Teknisen lautakunnan lupajaosto
Esityslista 09.09.2026/Asianro 6

Teknisen lautakunnan lupajaosto 9.9.2026  

Valmistelija: ympäristötarkastaja Rosa Tamminen, puh. 020 615 8085, rosa.tamminen(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Re-Star Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee jätemateriaalien käsittelytoimintaa uuden rakennettavan kiertotalousterminaalin alueella osoitteessa Ekokaari 96, 46860 Keltakangas (RN:o 286-32-2047-7). Ympäristöluvanmuutoshakemus koskee Vaiheen 1 alueen liittämistä osaksi luvanvaraista toimintaa. Hakija hakee myös lupaa vastaanottaa satunnaisesti soodasakkaa toiminta-aikojen ulkopuolella. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnasta voi aiheutua melua ja pölyä.

Toiminta pitää sisällään metsäteollisuuden sekalietteiden sekä muun kuitupitoisen materiaalin vastaanottoa ja aumakompostointia, bio- ja kierrätyspolttoaineen jalostamista vastaanotettavista materiaaleista kuivaamalla, betoni-, tiili-, asfaltti-, rakennus-, purku- ja puujätteen sekä energiapuun vastaanottoa ja käsittelyä, sekä tuhkien ja kalkitusmateriaalien vastaanottoa ja hyödyntämistä maanparannusaineen tai lannoitevalmisteiden valmistuksessa. Betoni, tiili- ja asfalttijätettä on tarkoitus käyttää myös alueen kenttärakenteissa. Rakentamisen aikana hyödynnettävän pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen määrä on yhteensä enintään 49 900 tn/a ja valmiilla käsittelykentällä käsiteltävän jätteen määrä yhteensä enintään 19 900 tn/a.

Aluetta rakennetaan vaiheittain ja koko alueen rakentamiseen menee arviolta 5 vuotta. Rakentaminen on aloitettu aiemman ympäristöluvan tultua voimaan loppuvuonna 2025. Käsiteltävien jätemateriaalien vastaanotto aloitetaan vaiheittain kenttien valmistumisen mukaan.

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta ja päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 17.4.2026.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 29.4.-29.5.2026. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 29.4.2026. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lupa- ja valvontavirastolta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta ja Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2 kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

  Luvan hakija

  Re-Star Oy

  Havukantie 271

  46800 Myllykoski

  Y-tunnus: 3339047-1

  Yhteyshenkilö: *******************************************************

  Laitoksen toiminta ja sijainti

Lupahakemus koskee jätemateriaalien käsittelyä kiertotalouskentällä osoitteessa Ekokaari 96, 46860 Keltakangas, 286-32-2047-7. Kiinteistön omistaa Kouvolan kaupunki.

  Lupavelvollisuus

Toiminta vaatii ympäristöluvan jätteen laitos- ja ammattimaiseen käsittelyyn ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) perusteella.

  Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b perusteella jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muun käsittelyn kuin sijoittaminen kaatopaikalle kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa sekä 2 §:n kohdan 12 f perusteella muun jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittelyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista kun käsiteltävä määrä on alle 20 000 tonnia vuodessa.

  Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireille tulo

  Hakemus on tullut vireille 17.4.2026.

  Aluetta koskevat luvat ja toiminnat

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on voimassa oleva Kouvolan kaupungin teknisen lupajaoston 8.10.2025 (§ 78) myöntämä ympäristölupa.  

  Alueen kaavoitustilanne

Voimassa olevassa Ekoparkin asemakaavassa kiinteistöä koskee kaavamerkintä (T). Kyseessä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jonne voidaan sijoittaa myös jätteitä käsitteleviä ja hyödyntäviä laitoksia. Kaavamääräyksissä viitataan lakiin eräistä naapuruussuhteista, jonka mukaan naapurille ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta noesta, pölystä, liasta, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Jätevedet tulee tarvittaessa esikäsitellä ennen niiden johtamista viemäriin, jotta ne eivät aiheuta haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle.

  Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijoittuu Keltakankaan kaupunginosan itäpuolelle Hyötyvirta-ympäristöliiketoiminta-alueelle n. 15 km Kouvolan keskustasta 7,9 ha kiinteistölle, josta haettava lupa koskee n. 6 ha aluetta. Nykytilassaan alue on rakentamatonta metsätalousaluetta.

Lähin asutus sijaitsee n. 700 m etäisyydellä eikä hajuvaikutuksen arvioida ulottuvan lähimmän asutuksen alueelle saakka. Viereisellä kiinteistöllä n. 50 m päässä sijaitsee Kymenlaakson Jäte Oy:n kompostointilaitos, biokaasulaitos ja kaatopaikka. Noin 450 m pohjoiseen sijaitsee Fortum Waste Solutions Oy:n materiaalikiertotalousterminaali.

  Kallioperä, maaperä ja pohjavesi

Kohteen maaperä on pääosin kalliota, jossa on pieniä hiekkamoreenialueita. Kiinteistön koillisosassa kallio on maan pinnassa. Maasto on tasaista ja soistunutta talousmetsäaluetta. Maanpinnan taso alueella on n. tasolla 54,2…59,5 mmpy.

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Keltakangas (0575402) sijaitsee n. 850 m etäisyydellä länteen.  Karjalankulma Peräkangas (0575451) sijaitsee n. 3,8 km pohjoiseen ja Tehtaanmäki (0575406) 3,5 km etelään.

  Pintavesi

Pintavedet valuvat luontaisesti pelto-ojia pitkin Kymijoen pääuomaan, ojia pitkin etäisyys jokeen on n. 3,5 km.

  Kasvillisuus ja eläimistö

Noin 1 km päässä sijaitsee Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot -luonnonsuojeluohjelma-alue. Lähin yksityismaiden suojelualue on n. 2 km etäisyydellä lounaaseen sijaitseva Mämmälän maaosakaskunnan luonnonsuojelualue. N. 2,8 km pohjoiseen sijaitsee Kivistön valkomustikkakasvusto -niminen yksityismaiden luonnonsuojelualue

  Toiminnan kuvaus

Lupaa haetaan kiertotalousterminaalille metsäteollisuuden sekalietteiden sekä muun kuitupitoisen materiaalin vastaanotolle ja aumakompostoinnille lannoitusvalmisteiden valmistamiseksi. Lisäksi edellä mainituista materiaaleista voidaan kuivaamalla ja seostamalla jalostaa bio- ja kierrätyspolttoaineita. Lisäksi toimintaan kuuluu betoni- ja tiilijätteen, sekalaisen rakennus- ja purkujätteen, metallin, asfalttijätteen, puujätteen sekä energiapuun vastaanottoa ja käsittelyä.

Aluksi vastaanotettua ja käsiteltyä betoni-, tiili- ja asfalttijätettä, tuhkaa ja ylijäämämaita hyödynnetään alueen maarakentamisessa ja käsittelykenttien rakenteissa, mutta niitä vastaanotetaan myös maanrakennusvaiheen jälkeen, jolloin valmis murske toimitetaan eteenpäin maanrakennuskäyttöön tai kierrätykseen. Lentotuhkaa, meesaa tai kalkkia voidaan hyödyntää kompostoinnin apuaineina. Rakennusaikana vastaanotetaan enintään 49 900 t/a taulukon 1 mukaisia jätejakeita. Samanaikaisesti kenttien valmistuttua vastaanotetaan enintään 19 900 t/a taulukon 2 mukaisia jätejakeita. Rakennusvaiheen jälkeen vastaanotettavan jätteen kokonaismäärä on enintään 19 900 t/a.

Vastaanotettavat jätejakeet

Taulukko 1. Materiaalit, joiden vastaanottomäärä on yhteensä <50 000 t/a.

Taulukko 2. Materiaalit, joiden vastaanottomäärä yhteensä < 20 000 t/a.

  Jätteiden hyödyntäminen laitosalueen rakenteissa

Käsittelykenttä rakennetaan vaiheittain. Nykyinen lupa kattaa kiinteistön etelä- ja keskiosat eli Vaiheet 2–4. Muutoshakemuksella toiminta-alue laajenee kattamaan koko kiinteistön ja lupaan esitetään lisättävän kiinteistön pohjoisosassa sijaitseva Vaihe 1. Nykyisen ympäristöluvan mukainen toiminta sijoittuu noin 6 ha suuruiselle alueelle, josta noin 5,1 ha on varattu käsittelykenttäalueeksi ja loput vesienkäsittelyrakenteille ja huoltotielle. Vaiheen 1 kokonaispinta-ala on 1,6 ha, josta 1,1 ha on asfaltoitua. Kenttä asfaltoidaan loppuun arviolta vuoden 2026 aikana. Kohdekiinteistön kokonaispinta-ala on noin 7,9 ha. Koko alueen rakentamiseen menee arviolta 5 vuotta. Materiaalien vastaanotto ja käsittely aloitetaan vaiheittain asfalttikenttien valmistumisen mukaan.

Rakentamisessa hyödynnettävien jätemateriaalien määrä on kokonaisuudessaan arviolta 150 000 m3. Tämä vastaa n. 30 000 m3 tai 45 000 t vuodessa. Kentän rakennekerrokset (tarvittaessa suodatinkangas, tukikerros, kantava kerros, oikaisukerros) rakennetaan jätemateriaaleista, ylijäämämaista sekä ostokiviaineksista ja päällystetään asfaltilla (AB22). Maarakentamisessa käytettävän betoni- ja tiilijätteen maksimipalakoko on 300 mm ja piirustusten mukaan tukikerros toteutetaan 1,5 m kerrospaksuudella.

Huoltotie rakennetaan MARA-asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä ko. asetuksen vaatimukset täyttävänä rakenteena.

  Jätteiden käsittely

Betonijäte käsitellään ensin pulveroimalla, samalla erotellaan pääteräkset ja mahdolliset muut epäpuhtaudet kuten puu- ja muovijakeet. Pulveroidut betoni- ja tiilijätteet syötetään tarvittaessa mobiilimurskaimeen, jonka magneettierotin erottelee pois loput raudat. Tarvittaessa muita epäpuhtauksia voidaan erotella käsinlajittelulla. Irrotetut raudoitukset varastoidaan asfaltoidulla kenttäalueella ja toimitetaan jatkokäsittelyyn tai kierrätykseen.

Puujätteestä poistetaan ennen murskausta mahdolliset epäpuhtaudet kuten muovit ja energiapuusta myös maa-aines. Puujätteet ja energiapuut murskataan tai haketetaan ja tarvittaessa kuivataan ja toimitetaan energiahyötykäyttöön.

Sekalainen rakennus- ja purkujäte varastoidaan ja käsitellään asfaltoidulla kentällä. Siitä lajitellaan puutavara, muovit, pahvi, betoni, tiili ja metalli erikseen. Puuaines, betoni ja tiili käsitellään edellä kuvatuin tavoin, kun taas muovit, pahvi ja muu palava jäte lajitellaan energiajätteeksi, joka murskataan ja toimittaan poltto- ja lämpölaitoksille tai toimitetaan ilman murskausta muille toimijoille jatkokäsiteltäväksi.

Asfalttijäte hyödynnetään alueen kenttien rakentamisessa.

  Maanparannusaineen ja kompostin valmistus

Metsäteollisuuden sekalietettä sekä muita kuitupitoisia materiaaleja kompostoidaan lannoitelainsäädännön mukaiseksi maanparannusaineeksi. Kompostointia tehdään ympärivuorokautisesti ympäri vuoden. Lähtökohtaisesti aumoja ei peitetä eikä käännetä. Aumojen kypsyminen kestää n. 1–3 kuukautta. Tarvittaessa aumoihin voidaan lisätä runkoainetta, ravinteita tai ne voidaan kääntää. Valmiista kompostointiaumoista ei aiheudu hajuvaikutuksia. Epäonnistunut kompostierä voidaan käsitellä uudelleen tai vaihtoehtoisesti toimittaa luvalliseen kohteeseen esim. kaatopaikan maisemointiin. Lentotuhkaa, meesaa tai kalkkia voidaan käyttää kompostoinnin apuaineina. Aumakompostoinnin lopputuotteena on lannoitevalmisteasetuksen (MMM 964/2023) mukainen maanparannusaine.

  Kierrätys- ja biopolttoaineen valmistus

Biopolttoaineiden valmistukseen käytettäviä jätemateriaaleja ovat turve, puhdas puu, lietteet sekä puunkäsittelyssä ja paperiteollisuudessa syntyvät jätteet. Valmistus tapahtuu joko kuivaamalla ja/tai mekaanisesti käsittelemällä. Kierrätyspolttoaineiden valmistuksessa syntyviä tuotteita ovat A-, B- ja C-luokan puupolttoaine sekä jäteperäinen polttoaine (SRF) (19 12 10).

  Toiminta-aika

Jätemateriaalien vastaanotto tapahtuu maanantaista sunnuntaihin pääosin klo 6.00–22.00 välisenä aikana. Viikonloppuisin toiminta on satunnaista. Kompostointia tehdään ympärivuorokautisesti ympäri vuoden. Muutoshakemuksessa esitetään mahdollisuutta vastaanottaa myös satunnaisia kuormia toiminta-aikojen ulkopuolella.

  Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö

Varsinaisessa toiminnassa ei käytetä kemikaaleja. Toiminnan alkuvaiheessa alueelle ei tule kiinteää polttoaineen tankkauspaikkaa. Mikäli toiminnan aikana tulee tarve varastoida pysyvästi polttoainetta, sijoitetaan säiliö pinnoitetulle alueelle ja varustetaan valuma-altaalla, laponestolla ja ylitäytönestimellä.

  Liikennöinti

Jätemateriaalit tuodaan alueelle ja toimitetaan alueelta jatkojalostukseen tai kierrätykseen raskailla ajoneuvoilla. Kuljetuksissa pyritään hyödyntämään meno-paluukuormia. Arvion mukaan toimintavaiheessa liikennemäärä on keskimäärin 2–10 kuorma-autoa päivässä. Liikennöinti tapahtuu olemassa olevia liikennereittejä pitkin Ekokaaren ja Energiatien kautta.

  Ympäristövaikutukset

  Jätteet

Alueelle tuodaan vain luvassa hyväksyttyjä materiaaleja. Vastaanotetuista, käsitellyistä ja hyödynnetyistä jätteistä pidetään kirjaa. Hyödyntämiskelvotonta jätettä syntyy arvion mukaan 100 t vuodessa ja se toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan.

  Viemäröinti ja vesien hallinta

Materiaalien pölyämisen ehkäisemiseksi ja kompostointiprosessin ylläpitämiseksi tarvittava kasteluvesi otetaan tasausaltaista. Käsittelykentän hulevedet johdetaan kiintoaineen ja vettä kevyempien aineiden pidättämiseksi tasausaltaan ja tarvittaessa 1-luokan öljynerottimien kautta länsipuolen avo-ojaan, josta ojat laskevat lounaaseen ja lopulta Kymijokeen. Alueelle ei tule sosiaalitiloja eikä toiminnasta synny viemäröitäviä jätevesiä.

Lupa-alueeseen liitettävän vaiheen 1 alueelta kertyvien hulevesien hallinnalle on esitetty kaksi vaihtoehtoa A ja B. Vaihtoehdossa A vedet johdetaan alueen omaan hulevesien johtamis- ja käsittelyjärjestelmään aiemman luvan mukaisesti. Vaihtoehdossa B vaiheen 1 alueella syntyvät hulevedet johdettaisiin viemäriä pitkin viereisen toimijan (Kymenlaakson Jäte Oy) vesienkäsittelyjärjestelmään erillisen sopimuksen mukaisesti.

  Päästöt ilmaan

Pölyhaittaa voi aiheutua jätemateriaalien käsittelyn aikana. Haittoja vähennetään suojavalleilla, varastokasojen sijoittelulla ja kastelulla. Hajuvaikutuksia voi aiheutua kompostimateriaalia sisältävien kuormien purkamisesta ja aumojen rakentamisesta.

  Melu ja tärinä

Melua aiheutuu maanrakentamisvaiheessa ja toimintavaiheessa käytettävän kaluston liikennöinnistä ja työkoneista. Lisäksi melua aiheutuu alueelle suuntautuvasta ja sisäisestä liikenteestä, kierrätysmateriaalin käsittelystä sekä työkoneiden käyntiäänistä. Kierrätettävät materiaalit, kuten esimerkiksi kuituliete, hake ja komposti ovat sellaisia, että niiden käsittely ei tuota melua. Kovemmat materiaalit, esimerkiksi betoni- ja tiilijäte pulveroidaan ja murskataan tarvittaessa. Melua torjutaan varastokasojen sijoittelun ja tarvittaessa rakennettavien vallirakenteiden avulla.

  Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Toimintaan liittyviksi riskeiksi on tunnistettu mm. koneiden ja laitteiden rikkoutuminen, öljyvuodot, ilkivalta, tulipalot, liikenteen riskit sekä aumakompostoinnin epäonnistuminen. Riskeihin varaudutaan mm. estämällä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle, ennakoivalla kone- ja laitehuollolla, varaamalla imeytysaineita ja alkusammutuskalustoa sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä ja yleistä varovaisuutta.

Sadevesikaivojen kautta kulkevat vedet käsitellään tarvittaessa tasausaltaan jälkeen olevassa öljynerotusjärjestelmässä ennen niiden ohjaamista ojiin. Vesien laatua seurataan säännöllisesti.

Tarvittaessa tasausaltaiden ja sadevesiputkistojen kapasiteettia voidaan hyödyntää sammutusjätevesien talteenotossa sulkemalla sammutusjätevedet käsittelyjärjestelmän venttiilin avulla laskeutusaltaaseen, josta sammutusjätevedet voidaan poistaa ja kuljettaa jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

Kentällä käsiteltävät jätteet eivät sisällä sellaisia aineita, jotka vaikuttaisivat hulevesien kemialliseen laatuun. Hulevesien mukana voi kulkeutua kiintoainesta, joka voi sisältää esimerkiksi sekalietteistä kulkeutuvaa kuorta tai haketta. Alueen kenttärakenteissa hyödynnettävien jätemateriaalien päälle rakennetaan asfalttikerros, joka estää veden pääsyä kontaktiin jätemateriaalien kanssa.

Aumakompostoinnista voi syntyä tilapäistä hajuhaittaa kompostoinnin epäonnistuessa. Aumoja ei lähtökohtaisesti käännetä käsittelyn aikana, mutta kääntöjä vältetään erityisesti kovan tuulen aikana. Aumojen kostumista vähennetään välttämällä uuden materiaalin lisäämistä sateella tai lisäämällä tarvittaessa kuivaa tukiainesta.

Kompostoituva jäte ei ole herkästi syttyvää kosteuspitoisuutensa takia. Kompostoinnissa käytettävä kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja kehittää lämpöä, joten tulipaloriskin minimoimiseksi palavat materiaalit pidetään poissa kalsiumoksidin lähettyviltä. Mikäli alueelle tulee polttoainesäiliö, se sijoitetaan mahdollisimman kauas palavista materiaaleista, kuten kuivista puuperäisistä jätteistä. 

  Paras käyttökelpoinen tekniikka

Jätteiden käsittelyä koskevia BAT-päätelmiä ei suoraan sovelleta toimintaan, sillä käsittelykapasiteetti ei ylitä soveltamisohjeessa ilmoitettua päiväkohtaista kapasiteettia. Toiminnassa noudatetaan kuitenkin parasta mahdollista tekniikkaa lietteiden tehokkaan kompostoitumisen takaamiseksi ja hajuhaittojen minimoimiseksi. Lietteitä varastoidaan vain kokonaiseen aumaan tarvittava määrä. Kenttäalueelta tulevat hulevedet kerätään hallitusti tasausaltaisiin.

Toiminnassa käytetään uusimman tekniikan mukaisia työkoneita ja laitteita, joilla minimoidaan pöly- ja meluhaitat. 

  Tarkkailu ja raportointi

Käyttötarkkailu sisältää toiminnan aikaisen tarkkailun ja raportoinnin, rakentamisvaiheen laaduntarkkailun sekä valmiiden rakenteiden tarkkailun ja seurannan.

Hulevesien tarkkailu esitetään suoritettavaksi voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti kerran vuodessa purkuojasta ja tasausaltaista. Näytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus, biologinen hapenkulutus, orgaanisen hiilen kokonaismäärä. Kerran vuodessa analysoidaan öljyhiilivetyjakeiden C10-C40 ja metallien (antimoni/Sb, arseeni/As, elohopea/Hg, kadmium/Cd, koboltti/Co, kupari/Cu, lyijy/Pb, nikkeli/Ni, sinkki/Zn, vanadiini/V) kokonaispitoisuudet. Lisäksi tasausaltaiden vesinäytteestä määritetään PFOA/PFOS- yhdisteiden pitoisuus kahdesti, mutta jos tulosten perusteella voidaan osoittaa, etteivät PFOA/PFOS-yhdisteet ole merkityksellisiä aineita, joten niiden tarkkailusta luovutaan.

  Jälkihoitotoimenpiteet

Onnettomuus- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle. Mikäli onnettomuuden seurauksena on tapahtunut päästö ympäristöön, ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin päästön poistamiseksi ja leviämisen estämiseksi. Tarvittaessa paikalle kutsutaan pelastusviranomainen ja ulkopuolinen asiantuntija selvittämään pilaantuneisuuden laajuus.

  Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristötarkastaja on käynyt paikan päällä tarkastuksella 14.4.2026. Tarkastuksella kierrettiin alue läpi. Lisäksi lupahakemuksen käsittelyn aikana on käyty useita sähköposti- ja puhelinkeskusteluja.

  Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lupa- ja valvontavirastolta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta ja Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta ilmoitti, ettei anna lausuntoa.

Lupa- ja valvontavirasto on 28.5.2026 saapuneessa lausunnossaan todennut, että hakemus on täytetty puutteellisesti ja toivoisi hakijan täydentävän hakemustaan. Lupa- ja valvontavirasto ottaa kantaa melun- ja pölyämisen aiheuttamaan haittaan, melumallinnuksen tarkennukseen. Heidän mukaansa melumallinnus on puutteellinen ja sitä tulisi täydentää. Lisäksi he ottavat kantaa siihen, että jätteiden käsittely, varastointi ja vastaanotto ei tulisi tapahtua ulkona maata vasten, vaan sisätiloissa tai kannellisissa keräysastioissa. Lisäksi he ottavat kantaa jätteen hyödyntämiseen maarakentamisessa, ja ovat sitä mieltä, ettei tälle tulisi myöntää lupaa.

He kuitenkin kannattavat vesien käsittelyssä vaihtoehtoa A, jossa veden johdetaan ensin tasausaltaaseen ja siitä öljynerotuskaivon kautta maastoon.

Lausunto on oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

  Ympäristölupahakemuksesta on saapunut yksi muistutus.

Muistutus on saapunut 28.5.2026 ja siinä on todettu, että muutoshakemuksessa esitettävästä hulevesisuunnitelmasta ei käy ilmi, miten hulevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan riittäväksi laajentuneelle käsittelykentän pinta-alalle ja lisääntyvälle vesimäärälle. Lisäksi tarkkailu- ja seurantasuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon vesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehto B ja sen edellyttämä hulevesien tarkkailupiste vaiheen 1 alueella, vaikka vaihtoehtoa B käytettäisiinkin vain tarvittaessa. Kiertotalousterminaalista pois johdettavien vesien laatua tulisi seurata kaikista purkupisteistä. Lisäksi suositellaan Hyötyvirta-alueen vesientarkkailuun liittymistä.

  Muistutus on oheismateriaalina.

  Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoon ja muistutuksiin 30.6.2026 mennessä. Hakija on 2.6.2026 saapuneessa vastineessaan todennut seuraavaa:

Lupa- ja valvontavirasto (LVV) on lausunnossaan nostanut esiin useita laitoksen yleiseen toimintaan, kuten kompostointimenetelmiin, jätteiden sisävarastointiin ja puupakkausten tuottajavastuuseen liittyviä seikkoja. Re-Star Oy huomauttaa, että kyseinen ympäristöluvan muutoshakemus koskee yksinomaan kiinteistön pohjoisosassa sijaitsevan Vaiheen 1 kenttäalueen liittämistä jo luvitettuun toiminta-alueeseen. Muutoshakemuksella ei haeta muutoksia vastaanotettaviin jätelajeihin, jätteiden enimmäisvarastointimääriin tai käsittelyprosesseihin, joten toiminnan luonne ja sen aiheuttamat yleiset ympäristövaikutukset (melu, pöly, haju) pysyvät ennallaan. LVV:n esittämät huomiot otetaan huomioon laitoksen toiminnan yleisessä suunnittelussa, mutta ne eivät anna aihetta muuttaa tämän osittaisen lupamuutoksen tai voimassa olevan ympäristöluvan (08.10.2025 § 78) lupamääräyksiä.

LVV pitää kannatettavana hulevesien käsittelyä hiekan- ja öljynerottimilla, mutta edellyttää lausunnossaan standardin SFS-EN-858-1 mukaisen I-luokan öljynerottimen ja sulkuventtiilin käyttöä. Hakija on esittänyt I-luokan öljynerotinta ja sulkuventtiiliä jo alkuperäisessä lupahakemuksessa.

LVV kyseenalaistaa jätteen hyötykäytön suunnitelmallisuuden Vaiheen 1 osalta. Re-Star Oy toteaa, että kyseisen Vaiheen 1 alueen rakenteet on jo osittain toteutettu ja asfaltoitu Kouvolan kaupungin myöntämän toimenpideluvan (286-2023-200) ja alueelle 26.6.2023 kirjatun MARA-ilmoituksen (KASELY/1215/2023) mukaisesti. Täten tarkempien poikkileikkausten tai laatuvaatimusten esittäminen tässä ympäristöluvan muutoshakemuksessa on tarpeetonta, sillä hyödyntäminen on jo luvitettu ja toteutettu asianmukaisesti.

Muistutuksen osalta Re-Star Oy toteaa seuraavaa:

Käsittelyjärjestelmän mitoitus on päivitetty vastaamaan laajentunutta aluetta ja mitoituslaskelma toimitetaan valvovalle viranomaiselle ennen käsittelyjärjestelmän rakentamista. Käsittelyjärjestelmä rakennetaan vuoden 2026 aikana ennen kuin jätemateriaalien käsittely alkaa asfaltoidulla alueella.

Muistuttaja esittää, että luvanhakija liittyisi Hyötyvirta-alueen vesienyhteistarkkailuun. Re-Star Oy on jo keskustellut liittymisestä Hyötyvirta-alueen vesienyhteistarkkailuun ja tekee päätöksen liittymisestä, kun saa esityksen tarkkailun toteutuksesta.

  Kohta 4. Lautakunnan ratkaisu

  Lupamääräykset

  Yleismääräykset

1.      Laitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä hakemuksen mukaisia voimalaitostuhkia ja -kuonia, puun käsittelyssä ja paperiteollisuudessa syntyviä jätteitä, teollisuusrejektejä ja purkujätettä enintään 19 900 t/a. Laitoksella voidaan myös ottaa vastaan ja käsitellä metsätähteitä. Kenttien rakentamisen aikana laitokselle saa vastaanottaa ylijäämämaita, betonia, tiiltä, asfalttia ja lasia enintään 49 900 t/a. Betoni-, tiili- ja asfalttijätettä sekä tuhkaa ja ylijäämämaita voidaan hyödyntää laitosalueen rakenteissa erikseen määritellyllä tavalla. (YSL 52 ja 58 §).

2.      Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Vastaanotettava jäte ei saa sisältää haitta-aineita, kuten öljyä, PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä. Jätettä ei saa tuoda työmailta, joilla mitä ilmeisimmin syntyy asbestijätettä, eikä työmailla ole tehty asbestikartoitusta. Mikäli laitokselle on tuotu jätteitä, joiden joukossa on epäpuhtautena muita kuin luvassa sallittuja jätteitä tai haitallisia aineita (esim. asbestia, PVC-muovia, kyllästettyä puuta tai vaarallisia jätteitä), on nämä palautettava jätteen haltijalle tai jäte on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottoon. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13, 15–17 ja 29 §, VNA 978/2021 19 §)

3.      Jätejakeet tulee pitää erillään toisistaan. Varastointi- ja käsittelyalueet tulee jakaa eri toiminnoille, jätejakeille ja tuotteille. Tiettyä jäte-erää saa varastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä tai enintään yhden vuoden ennen sen loppukäsittelyä. Jätteet on lajiteltava ja muun käsittelyn jälkeen toimitettava etusijajärjestyksen mukaisesti laitokseen tai paikkaan, jossa niiden vastaanotto ja/tai käsittely on hyväksytty. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 17 ja 29 §, VNA 978/2021, VNA 331/2013)

4.      Jätteiden vastaanottoa sekä tuotteiden kuormausta ja kuljetuksia saa tehdä arkisin ma-pe klo 6–22 ja poikkeustilanteissa viikonloppuisin. Erityistä melua aiheuttavat työt, kuten pulverointi ja murskaus, on kuitenkin suoritettava arkisin klo 7–18 välillä. Kuormien vastaanottaminen toiminta-aikojen ulkopuolella on sallittua satunnaisesti. Nämä tulee raportoida vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 7 ja 52 §)

5.      Asiaton pääsy ja luvaton jätteen tuonti alueelle on estettävä. Jätemateriaalien varastointia tai muuta toimintaa ei saa harjoittaa toimintaan varatun alueen ulkopuolella. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista ja tarvittaessa toiminnanharjoittajan on huolehdittava lähiympäristön siivoamisesta (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 ja 73 §, NaapL17 §).

Jätemateriaalien hyödyntäminen toiminta-alueen rakenteissa

6.      Laitosalueen kenttärakenteisiin saa sijoittaa pysyvästi maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellisen määrän betoni-, tiili- ja asfalttijätettä sekä tuhkaa ja ylijäämämaita rakennusvalvontaviranomaisen määrittelemän toimenpideluvan mukaisesti. Kaikkien hyödynnettävien jätteiden ympäristökelpoisuus tulee varmistaa ennen niiden sijoittamista rakenteisiin MARA-asetuksen (VNA 843/2017) vaatimusten mukaisesti. Tuhkien ja tuhkien ja soodasakan seoksille sallitaan asetuksen raja-arvoja korkeampia sulfaatin, molybdeenin ja liuenneen orgaanisen hiilen osalta hakijan erikseen esittämällä tavalla. Muutoin on jätteiden ominaisuuksiltaan täytettävä MARA-asetuksen kenttään sijoitettavan päällystetyn rakenteen vaatimukset lukuun ottamatta raekokoa, joka saa olla enintään 300 mm. Jätettä sisältävän kerroksen paksuus saa olla enintään 2 m ja se tulee pinnoittaa asfaltilla. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13 §, VNA 843/2017)

Melu

7.      Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmillä asuinalueilla päivällä klo 7–22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22–7 keskiäänitasoa 50 dB (LAeq). Meluvaikutuksia tulee pyrkiä torjumaan esim. kaluston melusuojauksilla sekä toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla. Tarvittaessa laitoksen melulähteiden todelliset äänitehotasot ja melutaso lähimmillä asuinkiinteistöillä tulee selvittää mittauksilla valvontaviranomaisen erikseen hyväksymällä tavalla. (YSL 7 ja 52 §, VNp 993/1992).

Päästöt ilmaan, maaperään ja vesistöön

8.      Jätemateriaalien vastaanotosta, käsittelystä, varastoinnista tai kuormaamisesta ja kuljetuksesta ei saa aiheutua pölyhaittaa. Pölypäästöjä tulee tarvittaessa torjua esimerkiksi kastelemalla kenttiä, kulkuväyliä, varastokasoja tai käyttämällä muuta tehokasta käyttökelpoista torjuntatekniikkaa. (YSL 7 ja 52 §, NaapL 17 §)

9.      Kaikki jätteiden lajitteluun, varastointiin ja käsittelyyn käytettävät alueet on pinnoitettava. Jätteen käsittely- ja varastointipaikkojen ja alueiden pinnoitteiden kunto tulee tarkistaa ainakin kerran vuodessa ja niissä olevat vauriot tulee tarvittaessa korjata välittömästi. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

10.  Päällystetyllä jätteen varastointi- ja kompostointialueella syntyvät sade-, hule- ja sulamisvedet on kerättävä hallitusti ja ulkopuolisten vesien sekoittuminen niihin on estettävä kaadoin. Tuotantoalueelta syntyvät hulevedet on kerättävä ja johdettava alueelta pois siten, ettei kummassakaan suunnitellussa vaihtoehdossa niiden mukana pääse alueen ulkopuolelle puuainesta tai merkittävää määrää kiintoainesta. Alueen hulevedet on johdettava laskeutusaltaiden, hiekanerottimen ja tarvittaessa I-luokan öljynerottimen kautta ennen johtamista maastoon. Öljynerotuskaivo tulee varustaa täyttymishälyttimellä. Tasausaltaissa tulee olla sulkuventtiili, jolla estetään tarvittaessa esimerkiksi sammutusvesien päätyminen ympäristöön. Öljynerottimen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja se tulee tyhjentää ja huoltaa tarvittaessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)

11.  Työkoneiden huollot tulee suorittaa pääsääntöisesti muualla kuin laitosalueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä huoltotoimenpiteitä, tulee niiden aikana käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja. Mikäli kalustoa tankataan liikutettavasta säiliöstä, tulee tankkaukset toteuttaa pinnoitetulla alueella. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

Tarkkailu ja raportointi

12.  Laitosalueelta maastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla näytteenotolla purkuojasta ja tasausaltaista vähintään kerran vuodessa erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen tarkkailun aloittamista. Kenttien valmistuttua tulee vesien laatua tarkkailla tehostetusti. Näytteistä tulee analysoida ainakin pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus, biologinen hapenkulutus, orgaanisen hiilen kokonaismäärä. Kerran vuodessa tulee analysoida myös öljyhiilivetyjakeiden C10-C40 ja metallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cu, Pb, Ni, Zn, V) kokonaispitoisuudet. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti PFOA/PFOS näytteidenotot voidaan toteuttaa, ja jos merkityksellisiä aineita ei esiinny voidaan tarkkailusta niiden osalta luopua. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyttää asiantuntijaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu voidaan toteuttaa itsenäisesti tai osana yhteistarkkailua. Tarkkailua voidaan tarvittaessa velvoittaa muuttamaan valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66 §)

13.  Laitoksen toimintaa on tarkkailtava ja siitä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          vastaanotetut jätteet/materiaalit ja niiden laatu, määrä, ajankohta, alkuperä

-          edelleen toimitetut jätteet/materiaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden laatu, määrä, toimituspaikka ja -ajankohta, siirtoasiakirjat

-          alueella varastoituna olevien jätteiden/materiaalien laatu ja määrä kalenterivuoden lopussa

-          alueen rakenteissa hyödynnetyn betoni-, tiili-, asfalttijätteen, tuhkan sekä ylijäämämaa-aineksen laatu, määrä ja alkuperä

-          murskauksen ja haketuksen toiminta-ajat

-          tiedot ja todistukset öljynerotuskaivon tarkkailusta, tyhjennyksistä ja huolloista

-          toiminnan muutokset

-          ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

-          mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä toimintaa koskevat valitukset

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä YLVA-raportointijärjestelmän kautta. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

  Häiriö- ja onnettomuustilanteet

14.  Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitoksella on aina oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta, alkusammuttimia ja muuta torjuntakalustoa sekä näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Henkilöstön kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöllisesti. Toimintaa varten on puolen vuoden sisällä luvan voimaan tulosta laadittava pe-lastussuunnitelma, joka on hyväksytettävä pelastusviranomaisella. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, JäteL 120 §)

15.  Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14, 16–17, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

16.  Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta toteutettava järjestelmällisesti niin, ettei siitä vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella on oltava nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa sen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6–8, 15–17, 52 ja 62§, JäteL 12, 13 ja 122 §)

17.  Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta. Lisäksi on varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

18.  Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)

19.  Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristön-suojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueella tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 52, 62 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei näin ollen katsota aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

  Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1–3: Laitoksella käsiteltävät jätteet, niiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät sekä muut toiminnot ovat hakemuksen mukaiset. Maa- ja metsätaloudessa syntyville ympäristölle ja terveydelle haitattomille luonnonaineksille ei ole syytä asettaa rajoituksia, sillä niitä ei luokitella jätteiksi. Koska laitokselle ei ole suunniteltu vaarallisten jätteiden varastointiin soveltuvia alueita tai rakenteita, on toiminnanharjoittajan oltava selvillä siitä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta vältetään mahdolliset ympäristövahingot. Jätteiden sekoittumista tulee ehkäistä, sillä sekoittuminen estää myös niiden hyötykäytön ja muun jatkokäsittelyn. Yksittäisen jäte-erän varastoiminen on syytä rajoittaa enintään kolmeen vuoteen, jottei alueelle muodostu pysyviä jätekasoja eikä sitä määriteltäisi VNA 331/2013 mukaiseksi kaatopaikaksi.

Määräys 4. Toiminta-ajat ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Melu- ja viihtyisyyshaittojen rajoittamiseksi erityisen häiritsevää melua tuottavien toimintojen aikoja on rajattu. Viikonloppuisin toiminta sallitaan vain poikkeustapauksissa. Toiminta-aikojen ulkopuolella vastaanotettavat satunnaiset kuormat sallitaan tietyin rajoituksin.

Määräys 5 on annettu ympäristön roskaantumisen ja mahdollisen ilkivallan ehkäisemiseksi.

Määräys 6. Betoni- ja tiilijätteiden sekä ylijäämämaiden hyödyntämistarkoitus alueen kenttä- ja vallirakenteissa on varmistettu annetuilla määräyksillä. Ympäristölupamääräyksillä varmistetaan, että hyödynnettävissä jätejakeissa ei ole epäpuhtauksia ja niiden käsittely kokonaisuudessaan järjestetään asianmukaisesti eikä toiminnasta aiheudu haittoja. Betoni- ja tiilimurske on ominaisuuksiltaan MARA-asetuksen mukaista lukuun ottamatta suurempaa raekokoa ja jätettä sisältävän kerroksen enimmäispaksuutta. Tällä ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Tuhkan sekä tuhkan ja soodasakan sekoituksien suhteen on sallittu ylityksiä MARA-asetuksen mukaisiin raja-arvoihin, kuitenkin niin, että vaarallisen jätteelle asetetut raja-arvot eivät ylity (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)). Nyt asetetuilla määräyksillä palakoosta ja kerrospaksuudesta voidaan katsoa, että jätteen hyödyntämisen tunnusmerkit vielä täyttyvät.

Määräys 7. Laitoksen toiminnasta lähimmille asuinalueille aiheutuvan melun raja-arvoiksi on määritelty VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyisyyshaittaa, mutta meluvaikutukset on pyrittävä minimoimaan ja esim. valitustapauksissa on varauduttava tekemään tarkempia selvityksiä mittauksin.

Määräys 8 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia pöly- tai muita päästöjä ilmaan tai haittaa lähinaapureille.

Määräykset 9–11 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Pysyvää tankkauspaikkaa ei ole tarkoitus rakentaa toiminnan alkaessa, eikä sitä myöskään käsitellä tämän ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Määräyksillä huomioidaan kuitenkin esimerkiksi liikuteltavasta säiliöstä toteutettavat tankkaukset, jotka tulee toteuttaa pinnoitetuilla alueilla. Näillä alueilla syntyvät hulevedet voivat täten sisältää epäpuhtauksia, joten ne on johdettava hallitusti ja öljynerottimen kunnossapidosta on huolehdittava.

Määräys 12: Hulevesien tarkkailu on katsottu tarpeelliseksi, sillä toimin-ta saattaa aiheuttaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja betonin käyttö voi muuttaa vesien pH-arvoa. Öljyhiilivetyjen pitoisuuksia on syytä seurata, jotta voidaan varmistua, ettei kenttäalueilta tai työkoneista tule päästöjä ympäristöön.

Määräys 13: Valvonnallisista syistä yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain, mutta jätteen käsittelytoiminnan kirjanpidossa on kuuden vuoden ajan säilytettävä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotta ne ovat tarvittaessa saatavilla esimerkiksi tarkastusten yhteydessä.

Määräykset 14–15: Poikkeustilanteissa ympäristö- ja terveysvahingot on rajattava mahdollisimman pieniksi. Suojarakenteet ja varotoimet eivät poista velvollisuutta kerätä pienetkin vuodot heti talteen. Häiriötilanteista on ilmoitettava, jotta mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä toimenpiteet niiden estämiseksi ja torjumiseksi voidaan määritellä. Myös tiedonkulku viranomaisille on varmistettava tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarana aiheutua haittaa.

Määräykset 16–17: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisten tiedonsaannin valvontaa varten. Laitoksen kaikessa toiminnassa on toimittava ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti sekä pyrittävä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräykset 18–19: Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvon-nallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan se, ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

  Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Lausunnot ja muistutus on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä. Luvittava viranomainen on selvitetty päätöksen kohdassa 1, Lupaviranomainen.

  Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

  Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

Korvattavat päätökset

Tämä lupa korvaa aikaisemman Teknisen lautakunnan lupajaoston myöntämän ympäristöluvan 08.10.2025 § 78.

  Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Toiminnan aloittamisvakuudesta on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

  Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

  Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 22.1.2026 § 5 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 22.1.2026).

  Luvan käsittelymaksu

  Taksan 3 §:n mukaiset käsittelymaksut ovat seuraavat:

Pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, 3400 €.

Muu jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely, 3400 €.

Taksan 5.4 kohdan mukaisesti ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitetun lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalleimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 3400 € + 0,5 x 3400 € = 5100 €. Koska kyseessä on luvan muutos, annetaan taksan 5.3 §:n mukaisesti 30 %:n alennus. Käsittelymaksu on näin 5100 € * 0,7 = 3570 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti Ympäristönsuojelulain 199 §:n 1 momentin mukaisen toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta päätöksestä ja vakuusasian käsittelystä lupapäätöksen yhteydessä peritään 250 € lisämaksu.

Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

  Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Hakija esittää jätteenkäsittelyn vakuuden pysyvän ennallaan eli 50 000 € (sis. alv 25,5 %) siinä vaiheessa, kun kenttien rakentaminen on kesken ja varastoitavia materiaaleja ei mahdu alueelle maksimikapasiteetin mukaisia määriä (ensimmäiset 5 vuotta). Vakuus nostetaan kenttien valmistuttua liitteenä 5 olevan vakuuslaskelman suuruiseksi, 131 069 € (sis. alv 25,5 %), tai vastaamaan sen hetkistä tilannetta.

Vakuussumman määrittämiseen on hyödynnetty toiminnanharjoittajalta saatuja käsittelyhintoja sekä kertavarastointimääriä. Lisäksi laatimiseen on käytetty Ympäristöministeriön laatimaa jätevakuusopasta (Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:20). Oppaan mukaisesti kaatopaikkojen ja muiden jätealueiden vakuus lasketaan pinta-alakohtaisesti. Koska kohteen pinta-ala suurenee noin neljäsosan, nostetaan kaikkien muiden paitsi ylijäämämaiden osalta hintoja neljäsosan. Päivitetty laskelma on taulukossa 3.

Taulukko 3. Jätteen käsittelytoiminnan vakuuden laskenta

*Positiivisen arvon omaavien jätteiden tai materiaalien voidaan katsoa kattavan käsittelykustannuksensa

Koska vakuussumma taulukon 3 mukaisesti alittaa hakijan esittämän summan, jätteen käsittelytoiminnan vakuus pysyy samana. Eli vakuudeksi määrätään 50 000 €. Tämä korotetaan hakijan esityksen mukaisesti olemaan 131 069 € kenttien valmistuttua, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. Vakuuden määrää voidaan lisäksi tarkistaa luvan voimassaoloaikana, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutosten tai muiden seikkojen vuoksi.

Koska vakuus pysyy samana, ja se on toimitettu Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoston luvan 8.10.2025 § 78 mukaisesti, ei tarvitse toimittaa uutta vakuutta, mikäli vakuus on edelleen voimassa. Jos vakuus ei ole enää voimassa, tulee vakuus toimittaan 30 vuorokauden kuluttua päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vähintään 3 kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 59-61 §).

  Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Ympäristönsuojelulain 199 § mukaan hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

Toiminnan aloittamisen vakuudeksi esitetään 63 629 € (sis. alv 25,5 %).

Taulukko 4. Toiminnan aloittamisen vakuuden laskenta

Määrätään toiminnan aloittamisen vakuudeksi 64 000 €. Vakuus on asetettava heti kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

  Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija

  Muistuttaja

  Päätös sähköpostilla

  Lupa- ja valvontavirasto

  Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

  Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

  Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi, ympäristötarkastaja Rosa Tamminen, puh. 020 615 8085, rosa.tamminen(at)kouvola.fi

Rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1.      myöntää Re-Star Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan toimintaan kiinteistöllä 286-32-2047-7 esityksen mukaisesti

2.      myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös: