdon V1, jossa toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukainen yhtenäiskoulun uudisrakennus Naukioon (n. 500 oppilasta).

Asian käsittely:

Keskustelun aikana jäsen Lasse Ahola teki esityksen” Kannatan Kuusankosken lukion muuttamista aikaa myöten yläkouluksi ja siitä edelleen yhtenäiskouluksi oppilasmäärien pienentyessä. Tähteen koulu – joka on eri skenaarioiden ainoa vaihtoehtoinen koulu aukiolon tai sulkemisen osalta – on täysin remontoitu 2102 ollen siis erinomaisessa kunnossa. Tämä vaihtoehto on kaikille kuntalaisille edullisin ja palvelee myös kuusaalaisia, koska omalta osaltaan tämä auttaa Kuusankosken keskustaa pysymään elävämpänä tulevaisuudessakin. Lukion pinta-ala on 3500 neliötä. Kuusankosken lukion lakkauttaminen on tosiasia jossain vaiheessa. Sen jäljiltä on uhkana jäädä Kuusaan keskustaan ”kummitustalo”, joka sekin on osittain peruskorjattu 2006–2007.  Jos näin kävisi, jälleen kerran hyvää rakennuskantaa tuhlattaisiin tarpeettomasti.”

Aholan esitystä ei kannatettu.

Keskustelun aikana jäsen Laila Uljas teki esityksen ” Esitän että Kuusankoskelle valitaan erillinen kouluratkaisu niin että Naukioon sijaitsisi yläkoulu.

Pedagogisesti tämä vaihtoehto on monen pedagogin mielestä paras. Ratkaisu on kustannuksiltaan pienempi kuin yhtenäiskoulu vaihtoehto. Yhtenäiskoululla on riski jäädä liian suureksi.”

Jäsen Jouni Sjöblom kannatti esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava äänestys, koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys. Ne, jotka kannattavat sivistysjohtajan ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Uljaan muutosesitystä äänestävät EI. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi äänestysesityksen ja -tavan yksimielisesti.

Suoritettiin äänestys, jossa annettiin kymmenen (10) JAA-ääntä (Sundström, Hyytiäinen, Jacksen, Kinnunen, Lindqvist, Pahkala, Lampiranta, Peltola, Relander, Carpelan) ja kaksi (2) EI-ääntä (Uljas, Sjöblom) sekä yksi (1) tyhjä (Ahola).    

Puheenjohtaja totesi Laila Uljaan muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös:

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi sivistysjohtajan päätösehdotuksen.

Jäsen Lasse Ahola jätti eriävän mielipiteen.

Kasvatus- ja opetuslautakunta myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden rakennuttajapäällikkö Anneli Vartiaiselle ja kehittämisvastaava Kia Ojaselle.  He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Kokous keskeytettiin tämän asian käsittelyn jälkeen tauon pitämistä varten.

____________