Teknisen lautakunnan lupajaosto 02.12.2025  

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on jätetty maa-aineslain (555/1981) mukainen lupahakemus koskien hiekka- ja soramaalajien ottamista Mauonharjun sora-alueella kiinteistöllä Soramäki RN:o 286-470-2-66. Otto-alue sijaitsee Jaalan keskustan luoteispuolella ja alueelle liikennöidään Kouvola-Heinolakantatie 46:lta erkanevan tien kautta. Hakemuksen mukainen toiminta koskee 80.000 k-m3:n soramaa-aineksen ottamistoimintaa 10 vuoden aikana. Arvioitu vuotuinen ottotarve vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun maa-ainesluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta, päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 9.5.2025.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 2.7.–1.8.2025. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 2.7.2025. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Kymenlaakson liitolta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2. kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan maa-aineslain (555/1981) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Elinkeinoyhtymä Martti Tulokas kuolinpesä / psta -------------

Y-tunnus: 3365258-2

Yhteyshenkilö: ------------------------------

Ottamispaikka

Kouvolan kaupunki, Jaala, kiinteistö 286-470-2-66 (Soramäki), Mauonharjun sora-alue.

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-470-2-66 omistaa Elinkeinoyhtymä Martti Tulokas kuolinpesä. Hakemukseen on liitetty maanomistajan suostumus ja valtakirja maa-ainesten ottamiseen.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle 9.5.2025.

Hakemuksen sisältö

Hakemukseen sisältyvät hakemuslomake, ottamissuunnitelma, jonka liitteinä ovat valtakirja, maanomistajan suostumus, lainhuutotodistus, luettelo naapurien sijainnista ja yhteystiedoista, yleiskartta (1:200 000), Kymenlaakson maakuntakaava (1:40 000), peruskartta (1:20 000), luonnonsuojelu- ja pohjavesikartta (1:10 000), rekisterikartta (1:5000), valokuvia nykytilanteesta, nyky- ja suunniteltutilannekartta (1:2000) sekä pituus- ja poikkileikkauskartta (1:2000 / 1:400).

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 8.8.2018 (§ 72) myöntänyt Maanrakennus- ja kuljetus Martti Tulokkaalle maa-ainesluvan kiinteistöille 286-470-2-304 (Soramäki) ja 286-474-1-101 (Tokkola). Luvan voimassaoloaika päättyy 18.9.2028. Luvassa myönnetty kokonaisottomäärä on 60 000 k-m3. Notto-järjestelmään raportoitujen tietojen mukaan tähän mennessä on otettu 7 168 k-m3.

Alueen kaavoitustilanne

Kouvolan asemakaavan mukaan alue sijaitsee teollisuusalueella. Alueen itäpuolella sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 alueella ei ole merkintöjä.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Mauonharjun sora-alue sijaitsee Jaalan keskustan luoteispuolella. Ottamisalueelle liikennöidään Kouvola–Heinola kantatie 46:lta erkanevan tien kautta. Kelopirtin risteyksestä alueelle on matkaa n. 1 km. Alueella on ollut maa-aineslupia vuosikymmenien ajan. Alueen koillispuolelta on aikoinaan kaivettu maa-aineksia Jaalan kunnan toimesta. Toiminta alueella ei enää oleellisesti muuta maisemaa.

Ottoalueen kaksi erillistä tilaa on yhdistetty yhdeksi kiinteistöksi Soramäki 286-470-2-66. Rajanaapureina on 16 eri kiinteistöä. Suurin osa naapureiden tiloista on kapeita ja pitkiä sarkatiloja.

Kaivuualueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen keskiosassa tason +99,5 alapuolella. Matalimmat kohdat sijaitsevat alueen lounaisosassa tasossa +91,6 m. Alueen eteläpuolella sijaitsevan Vahteristonsuon pinta on n. tasossa +88,0 m. Alueen pohjoispuolella sijaitsevan Mauonsuon pinta on n. tasossa +92,0 m. Mauonsuon ja kaivuualueen välissä sijaitsevalla kannaksella kulkeva työmaatie on tasossa +96,0 m. Työmaatie jätetään kaivutoiminnan ulkopuolelle.

Suunnitelma-alueelta on puusto ja pintamaat poistettu kokonaisuudessaan edellisten lupakausien aikana. Alueen länsiosat on maisemoitu. Alueen pohjoisosassa sijaitsevan työmaatien läheisyyteen on varastoitu seulotun hiekan varastokasoja. Alueen eteläosa on toiminut varastoalueena ja siellä sijaitsee seulanperäkivikasoja. Kaivuutoimintaa on suoritettu n. ottotasoon +93,0 saakka.

Toiminta-alueen läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin teollisuusrakennus sijaitsee alueen itäpuolella n. 200 m:n päässä suunnitelma-alueen rajasta.

Kallioperä, maaperä sekä pinta- ja pohjavesi

Alue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin geologisiin muodostumiin. Kaivuualueesta n. 130 m länteen sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Ikaalinsuon reunamoreenialue.

Ruhmaanharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee n. 300 m:n päässä alueen eteläpuolella. Pääosa pohjaveden virtauksesta suuntautuu pohjoiseen, purkautuen Iso-Ruhmakseen. Ottoalue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. Ottoalueen läheisyydessä ei ole asutusta, joten ottotoiminnasta ei ole haittaa yksittäisten talouksien vedenhankinnalle. Mauonsuon ja Vahteristonsuon välisellä kannaksella sijaitsevan ottoalueen pohjavedet purkautuvat suoalueiden suuntaan, eli poispäin lähimmästä pohjavesialueesta. Alueella ei ole ojitustarvetta. Toiminnasta ei siten ole haittaa lähteille tai muille vesiluontotyypeille.

Kasvillisuus ja eläimistö

Ottoalue ei sijaitse luonnonsuojelualueella. Suunniteltu toiminta ei heikennä 500 m:n päässä olevan Natura 2000-verkostoon kuuluvan kohteen (Tervajärven rotko) luontoarvoja.

Mauonsuolla kasvaa mäntymetsää ja Vahteristonsuolla sekametsää.

Ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä on 80 000 k-m3 soraa ja hiekkaa. Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan 10 vuodeksi.

Suunnitelma-alueen pinta-ala on 4,5 ha, ja sille sijoittuvat kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot. Kaivuualueen pinta-ala on 2,67 ha. Kaivuualue on määritelty maaperätutkimusten avulla. Kaivuualueen suojaksi suopalstojen suuntaan jätetään vähintään 10 m:n suojavyöhyke ja sen jälkeen luiskataan kaltevuudella 1:3 pohjavedenpintaan saakka. Kaivuualueelta on teoreettisesti kaivettavissa maa-ainesta n. 140 000 k-m3.

Otettavaa soraa ja hiekkaa käytetään tie- ja muuhun rakentamiseen ja lähialueiden teiden hiekoituksiin.

Suunnitelma-alue rajoittuu eteläosiltaan suopalstatiloihin ja pohjoisosassa työmaatilaan ja tilan rajaan. Länsiosat on maisemoitu nykyisen maa-ainesluvan aikana ja ne jätetään kaivuutoiminnan ulkopuolelle. Alueen etelä- ja pohjoisosa toimii varastokasojen ja tarvikkeiden varastointialueena. Kaivuualueeseen kuuluvat ainoastaan alueen tarkalleen selvitetyt ja hyödyntämiskelpoiset sora-ainesvarannot. Mauonharjun jäljellä oleva maa-ainesesiintymä pyritään hyödyntämään säästeliäästi ja soravarojen osalta kokonaisuudessaan. Soravarantojen ulkopuoliset osat on jätetty kaivuualueen ulkopuolelle. Maa-ainesten laatua ja pohjaveden korkeutta on selvitetty koekuopilla.

Pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuvan maa-ainesten ottamisen seurauksena syntyy pohjavesilampi. Pohjavesilammesta tehdään vähintään 3 m:n syvyinen, jolloin sen vesi pysyy melko hyvän laatuisena.

Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alta on perusteltua niillä alueilla, joilla ei ole merkitystä pohjavesihuollon, luonnonsuojelun tai maiseman kannalta ja joissa voidaan toimia aiheuttamatta häiriötä asutukselle.

Kaivuualueen keskiosan soraesiintymät kaivetaan nykyiseen pohjantasoon +93,0. Sora-alueen pohjoiset rinteet luiskataan kaltevuuteen 1:3. Ottamissyvyys alueen tasoittamisen jälkeen on n. 6,0 m, josta n. 3 m on pohjavedenpinnan alapuolelta. Jäljellä oleva maa-aines pyritään hyödyntämään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Maa-ainekset kaivetaan lähelle pohjavedenpinnantasoa ja sen jälkeen n. 3 m pohjavedenpinnan alapuolelle. Vedenpinnan yläpuolisilla osilla ja n. 0,5 m vedenpinnan alapuolelta rintaukset luiskataan kaltevuuteen 1:3 sitä mukaa, kun otto etenee alueen reunaosiin. Vedenpinnan alapuolelta, n. 0,5 m:n syvyydestä alkaen kaivetaan luiskakaltevuudella 1:1. Vedenalaisilla, jyrkemmillä luiskilla estetään liiallinen vesikasvien muodostuminen. Uimarannan, eli pohjavesilammen väliset luiskat loivennetaan kaltevuudella 1:3 kokonaisuudessaan pohjaan saakka. Uimarannan välinen alue ja lammen loivat luiskat verhoillaan virkistyskäyttöön sopivalla hiekalla.

Alueelta saatavaa hiekkaa, soraa ja seulanperäkivikasoja kuljetetaan sellaisenaan tai seulotaan erilaisiksi lajitteiksi. Alueella ei suoriteta murskausta.

Ottoalueen pohjalle varastoidaan seulontalajikkeita kasoissa, joiden korkeus on keskimäärin n. 4–8 m. Kasat sisältävät eri fraktioita olevia lajikkeita. Varastokasoja siirrellään ottotoiminnan edistymisen mukaan. Kasojen lukumäärä ja koot vaihtelevat tilanteen mukaan.

Alueella on kaivuu- ja kiviaineksen jalostustoimintaa ja materiaalien kuljetusta maanantaista perjantaihin klo 6–22 ja lauantaisin kuljetusta klo 7–16.

Alueella toimittaessa noudatetaan tuotantotoiminnan aikaisia varomääräyksiä. Lupapäätöksen mukainen ottoalueen raja on merkitty maastoon. Ottoalueelle tuleva työmaatie on suljettu lukitulla puomilla. Ottotoiminnan aikaisista jyrkistä seinämistä varoitetaan tarvittaessa selvästi havaittavilla merkeillä tai lippusiimoilla. Työkoneet ja 450 litran kuljetussäiliö tankataan Kelopirtin huoltoasemalla. Työkoneita tankataan myös kuljetussäiliöstä. Ottoalueelle varastoidaan kerrallaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen käytettävä polttoainemäärä. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei pestä tai huolleta ottoalueella muuten kuin välttämättömien huoltotoimenpiteiden osalta.

Normaalissa ottamistoiminnassa ei synny päästöjä vesiin tai maaperään. Merkittävää pintavaluntaa ei sora-alueilla synny ja sade- ja sulamisvedet imeytyvät normaalisti maaperään.

Erillistä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa ei ole esitetty. Kaivuualueella ei ole puustoa tai pintamaita. Kaikki maa- ja kiviaines käytetään sellaisenaan tai seulotaan erilaisiksi lajitteiksi tai käytetään luiskien tekemiseen alueen maisemoinnissa. Toiminnasta ei synny sivukiveä.

Liikennöinti

Ottamisalueelle liikennöidään Kouvola–Heinola kantatie 46:lta erkanevan tien kautta.

Jälkihoitotoimenpiteet

Maisemointi- ja viimeistelytyöt tehdään vaiheittain sitä mukaa, kun käyttökelpoinen maa-aines on käytetty loppuun. Ottotoiminnan päätyttyä maisemointityöt viimeistellään ja alue palautuu metsätalouskäyttöön. Alue pyritään muotoilemaan suunnittelutilannekartan mukaisesti. Alueelle tuodaan tarvittaessa puhtaita, humusperäisiä maa-aineksia, joita käytetään alueen maisemointiin. Maa-aineksia varastoidaan alueella enintään kolme vuotta ennen niiden hyötykäyttöä. Lopullinen muotoilu määräytyy alueelta saatavien materiaalien määrän ja sinne mahdollisesti läjitettävien leikkausmaiden määrän mukaan.

Toiminnan loputtua alue siistitään. Tavoitteena on tehdä alueesta turvallinen ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Jälkihoidettu, metsittynyt ottoalue ja sinne syntynyt pohjavesilampi sulautuvat vähitellen ympäröivään maisemaan. Muodostuvan lammen ympäristön metsittymisen annetaan tapahtua luontaisesti. Vaikka alueelle muodostuvan lammen ympäristöä ei ole tarkoitus käyttää virallisena uimarantana, loivennetulla rantaosiolla huolehditaan siitä, että mahdollinen uiminen lammessa on turvallista.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tarkastukset ja neuvottelut

Alueelle on tehty viimeisin voimassa olevan maa-ainesluvan valvontaohjelman mukainen tarkastus lupahakemuksen käsittelyn aikana 11.11.2025. Tarkastuskäynnillä keskusteltiin myös uuden maa-ainesluvan tuomista muutoksista otto- ym. toimintaan.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kymenlaakson liitolta. Kymenlaakson liitto on 4.8.2025 ilmoittanut, ettei anna asiasta lausuntoa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 13.8.2025 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Ottamispaikat on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä siten, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Ottamistoiminta ulotetaan alueella havaitun pohjavesipinnan alapuolelle. Alin ottotaso on n. tasossa + 87 m mpy ja alueen itäpuolella sijaitsevassa pohjaveden havaintoputkessa pohjaveden pinta on keskimäärin tasolla + 90,4…90,8 m mpy. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toiminta ei vaadi vesilain mukaista lupaa, koska alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu vesilain 3 luvun 2 §:n mukaisia haittoja.

Ottamisalueeseen ei liity ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä geologisia muodostumia tai maisemallisia erityisarvoja. Ottamisalueen länsipuolella n. 100 m etäisyydellä sijaitsee Ikaalinsuon valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. Hakemuksen mukaisella ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 -alueita.

Alueelta on Suomen lajistokeskuksen järjestelmässä vanhahko havainto törmäpääskyistä. Mikäli soranottoalueella on sellaisia hiekkatörmiä, joissa on törmäpääskyjen pesiä, tulee ottaa huomioon, että törmäpääskyt ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja ja niiden pesien vahingoittaminen on kiellettyä. Pesien vahingoittaminen on kiellettyä ilman luonnonsuojelulain 83 §:n mukaista poikkeamislupaa myös lisääntymiskauden ulkopuolella, koska törmäpääskyt käyttävät samoja pesiä toistuvasti.

ELY-keskus pyytää hakijaa toimittamaan tiedot alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta.

Maa-ainesten ottamisessa tulee huomioida muinaismuistolain (295/1963) säädökset.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei saapunut muistutuksia.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin. 9.9.2025 saapuneessa vastineessaan hakija on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon toteamalla mm. seuraavaa:

Pohjavesiputki HP5 on aikoinaan asennettu Jaalan kunnan omistamalle soranottoalueelle. Ko. putki on kokonaisuudessaan 28,4 m pitkä ja koostuu rautaputkesta ja siiviläosasta. Putkenpääntaso on +94,04 ja maanpinta on tasossa +93,13. Pohjavedenpinnan taso oli kartoitusvaiheessa (14.11.2024) tasossa +90,29. Pohjavedenpinnan tasoja on mitattu lupamääräysten mukaisesti vuosittain ja tiedot on ilmoitettu Notto-rekisteriin ja Kouvolan kaupungille. Pohjaveden pinnantasojen muutoksista ei ole olemassa koottua taulukkoa.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Elinkeinoyhtymä Martti Tulokas kuolinpesän maa-aineslupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloittaminen

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §)

Ottamistoiminta

3. Ottamissuunnitelman mukaiselta 2,67 ha ottoalueelta saa ottaa soraa ja hiekkaa yhteensä enintään 80 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
4. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +87,0 (N2000) alemmaksi. (MAL 11 §)
5. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
6. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
7. Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava niin, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)
8. Alueelta mahdollisesti löytyviä törmäpääskyjen pesiä ei saa vahingoittaa. (LSL 9/2023 70 §)

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

9. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien lyhytaikaisessakin varastoinnissa ja käsittelyssä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Alueella tulee olla varattuna alkusammutuskalustoa sekä riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa vahinkojen varalta. (MAL 11 §)
10. Työkoneiden tarpeetonta säilytystä alueella tulee välttää ja pitempiaikainen säilytys esim. toimintajaksojen välillä on tehtävä tiiviiksi rakennetulla alueella. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on poikkeuksellisesti tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei saa pestä ottoalueella. (MAL 11 §)
11. Mikäli öljyä tai muuta haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viipymättä ilmoittaa tapahtuneesta pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (MAL 11 §)
12. Alueelle asennetusta pohjavesiputkesta tulee mitata pohjaveden pinnankorkeus kerran vuodessa. Mittaustulokset tulee toimittaa Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluun sekä Lupa- ja valvontavirastoon. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä pohjaveden laatututkimuksista. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja haittojen estäminen

13. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Mikäli alueelle muodostuu jyrkkiä ja korkeita rintauksia, tulee ne suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, ettei alueella liikkuvien turvallisuus vaarannu. (MAL 11 §)
14. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu-, pöly-, tärinä- tai muuta haittaa ympäristöön. Jos toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa, voi valvontaviranomainen edellyttää tarvittavia mittauksia. (MAL 11 §)
15. Liikenteen ja ottamistoiminnan sekä varastokasojen aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää vedellä kastelemalla ja kasojen sijoittelulla. Kasteluun ei saa käyttää suolaa eikä pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (MAL 11 §)
16. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)
17. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että alue ei roskaannu eikä siellä varastoida jätteitä. Ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varasto- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen kirjallista suostumusta. (MAL 11 §)
18. Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden (5) vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. (MAL 5 a, 11 ja 16 b §)

Liikennöinti

19. Luvan haltijan tulee sopia alueen liikennöintiin käytettävien yksityis- ja rasiteteiden tietä hallinnoivan tahon kanssa teiden käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista vaikutuksista. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista haittavaikutuksista. (MAL 11 §)

Raportointi

20. Maa-ainesten vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä Notto-järjestelmän kautta. Ottoilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Jälkihoito ja maisemointi

21. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Alue on siistittävä ja jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
22. Jälkihoito on suoritettava luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee tehdä jo ottamistoiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
23. Maisemointi tulee tehdä ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Alueen jälkihoidosta ja maisemoinnista tulee toimittaa tarkempi kirjallinen suunnitelma hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle vähintään 1 vuosi ennen luvan päättymisajankohtaa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

Toiminnan lopettaminen ja toiminnanharjoittajan vaihtuminen

24. Kun maa-ainesten otto tai maa-ainesluvan voimassaoloaika on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
25. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Myös muusta toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaa liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (MAL 13 a ja 16 §)
26. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Maa-ainesten otto ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Ottaminen sijoittuu jo olemassa olevalle maa-ainesten ottoalueelle.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset on annettu mm. niistä seikoista, jotka eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta tai ovat muita hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.

Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön -oppaan (Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30) mukaan pohjavesilammista tulee tehdä vähintään 3 metrin syvyisiä, jotta niiden vesi pysyisi melko hyvälaatuisina. Näin ollen ottaminen on sallittu maa-aineslupahakemuksessa esitettyyn alimpaan ottotasoon (+ 87) saakka.

Ottoalueen merkinnöillä varmistetaan, ettei ottotoiminta leviä luvan mukaisen alueen ulkopuolelle.

Työntekijöiden ja ulkopuolisten turvallisuus on huomioitu määräämällä mm. jyrkkien ottorintausten merkitsemisestä.

Ympäristönsuojelun näkökulmasta on annettu määräykset mm. kemikaalien säilytyksestä sekä koneiden huolloista.

Lausunnon huomiointi

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Luonnonsuojelulaki (9/2023)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Korvattavat päätökset

Tämä maa-aineslupapäätös korvaa Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.8.2018 (§ 72) Maanrakennus- ja kuljetus Martti Tulokkaalle kiinteistöille 286-470-2-304 (Soramäki) ja 286-474-1-101 (Tokkola) myöntämän maa-ainesluvan.

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Lupajaosto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Kyseessä on jo maa-ainestenottokäytössä oleva alue, jolla on ollut maa-aineslupia jo vuosikymmenien ajan. Maa-aineksen hyödyntäminen loppuun avatulla alueella on maa-aineksen kestävän käytön mukaista. Toiminta ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa eikä sillä ole haitallista vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin tai alueen maisemaan. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei synny ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhaun jälkeen korjata. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 (§ 262) hyväksymän maa-ainestaksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 3 248,68 €. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka soran ja hiekan ottamisalueella määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 24 775 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 2 478 € (n. 10 % maa-ainesvakuuden määrästä). Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen yleisen käytännön mukainen ja riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset huomioiden, että aloituslupa koskee olemassa olevaa toimintaa ja avattua ottoaluetta. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Vuotuinen valvontamaksu

Maa-ainesluvan valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kymenlaakson liitto

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit ja muut asianosaiset, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016,

marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Vt. rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Elinkeinoyhtymä Martti Tulokas kuolinpesälle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainestenottoluvan soran ja hiekan ottoon Kouvolan kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle 286-470-2-66 (Soramäki) esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös: