Teknisen lautakunnan lupajaosto 06.05.2026  

Valmistelija: vs. ympäristötarkastaja Pilvi Koivisto, puh. 020 615 9291, pilvi.koivisto(at)kouvola.fi

Yhteenveto 

Kuljetus Kaukonen Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukaisen lupahakemuksen, joka koskee soran ottoa, kalliokiviaineksen ottamista, louhintaa ja murskausta sekä rakentamisessa syntyneen puhtaan maa ja kiviaineksen, asfaltin kappaleiden ja käytetyn hiekoitussepelin vastaanottoa ja jatkojalostusta Kouvolan Maunukselassa sijaitsevalla Vastamäen materiaalialueella kiinteistöillä 286-409-6-72 ja 286-409-7-49. Toiminnasta voi aiheutua melua, pölyä ja tärinää. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupaa haetaan kallion louhintaan ja louheen murskaukseen sekä rakentamisessa syntyneen puhtaan maa- ja kiviaineksen, asfaltin kappaleiden ja käytetyn hiekoitussepelin vastaanottoon ja jatkojalostukseen. Eri murskelajeja tuotetaan keskimäärin 50 000 tonnia, enintään 200 000 tonnia vuodessa. Maa-aineslupaa haetaan maa-ainesten ottamiseen 680 000 k-m3 kokonaisottomäärälle. Yhdistettyä maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

Maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun maa-aines- ja ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta ja päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 23.1.2026 ja hakemusta on täydennetty 26.1.2026 ja 30.1.2026.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 11.2. – 13.3.2026. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 11.2.2026. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille. 

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lupa- ja valvontavirastolta, Kymenlaakson liitolta sekä Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta. 

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2 kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia 

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Kuljetus Kaukonen Oy

Jänkhäntie 11

45610 Koria

Y-tunnus: 1059482-6

Yhteyshenkilö: -------------------------------, kaukonen(at)kaukonenoy.com

Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee kiviaineksen sekä soran ja hiekan ottamista, kallionlouhintaa ja murskausta sekä rakentamisessa syntyneen puhtaan maa- ja kiviaineksen, asfaltinkappaleiden ja käytetyn hiekotussepelin käsittelylupaa Kouvolan Maunukselassa kiinteistöillä 286-409-6-72 ja 286-409-7-49. Kyseessä on olemassa olevan materiaalialueen laajentaminen.

Kiinteistön omistaja

Kiinteistöt 286-409-6-72 (Mäkelä) ja 286-409-7-49 (Mäkelä) omistaa -----------------------------------------------------------------

Lupavelvollisuus 

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan.

Kivenlouhinnalla ja murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan.

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

Lupaviranomainen 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 a ja b mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun kyseessä on pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 b mukaan.

Kohta 2. Hakemus 

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 23.1.2026. Hakemusta on täydennetty 26.1. ja 30.1.2026.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyhakemuksen liitteineen. Lupahakemus sisältää ottamissuunnitelman, yleisölle tarkoitetun tiivistelmän, kiinteistöjen lainhuutotodistukset ja omistajien yhteystiedot, kiinteistön omistajien suostumuksen, jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, alueen luontoselvityksen, sijainti-, kaava-, luonnonsuojelu- ja pohjavesi- sekä peruskartat, rekisterikartan, jossa näkyy sijaintipaikan naapurit, tukitoiminta-alue ja häiriintyvät kohteet, suunnitelmakartan, jossa näkyy tukitoiminta-alue, murskausasema, asfaltinkappaleet ja puhtaat leikkausmaat, valokuvakollaasi nykytilanteesta ja suunnitelmapiirustukset (nykytilanne, maastonmuotoilukartta ja leikkauspiirustukset).

Hakemusta on täydennetty 26.1.2026 toimittamalla esitys maa-aineslain 21 §:n mukaiseksi vakuudeksi ja jätevakuudeksi. 30.1.2026 on toimitettu täydennys koskien alueelle vastaanotettavia jätejakeita ja niiden käsittelyä.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolle haetaan jatkoa edellisen luvan ottomäärän tultua täyteen. Alueella on voimassa Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 1.11.2017 (§ 109) myöntämä maa-aines- ja ympäristölupa maa-ainestenottoon, kallion louhintaan ja murskaukseen sekä ylijäämämaiden vastaanottoon. Uuden luvan myötä on tarkoitus laajentaa soranottoaluetta itään päin noin 1,9 ha alueelle ja louhia kalliota noin 10 metriä syvemmälle kuin edellisen luvan aikaan. Kiinteistöillä 286-409-6-72 ja 286-409-7-49 on ollut vastaavaa toimintaa kahden lupakauden ajan.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Alueella on 15.10.2015 vahvistettu Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava. Ottamisalue sijoittuu kaavassa osittain maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) ja koilliskulmalta teollisuus- ja varastoalueelle (T).

Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 alue sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta-alue sijaitsee Kouvolan kaupungin Maunukselan kylässä, Napan asutusalueen ja vanhan vt 12:n eli nykyisen Pellontaustantien pohjoispuolella. Ottoalueelle liikennöidään vt 6:n kautta ja sieltä vt 12:n ali Pellontaustantielle. Lähin osoite on paikkatiedon mukaan vt 12 varrella Lahdentie 1069.

Toiminta-alue sijoittuu 9,27 ha suuruiselle alalle kiinteistöille Mäkelä 6:72 ja Mäkelä 7:49. Toiminta-alueen rajanaapurina sijaitsee Destia Oy:n Vieristönmäen maa-ainesten ottoalue. Ottoalueen länsipuolella sijaitsee myös kaksi muuta samankaltaista toimintaa harjoittavaa yritystä.

Ottoalueen läheisyydessä kilometrin säteellä ei ole muita asuinrakennuksia kuin ottamisalueen haltijan asuinrakennus.

Kallio- ja maaperä

Ottamisalueella on luvan mukainen ottamismäärä täyttymässä ja alueella olevat hiekka- ja sorapitoiset materiaalit on suurelta osin käytetty. Suunnitelma-aluetta on tarkoitus laajentaa itäosiin päin hiekan ja soran kaivun osalta. Alueen keskiosassa on havaittu laajoja savisia esiintymiä, mitkä on tarkoitus jättää kaivualueen ulkopuolelle.

Maa-ainestenottosuunnitelman kartta-aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa. Suunnitelmapiirustukset perustuvat Maanmittauslaitoksen laserkeilauspisteisiin metsäpeitteisillä kohdilla ja Dronella 10.11.2025 tehtyihin maastomittauksiin ja ilmakuviin avonaiselta ottoalueelta sekä itärajan läheisten sorarintausten ja koekuoppien kaivun maaperätutkimuksiin. Suunnitelmapiirustuksissa on käytetty tasokoordinaattijärjestelmää ETRSTM35FIN ja korkeusjärjestelmää N2000.

Pohja- ja pintavedet

Ottamisalueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue Simolanmäki (0530609, E.luokka) sijaitsee noin 900 m päässä ja Nappa (0504405, 1.luokka) lähimmillään noin 1,3 km päässä. Lähimmän asuinrakennuksen pohjoispuolella olevan kaivon vesipinta on ollut 26.7.2017 tasossa +52,7 m, eli noin 7 metriä alempana kuin suunniteltu alin kaivutaso +60,0 m. Kaivon vedenpinnan uusi lukema vuodelta 2026 ilmoitetaan myöhemmin.

Kallion rikkonaisuudesta johtuen ottamisalueella ei ole havaittu pintavesilammikoita.

Kasvillisuus ja eläimistö

Alueen laajennusosalle on 11.8.2025 tehty luontoselvitys Kotkansiipi Oy:n toimesta. Alueella arvioitiin arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten sekä EU:n luontodirektiivin IV-liitteessä mainittujen eliölajien esiintymisen todennäköisyyttä. Selvitysalue on pääosin voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä alueella ole luonnontilaisia osia. Alueelta ei rajattu arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita. Selvitysalueella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi rajoittavaa vaikutusta nykyisen ottoalueen laajentamiseen.

Lähin Natura 2000 -suojelualue (Keltin ja Ahkojan rantalehdot) sijaitsee alueelta noin 1 km päässä itään.

Toiminnan kuvaus

Alueelle haetaan lupaa maa-ainesten ottamiselle kymmeneksi vuodeksi. Hakemuksessa esitetty maa-aineksen kokonaisottomäärä on 680 000 k-m3, josta 600 000 k-m3 kalliokiviainesta ja 80 000 k-m3 soraa. Vuotuinen laskennallinen ottomäärä on 68 000 k-m3, mutta määrä vaihtelee vuosittaisen markkina- ja työtilanteen mukaan. Kiviainesta käytetään tie- ja muuhun rakentamiseen jalostamalla se erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Hiekkaa ja soraa seulotaan erilaisiksi jalosteiksi tai käytetään sellaisenaan rakentamisen eri kohteissa. Alueella murskataan kiviainesta tie- ja muuhun rakentamiseen. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 50 000 tonnia, maksimissaan 200 000 tonnia vuodessa. Maksimituotannolla varaudutaan mahdollisiin isoihin hankkeisiin esim. datakeskushankkeet. Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnän mukaan, mutta alueella voi olla toimintaa ympäri vuoden.

Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on 9,27 ha, josta varsinainen kaivualue on 7,24 ha. Suunnitelma-alueelle sijoittuvat kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot. Alue toimii ympäristöluvanvaraisten toimintojen toimitilana sekä pintamaan ja kiviaineksen varastoalueena.

Kallion ottaminen suoritetaan kahdessa vaiheessa siten, että vaiheessa 1 kallio louhitaan tasoon +75,0 m (N2000). Ottotaso on sama kuin naapurilouhoksen ottotaso. Vaiheessa 2 kallio louhitaan ottotasolle + 65,0 m (N2000). Alemmalle ottotasolle saatetaan joutua louhimaan jo aikaisemmin, koska kestävämpää graniittista kiviainesta on havaittu nykyisen louhoksen pohjalla. Ko. kiviainesta tarvitaan päällysteisiin ja valtateiden rakenteisiin.

Eteläosassa kalliota louhitaan pääasiassa noin 30 m suojaetäisyyden päähän tilanrajasta, kuitenkin siten, ettei alueelle jää vaikeasti muotoiltavia luiskia. Louhinnassa Pellontaustantien suuntaan suojavyöhykkeeksi jätetään n. 30 m. Moreenia kaivetaan n 10 m päähän tilan rajasta, kuitenkin niin, että Pellontaustantien tienreunan ja moreenin kaivualueen suojaksi jätetään n. 15 m.

Kallionreunat louhitaan jyrkkänä. Louhoksen yläreunaan rakennetaan aita luonnonkivistä tai muu kiinteä putoamiseste. Kallionpinta laskee voimakkaasti louhoksen laajentuessa Pellontaustantien suuntaan. Kalliota pyritään louhimaan taskussa, eli korkeimmat kohdat ensin. Murskaustoiminta pyritään suorittamaan louhoksen seinämien suojassa heti kun louhoksessa on riittävästi tilaa. Näin ehkäistään melu- ja pölyhaittoja lähimpiin asuinrakennuksiin.

Pohjoisosassa Vastamäen ja Vieristönmäen välinen rajakannas louhitaan ja muotoillaan viimeiseksi. Rajakannaksen päällä olevaa työmaatietä tarvitaan työkoneiden ja kaluston siirtelyä varten lähes koko ottotoiminnan ajan. Rajakannaksen louhinnasta tehdään erillinen luiskanvaihtosopimus viereisen ottoalueen kanssa. Kumpikin osapuoli kaivaa maa-aineksen ja louhii omalta puoleltaan kallion pystysuoraan tilojen rajalinjaan saakka siten, että ottamisen päätyttyä rajalinjalle ei jää erillistä kannasta/jyrkännettä erottamaan maa-ainesalueita toisistaan.

Soran ja hiekan otto aloitetaan alueen itäosasta avaamalla uusi soranottoalue. Lajittunut hiekka- ja soraesiintymä alkaa varastoalueen takaa. Nykyinen varastoalue jätetään kaivutoiminnan ulkopuolelle. Pintamaita poistetaan ottamisen edistymisen mukaan ja varastoidaan alueen reunoille. Pintamaakasoja siirrellään ja puustoa poistetaan ottotoiminnan etenemisen mukaan. Itärajalla maa-aineksia kaivetaan lähimmillään noin 200 metrin päässä asuinrakennuksesta.

Louhinta ja murskaus 

Louhintatyöt tilataan aliurakkana alan ammattilaisilta, jotka tuovat räjähdysaineet päivittäisen tarpeen mukaan työmaalle ja vievät käyttämättömät aineet vastaavasti välittömästi pois alueelta. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Työn aluksi louhinta-alue merkitän maastoon varoituskyltein ja lippusiimoin. Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat ja ne varastoidaan alueen reunoille melu- ja pölyesteiksi. Varastoidut pintamaat ja ylimääräinen moreeni käytetään toiminnan päättyessä louhoksen seinämien maisemointiin.

Ennen porausta porausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko.

Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, jossa on pölynestolaitteisto. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 10 000–14 000 k-m3 kalliota.

Suhteutettuna keskimääräiseen vuotuiseen ottomäärään alueella on räjäytyksiä arviolta 5–10 kpl vuosittain. Käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5–1 kg/m3 irrotettavaa kalliota.

Mikäli räjäytyksissä syntyy esimurskaimen kitaa suurempia, tilavuudeltaan yli 1 m3:n lohkareita, ne rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla.

Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmevaiheinen, ja koostuu esi-, väli-, ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia.

Murskausprosessissa kiviaines syötetään syöttimeen, joka annostele materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen hihnakuljettimilla väli- tai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes saadaan aikaan haluttu lopputuote. Kuljettimet kuljettavat erikokoiset kiviainekset omiin kasoihinsa.

Murskattavan kiviaineksen syöttö murskaimeen tehdään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmiit murskelajikkeet siirretään murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Murskauksen yhteydessä alueella toimii yleensä yksi kaivinkone ja kaksi pyöräkuormaajaa.

Murskauslaitoksen toimiessa alueella, työmaalla on tukitoimintojen alueella lisäksi toimisto- ja taukotilat ja konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle louhoksen seinämää, josta kalliota kulloinkin otetaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja samalla siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienemmät. Koska ottamisen paikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee. Murskauslaitoksella vuorokaudessa murskattava määrä on tuotettavasta lajikkeesta riippuen 1 500–4 000 tonnia.

Valmiit tuotteet varastoidaan kasoihin varastoalueelle alueen keskiosiin. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen.

Jätteiden käsittely

Alueella vastaanotetaan rakentamisessa syntyneitä puhtaita maa- ja kiviaineksia sekä toimintaan liittyviä muista jätejakeita, kuten asfalttijätettä ja käytettyä hiekoitussepeliä. Vastaanotettavien materiaalien kokonaismäärä on alle 50 000 tonnia vuodessa. Lupa-aika on 10 vuotta, ja vastaanotettavien maa- ja kiviaineksien kokonaismäärä on siten alle 500 000 tonnia koko lupa-aikana. Vastaanotettavat määrät voivat vaihdella merkittävästi vuosittain alueella toteutuvien hankkeiden ja materiaalivirtojen mukaan.

Puhtaita humusperäisiä pintamaita tuodaan paluukuormina työkohteilta noin 1 000–2 000 m3 vuodessa. Alueella olevista ja sinne tuotavista pintamaista valmistetaan multaa, johon sekoitetaan tarvittaessa muita maa-aineksia kuten hiekkaa ja savea. Multaa ainoastaan kierrätetään, eikä siihen lisätä esim. eläinperäisiä lannoitteita.

Alueella vastaanotetaan rakentamisessa syntyneitä puhtaita ylijäämämaita (esim. pintamaat, hiekka- ja moreenimaat), joita käytetään alueen maisemointiin ja jälkihoitoon vaiheittain sitä mukaa kuin materiaalia vastaanotetaan. Vastaanotettavat maat ovat pilaantumattomia, eikä pilaantuneita maa-aineksia vastaanoteta. Ylijäämämaiden vastaanottomäärä vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka paljon alueelle vastaanotetaan muita materiaaleja. Hakijan arvion mukaan ylijäämämaita vastaanotetaan vuosittain arviolta noin 5 000–35 000 tonnia ja koko lupa-aikana yhteensä arviolta noin 50 000–350 000 tonnia.

Mikäli muita materiaaleja vastaanotetaan jonakin vuonna tavanomaista vähemmän tai ei lainkaan, voidaan ylijäämämaiden määrää vastaavasti lisätä siten, että vuosittainen kokonaismäärä jää kaikissa tilanteissa alle 50 000 tonnin. Ylijäämämaat hyödynnetään ensisijaisesti suoraan alueen luiskien muotoiluun, tasaamiseen ja maisemarakenteiden muodostamiseen sitä mukaa kuin materiaalia vastaanotetaan. Mikäli välitön hyödyntäminen ei ole mahdollista, ylijäämämaat varastoidaan alueella tilapäisesti. Varastointi toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu pöly-, valuma- tai ympäristöriskejä, ja materiaalit hyödynnetään maisemointiin mahdollisimman pian. Varastointi on luonteeltaan väliaikaista.

Alueella vastaanotetaan muualta peräisin olevaa puhdasta kalliolouhetta, joka sisältyy osaksi edellä esitettyä alle 50 000 tonnin vuosittaista kokonaismäärää. Kalliolouhetta vastaanotetaan tarpeen mukaan ja määrät voivat vaihdella vuosittain hanketilanteen mukaan. Hakijan arvion mukaan muualta vastaanotettavan kalliolouheen määrä on vuosittain arviolta noin 0–10 000 tonnia. Louhe varastoidaan alueella tilapäisesti ja murskataan alueen murskaustoiminnan yhteydessä hyödynnettäväksi omassa toiminnassa ja maarakentamisessa. Muualta vastaanotettava kalliolouhe ei muodosta erillistä tai pysyvää vastaanottovirtaa, vaan liittyy alueella harjoitettavaan murskaus- ja maarakennustoimintaan.

Asfalttijäte murskataan alueella murskaustoiminnan yhteydessä ja hyödynnetään maarakentamisessa kiviainesrakenteiden osana. Asfalttijätteen käsittely ei sisällä kemiallista käsittelyä eikä toimintaan liity ympäristölle haitallisia prosesseja. Asfalttijätettä vastaanotetaan enintään 2 000–5 000 tonnia vuodessa.

Käytetty hiekoitussepeli seulotaan ja hyödynnetään uudelleen maarakentamisessa. Materiaali varastoidaan alueella tilapäisesti, eikä toimintaan liity vaarallisten aineiden käsittelyä. Käytettyä hiekoitussepeliä vastaanotetaan enintään 2 000–5 000 tonnia vuodessa.

Vastaanotettavat jätemateriaalit ja määrät  

Taulukossa esitetyt materiaalikohtaiset määrät ovat arvioita tai lajikekohtaisia enimmäismääriä. Vastaanotettavien materiaalien todelliset vuosittaiset määrät voivat vaihdella hanketilanteen mukaan. Kaikkien materiaalien yhteenlaskettu määrä mitoitetaan siten, että vuosittainen kokonaismäärä jää kaikissa tilanteissa alle 50 000 tonnin.

Toiminta-aika

Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnän mukaan, mutta toimintaa voi olla ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina, yhden murskausjakson kesto on yleensä 3–8 viikkoa.

Laitoksen toiminta-ajat

Lisäksi maa-ainesten kuljetus poikkeustapauksissa sunnuntaisin klo 6–18.

Polttoaineet, kemikaalit sekä veden ja energian käyttö 

Murskauslaitoksen tarvitsema energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energianlähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Työkoneiden polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä.

Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 32 tonnia ja maksimissaan 126 tonnia vuodessa. Arvio polttoöljyn kulutuksesta on keskiarvo, joka perustuu Destia Oy:n ja sen aliurakoitsijoiden murskausasemilla kulutetun polttoöljyn ja tuotettujen materiaalien määrään (kevyen polttoöljyn kulutus tonneina / tuotettu tonni mursketta). Voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyjä varastoidaan kerrallaan maksimissaan 200 kg omissa astioissaan, murskauslaitoksen mukana kulkevassa pohjaltaan suojatussa varastokontissa.

Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan maaston painanteista suunnitelma-alueen keskiosasta tai tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m3/vrk. Talousvettä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta 100–200 litraa/vrk.

Alueella on tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja, konttivaunu jätteiden varastointia ja lajittelua varten sekä alue työkoneiden yöaikaista pysäköintiä varten. Alueella ei ole ollut tarvetta ns. tukitoiminta-alueelle, eikä alueella varastoida tai säilytetä työn yli öljyjä, polttoaineita tai jätteitä. Mahdollinen tukitoimintojen alue sijoitetaan varastoalueen eteläosaan.

Alueella ei ole pysyviä polttoainesäiliöitä, vaan murskauslaitos, seula ja työkoneet tankataan alueella käyvästä säiliöautosta tai huoltoauton irtosäiliöstä. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään heti talteen ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen.

Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastoitava määrä on enintään 200 kg. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään.

Liikennöinti

Kuljetus Kaukonen Oy käyttää Pellontaustan yksityistietä hiekan, soran ja murskeiden kuljettamiseen Vastamäen sora-alueelta. Pellontaustantien käytöstä on tehty sopimus voimassa olevan maa-ainesluvan aikana. Materiaalin kuljetus tapahtuu pääasiassa Kouvolan suuntaan Pellontaustantietä pitkin ja vt 12 ali vt 6:lle. Pellontaustantie on päällystämätön soratie, jossa kulkeva raskas liikenne saattaa aiheuttaa pölyhaittaa tien lähellä olevissa taloissa. Kuljetus Kaukonen torjuu maa-aineksen ajon aikaista pölyämistä Pellontaustantiellä kastelemalla ja suolaamalla tietä riittävän usein.

Tienhoidolliset toimenpiteet, eli lanaukset ja tien ojitukset sekä mahdollinen talviaikainen lumenauraus ja hiekoitus hoidetaan silloin, kun tietä käytetään. Tie pidettäisiin toiminnan aikana hyvässä kunnossa. Liikennettä on aktiivisina aikoina noin 10–30 autoa vuorokaudessa. Liikenteestä ei todennäköisesti ole aiheutunut haittaa lähiympäristöön, koska materiaalin kulkutien varrella vt 6:lle ei ole asutusta.

Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti rakennushankkeiden ja murskeiden menekin mukaan. Rakennushankkeet painottuvat yleensä kesäaikaan. On myös kausia, jolloin alueella ei ole lainkaan toimintaa eikä liikennettä.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Alueella ja sen lähiympäristössä on ollut useita maa-ainesten ottotoimintaa harrastavia yrityksiä vuosikymmenien ajan, eikä merkittävää haittaa lähiympäristölle ole tapahtunut. Alueen lähiympäristö on kaavoitettu vaativalle teollisuudelle sopivaksi alueeksi. POSKI-projektissa osa alueesta on merkitty soveltuvaksi maa-ainesten ottoon. Merkinnän ulkopuolelle jäävälle alueelle ei ole merkintää maa-aineisten ottoa estävistä tekijöistä. Ottamisen päätyttyä alue jälkihoidetaan lupaehtojen mukaisesti ja ottoalue metsittyessään vähitellen mukautuu ympäröivään metsämaisemaan. Alueen laajennusosaan tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnitellulla alueella ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja. Maa-ainesten ottaminen hävittää tilapäisesti alueen metsäkasvillisuuden ja sen tarjoamat elinympäristöt, mutta toisaalta avoimet sorarinteet voi tarjota uusia elinympäristöjä kasveille ja perhosille.

Vaikutukset pinta- ja pohjavesistöihin

Toiminnan lähtökohtana on, ettei siitä saa aiheutua muutoksia alueen vesien laatuun tai määrään. Öljytuotteiden käsittely ja varastointi järjestetään siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Asianmukaisesti toteutettu ottaminen ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

Louhosalueella ei ole havaittu sade- ja hulevesiä. Mahdolliset pintavedet pumpataan tarvittaessa laskeutusaltaan kautta alueen luoteisosiin. Lisäksi varmistetaan, että poistovesien mukana alueelta ei poistu ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä tehostetaan esim. öljynerottimin.

Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. Pääsääntöisesti käymälätarpeet hoidetaan läheisessä huoltamossa ruokailutaukojen yhteydessä.

Päästöt ilmaan

Alueella toimivien koneiden polttomoottoreista syntyy päästöjä ilmaan. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Ilmapäästöjen määrät on esitetty taulukossa päästöt ilmaan. Laskenta perustuu Destia Oy:n tilastoituun keskimääräiseen polttoaineen kulutukseen per tuotettu tonni, keskimääräisellä murskemäärällä 50 000 t ja maksimituotantomäärällä 200 000 t sekä kevyen polttoöljyn ominaispäästöihin.

Päästöt ilmaan

Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus, kuljetukset) sekä seulonnassa. Syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten murskauksessa ja seulonnassa valmistettavan tuotteen raekokko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään kastelemalla käsiteltävä materiaali murskauksessa ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Alueen maapohjan pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla ja suolaamalla. Pölyämistä lähimmän asuinrakennuksen suuntaan ehkäistään varastokasojen sijoittelulla.

Melu

Melu aiheutuu ainoastaan silloin, kun alueella on toimintaa. Toiminnassa melua syntyy murskauksessa, kuljetuksissa, kuormauksessa sekä seulonnassa. Merkittävin yksittäinen melunlähde on murskauslaitos. Kuormaus ja työkoneet esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteista ja vuorokaudenajoista riippuen. Edellisen luvan aikaan alueella on suoritettu melumittauksia, joissa on todettu toiminnan aiheuttaman melun keskiäänitason jäävän alle 55 dB:n lähimmän häiriintyvän kohteen piha-alueella.

Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (klo 7–22) ohjearvoksi 55 dB (melun A-painotettu keskiäänitaso, ekvivalenttitaso) ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla 45 dB (A). Vastamäen materiaalialueen pääasiallinen melulähteet ja Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisun mukaisten A-painotettujen kokonaisäänitehotasojen vaihteluvälit on esitetty taulukossa.

Arvio kiviainestuotannon A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista

Melun leviämisesteinä toimivat louhoksen korkeat seinämät ja murskaustoiminnan sijoittuminen alemmalle tasolle kuin varastoalueen pohjataso. Kallion päältä poistetut ja louhittavan alueen taakse kasatut maakasat ja varastoalueelle sijoitettavat korkeat varastokasat vaimentavat melun leviämistä lähiympäristöön. Meluhaittaa vähentävät osaltaan myös kaluston säännöllinen kunnossapito ja huolto sekä muut tekniset ratkaisut.

Alueen omistajan asuinrakennus sijaitsee noin 500 metrin päässä kiviaineksen murskausasemasta. Kilometrin säteellä ei ole muita asuinrakennuksia. Pohjoisosan asutuksen suuntaan melua vähentää jyrkkä ja korkea kallioseinämä ja sen päälle kasatut maakasat. Itä- ja eteläpuolen asutuksen suuntaan melua vaimentaa valtateiden 12 ja 6 aiheuttama taustamelu.

Tärinä

Vastamäen materiaalialueella tehtävien räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue ja rakennuskohtainen tärinän ohjearvo voidaan laskennallisesti arvioida louhinnan suunnitteluvaiheessa. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Kun edellä mainitut tekijät ja kohdekohtainen tärinän ohjearvo tunnetaan, voidaan laskea oikea räjähdysainemäärä. Tärinämittaukset toiminnan ollessa käynnissä on suoritettu aikaisemman luvan yhteydessä.

Jätteet

Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy lähinnä sekajätettä ja pieniä määriä ongelmajätettä. Öljynvaihdot tms. jätettä synnyttävät kaluston huollot tehdään muualla.

Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun keräysastiaan. Keräysastiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kiertävässä tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn. Jätteiden määrät on esitetty taulukossa.

Toiminnassa syntyvät jätejakeet ja niiden määrät

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kiviaineksen ja pintamaiden käsittely tapahtuu suunnitelma-alueella. Puustoa ja pintamaita poistetaan ja siirrellään kaivualueen rajoja kohti louhoksen ja sora-alueen etenemisen mukaan. Poistettavaa pintamaata hiekka-alueella on noin 1,9 ha alueella 9 500 m3. Kallioalueelta irtonaiset maa-ainekset on suurelta osin hyödynnetty nykyiseen metsänrajaan saakka. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, sillä kaikki käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään. Pintamaa käytetään jälkihoitotöiden yhteydessä ottamisalueen suojarakenteisiin ja maisemointiin. Alueelta peräisin oleva puhdas pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä.

Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä.

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Toimintaan ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Murskauskalusto on tekniikaltaan rinnastettavissa normaaliin maanrakennuskalustoon. Ympäristön pilaantumista voi aiheuttaa öljyvahinko tai luvattomien kuormien tuonti alueelle. Riskienhallintaa tehdään kolmella tasolla.

Toimintatavat

Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan siihen liittyvät riskit ja toimitaan sen edellyttämällä huolellisuudella. Alueella ei varastoida polttoaineita. Murskauslaitos ja työkoneet tankataan suoraan säiliöautosta tai huoltoauton irtosäiliöstä, joka käy alueella vain tankkauksen ajan. Työkoneita ei pestä tai huolleta alueella. Alueella on aina riittävä määrä imeytysmattoja tms. imeytysmateriaalia. Alueella ei sallita öljyjä vuotavien työkoneiden tai autojen työskentelyä eikä öljyn ja polttoaineiden varastointia. Alue pidetään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä. Asiaton kulku alueelle on estetty lukitulla puomilla.

Maaperän suojaus

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Työkoneiden työnaikaista säilytystä varten rakennetaan ns. tukitoimintojen alue, joka sijoitetaan louhinta-alueen ulkopuolelle varastoalueen eteläosaan.

Rakenteelliset suojaukset

Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan laitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan.

Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle ja pelastuslaitokselle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutusta ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimenpiteitä ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö.

Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Vastamäen materiaalialueen toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa eritettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Tarkkailu ja raportointi

Alueelta otettavien maa-ainesten määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaisille vuosittain maa-aineslain 23 §:n mukaisesti.

Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet.

Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Käyttöpäiväkirjat esitetään pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Ympäristöluvan mukainen raportti toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle.

Jälkihoitotoimenpiteet

Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet puretaan ja viedään alueelta pois ja alue siistitään. Jälkihoidon tavoitteena on tehdä alueesta turvallinen ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Kaivetun ja louhitun alueen reunat täytetään alueella olevilla ja sinne tuotavilla puhtailla leikkausmailla ympäröivän maaston muotoja mukaillen kaltevuuteen noin 1:3 ja kallioseinämien osalta kaltevuuteen 1:2. Tuotavan materiaalin puhtaus varmistetaan ennen sen vastaanottamista.

Maisemointia tehdään mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti ottamisen yhteydessä, jolloin mm. konetyön kustannukset ovat pienemmät. Ottamistoiminnan päätyttyä jälkihoidettu metsittynyt ottoalue vähitellen sulautuu ympäröivään maisemaan. Metsittymisen annetaan tapahtua luontaisesti, mutta mikäli luontainen taimettuminen ei lähde alkuun metsittymistä täydennetään lisäistutuksilla. 

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tarkastukset ja neuvottelut

Alueella ei ole tehty tarkastuksia lupavalmistelun aikana. Voimassa olevan maa-aines- ja ympäristöluvan mukaiset valvontatarkastukset on suoritettu valvontaohjelman mukaisesti. Viimeisin tarkastus alueella on tehty 18.11.2025. Luvan valmistelun aikana on käyty neuvotteluja puhelimitse ja sähköpostilla hakijan ja ympäristönsuojelun edustajien kesken.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lupa- ja valvontavirastolta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta ei antanut lausuntoa.

Lupa- ja valvontavirasto on 20.2.2026 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Toiminta kuuluu kunnan ympäristölupaviranomaisen toimivaltaan. Laitoksen toiminta-ajoissa tulee huomioida ns. Muraus-asetuksen vaatimukset, koska lähin asuinrakennus sijaitsee alle 500 m etäisyydellä murskausasemasta.

Ottoalueella ei ole tiedossa sellaisia luontoarvoja, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Luvassa tulee määrätä, että komealupiinia sekä sen siemeniä ja juurakoita sisältävää maa-ainesta ei saa toimittaa ottoalueen ulkopuolelle.

Alueen pintavedet tulee johtaa riittävän isoon laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaan mitoituksesta tulee määrätä lupaehdoissa. Maisemointi tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana.

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että toiminta on mahdollista järjestää niin, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n tai ympäristönsuojelulain 49 §:n vaatimusten kanssa.

Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Kymenlaakson liitto on 6.3.2026 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Hakemuksen mukaisella maa-ainestenottoalueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040. Hakemusalue sijoittuu lähes kokonaan maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle (Kymijokilaakson kulttuurimaisema) sekä osittain teollisuus- ja varastoalueelle (Keltin teollisuusalue).

Kymenlaakson liitto katsoo, ettei suunniteltu toiminta ole ristiriidassa maakuntakaavassa osoitetun maankäytön kanssa. Alueen maisemoinnissa ja jatkokäsittelyssä tulee kiinnittää huomiota alueen maisema- ja kulttuuriarvojen yhteensovittamiseen.

Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet 

Hakemuksesta on saapunut yksi muistutus.

12.3.2026 saapuneessa muistutuksessa pyydetään huomioimaan, että samalla alueella toimii lisäksi kolme muuta melua ja pölyä aiheuttavaa louhosta, jotka aiheuttavat lähiasutukselle kohtuutonta haittaa varsinkin kesäaikana. Muistutuksessa vaaditaan, että tämä pitää ottaa huomioon toiminta-ajoissa.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine saapuneisiin lausuntoihin ja muistutukseen.

16.3.2026 saapuneessa vastineessa hakija toteaa mm. seuraavaa:

Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon hakija vastaa, että toiminta järjestetään ns. Muraus-asetuksen mukaisesti melua aiheuttavan toiminnan osalta.

Toiminta-ajat tarkennetaan seuraavasti:

Hakija esittää, että kuormausta ja kuljetusta voitaisiin tarvittaessa tehdä poikkeustilanteissa myös sunnuntaisin, mikäli se on tarpeen infra- ja rakennushankkeiden materiaalihuollon turvaamiseksi. Sunnuntaikuljetuksilla voitaisiin turvata työmaiden eteneminen, ehkäistä toimituskatkoksia ja vastata viikonlopulle ajoittuviin materiaalitarpeisiin. Sunnuntaisin tapahtuva kuormaus ja kuljetus olisi määrältään vähäistä ja luonteeltaan satunnaista.

Toiminnassa pyritään rajoittamaan äänekkäimpiä työvaiheita mahdollisimman vähäisiksi klo 20 jälkeen.

Vieraslajien leviämisen estäminen huomioidaan toiminnassa. Vieraslajeja sisältäviä maa-aineksia ei kuljeteta alueen ulkopuolelle.

Pintavesien hallinnasta hakija toteaa, että louhosalueen kallioperä on rikkonaista ja hyvin vettä läpäisevää, joten louhosalueelle ei normaalitilanteessa kerry pintavettä. Mikäli louhosalueelle kertyy vettä, tullaan vedet pumppaamaan laskeutusaltaaseen ennen niiden johtamista eteenpäin. Laskeutusaltaan mitoituksessa otetaan huomioon poikkeustilanteissa muodostuvien pintavesien määrä. Laskeutusaltaan sijainti on esitetty vastineen liitteenä.

Hakija toteaa ottavansa huomioon Kymenlaakson liiton lausunnon ja huomioivansa alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Alueen maisemointi toteutetaan vaiheittain ja toiminnan päättyessä alue muotoillaan ympäristöön sopivaksi.

Hakija toteaa saapuneesta muistutuksesta, että toiminta järjestetään ympäristölainsäädännön ja Muraus-asetuksen mukaisesti ja toimitaan asetuksen mukaisissa aikarajoissa. Pölynhallinnassa huomioidaan tuuliolosuhteet ja pölyisimpien työvaiheiden toteuttamista pyritään välttämään silloin kuin tuuli suuntautuu muistuttajan asuinkiinteistöä kohti. Toiminnassa huolehditaan pölyn torjunnasta kastelun ja työmenetelmien avulla. Murskaus ja louhinta tapahtuvat pääosin louhoksen sisällä siten, että louhoksen reunat muodostavat luonnollisen melu- ja pölysuojan ympäristöön.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Kuljetus Kaukonen Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus ja vakuudet

1.      Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)

2.      Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuksien olla hyväksytty. (YSL 61 §, MAL 12 §)

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

3.      Ottamissuunnitelman mukaiselta ottoalueelta (7,24 ha) saa ottaa kalliokiviainesta ja hiekkaa ja soraa yhteensä enintään 680 000 k-m3 siten, että kalliokiviainesta otetaan 600 000 k-m3 ja hiekkaa ja soraa 80 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella (9,27 ha) saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)

4.      Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyjä alimpia ottamistasoja alemmas. Kalliokiviaineksen osalta alin ottamistaso on +65,0 m (N2000) ja soran ja hiekan osalta +60,0 m (N2000). Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m:n suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (YSL 17 ja 52 §, MAL 11 §)

5.      Kallionlouhintaa ei saa toteuttaa alle 300 metrin etäisyydellä, eikä soranottoa alle 200 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Lisäksi murskauslaitos ja muut melua ja pölyä aiheuttavat toiminnot tulee sijoittaa yli 300 metrin päähän lähimmästä asuinrakennuksesta. (MAL 11 §, VNa 800/2010)

6.      Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

7.      Alueella saa murskata alueelta otettavaa ja muualta tuotua kiviainesta yhteensä enintään 200 000 t/a. (YSL 52 §, MAL 11 §)

Puhtaan maa- ja kiviaineksen sekä asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto ja käsittely

8.      Alueella saa vastaanottaa ja käsitellä puhtaita maa- ja kiviaineksia, asfalttijätettä ja käytettyä hiekoitussepeliä yhteensä enintään alle 50 000 t/a. Puhtaita humusperäisiä pintamaita saa vastaanottaa tämän lisäksi enintään 2 000 m3 vuodessa mullanvalmistusta varten. Multaan ei saa lisätä eläinperäisiä lannoitteita. Vastaanotettavien maa-ainesten ja hiekotussepelien tulee olla puhtaita ja vaarattomia ja niiden haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, mikä tulee tarvittaessa varmistaa analyysein. Vastaanotettavan asfaltin tulee alittaa VNa:ssa 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa asetetut haitta-ainepitoisuuksien raja-arvot. Maa-ainesten mukana ei saa levitä alueelle vieraslajeja ja niitä tulee tarvittaessa torjua. (YSL 52 ja 58 §, Jätelaki 8 ja 13 §, Vieraslajilaki 1709/2015 3 ja 5 §, VNA 214/2007, VNA 843/2017)

9.      Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Mikäli alueelle on tuotu tai aineksen mukana on epäpuhtautena tullut haitallista ainetta tai muuta kuin sallittua jätettä, on nämä viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon tai palautettava jäte sen haltijalle. (YSL 6, 7, 52 ja 58 §, Jätelaki 12, 13 29 §)

10.  Hyötykäytön helpottamiseksi eri tarkoituksiin varatut maa-ainekset on pidettävä omissa kasoissaan. Tietyn jäte-erän varastointiaika ei saa ylittää kolmea vuotta pois lukien maisemointiin käytettävät maa-ainekset. (YSL 7, 52 ja 58 §, Jätelaki 13 ja 15 §, VNa 978/2021)

Melu ja tärinä

11.  Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

- Kallion poraus: ma–pe klo 7–21

- Räjäytykset: ma–pe klo 8–18

- Rikotus: ma–pe klo 8–18

- Murskaus: ma–pe klo 7–22

- Kuormaus ja kuljetus: ma–pe klo 6–22, tarvittaessa la klo 7–16. (YSL 7 ja 52 §, VNa 800/2010)

12.  Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle louhoksen pohjalle sekä siten, että louhintarintaukset ja/tai varasto- ja pintamaakasat estävät melun leviämistä ympäristöön. Kiviaineksen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Lisäksi melua tulee torjua koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Tarvittaessa viranomainen voi määrätä muista meluntorjuntakeinoista. (YSL 7 ja 52 §, VNa 800/2010)

13.  Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöaikana (klo 22–7) keskiäänitasoa 50 dB (LAeq) eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB (LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB (LAeq). (YSL 52 §, VNa 800/2010, VNp 993/1992)

14.  Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee toiminnalle laatia meluntorjuntasuunnitelma, jossa esitetään meluntorjuntatoimenpiteet laitoksen melulähteiden sekä altistuvien kohteiden osalta. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto (esim. murskain) vaihtuu, tulee varmistua siitä, ettei käytettävä laitteisto aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNa 800/2010, VNp 993/1992)

15.  Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. Räjäytyksistä on tiedotettava lähimmille häiriintyville kohteille vähintään 3 vrk etukäteen. Räjäytysten yhteydessä tulee käyttää varoitusäänimerkkiä. (YSL 7 ja 52 §, VNa 800/2010)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

16.  Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Alueella ei saa varastoida polttoaineita tai kemikaaleja. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä alueella sekä työkoneiden tankkauksissa on noudatettava varovaisuutta. Polttoaineen väliaikainen säilytys esim. urakan aikana on tehtävä kaksoisvaippasäiliössä tai vastaavassa, varustettuna ylitäytönestimellä ja lukittavalla sulkuventtiilillä ja käyttökemikaalit on pidettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa tilassa. Räjähteitä tai muita kemikaaleja ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNa 800/2010)

17.  Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNa 800/2010)

Päästöt pintavesistöön

18.  Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava tarvittaessa selkeytysaltaan kautta kiintoaineen erottamiseksi. Selkeytysaltaan mitoitus tulee suunnitella riittäväksi sen yläpuolisen valuma-alueen mukaan. (YSL 16, 17 ja 52 §, VNa 800/2010)

19.  Toiminnassa mahdollisesti syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmää on käytettävä siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNa 157/2017, VNa 800/2010)

Päästöt ilmaan

20.  Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvon asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Kuormattavan ja murskattavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat tai käyttämällä muuta pölyntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä tarvittaessa kastelulla. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, JäteL 13 §, VNa 800/2010, VNa 79/2017)

Liikennöinti

21.  Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisten tieyhteyksien kautta. Luvan haltijan tulee sopia alueen liikennöintiin käytettävää tietä hallinnoivan tahon kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Tien pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää kastelemalla. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista. (MAL 11 §)

Jätteet

22.  Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, Jätelaki 8, 13, 15 ja 29 §, VNa 978/2021)

23.  Vaaralliset jätteet tulee säilyttää niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, Jätelaki 13, 15–17, 29 ja 121 §, VNa 978/2021)

24.  Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNa 190/2013)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

25.  Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Alueella tulee aina olla saatavilla imeytysainetta sekä torjunta- ja sammutuskalustoa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. Häiriötilanteiden varalle on laitoksella oltava nimetty vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNa 800/2010)

26.  Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, VNa 800/2010)

27.  Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14 ,17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNa 800/2010)

Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

28.  Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistoiminnan valvomista varten on paikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §, VNa 800/2010)

29.  Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

30.  Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §)

Tarkkailu ja raportointi

31.  Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Tarkkailua varten toiminnalla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä teettämään tarvittavia mittauksia ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, MAL 9 ja 11 §, VNa 800/2010)

32.  Pohjaveden pinnankorkeus tulee mitata viimeistään kuuden kuukauden (6 kk) kuluttua toiminnan aloittamisesta. Mittaus tulee suorittaa asiantuntijan toimesta lähimmän asuinrakennuksen talousvesikaivosta. Tarvittaessa voidaan määrätä luvan haltija ottamaan lisänäytteitä. (YSL 52, 62, 64, 65 §, MAL 11 §)

33.  Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

-          räjäytysten ajankohdat ja louhintapöytäkirjat

-          louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät ja varastotilanteet

-          vastaanotettavan puhtaan maa- ja kiviaineksen, asfalttijätteen ja hiekotussepelin vastaanottomäärä, laatu, teetetyt analyysit ja tulokset, alkuperä ja varastotilanne

-          polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

-          toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

-          ajantasainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

-          häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-          mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-          suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118–120 ja 122 §, VNa 978/2021)

34.  Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä Notto-järjestelmän kautta kirjallinen ilmoitus vuosittain 31.1. mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Alueen jälkihoito ja toiminnan muutos tai lopettaminen

35.  Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. Maa-ainesten ottoalueen jälkihoito tulee suorittaa ottamissuunnitelman tai päivitetyn maisemointisuunnitelman mukaisesti luvan voimassaolon aikana. Alueelle jäävät jyrkänteet on suojattava pysyvillä teräsverkko- tai lohkareaidoilla tai vastaavilla. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (YSL 52, 62 ja 94 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

36.  Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisista muutoksista, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (YSL 52, 89, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §, Maa-ainesA 7 §)

37.  Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainestenoton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonarvojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Luontoselvityksen mukaan alueella ei havaittu maa-ainesten ottoa rajoittavia luontoarvoja eikä luvan myöntämiselle ei ole esteitä kaavoituksen puolesta.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainesten ottoalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm. siitä, että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava hyväksyttävä YSL 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

Määräykset 3 ja 4: Ottamisalue, ottomäärä ja ottotaso ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Ottoalueella tarkoitetaan varsinaista louhinta- ja soranottoaluetta (7,24 ha), sen sijaan koko maa-ainesten ottamisalueeseen tai suunnitelma-alueeseen (9,27 ha) lasketaan kuuluvaksi myös tukitoiminta- ja varastoalueet. Riittävällä suojakerroksella pohjaveden pintaan vähennetään pohjaveden likaantumisriskiä.

Määräys 5: Ottamisalueen itäpuolella sijaitsevaan asuinrakennukseen tulee jättää Muraus-asetuksen (800/2010) mukaisesti vähintään 300 metrin suojaetäisyys kivenlouhinnasta ja -murskauksesta. Soranotolle vakiintunut suositus suojaetäisyydeksi on vähintään 100 m, joten luvassa on hyväksytty hakemuksessa esitetty 200 metrin suojaetäisyys lähimpään asuinrakennukseen.

Määräys 6: Maa- ja kallioperän ainekset ovat uusiutumaton luonnonvara, joten niiden käyttö tulee suunnitella kestävän käytön periaatteiden mukaisesti.

Määräys 7: Murskeen tuotantomäärä on hakemuksessa esitetyn mukainen. Vuosittaiseen maksimimäärään lasketaan paikalta louhitusta kiviaineksesta valmistettava murske sekä muualta tuodun kiviaineksen murskausmäärät.

Määräykset 8–10: Toiminnanharjoittajan tulee varmistua, että alueelle vastaanotetaan vain puhdasta maa- ja kiviainesta. Maa-aineksen katsotaan olevan puhdasta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 alemman ohjearvon. Asfaltin osalta materiaalin tulee täyttää ns. MARA-asetuksen raja-arvot. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta toiminta pysyy luvan mukaisena ja mahdolliset ympäristövahingot vältetään. Eri jätejakeet tulee varastoida omissa kasoissaan, jotta ne eivät sekoitu. Kirjanpidossa on eriteltävä maisemointiin ja mullan valmistukseen käytettävät maa-ainekset.  Varastointiaikaa on tarpeen rajoittaa, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jätevarastoja, vaan materiaalit kiertävät kohtuullisessa ajassa hyötykäyttöön. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten varastointiaikaa ei kuitenkaan rajoiteta, sillä niiden hyötykäyttökohde on tiedossa ja maisemointia suoritetaan louhinnan edetessä pidemmän ajan kuluessa. Ylijäämämaita vastaanotettaessa on huomioitava, että vieraslajien, kuten mm. komealupiinin, jättiputken ja jättipalsamin leviäminen estetään.

Määräykset 11–15 on annettu melu- ja tärinähaittojen estämiseksi. Hakijan vastineessa esittämät toiminta-ajat on hyväksytty ns. Muraus-asetuksen (800/2010) mukaisina. Sunnuntaista kuormausta tai kuljetusta ei voida asetuksen mukaan hyväksyä. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille altistuvissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Koska etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteiseen on alle 500 m, tulee tarvittaessa mittauksin varmistaa, ettei melu ylitä määräyksen 13 mukaisia raja-arvoja. Alueella on tehty melu- ja tärinämittaukset vuosina 2018 ja 2019, joten mittauksia ei vaadita automaattisesti toteutettavaksi tämän luvan yhteydessä. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa etukäteen lähimpiä häiriintyviä kohteita ja mahdollisesti muita halukkaita, jotta räjäytys ei tule yllätyksenä.

Määräyksillä 16 ja 17 varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Urakoiden aikana alueella käytettävien kemikaalien käsittely on järjestettävä asianmukaisesti ja vuotoihin on varauduttava huolellisesti. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot. Koneiden kuntoa on tärkeää tarkkailla säännöllisesti öljyvahinkojen välttämiseksi.

Määräys 18 on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Koska alueelle ei ole havaittu kerääntyvän hulevesiä, vaan vedet imeytyvät pääsääntöisesti maaperään, ei määräyksessä edellytetä selkeytysaltaan rakentamista. Ympäristöön päätyvät hulevedet tulee kuitenkin tarvittaessa ohjata riittävän isoon selkeytysaltaaseen, jotta sen läpi kulkevasta vedestä voidaan erottaa kiintoaines ja ehkäistään mm. pintavesien samentuminen ja muut haitat.

Määräyksellä 19 varmistetaan, että alueella mahdollisesti syntyvät käymälä- ja muut jätevedet käsitellään asianmukaisesti.

Määräyksellä 20 estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen ja niiden leviäminen asutusalueille. Pölyä on torjuttava Muraus-asetuksen mukaisesti, koska lähimpään asuinrakennukseen on matkaa alle 500 m.

Määräyksellä 21 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä ja tien kunnossapidosta huolehditaan.

Määräyksillä 22–24 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräykset 25–27: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksellä 28 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 29: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 30: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 31: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun tai haittojen torjunnan osalta.

Määräys 32: Vaikka toiminta-alue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella, siitä ei saa aiheutua haittaa pohjavedelle tai yksittäisten talouksien vedenhankinnalle. Pohjaveden pinnankorkeus tulee selvittää toiminnan alussa ja jatkossa tarvittaessa, jotta voidaan seurata toiminnan vaikutuksia pohjaveteen ja lähimpään talousvesikaivoon.

Määräysten 33 ja 34 mukainen kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 35–37: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu toiminta-alueelta. Alueen turvallisuudesta on huolehdittava mm. jyrkänteiden riittävin suojauksin. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan oleellinen muuttaminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Saapuneet lausunnot ja muistutus on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Jätelaki (646/2011)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana

Korvattavat päätökset 

Tällä päätöksellä korvataan Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan 1.11.2017 (§ 109) Kuljetus Kaukonen Oy:lle kiinteistöille 286-409-6-72 ja 286-409-7-49 myöntämä maa-aines- ja ympäristölupa.

Asetuksen noudattaminen 

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakija esittää, että asetettava maa-aines- ja jätevakuus kattaa myös maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta, eikä erillistä aloitusvakuutta aseteta.

Lupajaosto katsoo, että puhtaan maa- ja kiviaineksen sekä asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto ja käsittely sekä maa-ainestenottotoiminta jo avatulla kallioalueella ja nykyisellä toiminta-alueella voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Hakemuksen mukainen toiminta koskee toiminnan jatkamista alueella, jolla on ollut vastaavaa toimintaa kahden lupakauden ajan. Maa-ainestenoton vaikutukset maisemakuvaan, luonnonolosuhteisiin ja pohjavesiin on ratkaistu aiemman lupaharkinnan yhteydessä. Alueella on myös voimassa olevat maa-aines- ja ympäristöluvat ja kallion louhinta jatkuu jo avatulla kallioalueella. Lupahakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen. 

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuudet määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoston 22.1.2026 hyväksymän maa-ainestaksan (§ 6) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 5) mukaan (tulleet voimaan 23.1.2026).

Luvan käsittelymaksu

Käsittelymaksun määräytyminen

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksuksi tulee 16 535 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kalliokiviaineksen sekä soran ja hiekan osalta määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 109 534 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Jätevakuus

Hakijan on asetettava puhtaiden maa- ja kiviainesten, asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto- ja käsittelytoiminnalle jätteenkäsittelytoiminnan vakuus (YSL 59 §). Hakija esittää jätteenkäsittelyn vakuudeksi 5 000 €. Jätevakuudeksi määrätään 5 000 €, jolla katetaan tarvittaessa kiinteistölle jäävien jätejakeiden siivous ja puhdistetaan alue, mikäli toiminnan loppuessa jätteitä jäisi kiinteistölle hyödyntämättöminä. Vakuuden suuruus perustuu hakijan arvioon varastoitavan jätteen käsittely- ja kuljetuskustannuksista. Summan katsotaan olevan riittävä huomioiden jätteen laatu. Alueen jälkihoidon ja maisemoinnin kustannuksia kattaa osittain myös maa-ainesvakuus.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. (YSL 59–61 §)

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 10 900 € (n. 10 % maa-ainesvakuuden määrästä). Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset.

Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti: 

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Lupa- ja valvontavirasto

Kymenlaakson liitto

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Muistuttaja

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja vs. ympäristötarkastaja Pilvi Koivisto, puh. 020 615 9291, pilvi.koivisto(at)kouvola.fi

Vt rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää 

1. myöntää Kuljetus Kaukonen Oy:lle maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon, kallionlouhintaan ja murskaukseen sekä puhtaiden maa- ja kiviainesten, asfaltin ja hiekotussepelin vastaanotto- ja käsittelytoimintaan kiinteistöillä 286-409-6-72 ja 286-409-7-49 esityksen mukaisesti. 
2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. 

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös: