Kaupunginhallitus
Esityslista 05.10.2026/Asianro 11

Kaupunginvaltuusto 13.10.2025 § 94

Puheenjohtaja Ville Kaunisto esitteli valtuutettujen Esa Niemelän, Pekka Haajan, Mikko Jaanun, Toni Vainikan, Elina Ketosen, Mia Ylä-Outisen, Janne Patjaksen, Laila Uljaan, Ukko Bambergin, Juha Rantakaulion, Sheikki Laakson, Aimo Rautiaisen ja Miia Wittingin jättämän seuraavan valtuustoaloitteen:

”Me allekirjoittaneet esitämme, että Kouvolan kaupunki noudattaa kaikessa viestinnässä poliittisesti neutraalia linjaa ja päivittää viestintää koskevan ohjeistuksen sen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaupungin kiinteistöillä ja sosiaalisen median kanavissa ei toteuteta viestintää, jossa on poliittisia piirteitä. Viestinnässä noudatettaisiin varovaisuusperiaatetta silloin, kun on kyseessä ns. rajatapaus.

Viestinnän neutraalius on noussut julkiseen keskusteluun erityisesti Pride -viikon yhteydessä. Kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat arvoja, joiden takana me allekirjoittaneet ja varmasti suuri osa kouvolalaisista seisoo. Lisäksi Suomessa on voimassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, jotka edellyttävät kaikkien ihmisten tasapuolista kohtelua iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta ym. riippumatta. Nähdäksemme lakiin kirjattu velvoite turvaa varsin hyvin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen Suomessa.

Prideen liittyy poliittisia piirteitä, jotka jakavat kouvolalaisten näkemyksiä. KPL:ään liittyvän valtakunnallistakin huomiota herättäneen liputuskohun, viime vuosina kaupungintalon Pride -lippuihin kohdistuneen ilkivallan ja näihin tapahtumiin liittyvän sosiaalisen median kirjoittelun sekä useiden mediassa olleiden kannanottojen perusteella voidaan todeta, että Pride ei ole kouvolalaisia yhdistävä tekijä. Päinvastoin, se jakaa kouvolalaisia ja lisää vastakkainasettelua.

Kouvolan kaupunkistrategiassa on määritelty Kouvolan yhdeksi keskeiseksi arvoksi ’Yhdessä’. Me allekirjoittaneet haluamme, että kaupungin viestinnässä nostetaan jatkossa esille teemoja, jotka yhdistävät kouvolalaisia ja tukevat yhteisten asioiden edistämistä Kouvolassa. Meillä on Kouvolassa riittävästi haasteita esimerkiksi talouden ja väestökehityksen suhteen, joten emme halua, että vastakkainasettelua lisäävällä viestinnällä kärjistetään Kouvolan yhtenäisyyttä.

Lopuksi, liputuksen osalta kouvolalaisia ja koko Suomea yhdistävä tekijä on Suomen lippu. Esitämme, että Kouvolan kaupunki tai ulkopuoliset toimijat eivät jatkossa liputa Kouvolan kaupungin kiinteistöillä kuten kaupungintalolla muilla lipuilla kuin Suomen lipulla, ellei kyse ole erityistapauksesta, johon katsotaan liittyvän yksimielisyyttä kaupunkilaisten keskuudessa. Tällaisia olisivat esimerkiksi urheiluseurojen mahdollisuus liputtaa pelipäivänä kaupungintalolla sekä korkean tason valtiovierailuihin liittyvät liputukset.”

Kaupunginvaltuuston päätös:

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

____________

Kaupunginhallitus 5.10.2026  

Valmistelija: kaupunginjuristi Elina Amnell-Holzhäuser, puh. 020 615 7649, elina.amnell(at)kouvola.fi

Valtuustoaloitteen keskeinen sisältö ja sen sisältämä esitys toimenpiteiksi

Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupungin tulee noudattaa kaikessa viestinnässään poliittisesti neutraalia linjaa. Valtuustoaloitteessa esitetään, että viestinnän teemat, kuten Pride, sisältävät poliittisia piirteitä, jotka lisäävät vastakkainasettelua kuntalaisten välillä yhdistämisen sijaan. Valtuustoaloitteessa tuodaan esiin, että vaikka tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä arvoja, turvaa laki ne jo riittävästi. Kaupungin tulisi keskittyä viestinnässään teemoihin, jotka yhdistävät kouvolalaisia ja tukevat yhteisten asioiden edistämistä kaupungissa.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupungin viestintäohjeistus päivitetään vastaamaan poliittisesti neutraalia linjaa, viestinnän ns. rajatapauksissa noudatetaan varovaisuusperiaatetta, kaupungin kiinteistöillä tai sosiaalisen median kanavissa ei toteuteta viestintää, jolla on poliittisia piirteitä ja, että kaupungin kiinteistöillä tulisi liputtaa vain Suomen lipulla, poikkeuksena erityistapaukset, joihin katsotaan liittyvän yksimielisyys kaupunkilaisten keskuudessa.

Nykytilan kuvaus

Kaupunginjuristin ja viestintä- ja markkinointipäällikön lausunto valtuustoaloitteen johdosta:

”Kuntien viestintää sääntelee keskeisin osin kuntalain 29 §. Sen 1. momentin mukaan kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. 2. momentin mukaan kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu. 3. momentin mukaan viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

Kuntalain lisäksi kuntien viestintää ohjaavat useat eri lait, jotka osaltaan varmistavat toiminnan avoimuuden, tasapuolisuuden ja oikeusturvan:

Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteet ja viestinnän näkökulmasta se asettaa mm. hyvän kielenkäytön vaatimuksen (9 §), palvelun periaatteen (7 §) ja puolueettomuuden ja tasapuolisuuden vaatimuksen (6 §). Viranomaisen käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä koskee kaikkea kaupungin tiedottamista. Viranomaistoiminta on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti palvelunsa ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksekkaasti. Hallintolain yleiset oikeusperiaatteet edellyttävät, että viranomaisen toiminta, mukaan lukien viestintä, on puolueetonta ja kohtelee hallinnossa asioivia tasapuolisesti.

Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki asettaa kunnille viestintään liittyviä velvoitteita. Sen 20 §:ssä edellytetään muun ohella, että viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa tarvittaessa laadittava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä tietoaineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan. Viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa. Kunnan on siten edellä mainitun lain sääntelyn perusteella edistettävä toimintansa avoimuutta ja tiedotettava aktiivisesti vireillä olevista asioistaan.

Myös valtuustoaloitteessakin mainitut lait, eli yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki asettavat velvollisuuden edistää yhdenvertaisuutta kaikessa kunnan toiminnassa, mikä heijastuu myös viestinnän sisältöihin ja saavutettavuuteen.

Kouvolan kaupungilla on viestintä- ja markkinointiohjelma vuosille 2024–2029, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 6.5.2024, § 104. Viestintä- ja markkinointiohjelma yksi Kouvolan kaupunkistrategiaa toteuttavista ohjelmista, ja koskee kaikkia kaupungin toimialoja. Viestintä- ja markkinointiohjelman tarkoituksena on ohjata kaikkea kaupungin markkinointia ja viestintää niin, että ne tukevat Kouvolan kaupunkistrategiaa ja sen tavoitteiden toteutumista.  Viestintä- ja markkinointiohjelma tekee siten kaupunkistrategiaa todeksi ja näkyväksi. Viestinnän ja markkinoinnin ohjelmassa kuvataan strategiset valinnat sekä toimenpiteiden painotukset, joiden pohjalta kaupungin brändiä, viestintää ja markkinointia kehitetään.

Liputusta sääntelevät myös lait, mutta ne koskevat pääasiallisesti virallista liputusta ja Suomen lipun teknisiä yksityiskohtia. Kuntien ja yksityisten toimijoiden vapaata liputusoikeutta, viitaten muiden kuin Suomen lipun käyttöön, ohjaavat puolestaan organisaation omat menettelyä koskevat päätökset ja ohjeistukset. Valtiovierailujen ollessa kyseessä noudatetaan käytännössä liputusetikettiä, jota koskevaa ohjeistusta antaa ulkoministeriön protokollapalvelut. Lainsäädäntö ei siten kiellä liputtamista muilla kuin Suomen lipuilla eikä aseta siihen rajoitteita, joten päätösvalta liputuslinjauksista kuuluu kunkin kunnan omille päättäville toimielimille.

Kouvolan kaupungilla on voimassa kaupungintalon liputuksia koskevat käytännöt, joita noudatetaan ulkopuolisten toimittamissa liputuksissa. Käytännöt pohjautuvat kaupunginvaltuuston päätökseen 8.5.2023, § 36, joka koski vuosittaisen pride-liputuksen järjestämisestä tehtyä valtuustoaloitetta. Menettelyohjeet on julkaistu kaupungin verkkosivuilla. Menettelyohjeissa todetaan muun ohella, että kaupungintalon lipputangot voi varata sähköpostitse ja kaupungin tilapalvelut vahvistavat varauksen. Virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä muita liputuksia ei sallita. Liputtaja tuo oman lippunsa, vastaa liputuksen teknisestä toteuttamisesta ja huolehtii liputuksen arvokkuuden toteutumisesta. Kaupunki ei järjestä tarjoa koulutusta liputuksen toteuttamiseen. Mikäli liputtaja ei toimi sääntöjen, ohjeiden mukaan tai muutoin arvokkaasti, liputusoikeus evätään.

Muita varattavia lipputankoja, kuin kaupungintalon lipputangot, ei kaupungilla tällä hetkellä ole.

Valtuustoaloitteessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen ja siihen liittyvät perustelut sekä mahdolliset rajoitteet

Valtuustoaloitteessa on esitetty, että kaupungin viestintäohjeistus päivitetään vastaamaan poliittisesti neutraalia linjaa ja, että viestinnän ns. rajatapauksissa noudatetaan varovaisuusperiaatetta.

Kouvolan kaupungin viestinnässä noudatetaan poliittista neutraalisuutta, mikä tarkoittaa, ettei viestinnässä oteta kantaa puoluepoliittisiin kysymyksiin tai tueta yksittäisiä poliittisia toimijoita. Tämä periaate on keskeinen kaupungin viestinnän uskottavuuden ja tasapuolisuuden kannalta. Kaupungin viestintä perustuu lainsäädäntöön, kaupunkistrategiaan ja arvoihin, jotka ovat Rohkeasti uudistuen, Yhdessä, Kestävästi. Strategiaan liittyvä motto on Monta tarinaa – yksi sydän, ja lupaus tarjota tilaa kasvaa ihmisille, yhteisöille, yrityksille ja uusille ajatuksille. Viestinnän tehtävä on tukea tätä mottoa ja lupausta: rakentaa yhteisöllisyyttä, vahvistaa luottamusta ja edistää yhdenvertaisuutta. 

Kaupungin on myös työnantajana edistettävä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Monimuotoisuus vahvistaa positiivista työnantajanmielikuvaa, joten sitä on tärkeää tuoda esille myös viestinnässä.

Pride-viestintä, kuten profiilikuvan vaihtaminen kaupungin somekanavissa pride-väreihin tai pride-viikon huomioiminen, ei ole katsottavissa puoluepoliittiseksi toiminnaksi. Pride ei ole poliittinen puolue tai kampanja, vaan kansainvälinen ihmisoikeustapahtuma, joka edistää yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja turvallista tilaa kaikille. Nämä arvot ovat linjassa niin lainsäädännön kuin kaupungin omien arvojen kanssa. Profiilikuvan vaihtaminen pride-väreihin on symbolinen ele, joka viestii kaupungin sitoutumisesta tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen. Se ei sisällä poliittisia kannanottoja, lainsäädäntöön vaikuttamista tai puolueiden tukemista. Kyse on arvolähtöisestä viestinnästä, ei politiikasta.

Kouvolan kaupungin viestintä on tällä hetkellä ja pysyy myös jatkossa poliittisesti neutraalina. Viestinnän ohjeistusta tarkastellaan säännöllisesti, mutta nykyinen viestinnän linja perustuu lakiin ja kaupunkistrategiaan. Kaupunki ei voi rajata yhdenvertaisuutta edistävää viestintää pois, koska se on lakisääteinen velvoite ja osa kaupungin arvoja sekä mottoa Monta tarinaa – yksi sydän. Kaupungin viestintä tukee lupausta tarjota tilaa kasvaa ihmisille, yhteisöille, yrityksille ja uusille ajatuksille. Siten perusteita viestintäohjeistuksen muuttamiselle valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla ei tällä hetkellä arvioida olevan.

Valtuustoaloitteessa on esitetty, että kaupunki tai ulkopuoliset tahot eivät jatkossa liputa kaupungin kiinteistöillä muilla kuin Suomen lipuilla, ellei kyse on erityistapauksesta, johon liittyy yksimielisyyttä kaupunkilaisten keskuudessa. Esimerkkinä mainitaan urheiluseurojen liputus pelipäivinä sekä valtiovierailuihin liittyvät liputukset.

Liputuksen osalta voidaan todeta, että kunnat noudattavat liputuksessaan lainsäädäntöä, eli ne liputtavat virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla. Valtiovierailujen osalta noudatetaan eri kunnissa liputusetikettiä, joka koskee esimerkiksi Suomen lipun sijoittamista muihin mahdollisiin lippuihin nähden. Edellä mainituilta osin liputuskäytännöt ovat eri kunnissa käytännössä yhteneväiset. Sen sijaan eroja kuntien välillä on siinä, miten aktiivisesti ne toteuttavat tai mahdollistavat muita liputuksia, kuten pride- tai vaikkapa SDG-liputuksia (YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimiseen ja edistämiseen liittyvä liputustempaus). Kuntaliitto selvitti vuonna 2023 kuntiin toimitetulla kyselyllä, millä eri tavoin kunnat osallistuvat pride-tapahtumaan ja pride-kuukauden viestintään. Kyselyyn vastasi yhteensä 62 kuntaa, joista 30 ilmoitti liputtavansa pride-kuukauden aikana ja lähes 40 tukevansa alueen yhteisöjen järjestämiä tapahtumia eri tavoin. Selvityksen johdosta kuntaliitto totesi, että kokonaisuudessaan kiinnostus pride-liputusta kohtaan on kasvanut viime vuosina. Tarkkaa lukua liputtavista kunnista ei tilastoida. Kunnat voivat itse päättää liputtavatko vai eivät ja liputuksiin liittyvät käytännöt vaihtelevat kunnittain. Kyselyn mukaan liputuksen, tapahtumien ja tilojen mahdollistamisen lisäksi useassa kunnassa pride-teemaa on nostettu esille sosiaalisessa mediassa tai kunnan verkkosivuilla (lähde: www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2023/pride-kuukausi-nakyy-kunnissa-liputuksena-tapahtumina-ja-sosiaalisessa-mediassa).

Kaupunginvaltuusto käsitteli 8.5.2023, § 36, pride-liputuksen järjestämistä. Aiheesta oli 13.6.2022, § 79, tehty valtuustoaloite, jossa esitettiin, että kaupunki järjestää vuosittaisen pride-liputuksen riippumatta siitä, järjestetäänkö kaupungissa varsinaista pridea tai muita vastaavia tapahtumia. Päätöksen yhteydessä määriteltiin liputuskäytäntöjä myös eräiltä muilta osin, kuin pride-liputuksen osalta. Valtuusto päätti tehdyn valtuustoaloitteen johdosta, että:

- Kaupunki suhtautuu myönteisesti vuosittaiseen pride-liputukseen.

- Kaupunki liputtaa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä virallisilla lipuilla.

- Ulkopuoliset tahot voivat hakea luvan omiin liputuksiin kaupungintalon lipputangoissa, mikäli tankoja ei ole varattu kaupungin muihin liputuksiin. Lupa paikallisiin ja vähemmistöliputuksiin haetaan tilapalveluilta, ja sama taho ohjeistaa, miten toimitaan. Hakija huolehtii itse liputuksen.

- Kaupunki ei vastaisuudessa hanki omistukseensa muita kuin virallisia lippuja.

- Kaupunki lahjoittaa ostetut pride-liput järjestölle, joka liputuksesta vastaa.

- Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite on käsitelty loppuun.

Asian käsittely sisälsi perusteellisen arvioinnin koskien muun muassa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumista, liputuskäytäntöjä muissa kunnissa, liputuspäiviä Suomessa ja aiempaa pride-liputusta Kouvolassa.

Liputuksen osalta eri toimijat, kuten urheiluseurat ja tapahtumien järjestäjät ovat voineet varata kaupungintalon lipputangon liputtajan itse järjestämään liputukseen.

Kaupunki on sitoutunut tavoitteeseen "Monta tarinaa – yksi sydän". Tämän lupauksen mukaisesti kaupunki haluaa tarjota tilaa kasvaa kaikille ihmisille, yhteisöille ja uusille ajatuksille. Tavoitteena on olla avoin ja yhteisöllinen kaupunki, jossa erilaiset toimijat voivat tuoda esiin kaupunkilaisten moninaisuutta ja eri toimijoiden tasapuolinen mahdollisuus liputtaa on ollut yksi osa tämän tavoitteen toteuttamisessa.

Viranomaisten tulee yhdenvertaisuuslain 5 §:ään pohjautuen muun ohella edistää yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan mm. arvioimalla, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Lisäksi hallintolain 6 § edellyttää muun ohella, että viranomainen kohtelee hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käyttää toimivaltaa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on myös suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Kukin kunta voi päättää liputuksiin liittyvistä käytännöistä, kuten siitä, miten aktiivisesti ne toteuttavat tai mahdollistavat muita liputuksia kuin virallisia liputuksia. Olennaista liputuksia koskevan päätöksenteon, kuten muunkin kunnallisen päätöksenteon, osalta on tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen eri toimijoiden kannalta.”

Kaupunginjohdon linjaus liputuskäytäntöjen jatkovalmisteluun

Pride-lipulla on ollut värikäs menneisyys Kouvolassa. Lippuun on kohdistunut ilkivaltaa ja liputus on herättänyt paljon tunteita. Siihen nähden, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei ole mielipideasia, kiistely pride-liputuksesta on aiheuttanut eri osapuolille paljon harmia, ylimääräistä työtä sekä mainehaittaa kaupungille.

Valtuustoaloitteen pohjalta kaupunginjohto on arvioinut tarpeita päivittää nykyisiä liputuskäytäntöjä liittyen kaupungintalolla tapahtuviin liputuksiin. Liputuskäytäntö, jossa kaupungintalolla liputettaisiin vain virallisina liputuspäivinä Suomen lipulla sekä soveltuvissa yhteyksissä EU:n ja Naton lipuilla ja valtiovierailuiden yhteydessä vieraan valtion lipulla, korostaisi osaltaan kaupungin toiminnan viranomaisluonnetta ja hallinnollista roolia. Tätä vasten kaupunginjohto puoltaa muutosta nykyiseen liputuskäytäntöön ja tunnistaa kaksi erilaista vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1:

Kaupungintalon lipputangot varattaisiin vain virallisia liputuksia varten seuraavasti:

- Virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä liputtaminen Suomen lipulla

- EU- ja Nato-lipuilla liputtaminen soveltuvissa yhteyksissä (esim. Eurooppa-päivä, Nato-päivä, kansainväliset vierailut ja teemat)

- Valtiovierailujen yhteydessä liputtaminen vieraan valtion lipulla voimassa olevan protokollan mukaisesti.

Kaupungin strateginen motto ”Monta tarinaa – yksi sydän” ja lupaus tarjota tilaa yhteisöille ja uusille ajatuksille ohjaavat kaupunkia edistämään asukkaiden moninaisuutta. Jotta ulkopuolisille tahoille, kuten urheiluseuroille ja erilaisille järjestöille, tarjoutuisi edelleen tasapuolinen mahdollisuus tuoda esiin toimintaansa osana Kouvolan kaupunkia, osoitettaisiin yhteisölliseen liputuskäyttöön seuraavat lipputangot:

- Pääkirjaston lipputanko (Salpausselänkatu 33)

- Kouvolatalon lipputangot (Varuskuntakatu 11)

- Kuusankoskitalon lipputangot (Kymenlaaksonkatu 1)

- Kymen Lukon lipputangot (Kauppalankadun ja Salpausselänkadun risteys)

Edellä mainituissa kohteissa noudatettaisiin tähänastista vakiintunutta käytäntöä, jossa ulkopuoliset toimijat voivat varata lipputangot ja vastata liputuksen teknisestä toteutuksesta sekä arvokkuudesta itsenäisesti.

Vaihtoehto 2:

Kaikki kaupungin lipputangot (kaupungintalon lipputangot ja muut lipputangot) varattaisiin ainoastaan virallisia liputuksia varten seuraavasti:

- Virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä liputtaminen Suomen lipulla

- EU- ja Nato-lipuilla liputtaminen soveltuvissa yhteyksissä (esim. Eurooppa-päivä, Nato-päivä, kansainväliset vierailut ja teemat)

- Valtiovierailujen yhteydessä liputtaminen vieraan valtion lipulla voimassa olevan protokollan mukaisesti.

Tässä vaihtoehdossa ulkopuoliset tahot eivät voisi varata kaupungin lipputankoja omiin liputuksiinsa. Tällaisella liputusta koskevalla käytännöllä viestittäisiin kaupunkiorganisaation ja kaupungintalon roolista neutraalina hallintoviranomaisena ja -rakennuksena. Samalla varmistettaisiin liputuskäytännössä tasapuolinen kohtelu kaikkia toimijoita kohtaan.

Muutettaessa liputuskäytäntöä on voimaantulon osalta tarpeen huomioida kohtuullinen siirtymäaika, jotta voidaan siirtyä hallitusti uuteen käytäntöön ja huomioida jo mahdolliset sovitut liputusvaraukset sekä liputuskäytännöistä tiedottaminen.

Toimivallan peruste

Kuntalain 38 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta.

Hallintosäännön 21 §:n 3. momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on lisäksi päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin monijäseniselle toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamus henkilölle sekä vastata muun kaupunginhallituksen toimialaan liittyvän lainsäädännön noudattamisesta.

Hallintosäännön 121 §:n 3. momentin mukaan, jos aloitteessa on vähemmän kuin 15 allekirjoittajaa, aloitteeseen vastaa kaupunginhallitus tai lautakunta sen mukaan, kenen toimivaltaan aloitteessa esitetyt toimenpiteet kuuluvat. Ennen toimielimen käsittelyä vastaus annetaan tiedoksi aloitteen tekijälle. Toimielin vastauksessaan vastaa aloitteeseen ja esittää konkreettiset toimenpiteet aloitteen johdosta.

Liputtamisesta päättämisen voidaan katsoa kuuluvan kaupunginhallituksen toimivaltaan. Toimivaltaa liputuksesta päättämisestä ei ole myöskään siirretty lautakunnalle tai viranhaltijoille.

Kaupunginvaltuusto on aikaisemmin päättänyt kaupungissa noudatettavista liputuskäytännöistä (8.5.2023, § 36) sen käsitellessä aiheeseen liittynyttä valtuustoaloitetta. Selvyyden vuoksi todetaan, että 8.5.2023 voimassa olleen hallintosäännön (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.12.2022, § 147) mukaan valtuustoaloitteiden käsittely kuului kaupunginvaltuustolle riippumatta allekirjoittaneiden valtuutettujen lukumäärästä. Hallintosääntömuutoksesta johtuen nyt kyseessä olevan valtuustoaloitteen käsittelystä vastaa kaupunginhallitus. 

Aloitteen tekijöiden kommentit vastauksesta

Valtuustoaloitteeseen laadittu vastaus on annettu valtuustoaloitteiden käsittelyohjeen mukaisesti aloitteen tekijöille kommentoitavaksi ennen vastauksen päätöksen tekoon saattamista. Vastaus on lähetetty aloitteen tekijöille 25.5.2026 kommentoitavaksi 8.6.2026 mennessä.

Kommenttikierroksella saatiin seuraavat kommentit: Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita aloitteen käsittelystä ja annetusta vastauksesta.                           

Lisätiedot: viestintä- ja markkinointipäällikkö Charissa McCarron, charissa.mccarron(a)kouvola.fi, p. 020 615 7518; kaupunginjuristi Elina Amnell-Holzhäuser, elina.amnell(a)kouvola.fi, p. 020 615 7649.

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää:

1.      merkitä valtuustoaloitteeseen saadun vastauksen tiedoksi.

2.      valita esitetyistä liputuskäytäntöä koskevista vaihtoehdoista vaihtoehdon 1 noudatettavaksi kaupungin liputuskäytännöissä 1.9.2026 alkaen.

Kaupunginjohtajan lisäyksenä todetaan, että vaihtoehtoja on vielä valmistelun aikana käsitelty tiedotuspäällikön kanssa. Kaupunginjohtaja pitää vaihtoehtoa 1 tässä kokonaisuudessa tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna, vaikka liputuksiin liittyy epävarmuustekijöitä erityisesti sen vuoksi, että liputuksiin kohdistunut ilkivalta ja siitä syntyvä julkinen keskustelu voivat edelleen aiheuttaa Kouvolalle mainehaittaa. Ratkaisussa painotetaan kaupungintalon erityistä asemaa kaupungin hallinnollisena ja viranomaisroolia ilmentävänä rakennuksena. Suomen lippu on kansallinen ja kaikkia yhdistävä symboli, jonka tulisi lähtökohtaisesti näyttäytyä koko kaupunkia yhdistävänä tekijänä. Tästä syystä on merkityksellistä, että kaupungintalolla liputetaan jatkossa vain virallisilla lipuilla.

Samalla kaupunginjohtaja toteaa, että vaihtoehto 1 säilyttää ulkopuolisille toimijoille hallitun ja tasapuolisen mahdollisuuden liputtaa erikseen osoitetuissa kohteissa ja tukee siten kaupungin strategista tavoitetta olla avoin ja yhteisöllinen kaupunki. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole ristiriidassa viranomaisen poliittisen neutraalisuuden kanssa. Esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb on linjannut kautensa alussa vuonna 2024, että Suomi jatkaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemista osana Suomen ulkopoliittista ihmisoikeuslinjaa. Näin ollen vaihtoehto 1 huomioi samanaikaisesti kaupungintalon viranomaisroolin, Suomen lipun yhdistävän merkityksen sekä kaupungin velvoitteen edistää yhdenvertaisuutta.

3.      todeta, että valtuustoaloite on käsitelty loppuun.

Kaupunginhallituksen päätös: