Teknisen lautakunnan lupajaosto 08.04.2026 § 36

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Kymenlaakson Jäte Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee Kuusaantien lajitteluaseman toimintaa Kouvolan Kasarminmäellä kiinteistöllä RN:o 286-2-2080-1, osoitteessa Kuusaantie 5, 45130 Kouvola. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Uuden lajitteluaseman alueella ei käsitellä jätteitä, vaan vastaanotettavat jätteet kuljetetaan muualle käsiteltäviksi. Asema on tarkoitettu pienten, lajiteltujen materiaalien vastaanottoon. Asemalla otetaan vastaan energia-, puu-, kivi-, kaatopaikka- ja puutarhajätettä, saniteettiposliinia, asbestia, lajittelematonta jaetta sekä paperia, pahvia, pakkauslasia, pakkausmuovia, metallia, poistotekstiilejä, haketuskelpoisia risuja, kotitalouksien vaarallisia jätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua, kestopuuta, kovia muoveja, kipsijätettä, kattohuopaa, tasolasia ja huonekaluja yhteensä 15 000 t/a. Toiminnoista on tehty riskinarviointi ja toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten arviointi. Arvioinnin mukaan ympäristövaikutusten, kuten melun tai pölyn muodostuminen ovat vähäisiä ja ne saadaan minimoitua lajitteluaseman toimintojen suunnittelulla ja siivouksella. Normaaliolosuhteissa toiminta ei aiheuta riskiä ympäristölle. Lajitteluasema palvelee pääasiassa Kouvolan alueen kotitalouksia, mutta myös muita alueen pienasiakkaita. Aseman on suunniteltu olevan avoinna ma–pe klo 8–20 sekä lauantaisin klo 9–15. Lisäksi asemalla otetaan käyttöön itsepalvelutoiminnat, jotka voivat mahdollistaa laajemmat käyttöajat, erityisesti viikonloppuisin. Yöaikaisia itsepalveluaikoja ei ole tarkoitus toteuttaa. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta, päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 25.11.2025 ja hakemusta on täydennetty 17.3.2026.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 10.12.2025–9.1.2026. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 10.12.2025. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta sekä Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2. kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Kymenlaakson Jäte Oy

Ekokaari 50

46860 Keltakangas

Y-tunnus: 1093000-9

Yhteyshenkilö: -------------------------------- -------------------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti

Lupahakemus koskee jätteiden lajitteluaseman toimintaa Kouvolan Kasarminmäellä, osoitteessa Kuusaantie 5, 45130 Kouvola kiinteistöllä 286-2-2080-1. Kyseessä on uusi toiminta.

Kiinteistön omistaa Kouvolan kaupunki.

Lupavelvollisuus

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun jätettä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 f mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikan tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikan ympäristöluvan, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 c mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireilletulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 25.11.2025. Hakemukseen on saatu pyynnöstä täydennystietoja 17.3.2026.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on uusi toiminta, jolle haetaan ympäristölupaa.

Alueen kaavoitustilanne

Kouvolan asemakaavassa lajitteluasema sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lajitteluaseman pohjoispuolella on suojaviheralue (EV), jonka pohjoispuolella on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Lajitteluaseman koillispuolella oleva alue on lähivirkistysalue (VL) ja itäpuolella on palvelurakennusten korttelialue (P). Kuusaantien eteläpuolella sijaitsee teollisuus- ja toimistorakennusten sekä edellisiin liittyvää liiketoimintaa ja varastointia palvelevien rakennusten korttelialue (TK-5).

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Kuusaantien lajitteluasema tulee sijaitsemaan Kouvolan kaupungin Kasarminmäen kaupunginosassa, n. 2 km Kouvolan keskustasta länteen. Lajitteluasema sijoittuu Kouvolan kaupungilta vuokratulle kiinteistölle 286-2-2080-1.

Lajitteluaseman lähiympäristö on suurelta osin ihmistoiminnan muokkaamaa. Aseman pohjoispuolella sijaitsee KSS Energia Oy:n Hinkismäen maakaasuvoimalaitos ja itäpuolella on Parik-säätiön Ekomaa Kierrätyskeskus. Lajitteluasema rajautuu etelässä Kuusaantiehen ja länsipuolella on junarata (Savonrata), jonka toisella puolella sijaitsee marketalue.

Lähin asuinkiinteistö sijaitsee n. 250 m:n etäisyydellä lajitteluaseman sisääntulotiestä itään. Lähimmät herkät kohteet, kuten koulut, sijaitsevat 1 km:n etäisyydellä Kaunisnurmella.

Kallioperä, maaperä ja pohjavesi

Alue sijoittuu Salpausselän harjanteelle, jonka maaperä on pääosin karkearakeista maalajia.

Hinkismäen entisen kaatopaikan, tai oikeammin sen eteläpuolella sijainneen entisen Tie- ja Vesihallituksen varikon ulkovarastoalueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuosien kuluessa useaan otteeseen. Kymenlaakson Jäte Oy on tutkinut maaperää viimeisimmän kerran vuonna 2025. Ko. tutkimusten perusteella alue sopii lajitteluasematoiminnalle hyvin, eikä estettä rakentamiselle ole.

Lajitteluasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on n. 2,8 km:n etäisyydellä lajitteluaseman rajasta luoteeseen sijaitseva Huuhkajavuori (0530604, 2-luokka).

Kasvillisuus, eläimistö ja kulttuuriperintö

Luontoselvitysten mukaan alueella ei ole havaittu uhanalaisia kasvilajeja tai niiden potentiaalisia elinympäristöjä. Alueella ei myöskään ole tiedossa olevia muinaismuistolain mukaisia kiinteistä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä.

Toiminnan kuvaus

Kuusaantien lajitteluasema palvelee pääasiassa Kouvolan talousalueen kotitalouksia, mutta myös muita alueen pienasiakkaita. Asema on tarkoitettu pienten (1–2 m3), lajiteltujen materiaalien vastaanottoon. Kuusaantien lajitteluasema tulee olemaan sekä kävijämäärältään että vastaanotettavien materiaalien määrän osalta Kymenlaakson Jäte Oy:n asemista suurin.

Lajitteluasemalla ei tehdä sinne tuotujen materiaalien jatkokäsittelyä. Laitoksen nimenä ”lajitteluasema” viittaa asiakkaan mahdollisuuteen lajitella tuomansa materiaalit jättövaiheessa asemalla, tai useimmiten jo etukäteen.

Lajitteluasemalla tullaan vastaanottamaan energia-, puu-, kivi-, kaatopaikka- ja puutarhajätettä, saniteettiposliinia, asbestia, lajittelematonta jaetta sekä paperia, pahvia, pakkauslasia, pakkausmuovia, metallia, poistotekstiilejä, haketuskelpoisia risuja, kotitalouksien vaarallisia jätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua, kestopuuta, kovia muoveja, kipsijätettä, kattohuopaa, tasolasia ja huonekaluja yhteensä enintään 15 000 tonnia vuodessa siten, että kokonaisjätemäärä on ilmoitettu yläkanttiin, siltä varalta, että yksittäinen jätemäärä poikkeuksellisesti ylittäisi oman lupamääränsä. Materiaalit kuljetetaan jatkokäsittelyyn tai hyödynnettäviksi käsittelyluvat omaaville toimijoille, joiden kanssa Kymenlaakson Jäte Oy:llä on voimassa olevat sopimukset. Asemalle vastaanotettavien jätejakeiden määrät on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Lajitteluasemalle vastaanotettavien jätejakeiden määrät

Lajitteluasemalla vastaanotettavat asbestijätteet lajitellaan kannelliseen, lukittavaan konttiin, jolloin asiakkaat eivät pääse käsiksi asbestijätteisiin. Itsepalveluaikoina ei vastaanoteta vaarallisia jätteitä eikä asbestia ollenkaan.

Toiminta-aika

Lajitteluaseman on suunniteltu olevan avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–20 sekä lauantaisin klo 9–15. Lisäksi asemalla otetaan käyttöön itsepalvelutoiminnot, jotka saattavat mahdollistaa em. laajemmat käyttöajat, erityisesti viikonloppuisin. Tarkoituksena ei ole toteuttaa itsepalveluaikoja yöaikaan. Varsinaisia lopullisia päätöksiä aukioloajoista ei ole tehty vielä hakemusvaiheessa.

Polttoaineet ja kemikaalit

Lajitteluasemalla on työkoneita ja sinne tullaan sijoittamaan niille tarvittava tankkauspiste. Tankkauspisteelle ei ole luvan hakuvaiheessa vielä suunniteltu tarkkaa sijaintia asemapiirroksessa, mutta piste tulee sijoittumaan lähelle konesuojaa. Asemalle tulee kevytpolttoöljysäiliö, esim. kontissa oleva. Säiliöt tarkastetaan vaadituin määräajoin ja niillä on vaatimusten mukaiset vuotoaltaat.

Asiakkailta vastaanotettuja kemikaaleja säilytetään vaarallisille jätteille rakennetuissa tiloissa. Käytössä ovat asianmukaiset valuma-altaat. Lajitteluaseman ATEX-luokitellun tilan räjähdyssuojausasiakirjoja säilytetään asemalla.

Lajitteluaseman käyttöön tarkoitettuja kemikaaleja säilytetään asianmukaisessa kemikaalikaapissa. Ko. kaapista löytyvät myös työkäyttöön hankittujen kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Tavarantoimittaja seuraa kemikaalikulutusta ja toimittaa uusia kemikaaleja kulutuksen mukaan.

Liikennöinti

Lajitteluaseman liikennettä ohjataan opastein. Vastaanotettavien materiaalien keräysvälineet merkitään selkeästi kirjallisesti, kuvakkeella sekä numerolla. Liikenne on suunniteltu siten, että asiakas ei joudu peruuttamaan asioidessaan asemalla. Asiakkaiden risteävää liikennettä on pyritty minimoimaan ja raskaanliikenteen ajoreitit ovat erillään asiakasliikenteestä.

Ympäristövaikutukset

Maisema

Lajitteluasema sijoittuu Kouvolan kaupungin entiselle varikkoalueelle, joten lajitteluaseman rakentaminen ei vaikuta merkittävästi maisemaan. Asema on aidattu ja henkilöstö huolehtii alueen siisteydestä, joten roskaantuminen ei suuresti vaikuta ympäristöön. Jätteet vastaanotetaan vain niille tarkoitettuihin keräysvälineisiin.

Viemäröinti ja vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen

Pintavedet johdetaan lajitteluaseman alueelta hallitusti hiekanerotuskaivon ja öljynerotuskaivon kautta hulevesiviemäriin. Pohjaveteen lajitteluaseman toiminnalla ei ole vaikutusta.

Jätteet vastaanotetaan niille varatuille lavoille ja kontteihin sekä asfaltoituihin looseihin, joten sadeveden mukana ei huuhtoudu tai suotaudu ympäristöön aineita, jotka aiheuttaisivat pilaantumisen vaaraa.

Päästöt ilmaan

Hiekoitushiekan keväinen poistaminen lajitteluaseman alueelta voi aiheuttaa hetkellistä pölyämistä, mutta se pyritään tekemään silloin, kun alueella ei ole asiakkaita. Hiekanpoistossa hyödynnetään myös ilmankosteutta tai tarvittaessa kastelua. Toiminnasta ei näin ollen muodostu merkittäviä päästöjä ilmaan.

Melu ja tärinä

Alueella työskentelevistä koneista sekä täysien jätelavojen nostamisesta ja vaihtolavojen toimittamisesta voi aiheutua melua. Toiminta-ajoilla ja -tavoilla voidaan vaikuttaa melun määrään. Toiminnasta ei kuitenkaan synny merkittävää melua tai tärinää ympäristöön.

Alueella on lajitteluaseman lisäksi muita kiertotalouteen liittyviä toimintoja ja toimijoita, jotka vaikuttavat alueen ääniympäristöön. Lisäksi lähialueella on melko vilkas tieliikenne (Kuusaantie). Lajitteluaseman länsipuolella kulkee Savonrata, joka aiheuttaa raideliikennemelua ja mahdollisesti myös tärinää lähiympäristöön.

Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Hakija ei ole toimittanut jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa.

Liikenne

Vuositasolla lajitteluasemalla tullee asioimaan pääosin henkilöautoliikennettä n. 100 000 kertaa vuodessa (9 350 krt/kk). Muu alueelle suuntautuva henkilöautoliikenne on pääosin lajitteluaseman henkilökunnan päivittäistä työmatkaliikennettä. Raskasta kuljetuskalustoa asemalle ajetaan jätelavojen ja jätekonttien vaihtamisen yhteydessä. Raskasliikenne operoi lajittelualueella eri alueella kuin pientuojat. Pääosa liikenteestä tapahtuu aseman aukioloaikoina arkisin klo 8–20 ja lauantaisin klo 9–15. Liikenteen vuodenaikaisvaihtelut ovat suuria ja määrällisesti eniten liikennettä on huhtikuusta lokakuuhun.

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Mahdollisia ympäristöriskejä ovat esimerkiksi tulipalo, kemikaalionnettomuus ja ajoneuvokolari. Häiriötilanteita ja onnettomuuksia varten lajitteluasemalla on imeytysaineita, joilla voidaan estää päästöt pintavesiin ja viemäriin. Onnettomuuksien estämiseksi asemalle on laadittu huolto- ja kunnossapito-ohjeet ja häiriötilanteita varten on tehty hätävalmiusohjelma.

Lajitteluasema lisätään Kymenlaakson Jäte -konsernin tuholaistorjuntasuunnitelmaan. Mahdollisia tuhoeläimiä torjutaan suunnitelmallisen ja säännöllisen myrkyttämisen ja loukuttamisen lisäksi jätteiden asianmukaisella vastaanottamisella. Jätteet vastaanotetaan vaihtolavoille, joiden tyhjennys on järjestelmällistä, ja esimerkiksi syksyisin, jolloin haravointijätettä toimitetaan asemalle suurempia määriä, kyseinen jäte lastataan tarvittaessa looseista katetuille lavoille.

Normaaliolosuhteissa toiminta ei aiheuta kohonnutta riskiä ympäristölle.

Mahdolliset häiriötilanteet on otettu huomioon ympäristövaikutuksia arvioitaessa ja hakija on esittänyt ne ympäristöhakemuksensa liitteessä seuraavasti:

Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin eivät olet todennäköisiä, koska piha on asfaltoitu ja sen kuntoa tarkkaillaan. Lisäksi alueella on imeytysainetta ja kaivonsulkuvälineet vahinkojen varalle. Alueella muodostuvien vesien laatua myös seurataan. Hajuhaitat eivät ole todennäköisiä. Lievää hajua voi muodostua esim. puutarhajätteistä kausiluontoisesti. Roskaantuminen on hetkellistä, ja sitä estetään lajittelun ja siivouksen avulla. Aidattu alue pitää ympäristön siistinä. Tulipalot ovat epätodennäköistä. Alueella on sammuttimia saatavilla ja pelastussuunnitelma laaditaan. Kemikaalionnettomuus on epätodennäköinen. Kemikaalien oikeanlainen pakkaaminen ja käsittelyä on tärkeää. Kolaritilanteet ovat estettävissä liikennejärjestelyin. Ilkivaltaa torjutaan valvontakameroilla, aitaamalla alue ja järjestämällä vartiointi. Koneiden ja laitteiden aiheuttamaa riskiä hallitaan siten, että huolto ja kunnossapito ovat avainasemassa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Hakija ei ole esittänyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä toiminnassaan.

Tarkkailu ja raportointi

Kymenlaakson Jäte Oy esittää, että Kuusaantien lajitteluaseman vesinäytteenotto toteutetaan vastaavasti, kuten Ahlmaninien jäteaseman näytteenotto, eli joka toinen vuosi. Kuusaantien lajitteluasemaa vastaavan toiminnan Ahlmanintien jäteasemalla ei ole analyysitulosten perusteella havaittu vaikuttavan merkittävästi ympäristöön. Lajitteluaseman näytteenottopisteen sijainti on hiekanerotuskaivon ja öljynerotuskaivon jälkeen ja vesistä tutkitaan kiintoaine, CODcr, BOD7ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi sekä öljyhiilivedyt.

Hakija on kartoittanut Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n avulla lajitteluaseman lähiympäristön mahdollisen pintavesipisteen sijainnin määrittämiseksi. Alueella ei ole virtaavia ojia, jotka sopisivat aseman ympäristön tilaa kuvaaviksi pintavesipisteiksi.

Lajitteluaseman viranomaisraportointi tehdään vuosittain YLVA-palvelussa.

Kymenlaakson Jäte -konsernilla on oma ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka on koostettu mm. konsernin ympäristölupien lupamääräyksistä, joissa velvoitetaan toiminnan seurantaan ja tarkkailuun. Lajitteluaseman tarkkailu tullaan lisäämään kyseiseen tarkkailuohjelmaan.

Kymenlaakson Jäte -konsernilla on sertifioitu ISO 14 001 -standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä vuodesta 2007, ISO 9 001 laadunhallintasertifikaatti vuodesta 2009 sekä ISO 45 001 -standardin mukainen työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä vuodesta 2024 lähtien. Viimeisin ulkoinen auditointi on ollut 2.–5.6.2025. Konsernin toimintajärjestelmä sisältää mm. riskienhallintaa, toiminta- ja työohjeita. Ulkopuolinen auditoija katselmoi järjestelmän vuosittain, minkä lisäksi toteutetaan myös sisäisiä arviointeja konsernin oman henkilökunnan toimesta.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksen johdosta ei ole katsottu tarpeelliseksi käydä tarkastuksella. Hakijan kanssa on järjestetty neuvottelu liittyen ympäristölupahakemukseen ja aiheesta on ollut sähköpostikirjeenvaihtoa.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta sekä Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ilmoittanut 17.12.2025, ettei se anna lausuntoa ympäristölupahakemuksesta.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 14.1.2026 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Lajitteluasemalla etenkin suoraan maassa olevat puutarhajätekasat voivat tarjota ihanteellisia pesimäpaikkoja jyrsijöille. Näin ollen on tärkeää, että jyrsijöiden esiintymistä tarkkaillaan jatkuvasti ja tuhoeläintorjuntaa tehdään tarvittaessa.

Lajitteluaseman alueella työskentelevistä koneista sekä täysien jätelavojen noutamisesta ja vaihtolavojen toimittamisesta voi aiheutua melua. Meluhaittoja aiheuttavat toiminnot tulee ajoittaa päiväaikaan (klo 07–22). Erityisesti kovaääniset kolahdukset voivat aiheuttaa meluhaittaa lähiasutukselle.

Kymenlaakson pelastuslaitos on 20.1.2026 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Alueen suunnittelussa tulee huomioida pelastustoiminnan edellytykset, kuten pelastusteiden riittävyyden ja pelastuslaitoksen nostolavayksikön vaatimat mitoitukset. Nostolavayksikön käyttö voi olla tarpeen pelastus- ja sammutustyössä.

Alueelle on hyvä olla kaksi toisistaan riippumatonta reittiä, jotta kohde on mahdollista tavoittaa nopeasti onnettomuustilanteessa. Reitit mahdollistavat myös tehokkaan pelastustoiminnan esim. lisäveden saannin osalta.

Mikäli Kuusaantielle asennetaan liikennevalot, on ne sisällytettävä liikennevaloetuusjärjestelmä HALI:in piiriin. HALI tekee hälytysajoista turvallisempaa ja nopeampaa purkamalla ajoneuvojonot risteyksestä ennen hälytysajoneuvojen saapumista ja tarjoamalla niille automaattisesti vihreän valon menosuuntaan.

Jätteenkäsittelyssä tulee huomioida itsesyttymisriski, erityisesti kompostoitavan jätteen osalta.

Mikäli kohteeseen tulee polttoaine- tai kemikaalisäiliöitä, on ne merkittävä asianmukaisin varoitusmerkinnöin, jotta ne ovat helposti tunnistettavissa onnettomuustilanteissa.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että mahdollisen kemikaalivuodon sattuessa kemikaalit eivät pääse maaperään, vesiin tai viemäriin. Lisäksi vuoto tulee voida kerätä talteen mahdollisimman lähellä vuotokohtaa. Kohteessa on oltava vahinkoja varten alkutorjuntavälineet.

Muistutukset ja mielipiteet

Ympäristölupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 9.2.2026 päivätyllä kirjeellä varattu mahdollisuus antaa vastineensa hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin. Hakija on 18.2.2026 saapuneessa vastineessaan Kouvolan kaupungin terveysvalvonnan ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausuntoihin todennut mm. seuraavaa:

Jätteet vastaanotetaan vaihtolavoille, joiden tyhjennys on järjestelmällistä ja esimerkiksi syksyisin, kun haravointijätettä toimitetaan lajitteluasemalle suurempia määriä, haravointijäte lastataan tarvittaessa looseista katetuille lavoille. Aseman henkilökunta ilmoittaa mahdollisista jyrsijähavainnoista työnjohdolle, jolloin tuholaistorjuntaa voidaan toteuttaa ns. täsmäiskuna.

Lajitteluasema lisätään Kymenlaakson Jäte -konsernin tuholaistorjuntasuunnitelmaan. Mahdollisia tuhoeläimiä torjutaan suunnitelmallisen ja säännöllisen myrkyttämisen ja loukuttamisen lisäksi jätteiden asianmukaisella vastaanottamisella.

Alueella työskentelevistä koneista sekä täysien jätelavojen nostamisesta ja vaihtolavojen toimittamisesta voi aiheutua melua. Toiminnasta ei synny kuitenkaan merkittävää melua ympäristöön. Meluhaittoja aiheuttavat toiminnot pyritään ajoittamaan klo 7–22 välille.

Alueen saavutettavuudesta ja liikennejärjestelyistä vastaa Kouvolan kaupunki. Kymenlaakson Jäte Oy vastaa lajitteluaseman liikennejärjestelyistä ja niissä on huomioitu, että alueelle on tulossa kolme eri liittymää; huoltoliikenteelle oma liittymä, alueen sisääntuloliittymä sekä alueen ulosajolle oma liittymänsä.

Alueen rakentaminen on rakentamisluvan alaista. Rakentamisluvasta on pelastuslaitoksella mahdollisuus lausua erikseen.

Kuusaantielle mahdollisesti asennettavat liikennevalot sekä muut alueen saavutettavuuteen liittyvät liikennejärjestelyt kuuluvat Kouvolan kaupungin vastuulle. Näin ollen liikennevalojen sisällyttäminen liikennevaloetuusjärjestelmä HALI:in piiriin ei ole Kymenlaakson Jäte Oy:n vaikutusvallan alla. Yhtiö on kuitenkin varmistanut asian Kouvolan kaupungilta ja saadun tiedon mukaan Kuusaantien lajitteluaseman liikennevalot tullaan lisäämään liikennevalojärjestelmän piiriin.

Kymenlaakson Jäte Oy huomioi jätteen itsesyttymisriskin jätejakeiden riittävän nopealla kierrolla, eli esim. kompostoitavan jätteen osalta lavojen säännöllisellä vaihtorytmillä pystytään pienentämään itsesyttymisen mahdollisuutta. Alueella ei kompostoida jätteitä.

Käytettävät kemikaalit ja myös vastaanotettavat vaaralliset jätteet säilytetään valuma-altaalla varustetuissa tiloissa. Samoin polttoainesäiliöt on varustettu valuma-altailla. Lajitteluasemalle hankittavien polttoaine- tai kemikaalisäiliöiden merkitseminen tehdään asianmukaisesti. Kenttäalue asfaltoidaan ja sadevedet ohjataan öljynerotuskaivojen kautta jätevedenpuhdistamolle.

Kymenlaakson Jäte Oy varautuu kemikaalivuotoihin riittävällä määrällä imeytysaineita ja -materiaalia sekä kaivonsulkumatoilla. Onnettomuuksien estämiseksi lajitteluasemalle on laadittu huolto- ja kunnossapito-ohjeet ja häiriötilanteita varten on tehty jäteasemien hätävalmiusohjelma.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Yleismääräykset

1. Lajitteluasemalla saa vastaanottaa ja välivarastoida hakemuksen mukaisia jätteitä yhteensä enintään 15 000 tonnia vuodessa. Mahdollisten uusien jätejakeiden vastaanotosta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen vastaanoton aloittamista valvontaviranomaiselle. (YSL 52 ja 58 §)
2. Vaarallisten jätteiden, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kestopuun varastointimäärä saa olla yhteensä enintään 50 tonnia kerrallaan. (YSL 52 ja 58 §)
3. Lajitteluasemalla ei saa tehdä jätteiden käsittelyä, kuten esim. haketusta, murskausta tai paalausta. (YSL 52 ja 58 §)

Jätteiden vastaanotto ja varastointi sekä laitosalue

4. Asiakkaiden ohjauksesta ja opastuksesta oikeanlaiseen jätteiden lajitteluun on huolehdittava mm. neuvonnalla, kyltityksillä ja viestinnällä. Alueen tulee olla jaettu selkeästi ja eri jätejakeet on pidettävä erillään. Jätteet tulee varastoida lavoilla, konteissa tai vastaavissa. Jätteet tulee toimittaa jatkokäsittelyyn säännöllisesti siten, etteivät kertavarastointimäärät ylity. Mikäli vastaanotettavien jätteiden mukana tulee muita kuin sallittuja jätteitä tai muuta haitallista ainetta, on nämä viipymättä otettava erilleen muista jätteistä ja toimitettava asianmukaisesti pakattuina laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon tai jäte on palautettava haltijalle. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13, 15, 17 ja 29 §, VNA 978/2021)
5. Itsepalvelutoiminnan toteuttamisesta tulee toimittaa suunnitelma Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaisen hyväksyttäväksi vähintään kolme (3) kuukautta ennen kyseisen toiminnan aloittamista. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13, 15, 17 §)
6. Vaaralliset jätteet on säilytettävä nestetiiviissä, katetussa, lukittavassa tilassa, erillään muista jätteistä, kullekin jätejakeelle tarkoitetuissa tiiviissä astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee varastoida suoja-altaan päällä tai tiiviillä, reunoiltaan korotetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototilanteissa nesteet saadaan kerättyä talteen. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään sama kuin suurimman säiliön tilavuus. Sähkö- ja elektroniikkaromu on varastoitava katetuissa varastokonteissa, jotka on varustettu tiiviillä suojakaukalolla. Asbestijätteen vastaanotto tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle ja ihmisille. Vaarallisten jätteiden astioissa tulee olla merkintä astian sisällöstä sekä tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat ja jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15–17 ja 121 §, VNA 978/2021, VNA 519/2014 liite 4)
7. Lajitteluaseman toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista tai merkittävää viihtyisyyshaittaa lähiympäristöön. Piha-alue on pidettävä siistinä siten, että kulkeminen on esteetöntä ja kuormaaminen ja muu toiminta on turvallista. Mikäli toiminnasta aiheutuu lähiympäristön roskaantumista, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siivouksesta. Alueen tulee olla aidattu ja asiaton pääsy lajitteluasemalle aukioloaikojen ulkopuolella tulee estää. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 ja 73 §)

Päästöt vesistöön, viemäriin ja maaperään

8. Lajitteluaseman toiminnasta ei saa aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Lajitteluaseman alueella syntyvät hulevedet on kerättävä ja johdettava alueelta pois siten, ettei niiden mukana pääse alueen ulkopuolelle esim. puuainesta tai merkittävää määrää kiintoainesta. Myös mahdollisten tulipalon sammutusvesien keräily ja käsittely on suunniteltava siten, etteivät sammutusvesien sisältämät kemikaalit pääse maaperään. Pinnoitteiden kuntoa on tarkkailtava ja halkeamat ja muut mahdolliset vauriot on korjattava välittömästi. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)

Polttoaineet ja kemikaalit

9. Polttoaineita ja muita kemikaaleja on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle, terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Tankkauspaikka tulee sijoittaa päällystetylle alustalle, joka on viemäröity öljynerottimeen. Polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai se tulee sijoittaa suoja-altaaseen, joka on katettu tai sadevesien kertyminen altaaseen on muulla tavoin es-tetty. Työkoneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä ensisijaisesti tarkoitukseen varatussa tilassa, joka on viemäröity öljynerottimen kautta. Mikäli muualla laitosalueella joudutaan tekemään koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja. Laitoksen toiminnassa käytettävät kemikaalit on säilytettävä niille tarkoitetussa katetussa, tiivispohjaisessa ja lukittavassa varastossa, suoja-altaassa tai viemäröimättömässä, reunakorotetussa tilassa. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoit-tavan astian mukaan. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

Päästöt ilmaan

10. Toiminnasta ei saa aiheutua viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Pölyämistä on torjuttava tarvittaessa kastelemalla. Pölyntorjunnassa on kiinnitettävä huomiota kenttäalueen ja kulkuväylien puhtaanapitoon. Jätteiden keräysvälineet ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa peitettävä pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi. (YSL 7 ja 52 §, JäteL 13 ja 72 §, NaapL 17 §)

Melu

11. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa ylittää lähimmillä asuinalueilla päivällä klo 7–22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22–7 keskiäänitasoa 50 dB (LAeq). Laitok-sen melupäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä ja meluavat toiminnot, kuten vaihtolavojen siirrot tulee pyrkiä ajoittamaan klo 7–22 ma–pe päiväaikaan. (YSL 7 ja 52 §, VNp 993/1992)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on aina oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta, alkusammuttimia ja muuta torjuntakalustoa sekä näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Henkilöstön kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöllisesti. Maahan päässeet polttoaineet, kemikaalit tai muut vuodot on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14–17 ja 52 §, JäteL 120 §)
13. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14–17, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

14. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei siitä mahdollisessa vahinkotilanteessa aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella käsiteltävien jätteiden lisäksi muun jätteen syntyä tulee ehkäistä ja syntyvä jäte tulee lajitella ja toimittaa säännöllisesti etusijajärjestyksen mukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. (YSL 7, 15–17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15 ja 29)
15. Toiminnalla on oltava vastuuhenkilö, joka vastaa laitoksen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 8, 52 ja 62 §, JäteL 12, 13 ja 122 §)
16. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa par-haan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu ja raportointi

17. Toiminnanharjoittajan tulee laatia jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma ja esittää se lupaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista ja se on pidettävä ajan tasalla. (JäteL 120 §, JäteA 41 §)
18. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitosalueelta pois johdettavien hulevesien laatua. Laitosalueelta kertyvistä valumavesistä on otettava öljynerottimen jälkeen näytteet vähintään kerran vuodessa. Tarkkailusta tulee toimittaa tarkkailusuunnitelma Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaisen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyttää asiantuntijaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66 §)
19. Lajitteluaseman toimintaa on tarkkailtava ja siitä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- vastaanotetut ja käsitellyt jätteet: laatu, määrä, ajankohta ja alkuperä

- edelleen toimitetut jätteet/materiaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet: laatu, määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat sekä siirtoasiakirjat

- alueella varastoituna olevien materiaalien laatu ja määrä kalenterivuoden lopussa

- tiedot ja todistukset öljynerotuskaivojen tarkkailusta, tyhjennyksistä ja huolloista

- toiminnan muutokset

- ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

- tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä toimintaa koskevista valituksista.

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä YLVA-järjestelmän kautta. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

20. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toi-minnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)
21. Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristön-suojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueella tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 52, 62 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1. Laitoksella käsiteltävät jätteet, niiden vastaanotto- ja kerta-varastointimäärät sekä muut toiminnot ovat hakemuksen mukaiset.

Määräys 2. Kotitalouksien vaarallisille jätteille, sähkö- ja elektroniikkaromulle ja kestopuulle on määräyksessä erikseen asetettu suurin sallittu yhteenlaskettu kertavarastointimäärä, sillä kunnan viranomainen voi käsitellä ympäristöluvan näiden jätteiden varastointipaikalle, kun varastointikapasiteetti on enintään 50 t.

Määräys 3. Lajitteluaseman ympäristölupa sallii ainoastaan jätteen vastaanotto- ja välivarastointitoiminnan. Jätteen käsittely on kiellettyä, koska sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ei ole tässä ympäristöluvassa huomioitu.

Määräykset 4 ja 5. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä siitä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan. Vastaanotto on järjestettävä siten, että jätteiden lajittelusta ja alueen siisteydestä ja turvallisuudesta huolehditaan, eikä lajitteluasemalle päädy jätteitä, joita siellä ei ole lupa vastaanottaa. Kerrallaan varastoitavien jätteiden määrät on pidettävä alueen kapasiteetin mukaisina toimittamalla jätteet jatkokäsittelyyn riittävän usein.

Määräykset 6 ja 8 vastaanotettavien vaarallisten jätteiden varastoinnista, polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista, tankkauksista ja huolloista sekä hulevesistä on annettu maaperän- sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi.

Määräys 6. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastoinnista on tarpeen antaa määräys siitä aiheutuvien riskien vähentämiseksi. Määräys perustuu VNA 519/2014 liitteen 4 varastointipaikkaa, väliaikainen varastointi mukaan lukien, koskeviin vaatimuksiin. Asetuksen mukaan läpäisemätön pintakerros ja säänkestävä kate vaaditaan tarkoituksenmukaisille alueille. On katsottu, että suuria, lähes pelkkää metallia sisältäviä kodinkoneita voidaan lyhytaikaisesti varastoida myös kattamattomina edellyttäen, että ne toimitetaan jatkokäsittelyyn riittävän usein. Kaikki muut sähkö- ja elektroniikkalaitteet tulee aina varastoida katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa.

Määräys 7 on tarpeen roskaantumisen ja muun epäsiisteyden sekä viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi. Estämällä asiattomien pääsy alueelle voidaan välttää myös mahdolliset ilkivaltatapaukset.

Määräys 10. Pölyämisen estämisestä on annettu määräys, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, lähiympäristön epäsiisteyttä eikä pöly- tai roskaantumishaittoja myöskään jätteiden kuljetuksen aikana.

Määräys 11. Lähimmille asuinalueille toiminnasta aiheutuvan melun raja-arvoiksi on määritelty VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyisyyshaittaa, mutta meluvaikutukset, kuten konttien ja lavojen siirtelystä aiheutuvat kolahdukset ym. on pyrittävä minimoimaan.

Määräykset 12 ja 13. Poikkeustilanteita varten on tarpeen antaa määräyksiä, jotta ympäristö- ja terveysvahingot rajataan mahdollisimman pieniksi. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen, jotta mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä toimenpiteet niiden estämiseksi ja torjumiseksi voidaan määritellä. Lupamääräyksellä varmistetaan myös tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarana aiheutua haittaa.

Määräykset 14, 15 ja 16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tästä syystä lajitteluasemalle on tarpeen nimetä vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisen tiedonsaannin valvontaa varten. Toiminnanharjoittajan on pyrittävä kaikessa toiminnassaan vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräykset 17, 18 ja 19. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Jätelain 120 §:n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma vaaditaan, koska hakemuksesta puuttui yksityiskohtainen selvitys jätteiden käsittelystä. Suunnitelma tulee pitää ajan tasalla.

Määräykset 20 ja 21. Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvon-nallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm., ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Ympäristöterveydenhuollon ja pelastuslaitoksen lausunnot on huomioitu ympäristöluvan valmistelussa soveltuvin osin.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (519/2014)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta olennaisesti muuttuu, on sille haettava uutta ympäristölupaa. Luvan muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n mukaisissa tilanteissa. (YSL 87 ja 89 §)

Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jä-telain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 § 261 hyväksymän ympäristönsuojeluviran-omaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

Taksan 3 §:n mukaiset käsittelymaksut ovat seuraavat: ”Muu jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely”, 3 400 € ja ”Kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka”, 3 400 €.

Taksan 5.4 kohdan mukaisesti lupahakemuksen käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalleimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen perusmaksuista, eli: 3 400 € + 0,5 x 3 400 € = 5 100 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n 1 momentin mukaisen toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta päätöksestä ja vakuusasian käsittelystä lupapäätöksen yhteydessä peritään 250 € lisämaksu.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 5 100 € + 250 € = 5 350 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset.

Hakemuksessa hakija on esittänyt, että vakuuden asettaminen ei ole tarpeen toiminnan luonteesta johtuen. Lajitteluasemalla jätteet kerätään hallitusti lajiteltuina pieninä määrinä kerrallaan. Lajitteluaseman toiminta perustuu pohjimmiltaan kunnan velvollisuuteen järjestää jätehuoltopalvelua, joka sisältää alueellisten vastaanottopaikkojen ylläpidon. On epätodennäköistä, että kunnallinen jätehuolto loppuisi siten, ettei alueella olevista jätteistä pystyttäisi huolehtimaan.

Hakijalta on hakemuksen käsittelyn aikana kuitenkin pyydetty ehdotus jätevakuuden määrästä. Hakija on 17.3.2026 ilmoittanut, että vastaanotettavat materiaalit soveltuvat pitkälti kierrätettäviksi sekä hyödynnettäviksi energiana tai maanrakennuksessa. Ehdotuksessa on esitetty summat, joilla katetaan jätteiden käsittely ja/tai toimittaminen hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Jätteet on jaoteltu hyödyntämistavan mukaan ja vakuusehdotus on laskettu kertavarastointimäärien mukaan.

Taulukko 2. Hakijan esittämä ehdotus vakuudeksi jätejakeittain

Metallille ja lasille ei esitetä vakuutta, koska niillä on myyntiarvoa. Risuille ja puujätteelle ei esitetä asetettavan erillistä jätehuollon vakuutta, koska niistä valmistetaan hakettamalla myyntikelpoista biopolttoainetta, jolla on myyntiarvoa. Vakuutta ei myöskään esitetä tuottajavastuiden piirissä oleville jätejakeille. Toiminnan päättyessä jätteiden poiston jälkeen alueelle ei jää ennallistamis- tai jälkitarvetarkkailutarvetta, josta aiheutuisi kustannuksia ja joille tulisi asettaa vakuus.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi määrätään 10 000 €.

Vakuuden arvioidaan olevan riittävä huomioiden toimintapaikka, käsiteltävän jätteen määrä ja laatu sekä jätteen mahdollisesta käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa luvan voi-massaoloaikana, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutosten tai muiden seikkojen vuoksi.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 59–61 §)

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisluvan vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Hakija esittää, että aloitusvakuutta ei ole tarpeen asettaa, koska Ahlmanintien jäteasema on toiminnassa siihen asti, kunnes Kuusaantien lajitteluasema on valmis.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 1 000 €. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Lupa- ja valvontavirasto

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Kymenlaakson pelastuslaitos

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Kymenlaakson Jäte Oy:n lajitteluaseman toiminta-alueen naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Vt. rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Kymenlaakson Jäte Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan lajitteluaseman toiminnalle kiinteistöillä 286-2-2080-1 esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________