Teknisen lautakunnan lupajaosto 11.03.2026  

Valmistelija: vs. ympäristötarkastaja Pilvi Koivisto, puh. 020 615 9291, pilvi.koivisto(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Kymen Maansiirto Oy on tehnyt Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukaisen lupahakemuksen, joka koskee kalliokiviaineksen ottamista, louhintaa, murskausta sekä maanläjitystoimintaa Kouvolan kaupungin Korian Värälän kylässä tilalla Lähdeoja RN:o 286-464-1-222. Toiminnasta voi aiheutua melua, pölyä ja tärinää. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupaa haetaan kallion louhinnalle, kiviaineksen murskaukselle sekä maanläjitystoiminnalle. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 30 000 tonnia, enintään 200 000 tonnia vuodessa. Maa-aineslupaa haetaan maa-ainesten ottamiseen 99 000 k-m3 kokonaisottomäärälle. Yhdistettyä maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

Maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun maa-aines- ja ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti. 

Asian valmistelun tausta, päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 17.11.2025 ja hakemusta on täydennetty 15.12.2025.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 14.1.2026 – 13.2.2026. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 14.1.2026. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lupa- ja valvontavirastolta, Kymenlaakson liitolta sekä Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2 kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Kymen Maansiirto Oy

Holmantie 15

15230 Lahti

Y-tunnus: 2904389-9

Yhteyshenkilö: -----------, p. 040 541 8469, ----------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee kiviaineksen ja moreenin ottamista, kallionlouhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkatoimintaa Kouvolan kaupungin Korian Värälän kylässä kiinteistöllä 286-464-1-222 (Lähdeoja). Kyseessä on uusi maa-ainesten ottotoiminta.

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-464-1-222 (Lähdeoja) omistaa Kymen Maansiirto Oy.

Lupavelvollisuus

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan.

Kivenlouhinnalla ja murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan.

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 a ja b mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun kyseessä on alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 a mukaan.

Kohta 2.Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 17.11.2025. Hakemusta on täydennetty 15.12.2025 ja 22.12.2025.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyhakemuksen ja lupahakemusselostuksen (Ramboll 3.10.2025). Lupahakemus sisältää ottamissuunnitelman, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, alueen luontoselvityksen (1.10.2025), otteen maakuntakaavasta, yleis- sijainti- ja suunnitelmakartat (nykytilanne, lopputilanne louhinnan jälkeen, lopputilanne maanläjityksen jälkeen, tarkkailu) sekä leikkauspiirustukset.

Hakemusta on täydennetty 15.12.2025, 22.12.2025 ja 25.2.2026. Täydennyksen yhteydessä 15.12.2025 on toimitettu kiinteistönrekisteriote ja kiinteistörekisterin karttaote sekä liite naapurikiinteistöjen yhteystiedoista. 22.12.2025 on toimitettu täydennys naapurikiinteistöjen yhteystiedoista. 25.2.2026 toimitettu lainhuutotodistus kiinteistöltä 286-464-1-222.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on uusi maa-ainesten ottoalue. Toiminta liittyy kiinteästi nykyiseen maa-aines- ja ympäristölupa-alueeseen kiinteistöillä 286-464-1-282 (Kalliola) ja 286-464-1-16 (Kallio). Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt 12.12.2018 (§ 113) maa-aines- ja ympäristöluvan Värälän Murske Oy:lle kiinteistöille 286-464-1-282 ja 286-464-1-16. Maa-aines- ja ympäristölupa on siirretty Värälän Murske Oy:ltä Kymen Maansiirto Oy:lle 13.9.2021 ympäristöjohtajan päätöksellä § 16.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 alueelle ei ole esitetty merkintöjä. Alueen eteläpuolelle on osoitettu voimalinja (Koria-Inkeroinen Pohjoinen).

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta-alue sijaitsee Kouvolan kaupungin Värälän kylässä Anjalantien länsipuolella Rautakartanontien varressa. Lähimmät häiriintyvät asuinkohteet ovat koillisessa noin 600 m etäisyydellä Rautakartanontiellä ja noin 900 m etäisyydellä Anjalantien varressa.

Ottoalueen pinta-ala on 2,21 ha, josta kaivualueen ala on 1,72 ha. Ottoalue rajautuu etelässä nykyiseen yhteislupa-alueeseen, lännessä pohjavesialueen rajaukseen, pohjoisessa ja idässä kalliomäen juurelle. Ottoalueen rajaamisessa pohjoisreunalla on huomioitu rauhoitetun kirjoverkkoperhosen esiintymisalue.

Kallio- ja maaperä

Maasto alueella on alavien suoalueiden ja ojitettujen metsämaiden keskellä oleva kalliomäki. Mäen korkein kohta on noin +73 m (N2000) ja mäen päällisosissa on useita avokallioalueita. Maaperä ottoalueella on pääosin kalliota. Maaston korkeustietona on käytetty Maanmittauslaitoksen avointa aineistoa. Suunnitelma on laadittu ETRS-TM35-Karttakoordinaatistossa ja N2000 -korkeusjärjestelmään.

Pinta- ja pohjavesi

Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Värälän pohjavesialue (0504408B, 2-luokka). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,11 km2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 0,96 km2. Värälän 2-luokan pohjavesialue yhdistyy koillisosistaan 1-luokan pohjavesialueeseen (Värälä, 0504408A). Pohjaveden pinnankorkeus ottamisalueen puoleisella osalla on arvion mukaan noin +58,0 m (N2000).

Kasvillisuus ja eläimistö

Suunnitellulle toiminta-alueelle on tämän hakemuksen yhteydessä tehty luontoselvitys 1.10.2025. Ottoalueen pohjoispuolella on havaittu direktiivilajin, kirjoverkkoperhosen, toukkapesiä. Toiminta-aluetta on rajattu niin, ettei se ulotu esiintymisalueelle.

Lähin luonnonsuojelualue on yksityismailla sijaitseva Myllypuron lehto (YSA052262) noin 3,7 km päässä toiminta-alueelta.

Toiminnan kuvaus

Alueelle haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi lupaa maa-ainesten ottamiselle. Hakemuksessa esitetty maa-aineksen kokonaisottomäärä on 99 000 k-m3, josta 97 000 k-m3 kalliokiviainesta ja 2 000 k-m3 kallion päällä olevia maa-aineksia. Alueelta otettavaa kalliota on tarkoitus louhia ja murskata paikan päällä eri murskelajeiksi. Murske käytetään rakennustoimintaan sekä tiestön parantamiseen ja kunnossapitoon.

Louhittavan ottoalueen kokonaispinta-ala on 1,72 ha ja vuodessa irrotettava louheen maksimi määrä noin 70 000 k-m3. Vuotuinen keskimääräinen louhintamäärä on 10 000 k-m3.

Kalliokiviaineksen ottaminen aloitetaan eteläsivulta nykyistä rintausta jatkamalla. Alueen alin suunniteltu ottotaso on +61,5 m (N2000) ja kaivutason pinta toteutetaan viettämään itäreunaan, poispäin pohjavesialueesta. Kalliokaivannon luiskan korkeus kaivualueella on 1–3,5 m. Luiskan kaltevuus voi olla 7:1, kun kaivualue tullaan täyttämään läjitysmailla eikä kallioleikkauksia jää lopulliseen tilanteeseen. Jos maanläjitystä ei tehdä kaivualueelle, kallioleikkausluiskat loivennetaan maa-aineksella maanleikkauskaltevuuteen 1:3.

Toiminta-alueella ei sijaitse kiinteitä rakenteita eikä sellaisia rakenneta. Työntekijöiden sosiaalitilana alueelle sijoitetaan siirrettävä työmaakoppi. Työkoneita säilytetään työmaalla kulloisenkin työvaiheen mukaisissa paikoissa. Murskausasema ja valmiin kiviaineksen varastokasat sijoitetaan siten, että toiminnasta muodostuvan pölyn ja melun leviäminen häiriintyviin kohteisiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Murskausasema sijoitetaan aina louhinta-alueen pohjalle.

Alueelta kuoritut pintamaat varastoidaan ottoalueen pohjois-koillisreunalle, josta ne käytetään myöhemmin täytön maisemointiin. Kaivualueelta poistettavat puunkannot ja risut (n. 40 k-m3) haketetaan energiajakeiksi tai maanparannusaineiksi alueen maisemointiin.

Ottoalueen kaivualueelle (1,72 ha) läjitetään ulkopuolelta tuotavia puhtaita ylijäämämaita alle 50 000 tonnia vuodessa, joilla alue maisemoidaan. Ylijäämämaiden puhtaus on varmistettu ennen alueelle tuomista.

Louhinta ja murskaus

Kallion louhinta tapahtuu avolouhintana, poraamisen ja panostuksen jälkeen räjäyttämällä. Ylisuuri louhe rikotaan tarvittaessa hydraulisella kaivinkoneeseen liitetyllä iskuvasaralla. Käytettävät poravaunut on varustettu pölynpoistolaitteilla ja tarvittaessa voidaan käyttää meluvaimennettuja poravaunuja. Louhittu kiviaines varastoidaan siten, että toiminnasta muodostuvan pölyn ja melun leviäminen häiriintyviin kohteisiin estetään mahdollisimman tehokkaasti.

Louhitun kiviaineksen murskaus ja seulonta haluttuun raekokoon tapahtuu siirrettävällä murskauslaitoksella, joka koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista sekä hihnakuljettimista ja seuloista. Murskausasema ja valmiin kiviaineksen varastokasat sijoitetaan siten, että toiminnasta muodostuvan pölyn ja melun leviäminen häiriintyviin kohteisiin estetään mahdollisimman tehokkaasti.

Arvioitu murskeiden keskimääräinen tuotanto on noin 30 000 tonnia vuodessa ja maksimissaan 200 000 tonnia vuodessa.

Murskeiden ja maa-ainesten varastointiaika on noin 0,25–1 vuotta, menekin vaihtelusta riippuen.

Maanläjitystoiminta

Toiminta-alueelle, pohjavesialueen ulkopuolelle, läjitetään ulkopuolelta tuotavia puhtaita ylijäämämaita, joilla maisemoidaan ottoalue. Vastaanottoalueen kokonaistäyttömäärä on noin 102 000 m3 eli noin 200 000 tonnia. Alueelle sijoitettavien maa-ainesten vuosittainen vastaanottomäärä on alle 50 000 tonnia. Alueelle sijoitetaan pelkästään massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet varmistetaan ennen alueelle tuomista. Alueelle ei vastaanoteta massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 kynnysarvon.

Ylijäämämaiden vastaanotto aloitetaan jo louhinnan aikana, jolloin louhosalue täyttyy massoista vähitellen. Täyttöä tehdään kerroksittain, jolloin penger tiivistyy työkoneiden ja autojen kuormittamana. Täyttämissuunta on lännestä itään. Ylijäämämaita läjitetään alueelle kumpuilevaan muotoon siten, että täytön yläpinta kohoaa enimmillään tasoon +70…+72 m (N2000). Täytön luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. Täytön maisemointi/pintakerros toteutetaan tarkoitukseen soveltuvilla ylijäämämailla, käytännössä moreenilla ja humuspitoisilla maa-aineksilla. Maisemoinnin jälkeen kasvillisuuden annetaan levittäytyä alueelle luontaisesti. Maisemointi tehdään vaiheittain täytön yläpinnan saavuttaessa tavoitekorkeuden.

Täyttötoiminnan arvioidaan kestävän 10 vuotta kallionoton päättymisestä ja tätä varten haetaan tarvittaessa uusi lupa.

Toiminta-aika

Kallion louhintaa ja murskausta, kuormausta, kuljetusta ja maanläjitystoimintaa suoritetaan ympäri vuoden. Louhinta- ja murskaustyöt tehdään siirrettävillä laitteistoilla jaksoittain. Noin kolmen viikon toimintajaksoja on keskimäärin kahdesta kuuteen kertaa vuodessa.

Laitoksen toiminta-ajat

Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö

Työmaa-ajoneuvojen polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Murskauslaitoksen toiminnassa tarvittavat työmaa-ajoneuvot kuluttavat polttoainetta n. 0,42 l/tuotettu tonni. Keskimääräisellä murskeiden tuotantomäärällä (30 000 t/a) polttoaineen kulutus on 12 600 l/a ja maksimituotatantomäärällä (80 000 t/a) 33 600 l/a.

Työkoneissa käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan maanpäällisiin, siirrettävin ja lukittaviin kaksivaippaisiin säiliöihin. Käytettävien polttoöljysäiliöiden yhteistilavuus on max. 5 m3. Polttonesteiden varastointia varten työmaalle varataan alue (tukitoimintojen alue), jossa työkoneiden liikkuminen on muutoin vähäistä.

Voiteluaineet varastoidaan altaissa olevissa tynnyreissä tai astioissa. Poltto- ja voiteluöljyjä varastoidaan vain työkoneiden tarvitsema määrä. Niiden säilytyksessä tullaan noudattamaan palavista nesteistä annetun lain ja asetuksen varastointimääräyksiä. Tarvittaessa tehdään pelastusviranomaiselle ilmoitus kemikaalien vähäisestä käsittelystä ja varastoinnista.

Louhintaurakoitsija tuo mukanaan louhinnassa käytettävät räjähdysaineet ja vastaa niiden asianmukaisesta varastoimisesta ja käsittelystä alueella.

Toiminnan tarvitsema sähköenergia saadaan siirrettävästä aggregaatista. Sähköä käytetään alueen murskausaseman käyttöön. Kolmivaiheisen murskauslaitoksen sähkönkulutus on n. 2,22 kW/tuotettu tonni. Keskimääräisellä murskeiden tuotantomäärällä (30 000 t/a) alueen sähkönkulutus on n. 66 MW/a ja maksimituotatantomäärällä (80 000 t/a) n. 178 MW/a.

Liikennöinti

Jalostettujen kiviainesten kuljetus suoritetaan nykyistä yksityistietä, Rautakartanontietä, pitkin Anjalantielle (Mt 359), josta jatketaan yleisiä teitä rakennuskohteisiin.

Alueelle tulevan ja sieltä lähtevän raskaan liikenteen (kuorma-autot) määrä vaihtelee toiminnan sesonkiluontoisuudesta johtuen paljon. Kiviaineksen hyvän menekin aikaan (tavallisesti kesäaika) alueelle tulee ja sieltä lähtee arviolta 30–50 ajoneuvoa päivässä, kun taas hiljaisempaan aikaan määrä voi olla 3–4 ajoneuvoa päivässä. Alueelle johtava tieyhteys varustetaan lukittavalla puomilla.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Päästöt ilmaan

Toiminnassa aiheutuu pölypäästöjä ainesten käsittelyssä (louhinta, murskaus, seulonta), varastoinnissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä alueella. Pölyn leviämiseen vaikuttaa pölyn raekoko, vallitsevat sää- ja tuuliolosuhteet sekä pölyämisen rajoittamistoimenpiteet. Pölyn leviämistä tarkkaillaan aistinvaraisesti murskauksen, seulonnan ja kuljetuksen aikana. Tarvittaessa tehdään mittauksia pölyn leviämissuunnassa lähimmän asutuksen kohdalla.

Hankealueen ympäristön puusto sekä kastelu estävät osaltaan pölyvaikutuksia ympäristöön. Pölypäästöjä ehkäistään kallioseinämällä, varastokasojen sijoittelulla ja tarvittaessa materiaalin kastelulla. Murskaimet ja seulat suojataan tarvittaessa peitteillä ja koteloilla. Käytettävät poravaunut on varustettu pölynpoistolaitteilla. Murskausasema ja valmiin kiviaineksen varastokasat sijoitetaan niin, että toiminnasta muodostuvan pölyn leviäminen häiriintyviin kohteisiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ehkäistään kastelemalla tai pinnoituksin. Pölynhallintaan ei ilman erillistä lupaa käytetä tehosteita.

Epäsuoria päästöjä ilmaan aiheutuu toimintaan liittyvästä liikenteestä (kaivinkoneet, pyöräkoneet ja kuorma-autot).

Melu ja tärinä

Toiminnasta syntyvä melu on peräisin pääasiassa kalliokiviaineksen louhimisesta (kallion poraus, räjäytyksen ja louheen rikotus) sekä kiviaineksen murskauksesta ja seulonnasta. Vähäisempää melua syntyy myös liikennöinnistä.

Tärinää aiheutuu louhintatöiden aikana. Tärinähaitat ehkäistään suunnittelemalla ja toteuttamalla räjäytykset asianmukaisesti.

Murskausta syntyvä melu vaihtelee käytettävän murskaimen mukaan. Lähtömelutaso on noin 103–113 dB:n välillä. Murskauslaitoksen ja porauksen melutaso laskee mäkisessä maastossa pehmeällä maanpinnalla noin 500 metrin etäisyydellä vapaa-ajan asumiseen käytettävien alueiden päiväaikaisen ohjearvon 45 dB(A) alapuolelle. Räjäytysmelu on lyhytkestoista ja sitä syntyy vain muutamia kertoja murskausjaksoa kohden, joten se ei vaikuta keskimääräisiin kokonaismelutasoihin.

Kiviaineksen murskausta suoritetaan ajoittain, raaka-aineen tarpeen mukaan, noin kahden tai kolmen viikon jaksoissa kerrallaan. Kiviaineksen seulontaa suoritetaan arkipäivisin vain tarvittaessa. Murskauksen suorittamista pyritään mahdollisuuksien mukaan, varastotilanne huomioiden, rytmittämään mahdollisimman suuriin kertasuorituksiin, ettei murskausta olisi tarve suorittaa alueella useampaa jaksoa vuodessa.

Ottoalueella liikennöinnistä ja maa-ainesten otosta syntyvä muu melu ja tärinä ovat normaalia työkoneista ja liikennöinnistä syntyvää melua ja tärinää eikä niitä havaita ottoalueen ulkopuolella. Kuljetukset ja niiden aiheuttamat meluhaitat rajoittuvat päiväaikaan.

Päästöt pintavesistöön ja pohjaveteen

Toiminnasta ei katsota aiheutuvan merkittävää kuormitusta tai päästöjä alueen pinta- tai pohjavesiin. Ottaminen ei aiheuta muutoksia pohjavesiolosuhteisiin.

Pintavedet ottamisalueella, kun aluetta ei ole vielä kokonaan täytetty, valuvat alueen koillis- ja itäsivua pitkin itäreunaan rakennettavaan hulevesialtaaseen, johon veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutetaan. Hulevesialtaasta vedet johdetaan eroosiosuojatun ylivuotokynnyksen kautta Rantakartanontien ojaan ja edelleen poispäin pohjavesialueelta. Mahdollisia vaikutuksia pintaveteen voi syntyä täytön rakentamisen aikana hulevesien mukana kulkeutuvasta hienoaineksesta ja siihen sitoutuneista ravinteista. Laskeuttaminen hulevesialtaassa kuitenkin poistaa tehokkaasti hienoaineksen, eikä vaikutuksia näin arvioida syntyvän.

Ottamisalueen täyttäminen puhtailla ylijäämämailla vähentää hulevesien muodostumista alueella. Maanläjityksen valmis pinta muokataan siten, että mahdollinen pintavalunta alueelta suuntautuu pääosin pohjoiseen ja itään, poispäin pohjavesialueesta. Maisemoinnin jälkeen läjitysalueelta valumavesien mukana mahdollisesti kulkeutuvan kiintoaineskuorman arvioidaan vastaavan vaikutuksiltaan luonnontilaista metsämaata, sillä pintakasvillisuus sitoo pinnan irtoainaista maa-ainesta.

Läjitysalue sijoittuu louhittavalle kallioalueelle pohjavesialueen itäpuolelle. Louhittava kalliorintama estää valumavesien johtumista pohjavesialueen suuntaan ja louhinnan taso on suunniteltu siten, että täytön läpi imeytyvät vedet johtuvat alueen itäreunaan. Täyttöalueen pohja on louhittua kalliota ja mahdollinen kalliopohjaveden muodostuminen alueella arvioidaan vähäiseksi. Kallion rikkonaisuus ei kuitenkaan ole tarkkaan tiedossa.

Pölynhallintaan käytettävää kasteluvettä lukuun ottamatta, toiminnasta ei synny maaperään johdettavia prosessivesiä. Pölyämisen estämiseksi puhtauden kiviaineskasojen kasteluvedet pääosin haihtuvat ja osin imeytyvät maaperään. Pölynhallinnassa ei käytetä tehosteita ilman erillistä lupaa.

Mahdolliset sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön.

Päästöt maaperään

Alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumista eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Maanläjitysalueen toiminnasta ei arvioida syntyvän päästöjä maaperään, sillä alueelle ei sijoiteta pilaantuneita maa-aineksia.

Alueella käytettävät polttonesteet sekä voiteluaineet varastoidaan palavista nesteistä annetun lain ja asetuksen varastointimääräysten mukaisesti. Kevyt polttoöljy varastoidaan maanpäällisiin, siirrettäviin ja lukittaviin kaksivaippasäiliöihin. Tankkaukset tapahtuvat erillisellä tankkausalueella. Tankkausalueen maaperä tiivistetään HDPE-kalvolla, joka suojataan rikkoutumista vastaan. Tankkausalueen sijainti voidaan tarvittaessa muuttaa ottamissuunnitelman etenemisen mukaan. Vikatilanteissa työkoneista mahdollisesti aiheutuviin polttoaine- ja voiteluöljyvuotoihin varaudutaan öljyntorjuntakalustolla (imeytysaineet yms.) sekä kouluttamalla henkilökuntaa toimimaan öljyvahinkotilanteissa.

Jätteet

Kallion louhinnasta-, murskauksesta ja maa-aineksen ottamisesta ei merkittävässä määrin synny jätteitä.

Puhtaita ylijäämämaita (17 05 04) vastaanotetaan koko lupa-aikana yhteensä 200 000 tonnia ja alle 50 000 tonnia vuodessa. Vastaanotetut puhtaat ylijäämämaat sijoitetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Puhtaiden ylijäämämaiden joukossa voi olla louhetta ja kiviä, jotka murskataan ja toimitetaan tuotteina asiakkaille. Läjitys toteutetaan kerroksittain edeten lännestä itään. Lopputilanteessa maanläjitysmassoilla muotoillaan mäki, jonka laki kohoaa noin tasolle +70… +72 m (N2000), joka vastaa alueen luontaista korkeutta.

Mikäli maanläjitykseen tuotavien kuormien mukana alueelle päätyy muuta jätettä, kerätään jätteet lavalle ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.

Toiminnassa syntyvät jätejakeet ja niiden määrät

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kaivualueelta poistettavat puunkannot, risut (yht. noin 40 k-m3) haketetaan energiajakeiksi tai maanparannusaineksiksi alueen maisemointiin. Alueelta kuoritut pintamaat (noin 2 500 k-m3) käytetään alueen maanläjityspenkereen maisemointiin. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä.

Energian käyttö

Toiminnan tarvitsema sähköenergia saadaan siirrettävästä aggregaatista. Sähköä käytetään alueen murskausaseman käyttöön. Kolmivaiheisen murskauslaitoksen sähkönkulutus on noin 2,22 kW/tuotettu tonni.

Työmaa-ajoneuvojen polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Murskauslaitoksen toiminnassa tarvittavat työmaa-ajoneuvot kuluttavat polttoainetta noin 0,42 l/tuotettu tonni.

Keskimääräisellä murskeiden tuotantomäärällä (30 000 t/a) alueen sähkönkulutus on n. 66 kW/a ja polttoaineen kulutus 12 600 l/a. Maksimituotantomäärällä (80 000 t/a) sähkönkulutus on noin 178 kW/a ja polttoaineen kulutus 33 600 l/a.

Ottamisalueen turvallisuus, riskit ja onnettomuustilanteisiin varautuminen

Alueella toimittaessa tullaan noudattamaan voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä. Ottotoiminnan aikana esiintyvät vaaralliset kallioleikkauksen reunat merkitään varoitusnauhoin.

Mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita ovat laiterikot ja -viat sekä siirrettävien öljysäiliöiden vahingot. Öljyä voi mahdollisesti päästä valumaan maaperään polttoainesäiliön tai jonkin työkoneen tai -laitteen rikkoutuessa. Alueella käytettävät polttonesteet sekä voiteluaineet varastoidaan palavista nesteistä annetun lain ja asetuksen varastointimääräysten mukaisesti. Kevyt polttoöljy varastoidaan maanpäällisiin, siirrettäviin ja lukittaviin kaksivaippaisiin säiliöihin. Polttonesteiden varastointia varten työmaalle varataan alue, jossa työkoneiden liikkuminen on vähäistä (tukitoiminta-alue). Polttonesteitä ja öljyjä varastoidaan alueella vain murskainten ja työkoneiden tarvitsema määrä. Kaikista vahingoista ilmoitetaan viipymättä pelastusviranomaiselle.

Työkoneiden tankkaukset toteutetaan siten, että tankkauksen aikaisista roiskeista tai vahingoista ei aiheudu maaperän pilaantumista. Vikatilanteessa työkoneista mahdollisesti aiheutuviin polttoaine- tai voiteluöljyvuotoihin varaudutaan öljyntorjuntakalustolla (imeytysaineet yms.) sekä kouluttamalla henkilökuntaa toimimaan öljyvahinkotilanteissa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Murskauksen ja louhinnan alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia, kuten tuotantoprosessien optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, energiansäästö, säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö.

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa käytetään toiminnassa myös kilpailusyistä. Taloudellinen toiminta edellyttää lisäksi ajanmukaisen ja energiaa säästävän kaluston käyttöä. Laitteet ja koneet ovat uudenaikaisia ja vähäpäästöisiä.

Ympäristön kannalta parhaaksi käytännöksi voidaan katsoa puhtaiden ylijäämämaiden osalta niiden sijoitus suunnitelmallisesti mahdollisimman lähelle kaivualuetta, mikäli sijoittaminen ko. alueelle ei aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä. Näin vähennetään pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa raskaan liikenteen energiankulutusta ja päästöjä.

Tarkkailu ja raportointi

Kohteeseen esitetään pintaveden laadun tarkkailua selkeytysaltaasta lähtevästä vedestä. Tarkkailupisteestä N1 esitetään täyttötoiminnan alettua otettavaksi toiminnan alkamisvuonna laatunäyte. Tämän jälkeen tarkkailua toteutetaan joka toinen vuosi kevätvalunnan aikana (maalis-huhtikuu). Vesinäytteestä esitetään analysoitavaksi laboratoriossa kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori ja -typpi. Lisäksi veden sameutta tarkkaillaan aistinvaraisesti ja mikäli selkeytysaltaasta poistuvan veden laadussa huomataan muutoksia, ollaan asiasta yhteydessä valvovaan viranomaiseen. Suoritettavan tarkkailun tulokset toimitetaan vuosittain valvovalle viranomaiselle.

Toiminnan käyttötarkkailua suoritetaan päivittäin toimintajakson aikana. Kirjaa pidetään murskattavien ja poistoimitettujen kiviainesten sekä maanläjitykseen tuotavien massojen määristä kuormatarkkuudella. Ajoittain tarkastetaan mittaamalla ottotasojen ja -alueiden toteuma.

Vuosittain toimitetaan valvovalle viranomaiselle Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille vuosiyhteenveto laitoksen toiminnasta. Vuosiyhteenvedosta käyvät ilmi tarkkailussa kirjatut, alueen käyttöön liittyvät asiat mukaan lukien louhintatilanne ja vastaanotettujen ylijäämämaiden määrä sekä jäljellä oleva täyttömäärä.

Jälkihoitotoimenpiteet

Louhinta-alueen kalliopohja kiilataan rikotus- ja murskaustoiminnassa syntyvällä kiviaineksella, jotta kulkeminen työkoneilla alueella on mahdollista. Maa-ainesten ottamistoiminnan jälkeen aluetta käytetään maankaatopaikkana pengertämällä/täyttämällä alue maa-aineksilla aikaisemmin esitetyn mukaisesti.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tarkastukset ja neuvottelut

Alueelle ei ole tehty tarkastuksia lupavalmistelun aikana. Viereiselle kiinteistölle on tehty voimassa olevan yhteisluvan määräaikaistarkastus 3.12.2025, jolloin keskusteltiin myös tästä lupahakemuksesta. Luvan valmistelun aikana on käyty neuvotteluja puhelimitse ja sähköpostilla hakijan ja ympäristönsuojelun edustajien kesken.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Lupa- ja valvontavirastolta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kymenlaakson liitto ja terveysvalvonta eivät antaneet lausuntoja.

Lupa- ja valvontavirasto on 9.2.2026 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella, eikä siihen liity merkittäviä geologisia muodostumia tai maisemallisia erityisarvoja. Ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 -alueita.

Louhoksen täyttö tulee suunnitella siten, että täyttömäen pintavalunta on kokonaisuudessaan pois päin pohjavesialueesta eikä alueelle saa sijoittaa maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvotasot alueen taustapitoisuudet huomioiden.

Laskeutusaltaan lähtevästä vedestä suositellaan tarkkailua kerran vuodessa ylivirtaamakautena. Pintavedestä tulee määrittää ainakin pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), nitraatti (NO3), nitriitti (NO2), ammoniumtyppi (NH4-N), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivetyjakeet (C10– C40). Laskeutusaltaan mitoitus tulee suunnitella riittäväksi ja altaassa tulee olla veden virtausta hidastava kynnys tai putkipato. Suurten vesimäärien pumppaamista lyhyessä ajassa tulee välttää.

Käsiteltävään lupapäätökseen tulisi lisätä määräys pohjaveden tarkkailusta. Louhoksen välittömään läheisyyteen länsipuolelle tulee asentaa pohjaveden havaintoputki tarkkailua varten. Pohjavedestä tulee tutkia vuosittain ainakin seuraavat parametrit: lämpötila, pH, sameus, happi (O2), kemiallinen hapenkulutus (CODMn), sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kokonaistyppi, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, öljyhiilivedyt, koliformiset bakteerit ja E. coli sekä aistinvaraisesti haju. Alueella on jätettävä vähintään kahden (2) metrin suojakerros pohjaveden pintaan.

Alueella on havaittu kansallisesti haitalliseksi säädettyä vieraslajia komealupiinia sekä vieraslajeihin kuuluvia valkokarhunköynnöstä, piikkisalaattia ja kanadankoiransilmää. Toiminnassa tulee huolehtia, että vieraslajeja sisältäviä maa-aineksia tai vieraslajeja ei leviä alueen ulkopuolelle.

Toiminnan aloittamista louhinnan osalta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta ei katsota perustelluksi.

Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon. 24.2.2026 saapuneessa vastineessa hakija toteaa mm. seuraavaa:

Täyttömäen muotoilu tehdään siten, että itä- ja eteläreunojen luiskia lukuun ottamatta pintavedet johdetaan poispäin pohjavesialueesta.

Pintavesien tarkkailuohjelma päivitetään ja hyväksytetään valvovalla viranomaisella.

Laskeutusaltaan suunniteltu pinta-ala on 36 m²/valuma-aluehehtaari ja tilavuus 20 m³/valuma-aluehehtaari. Alueelle rakennettavasta laskeutusaltaasta poistuva vesi ohjataan hidastavan kynnyksen kautta maastoon.

Pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaa täydennetään asentamalla pohjaveden tarkkailuputki kiinteistön Kalliola 286-464-1-282 läntisen kulmauksen alueelle ja pohjaveden pintaa ja laatua seurataan lausunnossa esitetysti.

Toiminnassa huomioidaan, ettei vieraslajeja, niiden siemeniä tai juurakoita kuljeteta alueen ulkopuolelle. Poistetut vieraslajit haudataan olevaan täyttöpenkereeseen riittävään syvyyteen, josta ne eivät pääse leviämään.

Vastine kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Kymen Maansiirto Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus ja vakuudet

1.      Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)

2.      Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuksien olla hyväksytty. (YSL 61 §, MAL 12 §)

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

3.      Ottamissuunnitelman mukaiselta ottoalueelta (1,72ha) saa ottaa kalliokiviainesta ja moreenia yhteensä enintään 99 000 k-m3 siten, että kalliokiviainesta otetaan 97 000 k-m3 ja moreenia 2 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)

4.      Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottamistasoa +61,50 m (N2000) alemmas. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m:n suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (YSL 17 ja 52 §, MAL 11 §)

5.      Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

6.      Alueella saa murskata alueelta otettavaa kiviainesta enintään 200 000 t/a. Kiviainesta ei saa tuoda muualta alueelle murskattavaksi, ylijäämämaiden mukana tulleiden isojen kivien tai louheen murskaaminen on kuitenkin sallittu. (YSL 52 §, MAL 11 §)

Maankaatopaikka

7.      Maankaatopaikalle saa vastaanottaa puhtaita ylijäämämaita enintään 49 900 t/v ja koko lupa-aikana yhteensä maksimissaan 200 000 t. Vastaanotettavien maa-ainesten tulee olla puhtaita ja vaarattomia ja niiden haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa VNa 214/2007 alemmat ohjearvot, mikä pitää tarvittaessa varmistaa analyysein. Maa-ainesten mukana ei saa levitä alueelle vieraslajeja ja niitä tulee tarvittaessa torjua. (YSL 52 ja 58 §, Jätelaki 8 ja 13 §, Vieraslajilaki 1709/2015 3 ja 5 § VNa 214/2007)

8.      Toiminnanharjoittajan tulee laatia jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma ja esittää se valvontaviranomaiselle ennen ylijäämämaiden vastaanoton aloittamista. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Mikäli alueelle on tuotu tai aineksen mukana on epäpuhtautena tullut haitallista ainetta tai muuta kuin sallittua jätettä on nämä viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon tai palautettava jäte sen haltijalle. (YSL 6, 7, 52 ja 58 §, Jätelaki 12, 13, 29 ja 120 §)

9.      Maankaatopaikka tulee merkitä maastoon selkeästi. Alueen täyttö tulee suunnitella siten, että täyttömäen pintavalunta on kokonaisuudessaan pois päin pohjavesialueesta. Läjitys on toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet kuten sortumat ja veden lammikoituminen. Täytön korkein kohta saa olla enintään +72,0 m (N2000). (YSL 17 ja 52 §)

Melu ja tärinä

10.  Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

- Kallion poraus: ma–pe klo 7–22

- Räjäytykset: ma–pe klo 8–18

- Rikotus: ma–pe klo 7–22

- Murskaus: ma–pe klo 7–22

- Kuormaus ja kuljetus: ma–su klo 6–22. (YSL 7 ja 52 §, VNa 800/2010)

11.  Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle louhoksen pohjalle sekä siten, että louhintarintaukset ja/tai varasto- ja pintamaakasat estävät melun leviämistä ympäristöön. Kiviaineksen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Lisäksi viranomainen voi tarvittaessa määrätä muista meluntorjuntakeinoista. (YSL 7 ja 52 §, VNa 800/2010)

12.  Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöaikana (klo 22–7) keskiäänitasoa 50 dB (LAeq) eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB (LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB (LAeq). (YSL 52 §, VNa 800/2010, VNp 993/1992)

13.  Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee toiminnalle laatia meluntorjuntasuunnitelma, jossa esitetään meluntorjuntatoimenpiteet laitoksen melulähteiden sekä altistuvien kohteiden osalta. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto (esim. murskain) vaihtuu, tulee varmistua siitä, ettei käytettävä laitteisto aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNa 800/2010, VNp 993/1992)

14.  Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. Räjäytyksistä on tiedotettava alle kilometrin päässä sijaitsevia häiriintyvä kohteita 1 vrk etukäteen. Räjäytysten yhteydessä tulee käyttää varoitusäänimerkkiä. (YSL 7 ja 52 §, VNa 800/2010)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

15.  Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tankkauksen tulee tapahtua hakemuksen mukaisella, erillisellä tankkausalueella. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksissa on noudatettava varovaisuutta. Alueella ei saa varastoida polttoaineita tai kemikaaleja. Polttoaineen väliaikainen säilytys esim. urakan aikana on tehtävä kaksoisvaippasäiliössä tai vastaavassa, varustettuna ylitäytönestimellä ja lukittavalla sulkuventtiilillä ja käyttökemikaalit on pidettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa tilassa. Räjähteitä tai muita kemikaaleja ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNa 800/2010)

16.  Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNa 800/2010)

Päästöt pintavesistöön

17.  Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava selkeytysaltaan kautta kiintoaineen erottamiseksi. Selkeytysaltaan mitoitus tulee suunnitella riittäväksi sen yläpuolisen valuma-alueen mukaan ja altaassa tulee olla veden virtausta hidastava kynnys tai putkipato. Suurten vesimäärien pumppaamista lyhyessä ajassa tulee välttää. (YSL 16, 17 ja 52 §, VNa 800/2010)

18.  Toiminnassa mahdollisesti syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmää on käytettävä siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNa 157/2017, VNa 800/2010)

Jätteet

19.  Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, Jätelaki 8, 13, 15 ja 29 §, VNa 978/2021)

20.  Vaaralliset jätteet tulee säilyttää niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, Jätelaki 13, 15–17, 29 ja 121 §, VNa 978/2021)

21.  Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNa 190/2013)

Päästöt ilmaan

22.  Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvon asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Kuormattavan ja murskattavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat tai käyttämällä muuta pölyntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä tarvittaessa kastelulla. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, JäteL 13 §, VNa 800/2010, VNa 79/2017)

Liikennöinti

23.  Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisten tieyhteyksien kautta. Luvan haltijan tulee sopia alueen liikennöintiin käytettävää tietä hallinnoivan tahon kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Tien pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää kastelemalla. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista. (MAL 11 §)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

24.  Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Alueella tulee aina olla saatavilla imeytysainetta sekä torjunta- ja sammutuskalustoa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. Häiriötilanteiden varalle on laitoksella oltava nimetty vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNa 800/2010)

25.  Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, VNa 800/2010)

26.  Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14 ,17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNa 800/2010)

Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

27.  Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistoiminnan valvomista varten on paikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §, VNa 800/2010)

28.  Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

29.  Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §)

Tarkkailu ja raportointi

30.  Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Tarkkailua varten toiminnalla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä teettämään tarvittavia mittauksia ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, MAL 9 ja 11 §, VNa 800/2010)

31.  Toiminta-alueen välittömään läheisyyteen tulee asentaa pohjaveden havaintoputki tarkkailua varten. Pohjavesiputken tiedot ja putkikortti tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Lupa- ja valvontavirastoon putken asentamisen jälkeen. (YSL 6, 17, 52 §, MAL 11 §)

32.  Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tulee tarkkailla alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Kerran vuodessa tulee tutkia ainakin seuraavat parametrit: lämpötila, pH, sameus, happi (O2), kemiallinen hapenkulutus (CODMn), sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kokonaistyppi, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, öljyhiilivedyt, koliformiset bakteerit ja E. coli sekä aistinvaraisesti haju. Pohjaveden pinnan korkeus tulee mitata vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pohjaveden laatunäytteiden tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä. Pohjavesinäytteiden tulokset tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle, Lupa- ja valvontavirastolle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. (YSL 17, 52, 66 §, MAL 11 §)

33.  Selkeytysaltaasta lähtevästä vedestä tulee tutkia kerran vuodessa vähintään pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), nitraatti (NO3), nitriitti (NO2), ammoniumtyppi (NH4-N), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivetyjakeet (C10– C40). Vesinäytteiden tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä. Vesinäytteiden tulokset tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 6, 52, 62, 64 §, MAL 11 §)

34.  Vesientarkkailusta tulee laatia tarkkailusuunnitelma pätevän asiantuntijan toimesta ja suunnitelmaan tulee sisällyttää ehdotus pohjavesiputken sijainnista. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Jos pohjaveden ja pintavesien laadun todetaan seurannan aikana muuttuneen, voi valvontaviranomainen määrätä luvan haltijan ottamaan lisänäytteitä tai tarkentamaan analyysivalikoimaa. (YSL 52, 62, 64, 65 §, MAL 11 §)

35.  Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

-          räjäytysten ajankohdat ja louhintapöytäkirjat

-          louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät ja varastotilanteet

-          vastaanotettavan puhtaan maa-aineksen vastaanottomäärä, laatu, teetetyt analyysit ja tulokset, alkuperä ja varastotilanne

-          polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

-          toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

-          ajantasainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

-          häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-          mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-          suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118–120 ja 122 §, VNa 978/2021)

36.  Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä Notto-järjestelmän kautta kirjallinen ilmoitus vuosittain 31.1. mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Alueen jälkihoito ja toiminnan muutos tai lopettaminen

37.  Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. Maa-ainesten ottoalueen jälkihoito tulee suorittaa ottamissuunnitelman tai päivitetyn maisemointisuunnitelman mukaisesti luvan voimassaolon aikana. Alueelle jäävät jyrkänteet on suojattava pysyvillä teräsverkko- tai lohkareaidoilla tai vastaavilla. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (YSL 52, 62 ja 94 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

38.  Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisista muutoksista, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (YSL 52, 89, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §, Maa-ainesA 7 §)

39.  Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainestenoton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonarvojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Luontoselvityksen mukaan alueella ei havaittu maa-ainesten ottoa rajoittavia luontoarvoja, lukuun ottamatta kirjoverkkoperhosen esiintymisaluetta, joka on rajattu pois ottamisalueesta. Luvan myöntämiselle ei ole esteitä myöskään kaavoituksen puolesta.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainesten ottoalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm. siitä, että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava hyväksyttävä YSL 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

Määräykset 3–5: Ottamisalue, ottomäärä ja ottotaso ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Ottoalueella tarkoitetaan varsinaista louhinta-aluetta (1,72 ha), sen sijaan koko maa-ainesten ottamisalueeseen tai suunnitelma-alueeseen (2,21 ha) lasketaan kuuluvaksi myös tukitoiminta- ja varastoalueet. Riittävällä suojakerroksella pohjaveden pintaan vähennetään pohjaveden likaantumisriskiä.

Määräys 6: Murskeen tuotantomäärä on hakemuksessa esitetyn mukainen. Vuotuiseen murskeen tuotantomäärään lasketaan myös vuoden aikana murskatut ylijäämämaiden mukana tulleet kivet ja louhe.

Määräys 7: Maankaatopaikka on maa-ainesjätteelle tarkoitettu loppusijoitusalue, johon jätettä sijoitetaan pysyvästi ilman hyödyntämistarkoitusta. Hakija on esittänyt, että louhosalue täytetään vastaanotettavilla maa-aineksilla kokonaan aikaisempaan tasoon, jolloin maa-ainesten läjittämisen ei katsota olevan pelkästään ottoalueen maisemointia. Ylijäämämaiden vastaanottomäärä perustuu hakemuksessa esitettyyn. Maa-aineksen katsotaan olevan puhdasta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon. Ylijäämämaita vastaanotettaessa on huomioitava, että vieraslajien leviäminen estetään.

Määräys 8: Ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä Jätelain (646/2011) 120 §:n mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta toiminta pysyy luvan mukaisena ja mahdolliset ympäristövahingot vältetään.

Määräys 9: Maankaatopaikka-alue on merkittävä maastoon selkeästi, jotta sen käyttö pysyy hallinnassa. Maankaatopaikka ei saa aiheuttaa turvallisuusriskiä alueen käyttäjille tai haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Täytön korkeus on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaiseksi.

Määräykset 10–14 on annettu melu- ja tärinähaittojen estämiseksi. Hakijan esittämiä toiminta-aikoja on rajattu. Toiminta sallitaan kallion porauksen, rikotuksen ja murskauksen osalta aloitettavaksi klo 7:00 eikä klo 6:00 kuten hakemuksessa on esitetty. Toiminta-aikojen rajauksella varmistetaan yöaikaisen melun minimointi. Toiminnan kannalta ei ole välttämätöntä sallia erityisen häiritsevää melua aiheuttavien toimenpiteiden suorittamista yöaikaan. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille altistuvissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Vaikka etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteiseen on yli 500 m, tulee tarvittaessa mittauksin varmistaa, ettei melu ylitä määräyksen 12 mukaisia raja-arvoja. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita ja mahdollisesti muita halukkaita, jotta räjäytys ei tule yllätyksenä.

Määräykset 15 ja 16 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Tankkaus tulee tapahtua hakemuksessa esitetyllä, tiivistetyllä tankkausalueella. Urakoiden aikana alueella käytettävien kemikaalien käsittely on järjestettävä asianmukaisesti ja vuotoihin on varauduttava huolellisesti. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot. Koneiden kuntoa on tärkeää tarkkailla säännöllisesti öljyvahinkojen välttämiseksi.

Määräys 17 on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Ympäristöön päätyvät hulevedet tulee ohjata riittävän isoon selkeytysaltaaseen, jotta sen läpi kulkevasta vedestä voidaan erottaa kiintoaines ja ehkäistään mm. pintavesien samentuminen ja muut haitat.

Määräyksellä 18 varmistetaan, että mahdolliset käymälä- ja muut jätevedet käsitellään asianmukaisesti.

Määräyksillä 19–21 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräyksellä 22 estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen.

Määräyksillä 23 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä ja tien kunnossapidosta huolehditaan.

Määräykset 24–26: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksellä 27 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 28: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 29: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 30: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun tai haittojen torjunnan osalta.

Määräykset 31 ja 32: Pohjavesitarkkailun tavoitteena on selvittää ottamistoiminnan ja siihen liittyvien tukitoimintojen vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Riittävän tarkkailun mahdollistamiseksi tulee alueelle asentaa pohjavesiputki. Pohjavesien tarkkailussa on huomioitu toiminta-alueen rajautuminen Värälän 2-luokan pohjavesialueeseen (0504408 B) sekä Lupa- ja valvontaviraston lausunto. Jos pohjaveden laadun todetaan muuttuneen, voi valvontaviranomainen määrätä lisänäytteitä tai tarkentaa analyysivalikoimaa.

Määräyksellä 33 varmistetaan, että alueelta pois johdettavien pinta- ja hulevesien laatua ja mahdollisia vaikutuksia ympäröiviin vesistöihin seurataan.

Määräys 34: Tarkkailusuunnitelmalla varmistetaan pinta- ja pohjavesien asianmukainen ja suunnitelmallinen seuranta.

Määräysten 35 ja 36 mukainen kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 37–39: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu toiminta-alueelta. Alueen turvallisuudesta on huolehdittava mm. jyrkänteiden riittävin suojauksin. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan oleellinen muuttaminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Saapunut lausunto on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä. Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Jätelaki (646/2011)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. MAL 21 §:n tai YSL 199 §:n mukaisen aloittamisluvan osalta ei ole esitetty vakuutta. Toiminta halutaan aloittaa ennen lainvoimaisuutta kuorimalla pintamaa ja kivennäismaa-aines noin 2000 m2 alueelta. Ennakoivalla aloituksella halutaan varmistaa materiaalin saatavuutta kesäkauden 2026 maarakennusurakoihin.

Lupajaosto katsoo, että lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei myönnetä vielä avaamattoman kallioalueen louhinnan eikä maankaatopaikkatoiminnan osalta. Alueella voidaan kuitenkin aloittaa maa-ainesluvan mukaiset valmistelevat työt kuten pintamaiden kuorinta.

Perustelut

Mikäli lupapäätöksestä valitetaan ja lupa kumotaan tai sitä muutetaan, tulee alue voida saattaa ennalleen. Koskemattoman kallioalueen palauttaminen luonnontilaan louhinnan jälkeen ei ole mahdollista, eikä aikaisemmin avaamattoman alueen kallion louhintaa näin ollen voida sallia ennen lainvoimaista lupaa. Ottamistoimintaa valmistelevien toimien kuten pintamaiden kuorinnan ei katsota aiheuttavan peruuttamattomia haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Hakemuksen mukainen toiminta koskee toiminnan laajentamista jo avatulla maa-ainestenottoalueella. Avatun ottoalueen hyödyntäminen loppuun on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Laajennusalueelle on tehty luontoselvitys syksyllä 2025 ja toiminta-alueesta rajattiin pois kirjoverkkoperhosen lisääntymisalue. Toiminnan aloittaminen ei aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa maankäytön suunnitelmien kanssa. Alueen ympäristössä ei ole tapahtunut haitallisia muutoksia nykyisen toiminnan johdosta. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset melu ja pöly ovat lyhytkestoisia ja toiminnanaikaisia, eivät siis pysyviä. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan aloittaminen maa-ainestoiminnan osalta ei yllä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuudet määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 hyväksymän maa-ainestaksan (§ 262) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 261) mukaan (tulleet voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksuksi tulee 8 053 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kalliokiviaineksen osalta määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 23 365 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Jätevakuus

Hakijan on asetettava maankaatopaikalle jätteenkäsittelytoiminnan vakuus (YSL 59 §). Hakija esittää puhtaiden maamassojen läjitystoiminnan vakuudeksi 15 300 €. Jätevakuudeksi määrätään 15 300 €, jolla katetaan tarvittaessa maankaatopaikan sulkemiseen liittyvien vähäisten toimenpiteiden hoitaminen, jos toiminnanharjoittaja ei siihen kykene. Vakuuden suuruus perustuu hakijan arvioon varastoitavan jätteen käsittely- ja kuljetuskustannuksista. Summan katsotaan olevan riittävä huomioiden jätteen laatu. Alueen jälkihoidon ja maisemoinnin kustannuksia kattaa osittain myös maa-ainesvakuus.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. (YSL 59–61 §)

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 2 335 € (n. 10 % maa-ainesvakuuden määrästä). Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset.

Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Lupa- ja valvontavirasto

Kymenlaakson liitto

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja vs. ympäristötarkastaja Pilvi Koivisto, puh. 020 615 9291, pilvi.koivisto(at)kouvola.fi

Vt. rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Kymen Maansiirto Oy:lle maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon, kallionlouhintaan ja murskaukseen sekä maankaatopaikkatoimintaan kiinteistölle 286-464-1-222, edellä esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös: