Teknisen lautakunnan lupajaosto 03.06.2025 § 53

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Tykkimäen Sora Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta osoitteessa Multahovintie 786, Valkeala, RN:o 286-449-2-901. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Kysymyksessä on jo olemassa oleva louhos, mihin kalliokiviaineksen ottamiselle on 3.5.2023 myönnetty lupa edellyttäen, että louhinnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Aikaisempi ympäristölupa on umpeutunut. Louhittava kiviaineksen määrä kymmenen vuoden aikana on 204 336 k-m3. Kalliomursketta valmistetaan keskimäärin 55 000 ja maksimissaan 83 000 tonnia vuodessa. Suunniteltu vuotuinen kiviainesten ottamis- ja jalostusmäärä on 20 400 k-m3. Kivenmurskaus tapahtuu siirrettävässä murskauslaitoksessa päivisin ma–pe klo 7.00–16.00 välisenä aikana. Muu toiminta tapahtuu myös ma–pe klo 7.00–16.00 välisenä aikana, paitsi räjäytykset klo 8–16 ja kuormaaminen ja kuljetus ma–la klo 6.00–22.00 välisenä aikana. Sähkö otetaan aggregaatista. Louhos sijoittuu kokonaisuudessaan kallioalueelle ja sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella. Alueella säilytetään polttoaineita vain silloin, kun alueella työskennellään.

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta ja päätösvallan perusteet

  Hakemus on tullut vireille 28.1.2025.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 12.2.–14.3.2025. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 12.2.2025. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja lähimmille kiinteistöille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2. kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä ympäristönsuojeluin 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

  Tykkimäen Sora Oy

  Tehontie 20

  45200 Kouvola

  Y-tunnus: 0163369-4

  Yhteyshenkilö: ------------------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti

Lupahakemus koskee Kouvolan kaupungin Valkealassa kiinteistöllä Sorala 286-449-2-901 osoitteessa Multahovintie 786 tapahtuvaa kallion louhintaa ja murskausta. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on voimassa oleva maa-aineslupa.

Kiinteistön omistaja

  Kiinteistön Sorala 286-449-2-901 omistaa Tykkimäen Sora Oy.

  Lupavelvollisuus

Ympäristönsuojelulain 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c mukaan kivenlouhimolla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa.

Ympäristönsuojelulain 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukaan tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kivenlouhimon ja kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 6 a ja b mukaan.

Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut  Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 28.1.2025.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Tykkimäen Sora Oy:llä on Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoston myöntämä 3.5.2023 (§ 37) myöntämä maa-aineslupa kalliokiviaineksen ottoon. Kyseinen lupa on voimassa 10 vuotta.

Tykkimäen Sora Oy:llä on ollut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 3.4.2013 (§ 41) myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan ja murskaukseen. Kyseinen lupa on päättynyt 31.12.2023.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2024, jossa ottoalue on merkitty pohjavesialueeksi. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueelle ei ole vireillä maankäytön muutoksia.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Soralan maa-ainesalue sijaitsee Kouvolan kaupungin Valkealassa, reilun 10 km:ä Kouvolan keskustasta pohjoiseen, Multahovintien varressa.

Hankealue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Ympäristössä vaihtelevat kumpuilevat harjut ja kalliot sekä soistuneet painanteet. Suot on pääosin ojitettu, lisäksi alueen ympäristössä on useita kiviaineksen ottoalueita.

Tila Sorala on tilarajoille jätettäviä suojakaistoja lukuun ottamatta kokonaisuudessaan (tilan kokonaispinta-ala on 3,61 ha) kiviainesten ottamiskäytössä.

Alue on jo maa-ainestenottoaluekäytössä, ja pintamaat ja irtomaakerrokset on poistettu. Maa-ainesten ottaminen on jatkunut alueella pitkään, jo 1980-luvulta, ja ottotoiminnan loppuunsaattamiselle on myönnetty lainvoimainen maa-aineslupa. Ottamisalueen pohjois-, etelä- ja länsirajoille jätetään suunnitelmissa suojakaistat.

Lähin asuinkiinteistö sijaitsee n. 680 m:n etäisyydellä ottoalueesta pohjoiseen. Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja.

Kallioperä ja maaperä ja pohjavesi

Alue kuuluu Kymenlaakson rapakivialueeseen, ja pääkivilaki alueella on viborgiitti, joka soveltuu tavanomaiseen rakentamiseen hyvin.

Ottoalueen maasto on nykyisellään tasolla n. +77.00 … +99.00. Ottoaluetta ympäröivän luonnontilaisen maanpinnan taso on länsi- lounaispuolella tasolla +87.00 … +93.00 ja pohjoisessa n. +86.00 … +100.00. Ottoalueen itä- ja eteläpuolella, jossa alue rajautuu viereiseen ottoalueeseen, on maanpinta tasoilla +80.00 … +88.00.

Kohde sijaitsee Multamäen 1-luokan pohjavesialueella (0590908). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,74 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 1,65 km2. Arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 1 000 m3/d.

Pohjavesialue on osa pitkittäisharjuketjua. Soralan maa-ainesalue sijoittuu pohjavesialueen eteläpäähän. Ottoalueiden etelä- ja länsipuolella maakerrokset ohenevat ja kallio nousee pohjavesipinnan yläpuolelle. Pohjaveden virtaussuunta on ottoalueelta harjun suuntaisesti pohjoiseen. Alueen pohjavesiolosuhteita on tutkittu vuonna 2008–2009 Kouvolan Veden toimesta. Multamäen pohjavesialueelta käyttöön saatavaksi vesimääräksi arvioidaan raportissa 1 700 m3/d.

Virtaamahavaintojen ja maaston korkeussuhteiden perusteella alueen pohjavedet purkautuvat harjun länsipuolelle Kupariojaan, jossa virtaava vesimäärä kuivana kautena on ollut 1 930 m3/d. Veden fluoridipitoisuuden on todettu ylittävän lievästi talousvedelle sallitun enimmäispitoisuuden. Nykyisin pohjavesialueen itäpuolella on viiden kiinteistön käytössä oleva talousvesikaivo, joka sijaitsee 1,8 km:n etäisyydellä ottoalueen pohjoisreunasta koilliseen.

Pintavesi

Alue sijaitsee Torasjoen alaosan valuma-alueella ja Kymijoen vesistöalueella. Torasjoki sijaitsee n. 2,5 km:n etäisyydellä ottamisalueesta pohjoiseen. Ottamisalueelta ei ole oja-, puro- tai noroyhteyksiä vesistöihin, vaan sade- ja sulamisvedet imeytyvät alueen ja sen naapurikiinteistöjen maaperään.

Kasvillisuus ja eläimistö sekä luonto-, kulttuuriperintö- ja maisema-arvot

Alueella ei ole suojeltavia kohteita eikä tiedossa olevia erityisiä luonnonarvoja. Ottoalueesta 1,3 km lounaaseen sijaitsee hyvin arvokkaaksi luokiteltu kallioalue Kaakkovuori-Haukilahdenmäki. Lappala-Saarenmaa-Suvianoja -luonnonsuojelualue sijaitsee n. kolme kilometriä etelään ottoalueesta.

Alueella ei ole Muinaisjäännösrekisterin mukaisia muinaisjäännöksiä eikä alue ole kulttuuriympäristöä. Alueella ei ole todettu olevan erityisiä maisema-arvoja.

Toiminnan kuvaus

Voimassa olevan maa-ainesluvan mukainen ottomäärä on 204 336 k-m3. Suunniteltu vuotuinen kiviainesten ottamis- ja jalostamismäärä on 20 400 k-m3.

Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Puusto on pääosin poistettu aiemman toiminnan yhteydessä. Alueelta on kuorittu pintamaat nykyisen maa-ainesluvan mukaiselta alueelta. Pintamaat varastoidaan ottamisalueen ja suunnitelma-alueen välissä ja hyödynnetään alueen viimeistelyssä. Alueelle ei ole ennakolta tarvetta tuoda maisemointimaita muualta.

Kiviainekset sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista kiviaines kuljetetaan rakennuskohteisiin maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma-autoilla.

Alueella käytettävät työkoneet ovat siirrettäviä. Työ voi olla jaksottaista. Koneet tuodaan paikalle ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä. Ottotoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat siten, että ne sijaitsevat aina tuotannon tehokkuuden ja ympäristöhaittojen minimoinnin kannalta parhaalla paikalla.

Louhinta ja murskaus 

Räjäytykset, kuten porauksetkin, ovat kertaluonteisia yhdessä paikassa ja korkotasossa. Alueen korkeuseroista johtuen louhinta tehdään yhdessä osassa/paikka. Räjäytykset suunnitellaan siten, että räjäytyksiä tarvitaan louhintatyössä mahdollisimman vähän. Taloudellisinta on irrottaa kiveä mahdollisimman paljon kerralla käsiteltäväksi.

Joskus räjäytyksissä syntyy esimurskaimen kitaa suurempia lohkareita, jotka, samoin kuin ylisuuret maakivet, rikotetaan iskuvasaralla pienemmiksi ennen murskausta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe siirretään murskaukseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Alueella on jo valmiiksi tilaa murskauslaitokselle ja varastokasoille.

Kiviaines murskataan yleensä kolmivaiheisella murskaamolla, joka sisältää esi-, väli- ja jälkimurskaimen, seulat ja kuljettimet. Murskausvaiheiden lukumäärä riippuu halutusta raekoosta. Murskauslaitteistossa on pölyntorjuntaan tarkoitettu kastelujärjestelmä, jota käytetään tarvittaessa.

Alueella ei murskata muualta tuotavia kiviaineksia, joten murskauksen tarve päättyy, kun alueella on jalostettu hyödynnettävissä oleva kiviaines.

Toiminta-aika

Laitoksen toiminta-ajat

Poikkeusoloissa kuormausta ja kuljetusta on ympäri vuorokauden (esim. hiekoitussepelitoimitukset). Toiminnassa ja tuotannossa voi kuitenkin olla katkoksia.

Polttoaineet, kemikaalit ja veden käyttö

Alueella säilytetään työkoneita ja vähäisiä määriä poltto- ja voiteluaineita. Polttoaineet säilytetään altaallisissa tai kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi tai se säilytetään maanomistajan hallissa.

Koneita ei pestä ottoalueella, mutta kalustolle voidaan tehdä välttämättömiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Alueella työskennellessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn.

Talousvesi tuodaan alueelle tarvittaessa.

Liikenne

Toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä arviolta enintään 20 käyntiä päivässä silloin, kun kiviainesta ajetaan alueelta. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen aiheuttama vuorokautinen liikennesuorite vaihtelee mm. kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyyksistä johtuen. Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajojen suunnittelulla ja käyttämällä perävaunukalustoa.

Ympäristövaikutukset

  Jätteet

Alueen tavanomaisessa toiminnassa syntyy pääasiassa ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä. Alueelle varataan tarvittaessa talousjäteastia, jonka tyhjennys hoidetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Talousjätettä arvioidaan syntyvän 500 kg/a ja sen toimittaa pois järjestetty jätteenkuljetus.

Alueella voidaan säilyttää seularitilöitä, koneen osia tai muuta metallia/metalliromua ennen niiden toimittamista metallinkeräykseen ja edelleen hyötykäyttöön.

Mahdollisesti syntyvät öljy- tai kemikaalijätteet toimitetaan jätesäädösten ja -määräysten mukaisesti käsittelyyn, eikä niitä varastoida alueella. Öljyistä jätettä arvioidaan syntyvän 2 000 kg/a ja sen toimittaa pois järjestetty jätteen keräys.

Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Kaivannaisjäteselvitys on liitetty lupahakemukseen.

Viemäröinti ja vaikutukset vesistöihin

Ottamisalueelta ei ole oja-, puro- tai noroyhteyksiä vesistöihin, vaan sade- ja sulamisvedet imeytyvät alueen ja sen naapurikiinteistöjen maaperään.

Energian käyttö

  Sähkö otetaan aggregaatista.

  Päästöt ilmaan

Kiviaineksen ottotoiminnassa ja jalostamisessa pölyä aiheuttavat louhinta, kaivuu, murskaus, seulonta, varastointi, kuormaus ja kuljetukset. Tuulisella säällä pölyä voi muodostua myös varastokasoista. Kivenmurskaamojen merkittävät ilmanlaatuvaikutukset ulottuvat mittausten mukaan n. 300 m etäisyydelle toiminta-alueesta, jolloin hengitettävien hiukkasten ohje- tai raja-arvo voi ylittyä. Siksi aluetta ja varastokasoja kastellaan tarvittaessa.

Tiedot päästöistä ilmaan

  Melu

Kiviainesten otto- ja jalostustoiminnassa melua syntyy kaivusta, kuormauksesta, murskauksesta, seulonnasta ja raskaasta liikenteestä. Toiminta on suunniteltu siten, että siitä aiheutuvat meluhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

Toiminnan suojaetäisyydet täyttävät ns. MURAUS-asetuksen minimietäisyydet, koska ottoalueelta ja suunnitelluilta murskausalueilta on 500 m lähimpiin pihapiireihin. Toiminnassa muodostuvat louhintarintaukset estävät melun leviämistä asutuksen suuntaan. Melun leviämistä estetään lisäksi tarvittaessa sijoittelemalla varastokasoja meluesteiksi asutuksen suuntaan.

  Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Ottamisalueen olosuhteet on selvitetty ja toiminnan vaikutukset olosuhteisiin ratkaistu aiemmissa lupa- ja oikeuskäsittelyissä. Alueen on katsottu soveltuvan sijainniltaan kiviainesten ottamistoimintaan. Ottamisella ei ole ollut tai ole vaikutusta ottoalueen ja sen lähialueen pohjaveden antoisuudelle tai laadulle. Pohjaveden päälle jätetään riittävä suojakerros, mikä turvaa pohjaveden laadun ja riittävyyden.

Toiminta ei etäisyyksistä johtuen vaaranna lähialueen asutuksen ilmanlaatua, eikä pölystä aiheudu haittaa naapuritilojen muulle käytölle.

Etäisyys suunnitellusta murskausalueesta lähimpään asuin- tai vapaa-ajan rakennuksen pihapiiriin on vähintään 300 m ja louhinta-alueesta vähintään 500 m. Suojaetäisyys on riittävä, eikä melutason ohjearvoja ylitetä. Toiminnan aiheuttamalla melulla ei myöskään ole lähialueen virkistyskäyttömahdolllisuuksia vähentävää vaikutusta.

Työmaa-alueelle on ulkopuolisilta pääsy kielletty työn ollessa käynnissä.

Normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Merkittävä likaantumisvaara liittyy ainoastaan onnettomuus- tai häiriötilanteisiin, jolloin riskinä on alueelle varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Voitelu- ja polttoaineiden varastoinnissa huolehditaan sekä sijoittelulla että rakenteilla, ettei em. aineita joudu maaperään. Koneiden rikkoutumis- ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa valvotaan työn aikana jatkuvasti. Alueella pyritään välttämään työkoneiden huoltoja ja korjauksia. Alueella tehdään ainoastaan välttämättömät huolto- ja korjaustoimenpiteet, joissa noudatetaan varovaisuutta kemikaalivahinkojen estämiseksi. Alueella ei säilytetä tarpeettomia määriä moottorikemikaaleja eikä siellä pestä työkoneita.

Polttoainetta säilytetään alueella ainoastaan silloin, kun alueella työskennellään. Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Öljyvahinkoihin varaudutaan säilyttämällä imeytysainetta toiminta-alueella. Polttoaineiden imeytysaineen varastointipaikka on polttoainesäiliön läheisyydessä. Työkoneiden tankkausta valvotaan. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäytön varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi.

Työntekijöitä ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahinkojen sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet poistetaan. Alueella on riittävät työkoneet ja välineet kemikaalipäästöjen hallintaan ja korjaamiseen. Maata poistetaan, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunut maa lastataan ja toimitetaan välittömästi maansiirtoautolla luvalliseen vastaanottopaikkaan. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja lupaviranomaiselle, jolle asiasta raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä. Vahinkopaikka rajataan ja alueen puhtaus tarkastetaan alan konsultin toimesta. Kunnostustoimenpiteiden onnistuminen varmennetaan laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista pidetään kirjaa ja kunnostustoimenpiteistä laaditaan raportti.

Alue merkitään työn aikana selvästi maastoon lippusiimoilla tai alue rajataan pintamaavallein, joiden tarkoituksena on estää tahaton pääsy alueelle. Lisäksi alueelle asennetaan varoituskylttejä. Työmaamerkinnät asennetaan harjanteen päälle ja alueen rajoille. Alueelle ei muodostu viimeistelyn jälkeen rinteitä, joissa pudotuskorkeus on yli 2 m. Alueelle johtava tie suljetaan toiminta-ajan ulkopuolella isoilla maakivillä tai portilla ulkopuolisten ajoneuvojen pääsyn estämiseksi alueelle.

Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Nykyinen liittymä on rakennettu palvelemaan raskasta liikennettä.

Tarkkailu ja raportointi

Lähialueelle on asennettu pohjavesiputket, joista tarkkaillaan pohjaveden korkeutta ja laatua maa-ainesluvan mukaisesti.

Melua voidaan lähikiinteistöllä mitata toiminnan ollessa käynnissä, mikäli lupaviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Erillistä tarkkailusuunnitelmaa ei ole laadittu.

Toiminnasta ei aiheudu sellaista pölyhaittaa, että sitä tulisi toiminnan aikana tarkkailla. Etäisyydestä johtuen mittausmenetelmiin lisäksi liittyy sellaisia epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi PM10-mittaus ei kuvaisi luotettavasti toiminnan pölypäästöjä.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyssä. Kaivannaisjäteselvitys on toimitettu ympäristölupahakemuksen liitteenä.

Jälkihoitotoimenpiteet

Alueelta kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tarkastukset ja neuvottelut

Alueelle ei ole tehty tarkastusta luvan valmistelua varten. Viimeisin valvontasuunnitelman mukainen tarkastus on tehty 13.9.2024.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 24.3.2025 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista on sisämelujen ohjearvojen lähtökohtana, että meluntorjuntatoimet suunnitellaan siten, ettei toiminnoista, toimintoihin liittyvä liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ylitä asumiseen käytettävillä kiinteistöillä päivällä (klo 7–22) keskiäänitasoa LAeq 55 dB. Lupahakemuksessa ei ole tarkemmin määritetty, miten varmistutaan, että melu jää alle ohjearvon. Näin ollen melutaso tulee tarvittaessa todentaa mittauksin.

Toiminta sijaitsee Multamäen pohjavesialueella. Terveysvalvonta on saanut Kouvolan Vedeltä tiedon, että Multamäen pohjavesialuetta pidetään tällä hetkellä potentiaalisena talousvedenhankintapaikkana. Kouvolan Vesi on ostanut Keski-Valkealan vesiosuuskunnalta runkovesijohdon, jonka linjaus on pohjavesialueen vierestä. Mikäli pohjavesialueella käynnistettäisiin vedenotto, voitaisiin kyseisen vesijohdon kautta toimittaa talousvettä Valkealaan ja edelleen muualle Kouvolaan.

Alueella harjoitettava toiminta ei saa huonontaa pohjaveden laatua. Laatu ei saa huonontua erityisesti sen vuoksi, että alueelle on suunnitelmissa vedenottoa talousvesikäyttöön ja alueella on viiden kiinteistön käytössä oleva yhteiskaivo. Näin ollen polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjaveden pilaamisella olisi suoria vaikutuksia alueen vesihuollolle. Lisäksi n huomioitava, että turvallisuustilanteen muuttuminen on nostanut pohjavesialueiden merkitystä vesihuollon turvaamiseksi.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 1.4.2025 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Kyseiseltä alueelta on lähes 20 vuoden takainen havainto huuhkajan pesinnästä. Kalliokiviaineksen otto lienee jatkunut sen jälkeenkin ja tuoreempia tietoja pesinnästä ei ole, joten ilmeisesti paikka ei ole ollut sopiva. Muita tietoja erityisistä luonnonarvoista ei alueelta ole ja ilmakuvan perusteella alue on lähes kokonaan louhoksena, joten luontoselvitystä ei ole tarpeen vaatia.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus huomauttaa, että pohjavesialueella ei saa tarpeettomasti varastoida vaarallista jätettä, polttoaineita tai muita öljytuotteita. Hankealueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointi- ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Ottamisalueelta ei saa kulkeutua sade- ja sulamisvesien mukana haitallisia aineita ympäristöön tai kyseisen ottamisalueen ulkopuolisille ottoalueille. Mikäli ottamisalueelle muodostuu runsaasti kyseisiä vesiä, tulee ne johtaa selkeytysaltaan kautta vähintään pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle.

Hakemuksesta ei käy selkeästi ilmi, millä murskaamon käyttöenergia tuotetaan. Hakemuslomakkeesta saa käsityksen, että alueelle sijoitetaan aggregaatti vain tarvittaessa valaistusta varten. Pohjavesialueella tulisi lähtökohtaisesti hyödyntää verkkovirtaa energianlähteenä polttoöljykäyttöisen aggregaatin sijaan. Mikäli verkkovirtaan liittyminen kalliokiviaineksen ottoalueella ei ole mahdollista, voidaan aggregaatti vaihtoehtoisesti sijoittaa katettuun ja reunoiltaan korotettuun suoja-altaaseen.

Melutasot lähimmissä melulle herkissä kohteissa tulee kertaalleen mitata, kun toiminnan olennaiset melua tuottavat toiminnat ovat käynnissä. Melutasot tulee mitata myös, mikäli toiminnassa tai esim. meluntorjuntatoimenpiteissä, kuten melulta suojaavissa vallirakenteissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat lisätä melutasoja lähimmissä melulle herkissä kohteissa.

ELY-keskus tuo lisäksi esille, että edellinen ympäristölupa on ollut voimassa vuoden 2023 loppuun asti ja edellinen maa-aineslupa päättyi saman vuoden toukokuussa. Maa-aineslupaa haettiin tuolloin keväällä 2023, ja ELY-keskuksen lausunnossa mainittiin, että nämä luvat tulisi hakea yhdessä, jos murskausta suoritetaan vähintään 50 päivänä. ELY-keskus ehdottaakin, että tämän ympäristöluvan voisi laittaa päättyväksi samana ajankohtana, kuin maa-aineslupa tulee päättymään (10.5.2033), jotta mahdollisia tulevia lupia haettaisiin samanaikaisesti. Yhteisellä lupapäätöksellä voidaan ottaa samalla huomioon sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain vaatimukset. Esim. vaikka tankkauspaikan osalta ei tässä ympäristölupahakemuksessa ole tarkempaa kuvausta, on maa-ainesluvankin edellyttämä tankkauspaikan varustaminen pohjasuojauksella tarpeen edellyttää myös ympäristölupapäätöksessä.

ELY-keskus katsoo, että toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ympäristölupapäätöstä noudattamalla, mikäli päätöksessä otetaan huomioon ELY-keskuksen lausunnossaan edellyttämät seikat.

Muistutukset ja mielipiteet

Ympäristölupahakemuksen johdosta määräaikaan mennessä saapui kaksi muistutusta.

Muistuttaja A (kaksi allekirjoittajaa) on 13.3.2025 saapuneessa muistutuksessaan todennut mm., että ympäristölupahakemuksen mukainen ottotoiminta sijoittuu pohjavesialueelle. Puhtaan pohjaveden arvo on korostunut vuosien varrella ja etenkin viime vuosien tapahtumien tulisi osoittaa puhtaan veden olevan tärkeämpi luonnonvara kuin jäljellä oleva, louhittava kalliokiviaines.

Mikäli toiminta jatkuu aikaisempien vuosien mukaisesti, joudumme edelleen kärsimään rakennusten tärinästä räjäytysten yhteydessä. Tähän mennessä kukaan ei ole vielä selvittänyt, miten tärinä vaikuttaa rakennusten ja niiden perustusten kuntoon. Räjäytysten aikana talon ikkunat helisevät ja koko rakennus tuntuu tärisevän. Kohtuullista olisi, että räjäytykset toteutettaisiin siten, ettei rakennuksissa tuntuisi tärinää.

Mikäli louhinta ja murskaus suoritetaan Multahovintien varrella, siitä ei ole aikaisempina vuosina aiheutunut pöly- ja meluhaittaa merkittävissä määrin. Jos murskausta tehdään Sydänmaanraitin lähellä olevalla soranottoalueella, melu- ja pölyhaitta on erittäin suuri. Olemassa olevat meluvallit eivät riitä poistamaan melu- ja pölyhaittaa soranottoalueella lähellä Sydänmaanraittia.

Muistuttaja B (kaksi allekirjoittajaa) on 14.3.2025 saapuneessa muistutuksessaan todennut mm., että ympäristölupaa koskeva alue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella. Kyseinen alue on määritelty Kouvolan kaupungin varavedenottoalueeksi, jonka on tarkoitus turvata lähes 80 000 ihmisen puhtaan talousveden saanti tulevaisuudessakin.

Vireillä oleva hakemus koskee kallion louhintaa ja murskausta. Toiminnassa käytetään polttoaineita ja niitä myös säilytetään alueella, mikä muodostaa merkittävän vaaran pohjavedelle. Toiminnasta aiheutuu lähialueen asukkaille myös melu-, pöly- ja tärinähaittoja.

Kyseinen alue on kaavassa merkitty aiemmin soranottoalueeksi. Nyt alueen käyttötarkoitus on kuitenkin muutettu.

Em. asioihin vedoten kyseiselle alueelle ei tulisi myöntää ympäristölupaa eikä toiminnan aloittamiselle tulisi myöntää lupaa ennen valitusmenettelyn käsittelyä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin. Hakija toteaa 15.4.2025 saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa:

Pohjaveden suojaksi jätetään riittävä suojakerros lainvoimaisen maa-ainesluvan mukaisesti, jolloin oletuksena voidaan pitää, ettei maa-ainesten ottotoiminta vaaranna pohjavettä.

Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnan kemikaali-, polttoaine- ja jätehuollosta siten, ettei niistä aiheudu vaaraa pohjavedelle. Hulevesiä ei ole tarpeen johtaa pois alueelta.

Alueella käytettävissä työkoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä. Siirrettävä murskauskalusto on yksi alueella käytettävistä laitteistoista. Mikäli alueella käytetään sähkökäyttöistä murskaamoa, sen käyttövoima tuotetaan aggregaatilla, sillä alueella ei ole murskaamon edellyttämää sähköliittymää.

Polttoainehuolto järjestettäneen siten, että työkoneet tullaan tankkaamaan suoraan säiliöautoista tai lava- tai pakettiauton päältä IBC-säiliöistä, eikä tarvetta polttonesteiden varastointiin alueella juuri edes ole. Mikäli alueella säilytetään polttoaineita, maaperän suojaustoimet tehdään ennen polttoaineiden ym. kemikaalien varastointia rakentamalla tukitoiminta-alue öljyä eristäväksi.

Melun- ja pölyntorjunta ovat toiminnanharjoittajan vastuulla. Niihin kiinnitetään toiminnassa erityistä huomiota seuraamalla sekä sääolosuhteita että prosesseja sekä lisäämällä kastelua tai meluvallia tarvittaessa. Suojaetäisyyksien perusteella melutason tai ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot eivät naapuruston pihapiireissä ylity.

Toiminta täyttää MURAUS-asetuksen minimietäisyysvaatimukset, jolloin toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa. Toiminnan aiheuttamat melutasot voidaan mitata kertaluonteisesti toiminnan käynnistyttyä.

Pääsääntöisesti yli 500 m päässä toimintakohteesta olevia rakennuksia tai rakenteita ei katselmoida, mutta mahdolliset tärinämittaukset perustuvat louhintaurakoitsijan aina ennen louhintaa tehtävään riskinarvioon. Louhintaan liittyvät riskit ja mahdolliset vauriot arvioidaan ankaran vastuun piirissä olevina yksityisoikeudellisissa menettelyissä, eivätkä ne siten kuulu ympäristönsuojelulain mukaiseen lupamenettelyyn.

Lausunnoissa tai mielipiteissä ei ole esitetty sellaista, mitä ei olisi jo otettu aiemmassa, lainvoimaisessa maa-ainesluvassa tai hakemuksessa huomioon. Luvan täytäntöönpano pyydetään ennen lainvoimaisuutta varsinkin, jos ympäristölupa määrätään määräaikaiseksi.

Hakijan käsityksen mukaan hakemus ei ole ristiriidassa säädösten kanssa ja haettu lupa voidaan myöntää.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Tykkimäen Sora Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Tuotteet ja tuotantomäärät

1. Hakemuksessa esitetyllä alueella saa louhia kalliota ja jalostaa kiviainesta enintään 20 400 k-m3 vuodessa ja valmistaa kalliomursketta enintään 83 000 tonnia vuodessa ja tehdä niihin liittyviä oheistoimintoja. (YSL 52 §)

Melu ja tärinä

2. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, ei kuitenkaan arkipyhinä:

-          murskaus ma–pe klo 7–16

-          poraaminen ma–pe klo 7–16

-          rikotus ma–pe 7–16

-          räjäytykset ma–pe klo 8–16

-          kuormaaminen ja kuljetus ma–la klo 6–22. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

3. Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa ympäristöön mahdollisimman vähän melua tai muuta haittaa ympäristöön. Varastokasat ja murskauslaitos tulee sijoittaa siten, että kasat ja rintaukset estävät melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Louheen ja murskeen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. (YSL 7 §, 52 §, VNA 800/2010)
4. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 7–22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22–7 keskiäänimelutasoa 50 dB (LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
5. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää mittauksilla melutaso häiriintyvissä kohteissa heti, kun toiminnan olennaiset melua tuottavat toiminnat ovat käynnistyneet. Melutasot tulee mitata myös, mikäli toiminnassa tai esim. meluntorjuntatoimenpiteissä, kuten melulta suojaavissa vallirakenteissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat lisätä melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittaamisesta. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa mittaussuunnitelma etukäteen ja mittausraportti pikimmiten tulosten valmistuttua. (YSL 7, 52, 54 ja 62 § VNA 800/2010, VNp 993/1992)
6. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa lähimmissä kiinteistöissä. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja määräyksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet lähialueen asukkaille. Räjäytyksistä on tiedotettava alle kilometrin päässä sijaitsevia lähimpiä häiriintyviä kohteita vähintään yhtä vuorokautta ennen räjäytystä. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee mittauksin selvittää tärinän määrä häiriintyvissä kohteissa. Mahdollisesta tärinämittauksesta tulee sopia erikseen hakijan ja muistuttajien kanssa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa mittaussuunnitelma etukäteen ja mittausraportti pikimmiten tulosten valmistuttua. (YSL 52, 62 ja 62 §)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

7. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen tulee estää parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua haittaa talousveden hankinnalle. (YSL 7, 8, 16, 17, 52 ja 53 §, VNA 800/2010)
8. Ottamisalueella ei saa tarpeettomasti varastoida vaarallista jätettä, polttoaineita tai muita öljytuotteita. Ottamisalueella saa kerrallaan varastoida vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittavan polttoainemäärän. Muita kemikaaleja ei saa varastoida. Polttoainesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai kiinteästi valuma-altaallinen, ylitäytön- ja laponestimillä sekä lukittavalla sulkuventtiilillä varustettu. Tankkauspaikka säiliöineen tulee sijoittaa onnettomuusriskien kannalta turvalliseen paikkaan, nesteitä läpäisemättömälle ja reunoiltaan korotetulle alueelle. Polttoöljykäyttöinen aggregaatti tulee sijoittaa katettuun ja reunoiltaan korotettuun suoja-altaaseen. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
9. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai muita vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
10. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden               pilaantumisen vaaraa. Pölyämisen vähentämiseen ei saa käyttää suolaa tai muita maaperälle tai pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §, VNA 800/2010)

  Jäte- ja hulevedet

11. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti tai on liityttävä kunnalliseen jätevesiviemäriverkostoon. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNA 157/2017)
12. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Ottamisalueelta ei saa kulkeutua sade- ja sulamisvesien mukana haitallisia aineita ympäristöön tai kyseisen ottamisalueen ulkopuolisille ottoalueille. Mikäli ottamisalueelle muodostuu runsaasti kyseisiä vesiä, tulee ne johtaa selkeytysaltaan kautta vähintään pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Mahdollisesta altaasta sinne kertyvä liete on poistettava säännöllisesti. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. (YSL 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)

Jätteet

13. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 978/2021)
14. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tilassa tiiviillä alustalla eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä tarvittavine varoitusmerkintöineen. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja niistä on laadittava siirtoasiakirja. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15–17, 29 ja 121 §, VNA 978/2021)
15. Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa ja arvioitava ja tarvittaessa tarkastettava se vähintään viiden vuoden välein luvan alkamisesta. (YSL 113 ja 114 §, VNA 190/2013)

Päästöt ilmaan

16. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)
17. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Murskauslaitteisto on tarvittaessa koteloitava tai ehkäistävä pölyämistä esim. kastelemalla. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
18. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
19. Varastokasojen koko ja sijoittelu on suunniteltava siten, että kasoista aiheutuu mahdollisimman vähän pölyämistä. Varastokasoja ja ajoneuvojen kuormia tulee tarvittaessa kastella. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

20. Toiminnanharjoittajan tulee varautua häiriötilanteisiin ja perehdyttää alueella työskentelevät häiriötilanteiden varalta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia ympäristöluvan velvoitteista. (YSL 7, 15 ja 52 §, VNA 800/2010)
21. Laitteistojen ja laitteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueella on oltava riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- ja alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, VNA 800/2010)
22. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä viipymättä torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen ehkäisemiseksi. Em. onnettomuus- ja häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14–17, 52, 123 ja 134 §, VNA 800/2010)

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

23. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §)

Tarkkailu ja raportointi

24. Laitoksen toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava päivittäin toiminnan aikana aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ympäristöhaittaa, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa tekemään tarvittavia mittauksia. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010)
25. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjan tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          toiminta-ajat työvaiheittain

-          tiedot räjäytyksistä (ajankohdat ja irrotettu määrä)

-          louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät sekä varastotilanteet

-          käytetyt polttoaineet ja niiden kulutus

-          toiminnassa syntyneet jätteet jätelajeittain ja niiden toimituspaikat

-          häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ja niiden korjaustoimet

-          mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-          suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutukokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118–120 ja 122 §, VNA 978/2021)

26. Pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua tulee tarkkailla alueella olevista pohjaveden tarkkailuputkista. Pohjaveden havaintoputkesta otettavasta vesinäytteestä on vähintään kerran vuodessa analysoitava seuraavat parametrit: sulfaatti, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, sähkönjohtokyky, kloridi, öljy-yhdisteet, pH ja TOC. Näytteenotossa tulee käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ja näytteiden analysointi on tehtävä akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä lisänäytteenotosta tai muutoksista tarkkailuihin. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee niiden valmistuttua toimittaa Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluun sekä tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62 ja 66 §)

Toiminnan muutos tai lopettaminen

27. Toiminnan lopettamisesta, toiminnan oleellisesta muuttumisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52, 89, 90, 94 ja 170 §)
28. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi asianomaiset luvat saaneeseen laitokseen. Ennen toiminnan lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. (YSL 52 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Lupamääräysten perustelut

Määräyksessä 1 toiminnan tuotteet ja tuotantomäärät on määritetty hakijan esittämän mukaisiksi. Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

Määräyksen 2 toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Lisäksi on kielletty arkipyhinä työskentely.

Louhinnan ja toiminnan suunnittelulla voidaan vähentää ottotoiminnasta aiheutuvia melu-, pöly- ja tärinähaittoja. (Määräys 3)

Määräyksessä 4 on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähimmissä asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista.

Määräyksessä 5 vaadituilla mittauksilla saadaan selville laitoksen todellinen melutaso.

Jotta varmistutaan, ettei räjäytyksistä aiheudu haittaa lähimmille kiinteistöille, tulee räjäytysten aiheuttamaa tärinää tarvittaessa mitata määräyksen 6 mukaisesti. Lähiasutus voi varautua räjäytyksiin, kun niistä ilmoitetaan etukäteen.  

Määräyksillä 7–12 estetään maaperän, pohjaveden sekä pintavesin pilaantuminen.

Määräyksillä 13 ja 14 varmistutaan, että toiminnanharjoittaja huolehtii jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätteistä ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi vaarallisten jätteiden käsittelyltä, varastoinnilta ja siirroilta edellytetään erityisiä toimia.

Määräyksellä 15 varmistetaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman noudattaminen.

Määräysten 16–19 tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää toiminnan aiheuttamia pölyhaittoja.

Määräyksillä 20–22 pyritään turvaamaan se, että lupaehdoista poikkeavia päästöjä ei pääse syntymään tai että vahinko- tai onnettomuustilanteissa päästöjen suuruus ja/tai vaikutusaika jää mahdollisimman pieneksi.

Määräyksessä 23 tarkoitetaan, että soveltamalla toimialan parasta käyttökelpoista tekniikkaa varmistutaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimoinnista. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.

Määräykset 24–26 koskien toiminnan tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi.

Toiminnan lopettamisessa määräyksillä 27 ja 28 edellytetään mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja varastoidut jätteet on poistettu tontilta. Toiminnan olennainen muuttaminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Lisäksi lupamääräyksillä varmistetaan, ettei alueelle jää ympäristörasitteita ja että alueen jälkihoito toteutuu.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto ja muistutukset on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

  Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

  Jätelaki (646/2011)

  Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätöksen voimassaolo

Tämä ympäristölupa on voimassa 10.5.2033 saakka. Päättymisajankohta on asetettu vastamaan alueella voimassa olevan maa-ainesluvan voimassaoloaikaa. Mikäli laitoksen toiminta olennaisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa tätä aikaisemmin. (YSL 89 §)

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Koska maa-ainesluvan toiminnan nykyiset vakuudet ovat voimassa, hakija katsoo, että erillistä vakuutta mahdollisen muutoksenhaun varalta ei ole tarpeellista asettaa. Hakija esittää, että lupaviranomainen asettaa taksansa ja käytäntönsä mukaisen vakuuden maa-aineslain mukaiselle toiminnalle.

Teknisen lautakunnan lujaosto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on ollut aikaisempi ympäristölupa. Lisäksi toiminnalla on voimassa oleva maa-aineslupa, jolla on voimassa oleva maa-ainesvakuus. Toiminnasta ei synny pysyvää ympäristön pilaantumista toimittaessa tämän luvan mukaisesti. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuudet määräytyvät Kouvolan teknisen lautakunnan 13.12.2022 § 261 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

Taksan 3 §:ssä on asetettu kivenlouhimon ympäristölupamaksuksi 3 800 € ja murskaamon ympäristölupamaksuksi 3 800 €. Useamman toiminnan käsittävää toimintakokonaisuutta koskevan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalleimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta. Lisäksi ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymisestä peritään 230 €:n lisämaksu.

Tämän ympäristöluvan maksuksi tulee 5 930 €.

Toiminnanharjoittajalta peritään lisäksi kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Ympäristölupa laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa asettamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 10 000 €.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Teknisen lautakunnan lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Tykkimäen Sora Oy

  Muistuttajat

Päätös sähköpostilla

  Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

  Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

  Päätös ilmoituksesta kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla 

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Tykkimäen Sora Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen kiinteistöllä 286-449-2-901 (Sorala) esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________