Maa-aines- ja ympäristölupapäätös kiinteistölle 286-429-1-156

Teknisen lautakunnan lupajaosto 14.01.2026 § 6

Valmistelija: vs. ympäristösuunnittelija Niina Hätinen, puh. 020 615 1347, niina.hatinen(at)kouvola.fi

Yhteenveto

----------- on tehnyt ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukaisen lupahakemuksen, joka koskee soranottoa sekä kalliokiviaineksen louhintaa, murskausta ja seulontaa Kouvolan kaupungin Inkerilän kylässä osoitteessa Uuden-Maunontie 98 tilalla Uudissuo RN:o 286-429-1-156. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Maa-aineslupaa haetaan maa-ainesten ottamiseen 76 150 k-m3 kokonaisottomäärälle. Yhdistettyä ympäristö- ja maa-ainelupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

Maa-aines ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun maa-aines- ja ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta, päätösvallan perusteet

  Hakemus on tullut vireille 6.10.2025.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 5.11. – 5.12.2025. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 5.11.2025. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kapupungin terveysvalvonnalta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2. kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

  -----------

  -----------------

  46110 Tuohikotti

  Y-tunnus:1233965-0

Yhteyshenkilö: ----------------------------,

Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee soranottoa, kallionlouhintaa ja murskausta. Toiminta sijoittuu Kouvolan kaupungin Inkerilän kylässä sijaitsevalla kiinteistölle 286-429-1-156, osoitteessa Uuden-Maunontie 98, 46110 Tuohikotti. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainestenottotoiminta.

Kiinteistön omistaja

  Kiinteistön 286-429-1-156 (Uudissuo) omistaa -----------.

Lupavelvollisuus

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan. Kiven louhinnalla ja murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristösuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 ja 4 a §:n mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 a ja b mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 6.10.2025.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen, joka toimii samalla maa-ainesten ottosuunnitelmana. Hakemuksen liitteenä ovat kiinteistörekisterin karttaote, rekisteriyksikön perustiedot, luettelo asianosaisten yhteystiedoista, kartta naapurikiinteistöistä, etäisyyskartta lähinaapuriin, lainhuutotodistus, pohjavesiputken havaintokortti, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, luontoselvitys, sijaintikartta, suunnitelmakartta ja leikkauspiirustukset.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kouvolan kaupungin ympäristöjohtaja on viranhaltijapäätöksellään myöntänyt 1.6.2020 (§ 17 ) maa-aines- ja ympäristöluvan -------------- kiinteistöille 286-429-1-156 ja 286-429-1-169. Yhteislupa on myönnetty 44 550 k-m3 kokonaisottomäärälle ja lupa on voimassa 10 vuotta antopäivästä. Nottorekisterin mukaan on luvan voimassa olon aikana tähän mennessä otettu kalliokiviainesta yhteensä 21 693 k-m3.

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt 10.8.2011 (§ 110) maa-ainesluvan kalliokiviaineksen ottoon (22 900 k-m3) kymmeneksi vuodeksi. Tätä ennen alueella on ollut Valkealan kunnanhallituksen 11.3.2002 (§ 109) myöntämä maa-aineslupa soran ja hiekan (5 000 k-m3) ottamiseksi 10 vuodeksi. Alueella ei ole ollut ennen vuonna 2020 myönnettyä yhteislupaa ympäristölupaa. Louhintaa ja murskausta koskien toiminnasta on tehty 15.4.2020 meluilmoituspäätös.

Alueen kaavoitustilanne

Toiminta-alue sijaitsee Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 alueella. Toiminta-alue on maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta-alueen ympäristö on mäntyvaltaista metsämaata sekä itä- ja eteläpuolella hakijan omaa peltoa. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai maa-aineslain 3 §:n mukaisia suojeluarvoja. Louhinta-alueen läheisyydessä (400 m) on asunto osoitteessa Takalantie 29 (286-429-1-164). Asunto jää louhinta-alueesta suojaan mäkien taakse.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Ottamisalueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja.

Kasvillisuus ja eläimistö

Kotkansiipi Oy teki luontoselvityksen alueen laajennusosalle kesäkuussa 2025. Selvitysalue on kokonaan voimakkaasti ihmisen muokkaamaa. Eteläosassa alue rajautuu aktiiviviljelyssä oleviin peltoihin. Nykyinen ottoalue on käytännössä kasviton. Pohjoisoassa on tuore hakkuuaukio, jossa kasvaa paljon metsäkortetta ja metsäalvejuurta. Hakkuuaukolla kasvaa kirjoverkkoperhosen toukkien tärkeintä ravintokasvia, kangasmaitikkaa, mutta alue arvioitiin liian avoimeksi lajin lisääntymisalueeksi. Suunnitelma-alueelta ei löytynyt maastotöissä uhanalaislajiston esiintymiä, eikä luonnonsuojelullisesti merkittävän lajiston esiintyminen alueella ole kovin todennäköistä. Em. alueelta ei myöskään löydetty arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita.

Toiminnan kuvaus

Otettava maa-aines on kalliota ja soraa. Tuotteet muodostuvat soralajikkeista sekä eri raekoon murskatusta louheesta. Tuotteet varastoidaan suunnitelma-alueella. Tuotteita käytetään teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä erilaisiin täyttöihin. Pintamaat käytetään alueen maisemointiin.

Suunnitelma-alueen pinta-ala on 2,39 ha. Em. alueelle sijoittuvat kaikki maa-aineksenottamiseen liittyvät toiminnot mukaan lukien huoltotie, seulonta- ja kuormausalue sekä varastokasat. Ottamisalueen pinta-ala on 1,15 ha.

Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi, ja maa-aineksen kokonaisottomäärä on 76 150 k-m3, josta kalliokiviaines 63 480 k-m3 ja kuorinta 12 670 k-m3. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on 4 000 – 12 000 k-m3.

Maa-aineksen otto etenee tällä hetkellä voimassa olevan maa-ainesluvan mukaisesta ottoalueesta lounaaseen ja kaakkoon. Ottamistasoksi on esitetty samaa kuin edellisessä luvassa + 90.00 m. Pohjaveden ylin korkeustaso on + 88.00 m, jolloin suojakerros pohjaveden pintaan tulee olemaan kaksi metriä.

Louhinta ja murskaus

Kiven louhintaan ja murskaamiseen käytetään ulkopuolista urakoitsijaa. Työ suoritetaan siirrettävällä dieselkäyttöisellä murskausasemalla. Murskaamo sijoitetaan louhinnan välittömään läheisyyteen. Sijainti on suojainen, pohjoisessa louhimaton alue, idässä ja lännessä peltoalueet sekä lännessä varastokasat ja metsäalueet.

Keskimäärin louhitaan 18 000 tonnia vuodessa ja maksimissaan 25 000 tonnia. Alueella murskataan alueelta otettavaa kiviainesta, maksimissaan 25 000 tonnia vuodessa ja keskimäärin 18 000 tonnia vuodessa.

Toiminta-ajat

Kivenlouhintaa tehdään keskimäärin kahden vuoden välein. Louhintakertoihin vaikuttaa tuleva markkinatilanne. Murskaus tehdään urakoina, yhden jakson kesto on noin kaksi viikkoa. Soran seulonta tehdään yhdellä seulalla, joka on toiminnassa keskimäärin 1vk/v.

Polttoaineet, kemikaalit ja veden käyttö

Polttoaineita ei varastoida tuotantoalueella vaan toiminnan tukialueella osoitteessa Uuden-Maunontie 48. Dieseliä/polttoöljyä käytetään vuodessa keskimäärin 10 tonnia ja maksimissaan 15 tonnia. Öljyä käytetään keksimäärin 1 tonni vuodessa ja maksimissaan 1,5 tonnia. Voiteluaineita käytetään keskimäärin 0,02 tonnia vuodessa ja maksimissaan 0,025 tonnia.

Liikennöinti

Liikennöinti toiminta-alueelle tapahtuu nykyisten tieyhteyksien kautta. Ensisijaisesti oman tieyhteyden kautta Mikkelintielle. Tieyhteys on varustettu lukittavalla portilla. Vähäistä liikennöintiä Arokallion yksityistien (Y2000-36044/4) kautta. Työmaaliikenteen vaikutus sekoittaa yksityistien liikenteeseen. Kaikissa ottotoiminnan vaiheissa varmistetaan alueen muiden käyttäjien esteetön liikennöinti yksityistiellä. Toiminnasta aiheutuu noin 4 yhdistelmäajoneuvon käyntiä vuorokaudessa. Tien pölyntorjunta kuuluu tien pitäjälle.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvioi ympäristövaikutuksista

Päästöt ilmaan

Toiminnasta aiheutuvat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta säädettyjä raja-arvoja. Toiminta-alueelle ei ole vakituista asutusta eikä alueella oleskele pysyvästi henkilöitä, jotka voisivat altistua päästöille

Melu

Alueella on tehty melumallinnus vuonna 2020. Alueen läheisyydessä kulkevan Mikkelintien vuosittainen taustamelu on huomattavasti suurempi kuin ajoittainen toiminta suunnitelma-alueelta. Toiminnasta syntyvää melua vähennetään ympäristön maavalleilla sekä pitämällä ympäröivien alueiden puusto kasvukunnossa. Urakoitsijoille suositellaan laitteiden kotelointia sekä vähäpäästöisiä työkoneita. Ottamisaluetta lähimpänä sijaitsevan asunnon välissä on tiheä kuusikko vaimentamassa melua. Louhinta-alueen reuna siirtyy yhä kauemmaksi asutuista kiinteistöistä.

Tärinä

Alueella on tehty tärinämittauksia vuonna 2020. Uusia mittauksia ei ole tarpeen tehdä. Aikaisemmat räjäytykset ja louhinnat eivät ole aiheuttaneet vaurioita asunnolle.

Päästöt pintavesistöön, pohjaveteen ja maaperään

Poltto- ja voiteluaineita ei säilytetä suunnittelualueella. Alueella olevissa koneissa on imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen tai konerikkojen varalle. Seulonta ja kuormausalue on tasainen, joten siinä ei esiinny pintavirtauksia.

Jätteet

Alueella syntyvät jätteet ovat muovi- tai puupakkauksia.  Syntyvät jätteet lajitellaan ja toimitetaan jätehuollon osoittamaan kierrätykseen tai kunnalliseen jätekeskukseen. Vaarallisia jätteitä ei muodostu.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kaivannaisjätteet käsittävät kuorittuja pintamaita ja seulontajätteitä. Alueella ei vastaanoteta maa-aineksia. Kuoritut pintamaat käytetään alueen maisemoinnissa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty lupahakemuksen liitteenä.

Vaikutukset lähiympäristöön, luonnonolosuhteisiin ja pinta- ja pohjavesiin

Ottamisalueen ympäristövaikutukset ovat vähäiset ja liittyvät paikallismaiseman muutokseen. Alue ei edusta MAL 3 §:n mukaista kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja.

Ottamistoiminnalla ei ole vaikutuksia lähiympäristön viihtyisyyteen eikä veden laatuun, kalastoon tai muihin vesieliöihin.

Ottamisalueen turvallisuus, riskit ja onnettomuustilanteisiin varautuminen

Ottoalue merkitään maastoon 50 m:n välein hyvin maastosta erottuvilla paaluilla. Alueelle asennetaan työmaa-alueesta varoittava kyltti. Louhoksen jyrkät luiskat merkitään hyvin havaittavilla merkeillä. Öljy ja polttoaine vuotojen varalta paikalle varataan imeytysmateriaaleja.

Koneiden huolto, korjaukset ja tankkaukset tehdään tukitoiminta-alueella osoitteessa Uuden-Maunontie 48. Pienet tankkaukset tehdään huoltoautosta siirrettävästä polttoainesäiliöstä.

Ottamisalueella työskennellessä käytetään näkyviä huomiovaatteita. Työkoneissa on imeytystarvikkeita ja alkusammutusvälineet. Ottamisalueella työskentelevillä tulee olla toimivat yhteydenottovälineet. Louhoksen jyrkänteiden reunojen kiviä tarkkaillaan ja vaaralliset kivet pudotetaan alas. Ottoalueen portit pidetään suljettuina silloin kun alueella ei ole toimintaa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Edellä päästöt ja niiden vähentäminen -kohdassa esitetyt vähentämistoimet ovat hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Alueella käytetään myös urakoitsijoiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP).

Tarkkailu ja raportointi

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ei ole käytössä. Vuosittain ottomääristä tehdään raportti NOTTO-järjestelmään. Valvontaviranomainen tekee omat valvontatarkastukset ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Toiminnanharjoittaja tarkkailee alueella tapahtuvia muutoksia: mm. luiskien sortumia, työkoneiden kunto, pohjaveden pinnankorkeuden seuranta. Lisäksi toiminnanharjoittaja pitää kirjaa tuotantomääristä.

Jälkihoitotoimenpiteet

Alueen maisemoinnilla ja jälkihoidolla ottoalue vähitellen sulautetaan ympäristöön. Ottamistoiminnan päätyttyä alue vähitellen muuttuu ympäristöön sopivaksi metsäpeitteiseksi tasanteeksi.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tarkastukset ja neuvottelu

Alueella on tehty viimeisin maa-ainesluvan valvontatarkastus ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta 29.10.2025. Lisäksi alueella on tehty ympäristöluvan valvontaohjelman mukainen määräaikaistarkastus 30.8.2024.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 4.12.2025 ilmoittanut, että ELY-keskuksella ei ole lausuttavaa ------------ maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 4.12.2025 ilmoittanut, että terveysvalvonnalla ei ole lausuttaa ------------ maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta.

Kymenlaakson liitto on 1.12.2025 lausunnossaan todettu seuraavaa:

”Hakemuksen alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040 ja siihen liittyvät koko maakuntakaava-aluetta koskevat yleismääräykset. Kymenlaakson maakuntakaava 2040 on hyväksytty maakuntanvaltuustossa 15.6.2020.”

Muistutuksen ja mielipiteet

  Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä

Hakijan kuuleminen ja vastine

  Hakijaa ei ole ollut tarpeellista kuulla lausunnon johdosta.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut ------------ maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

  Toiminnan aloitus ja vakuudet

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuksien olla hyväksytty (MAL 12 §, YSL 61 §.

  Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

3. Ottamissuunnitelman mukaiselta 1,15 ha ottamisalueelta saa ottaa kalliokiviainesta ja pintamaita yhteensä enintään 76 150 k-m3, siten että kalliokiviainesta otetaan 63 480 k-m3 ja pintamaita kuoritaan 12 670 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
4. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottamistasoa +90.00 m (N2000) alemmas. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainestenoton yhteydessä vastaan, tulee kaivuu lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m:n suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (MAL 11 §, YSL 17 § ja 52 §).
5. Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)
6. Alueella saa murskata omalta alueelta otettavaa kiviainesta enintään 25 000 t/v. Kiviainesta ei saa tuoda muualta murskattavaksi alueelle. (YSL 52 §, MAL 11 §)

  Melu ja tärinä

7. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

-          Kallion poraus: ma–pe 7–21

-          Räjäytykset: ma–pe 8–18

-          Rikotus: ma–pe 8–18

-          Murskaus: ma–pe 7–22

-          Kuormaus ja kuljetus: ma–pe 6–22 (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

8. Toiminta tulee järjestää niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle louhoksen pohjalle sekä siten, että louhintarintaukset ja/tai varasto- ja pintamaakasat estävät melun leviämistä ympäristöön. Lisäksi murskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Kiviaineksen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Lisäksi viranomainen voi tarvittaessa määrätä muista meluntorjuntakeinoista. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
9. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikaan (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöaikaan (klo 22–7) keskiäänitasoa 50 dB (LAeq), eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB (LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB (LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, Vnp 993/1992)
10. Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Mikäli sallitut melutasot ylittyvät, tulee toiminnalle laatia meluntorjuntasuunnitelma, jossa esitetään meluntorjuntatoimenpiteet laitoksen melulähteiden sekä altistuvien kohteiden osalta. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto (esim. murskain) vaihtuu, tulee varmistua siitä, että käytettävä laitteisto ei aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNA 800/2010, Vnp 993/1992)
11. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. Louhintaräjäytyksistä tulee tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita sekä muita luvan haltijalle halukkuutensa ja yhteystietonsa ilmoittaneita lähialueen kiinteistöjä vähintään 3 vrk etukäteen. Räjäytyksen yhteydessä tulee käyttää varoitusäänimerkkiä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
12. Louhinta-alueen lähimmällä kiinteistöllä osoitteessa Takalantie 29 tulee tehdä kiinteistökatselmus ennen ja jälkeen räjäytystöiden. Lisäksi tulee tarvittaessa suorittaa tärinämittaukset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella alan asiantuntijalla. Tärinämittaussuunnitelma tulee esittää etukäteen ja mittausraportti johtopäätöksineen tulee toimittaa heti sen valmistuttua valvontaviranomaiselle. (YSL 7, 52, 54 ja 62 §, MAL 9 ja 11 §)

  Päästöt maaperään ja pohjaveteen

13. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumista vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksissa on noudatettava varovaisuutta. Tankkaustilanteessa tulee aina olla saatavilla imeytysainetta sekä torjunta- ja sammutuskalustoa. Alueella ei saa varastoida polttoaineita tai kemikaaleja. Polttoaineen väliaikainenkin säilytys esim. urakan aikana on tehtävä kaksoisvaippasäiliössä tai vastaavassa, varustettuna ylitäytönestimellä ja lukittavalla sulkuventtiilillä ja käyttökemikaalit on pidettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa tilassa. Pölynsidontaa ei saa käyttää suolaa. Räjähteitä tai muita kemikaaleja ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
14. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17, ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

  Päästöt pintavesistöihin

15.  Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Tarvittaessa ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava selkeytysaltaan kautta kiintoaineen erottamiseksi. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

  Jätteet

16. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 978/2021)
17. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä tai asioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15–17, 29, 121 §, VNA 978/2021)
18. Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNA 190/2013)

  Päästöt ilmaan

19. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Murskaamon pölyämistä on ehkäistävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kiviaineksen pölyämistä estettävä säätämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieniksi, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat sekä tarvittaessa kastelulla. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjunnassa tulee kiinnittää huomiota työskentelyalueen ja kulkuvälien puhtaanapitoon. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)

  Liikennöinti

20. Toimintaan liittyvä liikennöinti tulee tapahtua ensisijaisesti luvan haltijan oman tieyhteyden (Arokallion yksityistie Y2000-36044/4) kautta suoraan Mikkelintielle ja Uuden-Maunontien kautta Mikkelintielle. Luvan haltijan tulee sopia alueen liikennöintiin käytettävää tietä hallinnoivan tahon kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista haittavaikutuksista. (MAL 11 §)

  Häiriö- ja onnettomuustilanteet

21. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. Häiriötilanteiden varalle laitoksella on oltava nimetty vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
22. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueelle on varattava riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on pidettävä pelastusajoneuvoille soveltuvina. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, VNA 800/2010)
23. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14–17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

  Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

24. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistoiminnan valvomista varten on paikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
25. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

  Paras käyttökelpoinen tekniikka

26. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tallaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 52 §)

  Tarkkailu ja raportointi

27. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Päästöjä on tarkkailtava mittauksin ja näytteenotoin, mikäli epäillään ympäristöhaittaa tai haittaa lähiasutukselle tai lähikiinteistöille. Tarkkailua varten toiminnalla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöillä valvontaviranomainen voi määrätä teettämään tarvittavia mittauksia ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määrättävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010, MAL 9 ja 11 §)
28. Toiminnan aikana pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata pohjavedenhavaintoputkesta P1 keväällä ja syksyllä. Pohjaveden pinnankorkeuden tulokset tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle.  (YSL 6, 16, 17, 52 ja 62 §, MAL 11 §)
29.  Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

-          räjäytysten ajankohdat ja louhintapöytäkirjat

-          louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät ja varastotilanteet

-          polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

-          toiminnassa muodostuvat jätteet jätelajeittain ja niiden toimituspaikat

-          häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-          mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-          suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118–120 ja 122 §, VNA 978/2021)

30. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä Notto-järjestelmän kautta kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

  Alueen jälkihoito ja toiminnan muutos tai lopettaminen

31. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltija on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. Maa-ainesten ottoalueen jälkihoito tulee suorittaa ottamissuunnitelman ja maisemointisuunnitelman mukaisesti luvan voimassaolon aikana. Maisemointisuunnitelma tulee toimittaa hyvissä ajoin etukäteen valvontaviranomaiselle. Jälkihoitoa tulee mahdollisuuksien mukaan suorittaa vaiheittain sitä mukaan, kun ottoalueen reuna saavutetaan. Alueelle jäävät jyrkänteet on suojattava pysyvillä teräsverkko- tai lohkareaidoilla tai vastaavilla. Mahdollisesti myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (YSL 52, 62 ja 94§, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
32. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdasta. (YSL 52, 89, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §, Maa-ainesA 7 §)
33. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesta ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainestentoton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonarvojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Luontoselvityksen mukaan alueella ei havaittu maa-ainesten ottoa rajoittavia luontoarvoja eikä luvan myöntämiselle ole esteitä myöskään kaavoituksen puolesta.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainesten ottoalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm., että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen.

Määräykset 3–6: Ottamisalue, ottomäärä, ottotasot ja murskeen tuotantomäärä ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Ottoalueilla tarkoitetaan varsinaisia louhinta-alueita (1,15 ha), sen sijaan koko maa-ainesten ottamisalueeseen tai suunnitelma-alueeseen (2,39 ha) lasketaan kuuluvaksi myös tukitoiminta- ja varastoalueet.

Määräykset 7–12 on annettu melu- ja tärinähaittojen estämiseksi. Hakijan esittämiä toiminta-aikoja on hieman rajattu VNA 800/2010 mukaisiksi, kun etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 m. Hakija on esittänyt lupahakemuksessa toiminta-ajan myös seulonnalle. Lupamääräyksiin niitä ei ole kuitenkaan asetettu, koska valtioneuvoston asetuksessa (VNA 800/2010) ei ole edellytetty seulonnalle toiminta-aikoja. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriölle alttiissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei melu ylitä määräyksen 9 mukaisia raja-arvoja, ja tulosten perusteella tulee toteuttaa riittävät meluntorjuntatoimet. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita ja kaikkia muita halukkaita, jotta räjäytys ei tule yllätyksenä. Lähimpien rakennusten kiinteistökatselmuksilla ja tarvittaessa tärinämittauksella varmistetaan, ettei haittoja aiheudu. Katselmukset on katsottu tarpeellisesti tehdä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Tärinää on mitattava myös muissa kuin hakijan esittämässä kohteessa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Määräykset 13–14 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Hakija on ilmoittanut, että alueella ei säilytetä lainkaan polttoaineita tai muita kemikaaleja eikä siellä ole pysyvää tankkauspaikkaa, joten erillistä nestetiivistä varastointi- ja käsittelyaluetta tai tankkauspaikkaa ei ole määrätty tehtäväksi. Kuitenkin esim. urakoiden aikana alueella käytettävien kemikaalien käsittely on järjestettävä asianmukaisesti ja vuotoihin on varauduttava huolellisesti. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot. Koneiden kuntoa on tärkeää voida tarkkailla säännöllisesti öljyvahinkojen välttämiseksi.

Määräyksellä 15 varmistetaan, että toiminnan alkaessa tai myöhäisemmässä vaiheessa mahdollisesti syntyvät hulevedet käsitellään asianmukaisesti.

Määräyksillä 16–18 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräyksellä 19 estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on käytettävä VNA 800/2010 edellyttämiä keinoja, sillä etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on alle 500 m.

Määräyksellä 20 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä ja tien kunnossapidosta huolehditaan.

Määräykset 21–23: Häiriö ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit.

Määräyksellä 24 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti, sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 25: Maa-ainestenottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 26: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 27: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista erikseen määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun ja haittojen torjunnan osalta.

Määräys 28: Toiminta-alueelle asennetusta pohjavedenhavaintoputkesta on tarpeen seurata pohjaveden pinnankorkeutta, jotta voidaan varmistua, ettei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia pohjaveden pinnan tasoon.

Määräykset 29–30: Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähetettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 31–33: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Ottamisalueen reunat luiskataan maisemoinnin yhteydessä kaltevuuteen 1:3 naapurin rajalle kiinteistön luoteisreunalla. Luiska omalle maalle päin jätetään kaltevuuteen 1:1 ja kaakon suuntaan pellonpinnan mukaisesti. Näillä toimenpiteillä ottoalue sopeutetaan luonnollisesti ympäristön maastonmuotoihin ja kaukomaisemaan. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu toiminta-alueelta. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan olennainen muuttaminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

  Saatu lausunto on huomioitu luvan valmistelussa.

Sovelletut säädökset

  Ympäristösuojelulaki (527/2014)

  Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

  Maa-aineslaki (555/1981)

  Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

  Jätelaki (646/2011)

  Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

  Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Korvattavat päätökset

 Tällä päätöksellä korvataan Kouvolan kaupungin ympäristöjohtajan viranhaltijapäätöksellä 1.6.2020 (§ 17) -------------- myöntämä maa-aines- ja ympäristölupa kiinteistöille 286-429-1-156 ja 286-429-1-169.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poiketen poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 19 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty tuotteiden loppuminen ja keskeytymätön toiminta ja se, että toiminnalla on voimassa oleva aikaisemman maa-ainesluvan vakuus.

Lupajaosto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen sen lainvoimaisuutta. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen alueella, joka ei ole enää luonnontilainen.

Perustelut

Hakemuksen mukainen toiminta koskee toiminnan jatkamista alueella, missä on ollut toimintaa vuodesta 2002 alkaen. Avatun ottoalueen hyödyntäminen loppuun on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Laajennus alueelle on tehty luontoselvitys kesäkuussa 2025 ja suunnittelualueelta ei löytynyt kesäkuun 2025 maastotöissä uhanalaislajiston esiintymiä eikä luonnonsuojelullisesti merkittävän lajiston esiintyminen alueella ole kovin todennäköistä. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa maankäytön suunnitelmien kanssa. Alueen ympäristössä ei ole tapahtunut haitallisia muutoksia nykyisen toiminnan johdosta. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset melu ja pöly ovat lyhytkestoisia ja toiminnanaikaisia, eivät siis pysyviä. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan aloittaminen ei yllä mainituista syistä tee muutoksen hakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuudet määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 hyväksymän maa-ainestaksan (§ 262) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 261) mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

 Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksuksi tulee 6 439,55 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kalliokiviaineksen osalta määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 14 892,65 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. Vanha maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Vakuus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 1 489 € (n. 10 % maa-ainesvakuuden määrästä). Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset.

Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

  Hakija

Päätös sähköpostilla

Lupa- ja valvontavirasto

Kymenlaakson liitto

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja vs. ympäristösuunnittelija Niina Hätinen, puh. 020 615 1347, niina.hatinen(at)kouvola.fi

Vt. rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää -------------- maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon sekä kallionlouhintaan ja murskaukseen kiinteistölle 286-429-1-156, esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n ja ympäristösuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________