Teknisen lautakunnan lupajaosto 7.10.2026 § 75

Valmistelija: vs. ympäristösuunnittelija Niina Hätinen, puh. 020 615 1347, niina.hatinen(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Saaramaan Sora Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukaisen lupahakemuksen, joka koskee hiekka- ja soramaalajien ottamista, seulontaa ja varastointia, kallion louhintaa, murskausta ja varastointia, puhtaiden maiden vastaanottoa, käsittelyä ja tilapäistä varastointia sekä asfaltti- ja betonijätteen vastaanottoa, tilapäistä käsittelyä sekä varastointia Saaramaan kylässä tilalla Mustankorvenvuori 286-421-3-8, osoite Koirinvuorentie 140, 54590 Kaitjärvi. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 30 000 tonnia vuodessa. Maa-aineslupaa haetaan maa-ainesten ottamiseen 1 225 000 k-m3 kokonaisottomäärälle. Yhdistettyä ympäristö- ja maa-aineslupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

Maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluinen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun maa-aines- ja ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta, päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 3.2.2026 ja hakemusta on täydennetty 10.2.2026, 11.2.2026 ja 18.5.2026.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleen nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 3.6.–3.7.2026. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 3.6.2026. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lupa- ja Valvontavirastolta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2. kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineislain (555/1981) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 3 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta.

Luvan hakija

  Saaramaan Sora Oy

  Riihitallinpolku 8

  45370 Valkeala 

  Y-tunnus: 2605918-2

  Yhteyshenkilö: *****************************************************

Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee hiekka- ja soramaalajien ottamista, seulontaa ja varastointia, kallion louhintaa, murskausta ja varastointia, puhtaiden maiden vastaanottoa, käsittelyä ja tilapäistä varastointia sekä asfaltti- ja betonijätteen vastaanottoa, tilapäistä käsittelyä sekä varastointia. Toiminta sijoittuu Kouvolan kaupungin Saaramaan kylässä sijaitsevalla Mustankorvenvuori nimiselle kiinteistölle 286-421-3-8, osoitteeseen Koirinvuorentie 140. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainestenottotoiminta. Lupahakemuksella yhdistetään alueella voimassa olevat maa-ainesluvat ja ympäristölupa yhdeksi luvaksi.

Kiinteistönomistaja

Kiinteistön 286-421-3-8 (Mustankorvenvuori) omistaa Saaramaan Sora Oy.

  Lupavelvollisuus

Maa-ainestenottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan. Kiven louhinnalla ja murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan.

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

  Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 ja 4 a §:n mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 a ja b mukaan, sekä jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun kyseessä on pilaantumaton maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, ja käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 b mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 3.2.2026. Hakemusta on täydennetty 10.2.2026, 11.2.2026 ja 18.5.2026.

  Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen, joka toimii samalla maa-ainesten ottosuunnitelmana. Hakemuksen liitteenä on sijaintikartta (Yleiskartta MLL), kiinteistörekisterin karttaote, lainhuutotodistus, kaupparekisteriote, luettelo asianosaisista, kartta naapurikiinteistöistä, Mäyrän metsätien tiedot (yksityistie), rajamerkkiluettelo, kartta lähimmästä pohjavesialueesta, pohjavesiputken havaintokortti, luontoselvitys, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, pituusleikkaus, poikkileikkaukset (3kpl).

Täydennyksien yhteydessä on toimitettu 10.2.2026 maalajikartta, asemapiirros alku- ja lopputilanne sekä korjattu yhteiskäsittelyn lupahakemus,11.2.2026 korjattu maalajikartta sekä 18.5.2026 jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.

  Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Kiinteistöllä 286-421-3-8 (ent. 286-421-3-1) on neljä erillistä lupa-aluetta.

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on myöntänyt Saaramaan Sora Oy:lle maa-ainesluvan kiinteistölle 286-421-3-8, alue 1, 4.3.2025 (§ 28). Lupa on myönnetty 139 000 k-m3 soran ja hiekan kokonaisottomäärälle. Lupa on voimassa 10 vuotta antopäivästä lähtien. Notto-rekisterin mukaan ottoa ei ole vielä suoritettu.

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Saaramaan Sora Oy:lle maa-ainesluvan kiinteistölle 286-421-3-1 (nyk. 286-421-3-8), alue 2, 3.10.2017 (§ 101). Lupa on myönnetty 290 000 k-m3 soran ja hiekan kokonaisottomäärälle. Lupa on voimassa 10 vuotta lainvoimaisuuspäivästä. Notto-rekisterin mukaan luvan voimassa olon aikana on otettu hiekkaa ja soraa 114 500 k-m3.

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Saaramaan Sora Oy:lle maa-ainesluvan kiinteistölle 286-421-3-1 (nyk. 286-421-3-8), alue 3, 6.3.2019 (§ 22). Lupa on myönnetty 685 000 k-m3 soran ja hiekan kokonaisottomäärälle. Lupa on voimassa 10 vuotta antopäivästä lähtien. Notto-rekisterin mukaan luvan voimassa olon aikana on otettu hiekkaa ja soraa 96 000 k-m3. Alueelle 3 on myönnetty viranhaltijapäätöksellä 22.4.2020 (§ 2) maa-ainesluvan lupapäätöksen vähäinen poikkeaminen. Muutettu lupamääräystä 2: hiekan ja soran (ottomäärä 616 500 k-m3) lisäksi alueelta on lupa ottaa kalliokiviainesta 68 500 k-m3.

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on myöntänyt Saaramaan Sora Oy:lle maa-ainesluvan kiinteistölle 286-421-3-8, alue 4, 8.2.2023 (§ 12). Lupa on myönnetty soran, hiekan, kalliokiviaineksen ja kuorinmaiden kokonaisottomäärälle 144 500 k-m3. Lupa on voimassa 10 vuotta antopäivästä lähtien. Notto-rekisterin mukaan luvan voimassa olon aikana on otettu yhteensä 5 857 k-m3, josta kalliokiviainesta 5 357 k-m3.

Kouvolan kaupungin ympäristöjohtaja on viranhaltijapäätöksellään myöntänyt Saaramaan Sora Oy:lle ympäristöluvan kiinteistölle 286-421-3-1 (nyk. 286-421-3-8), alueet 3 ja 4, 15.4.2020 (§ 12). Lupa on myönnetty kallion louhintaan ja murskaukseen, murskeen varastointiin, kierrätysbetonin ja -asfaltin vastaanottoon, murskaukseen ja varastointiin sekä puhtaiden maiden vastaanottoon maisemointia varten. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi.

Voimassa olevia lupia ei ole vielä otettu loppuun. Uuden luvan myötä on tarkoitus yhdistä olemassa olevat maa-ainesluvat ja päivittää ympäristölupa sekä laajentaa nykyistä toimintaa.

  Alueen kaavoitustilanne

Toiminta-alue sijaitsee Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 alueella. Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 alueelle ei ole esitetty merkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

  Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ottamisalue sijaitsee Kouvolan kaupungin Saaramaan kylässä tilalla Mustankorvenvuori 286-421-3-8. Alue sijaitsee Mustankorvenvuoren pohjoispäässä. Maasto on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa kangasmaastoa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita huomioitavia arvoja. Alue ei sijaitse tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee n. 550 m etäisyydellä ottamisalueen reunasta.

  Kasvillisuus ja eläimistö

Kotkansiipi Oy teki luontoselvityksen kiinteistön alueelle vuosina 2024 ja 2025. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat voimakkaasti ihmisen muokkaamia, eikä alueelta ole rajattu arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita. Alueella on aktiivista ottotoimintaa, eikä sinne ole vielä ehtinyt muodostua tyypillistä paahdeympäristöjen kasvillisuutta. Luontokartoituksessa suunnittelualueen eteläosasta löytyi luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) toukkaseittejä ja toukkia. Ottosuunnitelmassa vastaanottoalue on suunniteltu sijoitettavan kirjoverkkoperhosen lisääntymisalueelle. Luontoselvityksen mukaan ennen vastaanottoalueella tehtäviä maansiirtotöitä tulee varmistua, ettei niiden alle jää kirjoverkkoperhosen toukkia tai suositeltavinta olisi sijoittaa vastaanottoalue kauemmaksi kirjoverkkoperhosen lisääntymisalueista. Kiinteistöllä ja sen läheisyydessä sijaitsee kuitenkin lajin lisääntymiseen sopivia kangasmaitikkaa kasvavavia varttuneita metsän reunoja, näin ollen vastaanottoalueen sijoittaminen havaitulle lisääntymisalueelle ei luontoselvityksen mukaan merkittävästi heikentäisi kirjoverkkoperhosen kantaa. Suunnittelualueella ei havaittu törmäpääskyjen pesäkoloja ja alueella on melko vähän pesintään sopivia jyrkkiä törmiä. Muun luonnonsuojelullisesti merkittävän uhanalaislajiston esiintyminen suunnittelualueella on tällä hetkellä epätodennäköistä. Ottoalueella kasvaa vähän kansallisesti haitallista vieraslajia, komealupiinia (Lupinus polyphyllus). Komealupiniin siemeniä sisältävän maa-aineksen levittäminen on kiellettyä. Kasvustot tulee hävittää kaivamalla ne juurineen maasta. Ottotoiminnan päätyttyä alue tulisi jättää paljaalle hiekalle, jolloin alueelle muodostuisi merkittävä paahdeympäristö. Saaramaan alueella tavataan useita uhanlaisia paahdeympäristöjen hyönteislajeja, jotka mahdollisesti voisivat levitä ottoalueella toiminnan loputtua. Luontoarvojen kannalta puiden istuttaminen alueelle olisi erittäin haitallista.

  Toiminnan kuvaus

Alueelle haetaan lupaa maa-ainesten ottamiselle kymmeneksi (10) vuodeksi. Otettava maa-aines on hiekkaa, soraa ja kalliota. Hakemuksessa on esitetty kokonaisottomääräksi 1 225 000 k-m3, josta kalliokiviainesta 100 000 k-m3. Suunniteltu vuosittainen ottomäärä vaihtelee 112 000–143 000 k-m3. Suunnitelmassa on huomioitu aikaisempien lupien ottomäärät ja alueilta vuoden 2025 loppuun asti otetut massat. Kiviainesta käytetään teiden rakentamiseen ja täyttöihin jalostamalla se erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Puolet otettavasta aineksesta käytetään betonituotantoon. Eri murskelajikkeita tuotetaan maksimissaan 30 000 tn/v.

Suunnittelualueen pinta-ala 19,40 ha, josta varsinaista kaivualuetta on 14,68 k-m3 ja vastaanottoaluetta 1,40 ha. Suunnittelualueelle sijoittuvat kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot, mm. kuormausalueet ja tiestöt. Ympäristöluvan mukaisen toiminnan jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja varastointialueet sijoittuvat suunnittelualueelle.

Suunnitelman mukaan alueelle tehdään uusi tielinjaus kiinteistön etelärajalle. Ottamistasoksi on esitetty samaa kuin voimassa olevissa luvissa + 70.50 m. Pohjaveden ylin korkeustaso on + 68.20 m, jolloin suojakerros pohjaveden pintaan tulee olemaan yli kaksi metriä.

Alueella on useita kuormaus- ja seulonta-alueita. Seulonta-alueiden ja ottamisrintaman sijoittelulla ennakoidaan maisemointia ja mahdollisia uusia maa-aineslupahakemuksia. Soranottoa tehdään alueen eri osissa, joissa nostetaan ja seulotaan eri soralajikkeita.

  Louhinta ja murskaus

Alueella louhitaan kalliota sekä murskataan ja varastoidaan kiviainesta koko toiminnan aikana. Kiviaineksen louhinta keskitetään aiemman luvan 4 alueelle. Mahdolliset kallion esiintymät louhitaan koko ottoalueella. Kiviaineksen oton tarkoitus on tuottaa kalliomursketta mm. tie- ja talonrakentamiseen. Louhintaa tehdään jaksoissa tuotteiden kysynnän mukaan arviolta kerran vuodessa. Pintamaiden poiston jälkeiset työvaiheet, poraus, räjäytys, murskaus, rikotus, seulonta ja lajikkeiden siirto varastokasoihin, toteutetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Työ suoritetaan siirrettävällä dieselkäyttöisellä murskausasemalla.

Vuosittain louhitaan maksimissaan 30 000 tonnia. Alueella murskataan alueelta otettavaa kiviainesta maksimissaan 30 000 tonnia vuodessa. Arvioitu keskimääräinen vuosituotanto eri murskelajikkeille on lajikkeesta riippuen 4 000–6 000 tn/v. Valmiit tuotteet varastoidaan kivilajitelmittain omissa kasoissaan. Hakemuksen mukaan maksimi varastointiaika on kymmenen vuotta.

  Jätteiden käsittely

Alueella vastaanotetaan puhtaita maa-aineksia sekä asfaltti- ja betonijätettä. Jätteen käsittely kattaa materiaalin vastaanoton, välivarastoinnin, käsittelyn, materiaalin siirtelyn, kuormauksen sekä osittain puhtaan maan loppusijoituksen. Alueelle ei tehdä maankaatopaikkaa. Vastaanotettavien materiaalien määrä on 49 000 tn/v. Lupa-aika on 10 vuotta, vastaanotettavien maa- ja kiviaineksien kokonaismäärä on siten alle 500 000 tonnia koko lupa-aikana. Suunniteltu vastaanottoalue sijaitsee Koirivuorentien länsipuolella ottoalueen eteläreunassa. Vastaanottoalueelle tehdään uusi tielinjaus. Vastaanottoalue tasoitetaan hakemuksen mukaan tasoon +80.00 m. Pintamaat kuoritaan ja alue tasataan pohjamaahan, joka on hiekkamoreenia ja hiekkaa. Alueen kantavuutta parannetaan hakemuksen mukaan vastaanotettavalla betonimurskalla.

Puhtaita maita vastaanotetaan 20 000 tn/v. Alueelle ei vastaanoteta pilaantuneita maita. Vastaanotettavista maista tiedetään etukäteen niiden toimittaja, alkuerä, määrä ja laatu. Tarvittaessa toimittajalta vaaditaan analyysi maa-aineksien laadusta. Vastaanotettavista materiaaleista tehdään sopimus luovuttajan kanssa.

Betonijätettä vastaanotetaan 19 000 tn/v ja asfalttijätettä 10 000 tn/v. Vastaanottava materiaali murskataan ja seulotaan uudelleen käsittelyä ja poiskuljettamista varten. Materiaali kuljetetaan alueelta ennalta suunniteltuun kohteeseen. Pääsääntöisesti käsiteltävät maat toimitetaan erilaisiin täyttöihin ja maisemointikohteisiin.

Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa päivitetään lupaehtojen mukaisesti. Vastaanotettavien jätteiden määrästä ja laadusta pidetään työmaapöytäkirjaa.

  Toiminta-ajat

Louhintaa tehdään tuotteiden menekin mukaan, hakijan arviona kerran vuodessa. Alueella louhitaan kalliota sekä murskataan ja varastoidaan kiviainesta koko luvan voimassaolon ajan.

Laitoksen toiminta-ajat

  Polttoaineet, kemikaalit sekä veden ja energian käyttö

Suunnittelualueella varastoidaan polttoöljyä työkoneiden ja seulojen tarpeisiin. Polttoaineena käytetään polttoöljyä keskimäärin 70 m3/v ja max. 80 m3/v. Öljyä käytetään keskimäärin 1 m3/v ja max. 1,5 m3/v. Voiteluaineita käytetään keskimäärin 0,02 tn/v ja max. 0,03 tn/v. Vettä käytetään tarvittaessa pölyn sidontaan keskimäärin 0–30 m3/v ja max. 35 m3/v.

  Liikennöinti

Suunnitelma-alueelle liikennöinti tapahtuu olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Liikennöinti tapahtuu Koirinvuorentien ja Kaitjärventien kautta Saaramaan taajamakeskuksen kautta valtion teille.

Vastaanottoalueelle tehdään uusi tielinjaus kiinteistön etelärajalle. Uusi tielinjaus, Mäyrän metsätie (K17840), suunnitelma-alueen läpi siirretään toimintakauden lopulla kulkemaan kiinteistön koillisreunaa pitkin pohjoiseen. Uusi tielinjaus vaatii tietoimituksen.

Kaikissa ottamistoiminnan vaiheissa varmistetaan alueen muiden tienkäyttäjien esteetön liikennöinti yksityisteillä. Toiminnasta aiheutuu noin 14 yhdistelmäajoneuvon käyntiä vuorokaudessa. Tarvittaessa toteutetaan sorapäällysteiden teiden pölynsidontaa.

  Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Ottamistoiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäiset ja liittyvät lähinnä paikallismaiseman muutokseen. Alue ei edusta MAL 3 §:n mukaista kaunista maisemakuvaa eikä alueella tiedetä olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella on ollut maa-ainestenottoa yli 20 vuotta. Kaikissa toiminnoissa suunnittelualueella käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa, jotta minimoidaan ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta.

Päästöt ilmaan

Toiminnasta aiheutuvat hiukkas-, hiilidioksidi-, rikkioksidi- ja typenoksidienpäästöt ovat hakijan mukaan tavanomaisen soranoton ja murskaustoiminnan päästöjen tasolla. Alueella toimivien koneiden polttomoottoreista aiheutuu päästöjä ilmaan mm. typenoksideja ja hiilidioksidia. Hiukkaspäästöjä muodostuu pääasiassa pölystä ja niiden muodostuminen on vähäistä sekä ajoittaista. Rikkioksideja hakija arvioi muodostuvan vähän rikittömien polttoaineiden käytön takia. Päästöt ovat suurimmillaan tuotantohuippujen aikaan ja niitä pyritään vähentämään tuotannon huolellisella suunnittelulla sekä laitteistojen sijoittelulla.

Pölypäästöjä aiheutuu soran irrotuksesta, seulonnasta, kuormauksesta, räjäytyksistä, rikotuksesta sekä murskauksesta. Pölyn leviämistä torjutaan toimintojen sijoittelulla esim, murskauslaitteisto sijoitetaan suojaisaan matalaan paikkaan. Porausvaunuissa on pölynkeräyslaitteet ja lisäksi murskauslaitteisto, kuljettimet ja seulat koteloidaan. Tarvittaessa tehdään myös pölynsidontaa kentillä ja kulkureiteillä.

Melu ja tärinä

Maa-ainestenotosta aiheutuu pölyn lisäksi melua ja tärinää. Hakijan mukaan toiminnasta aiheutuva melutaso ei ylitä päiväajan ohjearvoja.

  Päästöt pintavesiin, pohjaveteen ja maaperään

 Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjaveden tasoa voidaan tarkkailla suunnittelualueella asennetusta pohjavesiputkesta. Lähin pohjavesialue sijaitsee n. 1,5 km päässä. Tuotantoalueen maaperä on läpäisevää hiekkamoreenia. Louhinta-alueella kaivantoon kertyy hulevesiä tasoon +73.00. Louhokseen kertyvät vedet pumpataan lähimaastoon imeytymään. Louhinnan edetessä hulevesien kertyminen vähenee kallion pohjatason saavuttaessa perusmaan hiekkamoreenin.

Jätteet ja jätevedet

Alueella syntyvät jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Työkoneiden päivittäisiä huoltotoimenpiteistä syntyy pieniä määriä jätteitä. Jäteöljyt kerätään kaksivaippaiseen astiaan, öljynsuodattimet ja rasvaiset puhdistusliinat kerätään kannelliseen astiaan ja toimitetaan käsittelylaitokselle. Akut, paristot ja lamput kerätään kannelliseen astiaan ja toimitetaan käsittelylaitokselle. Metallijätteet kerätään lavoille ja toimitetaan kierrätettäväksi. Jätteenkeräysasiat merkitään ja syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa.

Alueelle tuodaan Bajama-tyyppiset ulkokäymälät yhtenäisten toimintajaksojen ajaksi. Saniteettijätevedet kerätään umpisäiliöön ja kuljetetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteinä.

Ottamisalueen turvallisuus, riskit ja onnettomuustilanteisiin varautuminen

Tuotantoalue merkitään maastoon ja vaaralliset kohteet aidataan tai rajataan maavalleilla. Ulkopuolisten pääsy alueelle estetään lukittavilla puomeille.  Alueella toimivat aliurakoitsijat perehdytetään ennen toiminnan aloittamista työmaakohteeseen. Työkoneiden rikkoutuminen ja koneiden väärät säädöt voivat aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä. Mahdollisia öljyvahinkoja varten alueella ja työkoneissa on imeytystarvikkeita. Lisäksi alueella on ensisammutuskalusto. Myös henkilövahinkojen varalle alueella on asianmukaiset ensiapuvälineet. Yleinen hätänumero pidetään selkeästi esillä, jonka yhteydessä on suunnittelualueen tarkka sijainti pelastusviranomaisille. Poltto-, voiteluaineiden sekä öljy-yhdisteiden säilytyksessä ja käsittelyssä noudetaan huolellisuutta haitallisten aineiden ympäristöön pääsyn estämiseksi.

Toimintoja tarkkaillaan päivittäin ja havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi suorittamalla tarvittavat toimenpiteet.

  Tarkkailu ja raportointi

Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan työntekijät, työajat, huollot, kalusto, tuotteet, louhinnat, tarkastukset, mittaukset, poikkeavat tilanteet, polttoainetoimitukset, jätekuljetukset ja vastaanotetut materiaalit.

Toiminnanharjoittaja raportoi vuosittain ottomäärät lupaviranomaiselle. Ympäristöluvan mukainen raportointi suoritetaan lupamääräysten mukaisesti.

  Jälkihoitotoimenpiteet

Alueen maisemoinnilla ja jälkihoidolla ottoalue vähitellen sulautetaan ympäristöönsä. Ottoalueen luiskat muotoillaan riittävään kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi. Muodostuvat jätekivet murskataan ja käytetään alueen maisemoinnissa. Alueelta kuorittavat pintamaat hyödynnetään myöhemmin maisemmissa tulevan puuston kasvualustaksi. Alueelle kylvetään puustoa ja aluskasvillisuutta ja tarvittaessa luontaista metsittymistä täydennetään lisäistutuksilla. Alue tulee olemaan maa-ainestenoton jälkeen metsätalousmaata.

  Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tarkastukset ja neuvottelut

Alueella ei ole tehty tarkastuksia lupavalmistelun aikana. Voimassa olevien maa-aineslupien ja ympäristöluvan mukaiset valvontatarkastukset on suoritettu valvontaohjelma mukaisesti. Viimeisin tarkastus alueella on tehty 21.10.2025. Ennen lupahakemuksen toimittamista pidettiin ennakkoneuvottelu toiminnanharjoittajan ja konsultin kanssa. Ennakkoneuvottelussa päätettiin, että uudessa lupahakemuksessa yhdistetään kaikki alueella voimassa olevat maa-aines- ja ympäristöluvat sekä haetaan lupaa myös jätteenkäsittelytoiminnalle.

  Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoja Lupa- ja Valvontavirastolta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta ilmoitti, ettei sillä ole ole asiassa lausuttavaa.

Kymenlaakson liitto on 15.6.2026 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Hakemuksen mukaisella suunnittelualueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan nk. valkoiselle alueelle, jossa on voimassa ja tulee ottaa huomioon koko maakuntakaava-aluetta koskevat yleismääräykset. Aluetta koskevat maakuntakaavan yleismääräykset eivät ole ristiriidassa alueelle suunnitellun maankäytön kanssa.

Lupa- ja valvontavirasto on 7.8.2026 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Hakemuksen mukaisella ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita.

Melua aiheuttavia työvaiheita on tarkoitus toteuttaa yli 500 m etäisyydellä melulle alttiista kohteista (lähin vakituinen asunto sijaitsee 550 m etäisyydellä) eikä Muraus-asetuksen (Vna 800/2010) 8 §:n mukaisia aikarajoja tarvitse pääsääntöisesti noudattaa. Mikäli suunnitellulla vastaanottoalueella suoritetaan hakemuksessa esitettyä kuormausta ja kuljetusta, voidaan luvassa toiminnot sallia erityisistä syistä lauantaisin välillä klo 7–18, sillä vastaanottoalueesta katsottuna lähin asuinrakennus sijaitsee alle 500 m etäisyydellä.

Suunnitellulta vastaanottoalueelta löytyi luontoselvityksen yhteydessä useita Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävän lajin kirjoverkkoperhosen toukkapesyeitä. Luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §:n mukaan tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. Näin ollen vastaanottoalue tulee sijoittaa alueelle siten, että kirjoverkkoperhosen havaitut tai sellaisiksi soveltuvat alueet jäävät sen ulkopuolelle eikä alueen toiminnoilla hävitetä tai heikennetä niitä. Luontoselvityksessä havaittiin ottoalueella kansallisesti haitalliseksi säädettyä vieraslajia komealupiinia ja vieraslajeihin kuuluvaa kanadankoiransilmää. Maa-ainesta, joka sisältää komealupiinina sekä sen siemeniä ja juurakoita ei saa toimittaa alueen ulkopuolelle muualle kuin paikkaan, jossa on asianmukainen lupa vieraslajijätteen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen. Vieraslajeja ei myöskään saa levitä alueen ulkopuolelle mm. työkoneiden mukana.

Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesialueen ulkopuolisella maa-ainestenottoalueella kahden metrin suojakerros pohjaveteen on riittävä pohjaveden suojelemiseksi ja metsänkasvun turvaamiseksi. Mikäli pohjaveden pinta havaitaan hakemuksessa ilmoitettua tasoa ylempänä, tulee alimman ottotason nostamista tarkastella kesken lupakauden. Kyseessä on laaja alue ja suunniteltu vastaanottoalue sijaitsee alueen eteläreunassa, joten alueen eteläosaan tulee asentaa toinen pohjaveden havaintoputki pohjavesitarkkailua varten. Pohjaveden pinnankorkeuden seurantaa tulee tehdä molemmista havaintoputkista 2 krt/v keväällä ja syksyllä koko luvan voimassa olon ajan. Pohjavedenlaadun seurantaa tulee tehdä ensimmäisenä vuonna yhteisluvan voimaantulosta ja tämän jälkeen viiden vuoden kuluttua sekä ottotoiminnan päätyttyä. Pohjaveden laadun tarkkailua tulee tehdä vähintään toisesta havaintoputkesta. Määritettävät parametrit ovat: haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E.coli -bakteerit. Pohjaveden tarkkailutulokset on toimitettava Lupa- ja valvontavirastolle.

Erityisesti ottoalueen itäosan vedet tulee johtaa kiintoainetta pidättävien vesiensuojelurakenteiden kautta (esim. laskeutusallas, pintavalutuskenttä) ja rakenteen kunnossapidosta tulee huolehtia. Laskeutusaltaan mitoitus on suunniteltava riittäväksi yläpuolisen valuma-alueen mukaan.

Maisemointiin hyödynnettävien vastaanotettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa valtioneuvoston asetuksen 217/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet.

Lausunto on oheismateriaalina.

  Muistutukset ja mielipiteet

  Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

  Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine saapuneisiin lausuntoihin.

Hakija ei jättänyt vastinetta.

  Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Saaramaan Sora Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

  Lupamääräykset

  Toiminnan aloitus ja vakuudet

1.      Ennen ottamistoiminnan aloitusta on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)

2.      Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuksien olla hyväksytty. (YSL 61 §, MAL 12 §)

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

3.      Ottamissuunnitelman mukaiselta ottoalueelta (14,68 ha) saa ottaa kalliokiviainesta ja hiekkaa ja soraa yhteensä 1 225 000 k-m3 siten, että kalliokiviainesta otetaan 100 000 k-m3 ja hiekkaa ja soraa 1 125 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella (19,40 ha) saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)

4.      Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottamistasoa +70,50 m (N2000) alemmas. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainestenoton yhteydessä vastaan, tulee kaivu lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (YSL 17 ja 52 §, MAL 11 §)

5.      Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

6.      Alueella saa murskata omalta alueelta otettavaa kiviainesta ja muualta tuotua betoni- ja asfalttijätettä enintään 30 000 t/v. (YSL 52 §, MAL 11 §)

Puhtaan maa-aineksen sekä asfaltti- ja betonijätteen vastaanotto ja käsittely

7.      Vastaanottoalue tulee sijoittaa niin, että Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävän kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikat tai siihen soveltuvat alueet eivät häviä tai vaarannu. Suunnitelma vastaanottoalueen toteuttamisesta ja tässä yhteydessä mahdollisten jätemateriaalin hyödyntämisestä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella hyvissä ajoin ennen mahdollisen toiminnan aloittamista. Ennen vastaanottoalueen rakentamista tulee rakentamisluvan tarve selvittää rakennusvalvontaviranomaiselta. (LSL 78 §, YSL 16, 17, 48 ja 52 §, MAL 11 §, JäteL 13 §)

8.      Alueella saa vastaanottaa ja käsitellä puhtaita maa-aineksia, asfaltti- ja betonijätettä kyseiselle toiminalle varatulle ja rajatulle alueelle enintään 49 000 tn/v. Maa-ainesten mukana ei saa levitä alueelle vieraslajeja, ja niitä tulee tarvittaessa torjua. Maa-ainesten tulee olla puhtaita ja vaarattomia ja niiden haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa VNA 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, mikä tulee tarvittaessa varmistaa analyysein. Vastaanotettavan asfaltin ja betonin tulee alittaa VNA:ssa 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisessä maarakentamisessa asetetut haitta-aineiden pitoisuusraja-arvot. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 8 ja 13 §, VNA 214/2007, VNA 843/2017, VieraslajiL 1709/2015 3 ja 5 §)

9.      Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Mikäli alueelle on tuotu tai aineksen mukana on epäpuhtautena tullut haitallista ainetta tai muuta kuin sallittua jätettä, on nämä viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon tai palautettava jäte sen haltijalle. (YSL 6, 7, 52 ja 58 §, Jätelaki 12, 13 ja 29 §)

10.  Hyötykäytön helpottamiseksi eri tarkoituksiin varatut maa-ainekset on pidettävä omissa kasoissaan. Tietyn jäte-erän varastointiaika ei saa ylittää kolmea vuotta pois lukien maisemointiin käytettävät maa-ainekset. (YSL 7, 52 ja 58 §, Jätelaki 13 ja 15 §, VNa 978/2021)

Melu ja tärinä

11.  Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

- Kallion poraus: ma–pe klo 6–22, tarvittaessa la 8.00–17.00

- Räjäytykset: ma–pe klo 8–17

- Rikotus: ma–pe klo 6–18, tarvittaessa la 8.00–17.00

- Murskaus: ma–pe klo 6–22, tarvittaessa la 8.00–17.00

- Kuormaus ja kuljetus: ma–la klo 6–22, (YSL 7 ja 52 §, VNa 800/2010)

12.  Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle louhoksen pohjalle sekä siten, että louhintarintaukset ja/tai varasto- ja pintamaakasat estävät melun leviämisen ympäristöön. Kiviaineksen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Lisäksi melua tulee torjua koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Tarvittaessa viranomainen voi määrätä muista meluntorjuntakeinoista. (YSL 7 ja 52 §, VNa 800/2010)

13.  Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmässä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöaikana (klo 22–7) keskiäänitasoa 50 dB (LAeq) eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB (LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB (LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)

14.  Tarvittaessa tulee varmistua mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee toiminnalle laatia meluntorjuntasuunnitelma, jossa esitetään meluntorjuntatoimenpiteet laitoksen melulähteiden sekä altistuvien kohteiden osalta. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto (esim. murskain) vaihtuu, tulee varmistua siitä, ettei käytettävä laitteisto aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)

15.  Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. Louhintaräjäytyksistä on ilmoitettava lähimmille häiriintyville kohteille 3 vrk etukäteen. Räjäytysten yhteydessä tulee käyttää varoitusäänimerkkiä (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

  Päästöt maaperään ja pohjaveteen

16.  Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksissa on noudatettava varovaisuutta. Tankkaustilanteessa tulee aina olla saatavilla imeytysainetta sekä torjunta- ja sammutuskalustoa. Alueella ei saa varastoida polttoaineita tai kemikaaleja. Myös polttoaineen väliaikainen säilytys esim. urakan aikana on tehtävä kaksoisvaippasäiliössä tai vastaavassa, varustettuna ylitäytönestimellä ja lukittavalla sulkuventtiilillä ja käyttökemikaalit on pidettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa tilassa. Pölynsidonta-, räjähdeaineita tai muita kemikaaleja tulee käsitellä niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

17.  Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

  Päästöt pintavesiin

18.  Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Tarvittaessa ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava louhosalueelta laskeutusaltaan tai pintavalutuskentän kautta kiintoaineen erottamiseksi ja edelleen hallitusti maastoon. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11, VNA 800/2010)

19.  Toiminnassa mahdollisesti syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmää on käytettävä siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNA 157/2017, VNA 800/2010)

Jätteet

20.  Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 978/2021)

21.  Vaaralliset jätteet tulee säilyttää niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15–17, 29 ja 121 §, VNA 978/2021)

22.  Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNA 190/2013)

Päästöt ilmaan

23.  Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvon asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Kuormattavan ja murskattavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat tai käyttämällä muuta pölyntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä tarvittaessa kastelulla. Puhtaan maa-aineksen sekä asfaltin ja betonin vastaanotossa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei maa-ainesta ja pölyä leviä haitallisissa määrin ympäristöön. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010, MAL 11 §, JäteL 13 §, VNA 79/2017)

  Liikennöinti

24.  Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisen tieyhteyden Koirinvuorentien ja Kaitjärventien kautta Saaramaan taajamakeskukseen. Mahdolliset uudet liikennöintireittisuunnitelmat tulee ennen reittien toteuttamista esittää valvontaviranomaiselle. Luvan haltijan tulee sopia alueen liikennöintiin käytettävää tietä hallinnoivan tahon kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Tien pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää kastelemalla. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista. (MAL 11 §)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

25.  Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. Häiriötilanteiden varalle on laitoksella oltava nimetty vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

26.  Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueelle on varattava riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, VNA 800/2010)

27.  Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14–17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

  Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

28.  Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistoiminnan valvomista varten on ottopaikoilla oltava näkyvillä riittävä määrä korkeusasemia. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)

29.  Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

30.  Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §)

Tarkkailu ja raportointi

31.  Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Tarkkailua varten toiminnalla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä teettämään tarvittavia mittauksia ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010, MAL 9 ja 11 §)

32.  Toiminta-alueen eteläosaan tulee asentaa toinen pohjaveden havaintoputki tarkkailua varten. Pohjavesiputken tiedot ja putkikortti tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastoon putken asentamisen jälkeen. (YSL 6, 17, 52 §, MAL 11 §)

33.  Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tulee tarkkailla alueella olevasta (HP1_Saar) ja alueelle asennettavasta uudesta pohjavesiputkesta. Pohjaveden laatu tulee tutkia vähintään toisesta pohjaveden havaintoputkesta kerran ensimmäisenä vuonna yhteisluvan voimaantulosta ja tämän jälkeen viiden vuoden kuluttua sekä ottotoiminnan päättyessä. Pohjavesinäytteistä on tutkittava sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset bakteerit, E.coli-bakteeri sekä aistinvaraisesti haju. Pohjaveden pinnan korkeus tulee mitata molemmista pohjaveden havaintoputkista vähintään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Pohjaveden laatunäytteiden tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä. Pohjavesinäytteiden tulokset tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle, Lupa- ja valvontavirastolle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. (YSL 17, 52, 66 §, MAL 11 §)

34.  Pohjavesitarkkailusta tulee laatia tarkkailusuunnitelma pätevän asiantuntijan toimesta ja suunnitelmaan tulee sisällyttää ehdotus uuden pohjavesiputken sijainnista. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukauden kuluttua päätöksen voimaan tulosta. Jos pohjaveden laadun todetaan seurannan aikana muuttuneen, voi valvontaviranomainen määrätä luvan haltijan ottamaan lisänäytteitä tai tarkentamaan analyysivalikoimaa. (YSL 52, 62, 64, 65 §, MAL 11 §)

35.  Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

- räjäytysten ajankohdat ja louhintapöytäkirjat

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät ja varastotilanteet

- vastaanotettavat ja käsiteltävät puhtaat maa-ainekset sekä asfaltti ja betoni: vastaanottomäärä, laatu, alkuperä ja varastotilanne sekä teetetyt analyysit ja niiden tulokset

- polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

- toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

- ajantasainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

- häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

- mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

- suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118–120 ja 122 §, VNA 978/2021)

36.  Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä Notto-järjestelmän kautta kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Alueen jälkihoito ja toiminnan muutos tai lopettaminen

37.  Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. Maa-ainesten ottoalueen jälkihoidosta tulee laatia uusi maisemointisuunnitelma huomioiden luontoselvityksessä esiin nostettu paahdeympäristön luontoarvo. Suunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle viimeistään 6 kuukauden kuluttua päätöksen voimaan tulosta. Jälkihoito tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. Alueelle jäävät jyrkänteet on suojattava pysyvillä teräsverkko- tai lohkareaidoilla tai vastaavilla. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (YSL 52, 62 ja 94 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

38.  Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisista muutoksista, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (YSL 52, 89, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §, Maa-ainesA 7 §)

39.  Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainestenoton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonarvojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Luontoselvityksen mukaan alueella havaittiin säilytettäviä luontoarvoja, mutta nämä voidaan huomioida huolellisella toiminnan suunnittelulla ja eri toimintojen sijoittelulla. Luvan myöntämiselle ei ole esteitä myöskään kaavoituksen puolesta.

  Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainestenottoalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm. siitä, että valvonnassa tarvittavat merkit on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava hyväksyttävä YSL 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

Määräykset 3–4: Ottamisalue, ottomäärä, ottotasot ja murskeen tuotantomäärät ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Ottoalueilla tarkoitetaan varsinaista louhinta ja soranottoaluetta (14,68 ha), sen sijaan koko maa-ainesten ottamisalueeseen tai suunnitelma-alueeseen (19,40 ha) lasketaan kuuluvaksi myös tukitoimintoalueet, vastaanottoalueet ja varastoalueet. Riittävällä suojakerroksella pohjaveden pintaan vähennetään likaantumisriskiä.

Määräys 5: Maa- ja kallioperän ainekset ovat uusiutumaton luonnonvara, joten niiden käyttö tulee suunnitella kestävän käytön periaatteen mukaisesti.

Määräys 6: Murskeen tuotantomäärä on hakemuksessa esitetyn mukainen. Vuosittaiseen maksimäärään lasketaan paikalta louhitusta kiviaineksesta valmistettava murske sekä muualta tuodun betonin ja asfaltin murskausmäärät.

Määräys 7: Suunnitellun vastaanottopaikan alueella sijaitsee luontoselvityksen mukaan EU:n luontodirektiivin IV-liitteen tiukkaa suojelua edellyttävän lajin kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) toukkaseittejä ja toukkia. Luonnonsuojelulain §:n 78 mukaan tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Rakentamiseen liittyvistä luvista vastaa rakennusvalvontaviranomainen. Vastaanottoalueen suunnitelman tulee olla MARA-asetuksen (VNa 843/2017) mukainen. Muussa tapauksessa kentän rakentamiseen tulee hakea ympäristölupa. Tämä arvioidaan suunnitelman hyväksynnän yhteydessä.

Määräys 8:

Määräykset 8-10: Puhtaiden maa- ja kiviainesten, asfaltin ja betonin vastaanotto- ja käsittelyalue tulee rajata alueelle selkeästi, jotta sen käyttö pysyy hallinnassa ja haitalliset vaikutukset ympäristöön estetään. Kirjanpidossa on eriteltävä maisemointiin käytettävät maa-ainekset. Maa-aineksen katsotaan olevan puhdasta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvon ja asfaltin sekä betonin osalta materiaalin tulee täyttää ns. MARA-asetuksen raja-arvot. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta toiminta pysyy luvan mukaisena ja mahdolliset ympäristövahingot vältetään. Varastointiaikaa on tarpeen rajoittaa, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jätevarastoja, vaan materiaalit kiertävät kohtuullisessa ajassa hyötykäyttöön. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten varastointiaikaa ei kuitenkaan rajoiteta, sillä niiden hyötykäyttökohde on tiedossa ja maisemointia suoritetaan louhinnan edetessä pidemmän ajan kuluessa. Ylijäämämaita vastaanotettaessa on huomioitava, että vieraslajien, kuten mm. jättiputken ja jättipalsamin leviäminen estetään.

Määräykset 11–15 on annettu melu- ja tärinähaittojen estämiseksi. Hakijan esittämiä toiminta-aikoja on hieman rajattu ja ympärivuorokautista toimintaa ei ole sallittu. Viikonloppuisin toimiminen tulee kuitenkin pyrkiä rajoittamaan vain tarpeen vaatimiin tilanteisiin. Toiminta-aikojen rajoittamiseen valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaisesti ei ole ollut tarvetta, koska alle 500 m etäisyydellä ei sijaitse melulle alttiita kohteita, jolloin asetusta tältä osin tulisi noudattaa. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille altistuvissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Vaikka etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on yli 500 m, tulee tarvittaessa mittauksin varmistaa, ettei melu ylitä määräyksen 12 mukaisia raja-arvoja. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita ja mahdollisesti muita halukkaita, jotta räjäytys ei tule yllätyksenä.

Määräykset 16 ja 17 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Hakija on ilmoittanut, ettei alueella säilytetä polttoaineita tai muita kemikaaleja eikä siellä ole pysyvää tankkauspaikkaa, joten erillistä nestetiivistä varastointi- ja käsittelyaluetta tai tankkauspaikkaa ei ole määrätty tehtäväksi. Kuitenkin esim. urakoiden aikana alueella käytettävien kemikaalien käsittely on järjestettävä asianmukaisesti ja vuotoihin on varauduttava huolellisesti. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot. Koneiden kuntoa on tärkeää voida tarkkailla säännöllisesti öljyvahinkojen välttämiseksi.

Määräys 18 on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräyksellä varmistetaan, että toiminnan alkaessa tai myöhäisemmässä vaiheessa louhosalueella mahdollisesti syntyvät hulevedet käsitellään asianmukaisesti. Myöskään puhtaiden maa- ja kiviainesten, asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto- ja käsittelyalueen vesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle.

Määräyksellä 19 varmistetaan, että mahdolliset käymälä- ja muut jätevedet käsitellään asianmukaisesti.

Määräyksillä 20–22 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräyksellä 23 estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen.

Määräyksellä 24 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä ja tien kunnossapidosta huolehditaan.

Määräykset 25–27: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksellä 28 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkinnät ovat oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 29: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 30: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 31: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun tai haittojen torjunnan osalta.

Määräykset 32 ja 33: Pohjavesitarkkailun tavoitteena on selvittää ottamistoiminnan ja siihen liittyvien tukitoimintojen vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Riittävän tarkkailun mahdollistamiseksi tulee alueelle asentaa toinen pohjavesiputki. Pohjavesien tarkkailussa on huomioitu Lupa- ja valvontaviraston lausunto. Jos pohjaveden laadun todetaan muuttuneen, voi valvontaviranomainen määrätä lisänäytteitä tai tarkentaa analyysivalikoimaa.

Määräys 34: Tarkkailusuunnitelmalla varmistetaan pohjavesien asianmukainen ja suunnitelmallinen seuranta.

Määräysten 35 ja 36 mukainen kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 37–39: Luontoselvityksessä esiin tuotu paahdeympäristön vahvistaminen on varteenotettava vaihtoehto alueen jälkikäyttöä ajatellen ja tämä tulee huomioida maisemointisuunnitelmassa. Alueen jälkihoidosta on huolehdittava hyväksytyn maisemointisuunnitelman mukaisesti. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu toiminta-alueelta. Alueen turvallisuudesta on huolehdittava mm. jyrkänteiden riittävin suojauksin. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan oleellinen muuttaminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

  Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Saapuneet lausunnot on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Luonnonsuojelulaki (9/2023)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

  Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätöksen voimassaolo

  Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

  Korvattavat päätökset

Tällä päätöksellä korvataan Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoston 4.3.2025 (§ 28) myöntämä maa-aineslupa (alue 1), Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 3.10.2017 (§ 101) myöntämä maa-aineslupa (alue 2),  Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 6.3.2019 (§ 22) myöntämä maa-aineslupa (alue 3), Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoston 8.2.2023 (§ 12) myöntämä maa-aineslupa (alue 4), Kouvolan kaupungin ympäristöjohtajan viranhaltijapäätöksellään 15.4.2020 (§ 12) myöntämä ympäristölupa (alueet 3 ja 4) sekä 22.4.2020 (§ 2/2020) ympäristötarkastajan tekemä viranhaltijapäätös maa-aineslain 16 §:n mukaisesta maa-ainesluvan lupapäätöksen vähäisestä poikkeamisesta.

  Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säädöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

  Kohta 7. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuudet määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 22.1.2026 hyväksymän maa-ainestaksan (§ 6) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 5) mukaan (tulleet voimaan 23.1.2026).

  Luvan käsittelymaksu

  Käsittelymaksun määräytyminen

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksuksi tulee 20 742,50 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

  Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kalliokiviaineksen sekä soran ja hiekan osalta määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 157 190 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhojen maa-aineslupien vakuudet palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman ja uusi vakuus on toimitettu.

  Jätevakuus

Hakijan on asetettava puhtaiden maa-ainesten, asfaltin ja betonin vastaanotto- ja käsittelytoiminnalle jätteenkäsittelytoiminnan vakuus (YSL 59 §). Hakija ei ole esittänyt jätteenkäsittelyn vakuutta. Jätevakuudeksi määrätään 5 000 € kiinteistöllä olevien jätteiden käsittelemiseksi ja alueen puhdistamiseksi, mikäli toiminnan loppuessa jätteitä jäisi kiinteistölle hyödyntämättöminä. Summan katsotaan olevan riittävä huomioiden jätteen laatu ja määrä ja sen on linjassa alueelle myönnettyjen muiden yhteiskäsittelylupien kanssa. Alueen jälkihoidon ja maisemoinnin kustannuksia kattaa osaltaan myös maa-ainesvakuus.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä (YSL 59-61 §).

  Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvontaa tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

  Kohta 8. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija

  Päätös sähköpostilla

  Lupa- ja Valvontavirasto

  Kymenlaakson liitto

  Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

  Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

  Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016,

marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja vs. ympäristösuunnittelija Niina Hätinen, puh. 020 615 1347, niina.hatinen(at)kouvola.fi

  Vs. rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

 Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää myöntää Saaramaan Sora Oy:lle maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon sekä kallionlouhintaan ja murskaukseen sekä puhtaiden maa-ainesten, asfaltin ja betonin vastaanotto- ja käsittelytoimintaan kiinteistölle 286-421-3-8 esitetyn mukaisesti.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________