Teknisen lautakunnan lupajaosto 13.03.2024 § 15

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Hakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

  Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

  Luvan hakija

  Kuusaan Romu Oy

  Y-tunnus: 3094850-5

  Laitoksen toiminta ja sen sijainti

Lupahakemus koskee hyötyjäteaseman ympäristöluvan muutosta vastaanottokapasiteetin kasvattamiseksi Kouvolassa osoitteessa Hemmintie 1 C, 45720 Kuusankoski (kiinteistötunnus 286-403-1-150). Kiinteistön omistaa Kouvolan kaupunki. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

Lupavelvollisuus

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

  Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee autopurkamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelulaista 2 §:n kohdan 12 d mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun jätettä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 f mukaan. Kohdan 12 c mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee lupahakemuksen kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikalle tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikalle, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia.

  Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireilletulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 18.12.2023.

  Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta on 13.1.2016 (§ 3) myöntänyt ympäristöluvan Maanrakennus Ari Eerola -toiminimelle. Ympäristölupa on siirtynyt vuonna 2023 Kuusaan Romu Oy:lle.

Alueen kaavoitustilanne

Alue on asemakaavassa merkitty pienteollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TPV1). Alueen länsi- ja eteläpuolella on kaavoittamatonta metsätalousaluetta.

  Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijoittuu Kouvolan kaupungilta vuokratulle 0,6 ha määräalalle. Kiinteistön pohjoispuolella on rajanaapurina Kymen Tarvemetalli Oy. Kaakon puoleisella rajalla, puistoalueeksi merkityn alueen (tievaraus) takana sijaitsee Lakumesta. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 m etäisyydellä koilliseen Kuusaantien takana, josta eteenpäin sijaitsee Kolarinmäen asuinalue. Ympäristönsuojelun tekemän karttatarkastelun mukaan lähin luonnonsuojelualue on kuitenkin Niivermäen luonnonsuojelualue, joka luontopolkuineen sijoittuu noin 100 m etäisyydelle hyötyjäteaseman eteläpuolelle. Niivermäen luonnonsuojelualueella mm. jyrkkiä rapakivikallioita, luonnonpuro ja runsas saniaiskorpi.

  Kallioperä, maaperä ja pohjavesi

  Hyötyasema sijaitsee kalliomaa-alueella, jonka päällä on savimaata.

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Huuhkajanvuoren pohjavesialue (0530604, 2-luokka, Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue), jonka raja ulottuu noin 500 m päähän hyötyasemasta lännen suuntaan.

Pintavesi

Alueella muodostuvat sadevedet virtaavat kaakkoon Lautasuonojaan ja edelleen kohti Savonsuota.

  Toiminnan kuvaus

Kuusaan Romu Oy lajittelee ja varastoi hyötyjäteasemalla rakennusten purkutyömailla syntyviä kierrätysmateriaaleja, kuten betonia, tiiltä, puuta, kantoja ja metallia. Toimintaa on aikaisemmin harjoittanut Maanrakennus Ari Eerola.

Ympäristölupaan haetaan muutosta siten, että hyötyasemalle voidaan ottaa vastaan myös romuajoneuvoja enintään 200 tonnia, sähkö- ja elektroniikkaromua 20 tonnia, muuntajia 20 tonnia sekä akkuja ja paristoja 10 tonnia vuodessa. Metalliromun vastaanoton kapasiteettia lisätään 800 tonniin ja betonimurskeen varastokapasiteettia 1 500 tonniin vuodessa. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan asemalla voi ottaa vastaan 5 500 tonnia jätteitä vuodessa. Asemalle haetaan lupaa ottaa vastaan enintään 6 560 tonnia jätteitä vuodessa.

Taulukko 1. Hyötyaseman suurin vuotuinen materiaalin vastaanottomäärä ja kertavarastointimäärä. Jätenimikkeet ovat ohjeellisia. Muutokset on esitetty kursiivilla.

Hyötyasemalla lajitellaan ja siirtokuormataan lavoille ja kontteihin rakennustyömailla syntyviä materiaaleja, kuten puuta, oksia, kantoja, metalleja, muovia, eristysvillaa, kipsilevyjä ym. Sekalainen rakennusjäte lajitellaan kaivinkoneen lajittelukouralla sekä manuaalisesti.

Vastaanotettavista rakennus- ja SER-jätekuormista tarkistetaan siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirja/kuormakirja tai sen jäljennös säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan.

Sähkö- ja elektroniikkaromu varastoidaan kontissa. Muuntajat varastoidaan reunakorokkein varustetussa kontissa tai muussa reunakorokkeellisessa tilassa. Akkuja ja paristoja otetaan vastaan vain teollisuudesta ja yrityksiltä. Lyijyakut varastoidaan muovisissa akkulaatikoissa, joita on kontissa kerrallaan enintään kaksi kappaletta. Sähköautojen akut varastoidaan erillisessä kontissa.

Betonia murskataan kaivinkoneeseen liitettävällä hydraulisella leukamurskaimella alle 90 mm palakokoon. Betoniraudoitus erotetaan magneetilla.

Lajittelun ja varastoinnin jälkeen materiaalit toimitetaan kuorma-autolla paikkaan, jolla on lupa ko. materiaalin vastaanottoon tai uusiokäyttöön.

Kiinteistölle otetaan vastaan ja esikäsitellään romuajoneuvoja enintään 200 tonnia vuodessa. Esikäsittelemättömiä (kuivaamattomia) autoja varastoidaan kiinteistöllä enintään neljä kappaletta kerrallaan ja esikäsiteltyjä enintään kymmenen kappaletta kerrallaan. Romuajoneuvot varastoidaan alueella, jossa on tiivisasfaltti. Suuri osa romuajoneuvoista tuodaan asemalle ajamalla ja niistä laaditaan vastaanottoasiakirjat. Ajoneuvot esikäsitellään mahdollisimman pian niiden saavuttua. Käsittely tapahtuu katoksessa, jossa on IrisMec-tyyppinen autonosturi. Romuajoneuvoista poistetaan käsittelyn yhteydessä lyijyakut ja sähköautojen akut, polttoaine, moottori-, vaihteisto- ja hydrauliikkaöljy, voimansiirtolaitteiden öljy sekä jäähdytys- ja jarrunesteet. Lisäksi poistetaan katalysaattorit ja renkaat sekä siinä määrin kuin mahdollista kaikki osat, joiden tiedetään sisältävän elohopeaa. Kuivatut ajoneuvot varastoidaan asfaltilla ja niistä otetaan mahdollisimman paljon komponentteja kiertoon ennen auton romuttamista. POP-jätteet poistetaan ajoneuvoista vastaanottavalla murskauslaitoksella.

Katoksen ja autojen varastoalueelle asennetaan 150 m2 tiivisasfalttia (asfaltin tyhjätila alle 3 %), josta hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta. Romuajoneuvojen vastaanotto ja varastointi aloitetaan vasta, kun tiivisasfaltti ja ajoneuvojen käsittelykatos on asennettu.

Esimies perehdyttää uudet työntekijät sekä työtehtäviin että toimintaan poikkeustilanteissa. Perehdytykseen sisältyy jätteiden vastaanottokäytännöt, siirtoasiakirjakäytännöt sekä materiaalien toimitukset eteenpäin, varastointi ja käyttöpäiväkirja, ympäristölupamääräykset ja koneiden ja laitteiden käyttökoulutus.

Alue on aidattu Hemmintien osuudelta ja portti pidetään kiinni, kun alueella ei ole henkilökuntaa paikalla.

Kuva 2. Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja -paikat. 

Toiminta-ajat

Hyötyjäteasema toimii arkisin kello 6-20 ja lauantaisin kello 7-17. Murskausta tehdään 5-10 päivää vuodessa. Betoni- ja tiilijätteen murskausta harjoitetaan arkisin kello 7-18, arkipyhinä ei murskausta tehdä.

  Liikennöinti

Liikenne kiinteistölle tapahtuu Kuusaantien ja Hemmintien kautta. Romuajoneuvojen ja SE-romun vastaanoton aloittaminen lisää liikennemäärää noin yhdellä ajoneuvolla vuorokaudessa. Tavallisesti alueella liikennöi arkisin 3-4 kuorma-autoa vuorokaudessa kello 7-17 välisenä aikana. Poikkeuksellisesti liikennettä on myös sunnuntaisin.

  Polttoaineet

Alueella ei säilytetä polttoaineita eikä kemikaaleja. Autot ja koneet tankataan muualla tai polttoaine tuodaan tarvittaessa pakettiautolla.

  Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

  Jätteet 

Toiminnassa syntyy jätteitä rakennusjätteen lajittelun rejektinä. Jätteet toimitetaan jäteasemalle, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen. Muutoin lähtevät jätteet ovat samoja kuin vastaanotettavat jätejakeet (rakennusjäte, 19 12 12, 50 t). Auto ja kaivinkone huolletaan muualla, joten öljyisiä jätteitä tai muita vaarallisia jätteitä ei synny.

Toiminnassa syntyvät ja vastaanotettavat jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön ja käsiteltäviksi laitoksiin, joilla on lupa käsitellä ko. jätteitä. Toiminnanharjoittaja opastaa asiakkaitaan rakennus- ja purkutyömaiden jätejakeiden lajittelussa.

Vaikutuksen maaperään ja pinta- ja pohjaveteen sekä viemäröinti

Toiminnasta ei normaalitilanteissa aiheudu päästöjä maaperään. Kiinteistöllä ei oteta vastaan eikä varastoida nesteitä.

Romuajoneuvot varastoidaan tiivisasfaltilla. Mahdollisessa öljy- tai polttoainepäästössä neste imeytetään imeytysaineeseen. Asfaltoidulta alueelta hulevedet johdetaan hiekanerottimen ja öljynerotuskaivon kautta. Hulevesiviemärilinjassa on I-luokan öljynerotuskaivo. Öljynerotuskaivon jälkeen asennetaan sulkuventtiilikaivo, joten mahdollisen suuren vuototapauksen sattuessa hulevesiviemärilinja on mahdollista sulkea. Toiminnalla ei ole vaikutusta pohjaveteen tai maaperään. Päästöjen määrä vesistöön on hyvin pieni.

Kiinteistöllä ei ole jätevesiviemäröintiä.

  Energian käyttö

  Kaivinkone käyttää polttoöljyä noin 1 500 litraa vuodessa.

Päästöt ilmaan

Kuorma-autoista ja kaivinkoneesta syntyy pakokaasupäästöjä. Betonin paloittelussa kaivinkoneeseen asennettavasta leukamurskaimesta ei muodostu paljon pölyä. Tarvittaessa pölyämistä voidaan estää kastelulla. Toiminta ei heikennä alueen ilmanlaatua.

  Melu

Suurin melu syntyy betonin paloittelusta ja muodostuu tuolloin kaivinkoneen moottorin äänestä. Melua aiheutuu myös kuorma-auton liikennöinnistä sekä kuormien purkamisesta ja lastaamisesta. Myös kaivinkoneen muu käyttö synnyttää melua. Laitos ei tuota merkittävää melua ympäristöön, ja arvion mukaan laitoksen synnyttämä ekvivalenttitaso jää alle 50 dB(A) laitoksen rajalta mitattuna. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Melun ja pölyämisen torjumiseksi on kiinteistön kaakon puoleiselle rajalle rakennettu kolme metriä korkea maa-ainesvalli.

  Luonto, rakennettu ympäristö sekä viihtyvyys ja terveys

Niivermäen 30 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue ja luontopolku sijaitsevat lähimmillään 150 metrin päässä etelän suunnassa. Kuusaan Romun aseman toiminnalla ei ole vaikutusta luonnonsuojelualueen luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin.

Hyötyjäteaseman toiminta ei vaikuta lähiasukkaiden viihtyisyyteen tai terveyteen.

  Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Suurimmat toiminnasta aiheutuvat riskit ovat tulipalon ja kaivinkoneesta tai kuorma-autosta tulevat nestevuodon riskit. Sähköautojen akut varastoidaan erillisessä metallikontissa erillään muista jätteistä tulipalovaaran vuoksi. Kaivinkoneessa ja autossa säilytetään käsisammuttimia.

Romuajoneuvot varastoidaan alueella, joka pinnoitetaan tiivisasfaltilla. Ulkopuolelta tulevien vesien pääsy tiivisasfalttialueelle estetään asfalttivalleilla. Mahdollisessa öljy- tai polttoainepäästössä neste imeytetään turpeeseen. Suuremmassa vuototapauksessa hulevesiviemärilinja on mahdollista sulkea. Käytetyt imeytysaineet toimitetaan vaarallisena jätteenä asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn.

Poikkeuksellisista tilanteista ja päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa esim. nestemäisiä jätteitä pääsee maaperään, ilmoitetaan viipymättä Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Hyötyjäteasemalla käytetään jätteiden lajittelussa ja siirtokuormaamisessa kumitela-alustaista kaivinkonetta. Kierrätysmateriaaleja kuljetetaan suuremmissa erissä varsinaisiin käsittelylaitoksiin, ja siten minimoidaan kuorma-autoliikenne ja vähennetään päästöjä suhteessa kuljettuun tonnimäärään.

  Tarkkailu ja raportointi

  Käyttö- ja päästötarkkailu

Laitoksen vastaava hoitaja pitää käyttöpäiväkirjaa laitoksen toiminnasta ja jätteistä. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet, kuten häiriötilanteet, mahdolliset vuodot ja muut vahingot ja onnettomuudet sekä niiden torjunta, alueelle tuodut kuormat, joissa on jätettä, jota asemalla ei ole luvallista ottaa vastaan (jätteen laji ja toimituspaikka) sekä tiedot öljynerotuskaivon tarkastuksista (tilanne, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset).

Henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana, esiintyykö lajiteltavassa kuormassa mahdollisia vaarallisia jätteitä. Pääasiallinen kuormien tarkastus tehdään jo rakennustyömaalla. Alueelle ei oteta vastaan jätejakeita, joita hyötyasemalla ei saa vastaanottaa. Kyllästettyä puuta, asbestin ja asbestia sisältävien materiaalien sekä muiden vaarallisten aineiden saastuttamia materiaaleja ei oteta vastaan. Asemalle kuulumattomat jätejakeet palautetaan lähettäjälle tai viedään heti paikkaan, jossa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu.

Öljynerotuskaivo tarkistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kaivon tilanne kirjataan käyttöpäiväkirjaan ja tarvittaessa kaivo huolletaan ja tyhjennetään.

Alueen siisteyttä valvotaan päivittäin ja alueen ulkopuolelle mahdollisesti lentäneet roskat kerätään pois säännöllisesti.

Hyötyjäteasemalle ei ehdoteta ympäristövaikutustarkkailua, koska toiminnan ympäristövaikutukset ovat hyvin pienet.

Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain raportti, josta ilmenee seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaan kirjatut asiat, mm. laitoksen toimintatiedot, poikkeustilanteet sekä laitoksella käsitellyt jätteet ja niiden toimituspaikat. Raportti toimitetaan Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä ilmoitetaan viipymättä kirjallisesti laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle.

  Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 10.1.-9.2.2024 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 10.1.2024. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä luettavissa Kouvolan kaupungin kirjastojen asiakaspäätteiltä. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille.

  Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksen johdosta ei ole katsottu tarpeelliseksi käydä tarkastuksella, koska ympäristötarkastaja on käynyt paikalla viimeksi 15.8.2023. Hakijan kanssa on neuvoteltu ympäristölupahakemuksesta sähköpostin välityksellä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta ja Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 8.2.2024 ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi antaa ympäristölupahakemuksesta lausuntoa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 29.1.2024 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Hyötyasemalle haetaan luvanmuutosta, jotta siellä voidaan käsitellä suurempia määriä metalliromua ja rakennus- ja purkujätteitä, ottaa vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua, muuntajia, akkuja ja paristoja sekä ottaa vastaan ja käsitellä romuajoneuvoja. Osa em. jätejakeista sisältää vaarallisia nesteitä, joita ei aiemmin ole varastoitu ja käsitelty alueella. Vaarallisten nesteiden käsittelyyn ja varastointiin liittyy ympäristöriski. Toiminnanharjoittajan tulisi hallita kyseistä riskiä kaikissa tilanteissa niin, että vaarallisia nesteitä ei päätyisi maaperään, pohjavesiin eikä vesistöön. Hakemuksen mukaan sähkö- ja elektroniikkajäte, muuntajat ja akut varastoitaisiin erillisissä konteissa. Romuajoneuvoja varastoitaisiin asfaltoidulla alueella, jolta hulevedet johdetaan hiekanerotus- ja I-luokan öljynerotuksen kautta. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty paljonko romuajoneuvoista poistettuja öljyjä ja muita nesteitä mahdollisesti varastoidaan alueella, miten kyseisiä nesteitä säilytetään/varastoidaan ja kuinka usein niitä toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Mikäli romuajoneuvoista poistettuja öljyjä ja muita nesteitä kerätään pitkiä aikoja, voi vaarallisia nesteitä kertyä kohtalaisen suuria määriä. Yleisesti ottaen nestemäisiä kemikaaleja tulee säilyttää katetussa valuma-altaassa tai katetussa, viemäröimättömässä ja reunakorotetussa tilassa. Romuajoneuvoista poistetuista öljyistä ja muista nesteistä, romuajoneuvoista ja alueella varastoiduista muistakaan jätteistä ei saisi aiheutua ympäristöhaittaa tai -vaaraa.

Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus huomauttaa, että toiminnanharjoittajan on ennakolta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Hakemuksessa tulipalo on tunnistettu yhdeksi tällaiseksi riskiksi. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole tuotu esiin mahdollisten sammutusvesien käsittelyä. Tulipalotilanteessa riskinä on, että alueelle varastoiduista jätteistä ja vaarallisista nesteistä voi päätyä haitta-aineita sammutusvesien mukana myös maastoon. Toiminnanharjoittajan tulisikin varautua estämään mahdollisten sammutusvesien ja niiden mukana haitta-aineiden pääsy ympäristöön.

  Muistutukset ja mielipiteet

  Ympäristölupahakemuksesta ei tullut muistutuksia eikä mielipiteitä.

  Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoon. 13.2.2024 saapuneessa vastineessaan hakija on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon toteamalla mm. seuraavaa:

Öljyt ja nesteet: Esikäsitellyistä romuajoneuvoista poistettuja öljyjä ja jäähdytinnesteitä varastoidaan 1 m3 säiliöissä tai tynnyreissä. Muita nesteitä varastoidaan tynnyreissä tai kanistereissa. Nesteitä varastoidaan valuma-altaallisessa kontissa. Jätteiden maksimivarastomäärät ovat seuraavat: Hydrauliikkaöljyt (kirkkaat öljyt, 13 01 09*-13*) 1 t, moottori- ja vaihteistoöljyt (13 02 04*-08*) 1 t, öljynsuodattimet (16 01 07*) 0,5 t, bensiini/diesel (13 07 01*, 13 07 02*, 13 07 03*) 0,2 t, jarrunesteet (16 01 13*) 0,2 t ja jäähdytinnesteet (16 01 14*, 16 01 15*) 1 t. Nesteiden ja öljynsuodattimien pois toimittamisesta tehdään sopimus toimijan kanssa, jolla on lupa käsitellä ko. jätteitä.

Sammutusjätevesi: Sammutusvettä voidaan kerätä n. 10 m3 sulkemalla hulevesiviemäri sulkuventtiilikaivosta. Vettä kertyy silloin öljynerotuskaivoon, putkistoihin, kokoojakaivoihin ja piha-alueelle. Piha-alueelta tai sulkuventtiilikaivosta sammutusjätevettä voidaan tarvittaessa kerätä loka-autoihin ja toimittaa välivarastoon. Sammutusjätevedestä otetaan tulipalon jälkeen näytteet ja toimitaan viranomaisten ohjeiden mukaan.

  Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Kuusaan Romu Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

  Lupamääräykset

  Yleismääräykset

1. Laitoksella saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla käsitellä ja välivarastoida hakemuksen mukaisesti jätejakeita vuosittain yhteensä enintään 6 560 tonnia. Jätteiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät saavat olla enintään päätöstekstiin laaditun jätetaulukon mukaiset. Vaarallisen jätteen eriä, esim. öljyjä, ei saa ottaa erikseen vastaan, vaan laitoksella voidaan välivarastoida ainoastaan purettavien autojen käsittelyprosessissa kertyviä vaarallisia jätteitä. Vaarallisten jätteiden, esikäsittelemättömien romuajoneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun yhteenlaskettu varastointimäärä saa olla kerrallaan enintään 50 tonnia. (YSL 52 ja 58 §)
2. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13 ja 29 §)
3. Varastointi- ja käsittelyalueet tulee jakaa selkeästi eri toiminnoille. Metalliromu (pois lukien autonkorit) on varastoitava mahdollisuuksien mukaan lavoilla tai astioissa. Jätejakeita ei saa sekoittaa toisiinsa siten, että niiden hyötykäyttö tai muu jatkokäsittely vaikeutuu. Romuajoneuvojen vastaanotto- ja käsittelytilat sekä vaarallisten jätteiden varastointitilat on pidettävä selkeästi erillään muiden jätteiden käsittelytoiminnoista. Toiminnassa muodostuvat jätteet (esim. lajittelematon sekajäte) on kerättävä tarkoitukseen sopiviin astioihin. Tiettyä jäte-erää saa varastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta kerrallaan, vaarallisia jätteitä kuitenkin vain vuoden ajan. Jätteet on välivarastoinnin tai muun käsittelyn jälkeen toimitettava laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Mikäli alueelle on tuotu tai jätteiden mukana on epäpuhtautena tullut muuta kuin luvassa hyväksyttyä jätettä, on nämä viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon tai jäte on palautettava haltijalle. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15, 17 ja 29 §, VNA 978/2021)

Vastaanotto-, varastointi- ja käsittelyalueiden rakenteet ja vesienhallinta

4. Romuajoneuvojen vastaanottopaikan ja esikäsittelemättömien romuajoneuvojen lyhytaikaisen varastointipaikan on oltava nestetiivis (asfaltin tyhjätila < 3 % tai vastaava tiiviys, esim. kalvorakenne). Ulkopuolisten vesien pääsy varastointipaikalle on oltava estetty esim. kaadoin ja varastointipaikan vedet on johdettava rasvan- ja öljynerottimen kautta. Autojen käsittelykatoksen lattian tulee olla nestiiviiksi pinnoitettu ja varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä hiekan-, öljyn- ja rasvanerottimilla. Öljynerottimessa on oltava hälytinjärjestelmä. Esikäsittelykatoksen jätevedet on kerättävä öljynerottimen kautta umpisäiliöön. Ennen alueen pinnoittamista maaperän pilaantuneisuus tulee arvioida aistinvaraisesti, ja mikäli on syytä epäillä maaperän pilaantuneen, tulee pilaantuneisuus selvittää maaperänäytteenotolla ja analyyseillä. Varastokentän ja esikäsittelykatoksen esikäsittelemättömille autoromuille tulee valmistua ennen kuin romuajoneuvoja aletaan laitoksella ottaa vastaan. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 123/2015 liite 2)
5. Esikäsitellyt romuajoneuvot tulee varastoida rakennetulla (esim. murskepohja), rajatulla ja varastointiin osoitetulla alueella. Varastoalueelle ei saa muodostua vettä kerääviä painanteita. Jätelavat ja -astiat voidaan niin ikään sijoittaa rakennetulle, kantavalle pohjalle. (YSL 7, 52 ja 58 §)
6. Tuotantoalueella syntyvät hulevedet on kerättävä ja johdettava alueelta pois tai imeytettävä maaperään siten, ettei niiden mukana pääse alueen ulkopuolelle betonipölyä, puuainesta tai merkittävää määrää kiintoainesta. Kaikki päällystetyillä ja nestetiiviillä ulkoalueilla syntyvät sade- ja hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava hiekanerottimen sekä I-luokan öljynerottimen kautta ennen niiden johtamista maastoon. Pinnoitetulta alueelta poisauratut lumet tulee varastoida pinnoitetulla alueella siten, että sulamisvedet eivät valu suoraan ympäristöön. Myös mahdollisten tulipalon sammutusvesien keräily ja käsittely on suunniteltava siten, etteivät niiden sisältämän kemikaalit pääse maaperään. Öljynerotuskaivot tulee varustaa täyttymishälyttimellä ja sen jälkeen tulee asentaa sulkuventtiilillä varustettu näytteenottokaivo. Öljynerottimien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä ja huollettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Päällystettyjen alueiden kuntoa on tarkkailtava ja halkeamat ja muut mahdolliset vauriot on korjattava välittömästi. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)
7. Laitosalueen yksityiskohtainen asemapiirros, suunnitelmat romuautojen esikäsittelykatoksesta sekä piha-alueen pinnoituksista ja vesien johtamisesta ja käsittelystä sisältäen hiekan- ja öljynerotuskaivojen tiedot on toimitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. (YSL 16, 17, 52 ja 54 §)
8. Laitosalueen tulee olla aidattu Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen hyväksymällä tavalla siten, ettei romu- ja jätemateriaaleja pääse leviämään alueen ulkopuolelle. Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristön roskaantumista, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siivoamisesta. Asiattomien pääsy alueelle tulee estää. Romuajoneuvojen varastoinnista tai laitoksen muusta toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää maisemahaittaa ympäristöön. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 ja 73 §, NaapL 17 §)

Romuajoneuvojen esikäsittely sekä purettujen osien ja jätteiden varastointi

9. Vastaanotetut romuajoneuvot tulee siirtää viipymättä esikäsittelyyn. Tarpeen vaatiessa ennen esikäsittelyä romuajoneuvoja saa lyhytaikaisesti varastoida vain tarkoitukseen varatulla, nestetiiviillä alueella, erillään esikäsitellyistä ajoneuvoista. (YSL 7, 52 ja 58 §, VNA 123/2015 5 § ja liite 2)
10. Romuajoneuvot on esikäsiteltävä tätä varten varatussa katoksessa romuajoneuvoasetuksen 123/2015 vaatimusten mukaisesti. Esikäsittelyssä on mahdollisimman pian poistettava akku ja nestekaasusäiliöt, polttoaine, moottori-, hydrauliikka- ja muut öljyt, jäähdytys- ja jarrunesteet, ilmastointijärjestelmän nesteet ja kaikki muut romuajoneuvoon sisältyvät nesteet sekä kerättävä ja varastoitava ne erikseen. Räjähdysvaaralliset osat on poistettava tai tehtävä muutoin vaarattomiksi. Kaikki elohopeaa sisältävät sekä pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät osat on poistettava siinä määrin kuin on mahdollista. Kierrätyksen edistämiseksi esikäsittelyssä on poistettava katalysaattorit, kuparia, alumiinia ja magnesiumia sisältävät metalliosat, renkaat, isot muoviosat ja lasi. Romuajoneuvojen esikäsittelyssä ja varastoinnissa on vältettävä nesteitä sisältävien osien, hyödynnettävien osien ja varaosien vaurioituminen. Ilmastointijärjestelmän kylmäosien talteenottoa varten on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämä pätevyys. (YSL 7, 52, 58 ja 159 §, VNA 123/2015 7 § ja liite 2, VNA 766/2016)
11. Romuajoneuvoista puretut osat tulee varastoida omassa katetussa varastotilassaan, jossa öljyisille varaosille on nestetiivis varasto. Akut on varastoitava haponkestävissä kannellisissa varastoastioissa. Renkaat tulee varastoida niille varatuilla lavoilla tai looseissa siten, että tulipalon vaaraa ei aiheudu ja liian suuren varaston kertyminen ehkäistään. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15-17 §, VNA 978/2021, VNA 123/2015 liite 2)
12. Sähkö- ja elektroniikkaromu on varastoitava nestetiiviillä alustalla joko sisätiloissa tai säänkestävän katteen alla. Varastointi on tehtävä konteissa tai muutoin paloturvallisesti osastoiduissa tiloissa. Mikäli siirtolavoja/kontteja varastoidaan ulkona, ne on sijoitettava nestetiiviille kenttäalueelle tai varustettava tiiviillä suojakaukalolla. Vaarattomia, lähes pelkkää metallia sisältäviä kodinkoneita voidaan kuitenkin tarvittaessa varastoida katettuna asfalttikentällä. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, VNA 519/2014 liite 4).
13. Vaaralliset jätteet on säilytettävä nestetiiviissä, katetussa, lukittavassa tilassa, erillään muista jätteistä, kullekin jätejakeelle tarkoitetuissa tiiviissä astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa. Nestemäiset varalliset jätteet tulee varastoida suoja-altaan päällä tai tiiviillä, reunoiltaan korotetulla alustalla siten, että mahdollisessa vuototilanteessa nesteet saadaan kerättyä talteen. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään sama kuin suurimman säiliön tilavuus. Vaarallisten jätteiden astioissa tulee olla merkintä astian sisällöstä sekä tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat ja jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15-17 ja 121 §, VNA 978/2021)

Toiminta-ajat ja melu

14. Toimintaa voi harjoittaa arkisin ma-pe klo 6-20 ja lauantaisin klo 7 - 17. Kuljetustoimintaa ei rajoiteta. Murskausta saa tehdä vain arkisin ma-pe klo 7-16, ei kuitenkaan arkipyhinä. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa ylittää lähimmillä asuinalueilla päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB(LAeq) eikä yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB(LAeq). Laitoksen melupäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Niivermäen luonnonsuojelualueella melutaso ei saa ylittää päivällä ekvivalenttitasomelua 45 dB(LAeq). Laitoksen melulähteiden todelliset äänitehotasot ja siitä aiheutuva melutaso lähimmillä asuinkiinteistöillä ja Niivermäen luonnonsuojelualueella tulee tarvittaessa selvittää mittauksilla tai mallintamalla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla ja meluarvojen varautua laitoksen meluvaikutusten vähentämiseen. (YSL 7 ja 52 §, VNp 993/1992)

Polttoaineet, kemikaalit ja huoltotoimenpiteet

15. Polttoaineita ja muita kemikaaleja on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle, terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Työkoneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä ensisijaisesti romuajoneuvojen esikäsittelykatoksessa, joka on viemäröity öljynerottimen kautta. Mikäli muualla laitosalueella joudutaan tekemään koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai muita vastaavia alustoja. Laitoksen toiminnassa käytettävät kemikaalit on säilytettävä niille tarkoitetussa katetussa, tiivispohjaisessa ja lukittavassa varastossa, suoja-altaassa tai viemäröimättömässä, reunakorotetussa tilassa. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

Päästöt ilmaan

16. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Pölypäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä ja pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla ja jätekuormat peittämällä. (YSL 7 ja 52 §, JäteL 13 §, NaapL 17)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on aina oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta, alkusammuttimia ja muuta torjuntakalustoa sekä näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Henkilöstön kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöllisesti. (YSL 7, 14-17 ja 52 §, JäteL 120 §)
18. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

19. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei siitä mahdollisessa vahinkotilanteessa aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella käsiteltävien jätteiden lisäksi muun jätteen syntyä tulee ehkäistä ja syntyvä jäte tulee lajitella ja toimittaa säännöllisesti etusijajärjestyksen mukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. (YSL 7, 15-17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15 ja 29)
20. Toiminnalla on oltava vastuuhenkilö, joka vastaa laitoksen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 8, 52 ja 62 §, JäteL 12, 13 ja 122 §)
21. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

22. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitosalueelta maastoon johdettavien vesien laatua. Laitosalueelta kertyvistä valumavesistä on otettava öljynerottimen jälkeen näytteet vähintään kerran vuodessa ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä näytteenoton kannalta. Näytteistä on tutkittava pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, öljyhiilivedyt sekä bensiinin lisäaineet. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyttää asiantuntijaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66 §)
23. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava ja siitä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          vastaanotettujen ja esikäsiteltyjen romuajoneuvojen määrä

-          muut vastaanotetut ja käsitellyt jätteet: laatu, määrä, ajankohta ja alkuperä

-          edelleen toimitetut jätteet/materiaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet: laatu, määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat sekä siirtoasiakirjat

-          alueella varastoituna olevien materiaalien laatu ja määrä kalenterivuoden lopussa

-          murskauksen toiminta-aika vuosittain

-          tiedot ja todistukset öljynerotuskaivojen tarkkailusta, tyhjennyksistä ja huolloista

-          toiminnan muutokset

-          ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

-          tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä toimintaa koskevista valituksista.

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä YLVA-järjestelmän kautta. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

  Tuottajavastuu

24. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden vastaanotto on tehtävä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Toiminnanharjoittajan on tehtävä kyseisen tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa kirjallinen sopimus tai vastaava asiakirja, josta selviää yhteistyökumppanin nimi ja yhteistoiminnan alkamispäivä. Asiakirjasta on myös selvittävä, mitä tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä sopimus koskee. Asiakirjat on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Romutettavia ajoneuvoja vastaanotettaessa on tarkistettava, että asiakkaalla on oikeus luovuttaa ajoneuvo romutusta varten. (YSL 172 §, JäteL 47, 48 ja 59 §)

Toiminnan muutos ja lopettaminen

25. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)
26. Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueella tehtävät toimenpiteet mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantuneisuuden selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 52, 62 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Toiminta sijaitsee voimassa olevaan asemakaavaan merkityllä pienteollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (TPV1). Samalla teollisuusalueella on jo ennestään vastaavanlaista jätteenkäsittelytoimintaa, ja tontilla, jonne toiminta sijoittuu, on jo ennestään jätteenkäsittelytoimintaa.

  Lupamääräysten perustelut

Määräys 1. Laitoksella käsiteltävät jätteet, niiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät sekä muut toiminnot ovat hakemuksen mukaiset.

Määräys 2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä siitä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta vältetään mahdolliset ympäristövahingot ja toiminta pysyy luvan mukaisena.

Määräys 3. Jakamalla alueet hakemuksessa esitetyllä tavalla eri toiminnoille ja jätejakeille estetään jätteiden sekoittuminen ja niiden hyötykäytön tai muun jatkokäsittelyn vaikeutuminen. Tämä myös pitää alueen siistinä ja helpottaa työskentelyä. Jätteet on aina mahdollisuuksien mukaan, mm. koko ja muut työtekniset seikat huomioon ottaen, sijoitettava lavoille tms. Yksittäisen jäte-erän varastointiaika on tarpeen rajoittaa enintään kolmeen vuoteen, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jätevarastoja eikä sitä määritellä VNA 331/2013 mukaiseksi kaatopaikaksi. Turvallisuus- ja ympäristösyistä vaaralliset jätteet on kuitenkin toimitettava eteenpäin useammin.

Määräys 4. Esikäsittelemättömät romuajoneuvot luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja niiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelytilojen on oltava nestetiiviitä. BAT-näkökulmasta nestetiiviiksi rakenteeksi lasketaan pinnoite, jonka tyhjätila on < 3 %. Vastaava tiiviys voidaan saavuttaa myös esim. kalvorakenteilla. Kattaminen estää ylimääräisten hulevesien muodostumisen.

Määräys 5. Esikäsiteltyjen romuajoneuvojen varastoalueelle ei romuajoneuvoasetuksessa ole asetettu vaatimuksia nestetiiviydestä tai päällystämisestä. Myös muiden puhtaiksi tiedettyjen jätteiden kasoja ja jätelavoja voidaan säilyttää päällystämättömällä alueella, kunhan alue on kantava ja tarkoitusta varten rakennettu.

Määräys 6. Ulkoalueiden sade- ja hulevesien keräilystä ja käsittelystä sekä huoltotoimenpiteistä on tarpeen antaa määräys maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaamisen estämiseksi.

Määräys 7. Esikäsittelemättömien romuajoneuvojen varastokentän ja käsittelykatoksen yksityiskohtainen suunnittelu ei hakemusvaiheessa ole vielä käynnistynyt, joten tarkkoja piirustuksia ja suunnitelmia ei ole toimitettu. Suunnitelmat tulee niiden valmistuttua toimittaa valvontaviranomaiselle, jotta voidaan varmistua mm. rakenteiden luvanmukaisuudesta.

Määräys 8. Määräys on annettu roskaantumisen ja muun epäsiisteyden ja maisemahaitan ehkäisemiseksi. Estämällä asiattomien pääsy alueelle voidaan välttää mahdolliset ilkivaltatapaukset, joiden seuraukset saattavat olla hallitsemattomia.

Määräys 9. Ennen esikäsittelyä romuajoneuvot ovat vaarallista jätettä, joten esikäsittely tulee tehdä mahdollisimman pian. Ruuhkatilanteessa lyhytaikainen varastointi on tehtävä vain asianmukaisella (Määräys 4) alueella.

Määräys 10. Esikäsittelyn vaatimukset ovat romuajoneuvoasetuksen liitteen 2 mukaiset. Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä myös ilmastointijärjestelmän kylmäaineiden talteenoton edellyttämistä hyväksymismenetelmistä.

Määräykset 11-13. Puretuille varaosille tulee olla romuajoneuvoasetuksen mukaiset varastointitilat. Akkujen ja muiden vaarallisten jätteiden varastoinnista on annettu määräykset maaperän ja pohja- ja pintaveden pilaamisen ehkäisemiseksi. Renkaat tulee varastoida asianmukaisesti niin, että esim. tulipalon vaaraa ei aiheudu. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikan vaatimuksista säädetään VNA 519/2014 liitteessä 4, jonka mukaan läpäisemätön pintakerros ja säänkestävä kate on oltava tarkoituksenmukaisilla alueilla. On kuitenkin katsottu, että vaarattomia, lähes pelkkää metallia sisältäviä suuria kodinkoneita (esim. liedet, pesukoneet, mikroaaltouunit) on tarvittaessa mahdollista varastoida katoksissa myös tiivispohjaisen alueen ulkopuolella. Kaikki muut sähkö- ja elektroniikkalaitteet tulee varastoida katetussa, tiivispohjaisessa tilassa.

Määräys 14. Laitoksen toiminnasta lähimmille asuinalueille aiheutuvan melun raja-arvoksi on määritelty VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyisyyshaittaa, mutta meluvaikutukset on pyrittävä minimoimaan.

Määräys 15. Polttoaineiden ja toiminnassa käytettävien kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista on annettu määräyksiä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Määräys 16. Pölyämisen estämisestä on annettu määräys, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähinaapureille.

Määräykset 17-18. Poikkeustilanteita varten on tarpeen antaa määräyksiä, jotta ympäristö- ja terveysvahingot rajataan mahdollisimman pieniksi. Suojarakenteet, öljynerottimet ym. varotoimet eivät poista velvollisuutta kerätä pienetkin vuodot heti talteen. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen, jotta mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä toimenpiteet niiden estämiseksi ja torjumiseksi voidaan määritellä. Lupamääräyksellä varmistetaan myös tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarana aiheutua haittaa.

Määräykset 19-21. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varteen on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisen tiedonsaannin valvontaa varten. Laitoksen kaikessa toiminnassa on toimittava ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti sekä pyrittävä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräykset 22-23. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Maastoon johdettavien vesien tarkkailulla varmistetaan suojarakenteiden ja vesienkäsittelyn riittävyys. Yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain, mutta kirjanpidossa on säilytettävä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotta ne ovat tarvittaessa saatavilla.

Määräys 24. Tuottajavastuullisuus koskee jätelain 48 §:ssä määriteltyjen tuotteiden (mm. romuajoneuvot, akut, renkaat) tuottajia, eli valmistajia tai maahantuojia, joiden on järjestettävä kustannuksellaan käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Jätelain 47 §:n mukaan tuottajalla on esisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Muut toimijat saavat perustaa rinnakkaisia keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kanssa.

Määräykset 25-26. Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm., ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

  Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto on soveltuvin osin huomioitu mm. vaarallisten jätteiden varastointia ja vesienhallintaa koskevissa määräyksissä.

  Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

  Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

  Jätelaki (646/2011)

  Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa (123/2015)

Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista (766/2016)

Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (519/2014)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

  Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

  Korvattavat päätökset

Tämä lupa korvaa aiemman Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan antaman ympäristöluvan, päätös § 3, 13.1.2016 (10064/11.00.01/2015).

  Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säädöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

  Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

  Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

  Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 § 261 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

  Lupahakemuksen käsittelymaksu

Taksan 3 §:n mukaiset käsittelymaksut ovat seuraavat: "Autopurkamo", 3 400 € ja "Muu jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely", 3 400 €.

Taksan 5.4 kohdan mukaisesti lupahakemuksen käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalleimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen perusmaksuista, eli: 3 400 € + 0,5 x 3 400 € = 5 100 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n 1 momentin mukaisen toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta päätöksestä ja vakuusasian käsittelystä lupapäätöksen yhteydessä peritään 250 € lisämaksu.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 5 100 € + 250 € = 5 350 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

  Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Hakija on esittänyt jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi 3 000 € (alv 0 %).

Jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi määrätään 5 000 € (alv 0 %).

Vakuuden arvioidaan olevan riittävä huomioiden toimintapaikka, käsiteltävän jätteen määrä ja laatu sekä jätteen mahdollisesta käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutosten tai muiden seikkojen vuoksi.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 59-61 §)

  Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisluvan vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 1 000 €. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

  Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija

  Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Kymenlaakson pelastuslaitos

  Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Kuusaan Romu Oy:n toiminta-alueen naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

  Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöjohtaja Hannu Friman, puh. 020?615 7900, hannu.friman(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

  Ympäristöjohtajan ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Kuusaan Romu Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan jätteenkäsittelytoimintaan kiinteistöllä 286-403-1-150 esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________