Teknisen lautakunnan lupajaosto 03.06.2025 § 54

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Kaivutyö J. Anttila Oy on tehnyt maa-aineslain (555/1981) mukaisen lupahakemuksen koskien kalliokiviaineksen ottamista Susikallion ottoalueella kiinteistöllä 286-460-13-50. Ottoalue sijaitsee Korpelan metsäautotien varressa, Elimäki-Inkeroinen maantien 354 eteläpuolella. Hakemuksen mukainen toiminta koskee 100 000 k-m3:n kalliokiviaineksen ottamistoimintaa 10 vuoden aikana. Arvioitu vuotuinen ottotarve on 10 000 k-m3. Alueella on voimassa oleva ympäristölupa kallion louhintaan ja murskaukseen. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun maa-ainesluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta ja päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 18.12.2024 ja hakemusta on täydennetty 15.1.2025.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 22.1.–21.2.2025. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 22.1.2025. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille asianosaisille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kymenlaakson liitolta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2. kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan maa-aineslain (555/1981) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta.

  Luvan hakija

  Kaivutyö J. Anttila Oy

  Kasentie 94 B

49290 Vastila

Y-tunnus: 2014492-5

Yhteyshenkilö: -------------------------------

  Ottamispaikka

  Kouvolan kaupunki, Raussila, kiinteistö 286-460-13-50 (Susikallio).

  Kiinteistön omistaja

  -----------------------------------------------

  Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainestenottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

  Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut teknisen lautakunnan lupajaostolle 18.12.2024 ja hakemusta on täydennetty 15.1.2025.

  Hakemuksen sisältö

Hakemukseen sisältyivät hakemuslomake, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma sekä ottamissuunnitelma, jonka liitteinä olivat ottosuunnitelma (1:2000), leikkaus 1–1 (1:1000/1:100), leikkaus 2–2 (1:1000/1:100), jälkihoitosuunnitelma (1:2000), leikkaus 1–1 (1:1000/1:100), leikkaus 2–2 (1:1000/1:100), kiinteistörekisterin karttaote, kiinteistörekisteriote, valtakirjat (3 kpl).

  Aluetta koskevat luvat

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 6.8.2014 (§ 94) myöntänyt Destia Oy:lle maa-ainesluvan Susikallion kallioalueelle. Maa-aineslupa on siirretty Kaivutyö J. Anttila Oy:lle 12.12.2018 (§ 114). Luvan voimassaoloaika on päättynyt 22.8.2024. Luvassa myönnetty kokonaisottomäärä oli 150 000 k-m3 kalliokiviainesta. Notto-järjestelmään raportoitujen tietojen mukaan lupa-aikana on alueelta otettu 26 141 k-m3.

Toiminnalla on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan Destia Oy:lle 1.2.2012 (§ 12) myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kallion louhintaan ja murskaukseen, asfalttiaseman toimintaan sekä puretun päällysteen ym. välivarastointiin. Ympäristölupa on siirretty Kaivutyö J. Anttilalle 12.12.2018 (§ 114).

Ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä on 100 000 k-m3 kalliokiviainesta. Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan kymmeneksi vuodeksi. Arvioitu vuosittainen ottomäärä on 10 000 k-m3.

Ottamisalueen pinta-ala on 4,1 ha ja ottoalueen pinta-ala on 2,2 ha. Alin ottamistaso on +44,00 m (N2000).

Otettavaa kalliokiviainesta käytetään teiden rakentamiseen ja tienpitoon ja rakentamisen tarpeisiin.

Ottaminen on jatkoa aikaisemman maa-ainesluvan toiminnalle. Ottoalue on osittain aiemmin louhitun ottoalueen pohjaa, joka on aikaisempien lupien mukaisesti louhittu tasolle +44. Haettu ottotoiminta on suunniteltu jatkettavaksi louhitulta alueelta etenemällä rintausten suuntaan, pääosin pohjoiseen sekä osittain myös itään ja luoteeseen.

Louhinta-alueelle kertyvät hulevedet virtaavat alkuvaiheessa nykyisen louhoksen pohjalta ensisijaisesti lounaaseen. Louhinnan saavuttaessa ottoalueen pohjoisreunan avautuu hulevesille purkautumisreitti pohjoispuolelle maastoon ja metsäojaverkostossa edelleen pohjoiseen. Vedet johtuvat pintavaluntana metsäojissa ja pääosa imeytyy maastoon. Alueen vesitasapainoa ja veden laatua seurataan ottamistoiminnan aikana silmämääräisellä valvonnalla ja seuraamalla alueen avo-ojien virtaamia ja veden laatua.

Alueen kalliopinta on jo pääosin paljastettu ottotoimintaa varten. Louhinta-alueella ei ole merkittävää määrää poistettavaa hyötypuustoa. Alueella on vähäinen tarve poistaa pintamaita. Pintamaat käytetään toiminnan päättyessä alueen maisemointiin metsittämisen yhteydessä.

Kaivannaisjätteiden käsittely sisältää alueelta kaivettujen, rakentamiseen kelpaamattomien kivennäismaiden ja eloperäisten maa-ainesten varastoinnin ottoalueella. Myöhemmin mainitut maa-ainekset käytetään alueen jälkihoitoon. Kaivannaisjätteen osalta on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Siltä osin, kun alueella on vielä poistettavaa puustoa, kannot käytetään energian tuotantoon.

Alueella toimii siirrettävä murskauskalusto. Louhe murskataan ottoalueella sopiviksi murskelajikkeiksi. Alueella pidetään vähäisiä määriä mursketta varastossa, jotta kiviaineksia voidaan toimittaa tarpeen tullen myös lyhyellä vasteella. Pääosin materiaali kuitenkin toimitetaan lähialueen rakennuskohteisiin autokuljetuksina melko pian murskauksen jälkeen. Ottoalueella varastoidaan myös pieniä määriä betonia ja asfalttia ympäristöluvan sallimina määrinä.

Koneita ei varastoida toiminta-alueella, vaan ainoastaan ottotoiminnan ollessa käynnissä tarvittavaa kalustoa on alueella työaikojen ulkopuolella. Toiminta-alueella ei varastoida polttoaineita. Koneiden tankkausta varten polttoaine tuodaan paikalla pakettiauton lavalla joko suoja-altaalla varustettuna tai kaksoisvaippasäiliössä. Alueella on varastossa riittävä määrä imeytysturvetta.

Alueella syntyvät jätteet kerätään varikkoalueella muoviseen jätesäiliöön, josta ne määräajoin toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli alueella syntyy vaarallista jätettä, niiden käsittely hoidetaan lain vaatimalla tavalla. Työmaan perustamisvaiheessa laadittavassa infrarakentamisen turvallisuussuunnitelmassa käsitellään tarkemmin vaarallisten jätteiden säilytystä ja käsittelyä.

Ottamistoiminnan ympäristövaikutuksia minimoidaan mm. sijoittamalla murskauspaikka kiviaineskasoilla suojatulle alueelle tai louhosseinämän suojaan. Ottotoiminnasta aiheutuu normaalia työkonemelua, louhinnasta poraamisen ja räjäyttämisen aiheuttamaa ääntä sekä murskauksen melua. Muita haittatekijöitä on mm. murskauksessa syntyvä pöly.

Ottamistoiminnan mahdollisia riskejä ovet mm. louhinnan yhteydessä tapahtuva kivien sinkoilu. Muita riskejä ovat korkeat kaivantoseinät tai louhinnan reuna-alueet, jotka merkitään ja suojataan lyhytaikaisesti lippusiimoilla ja pidemmällä aikavälillä näkyvillä merkinnöillä sekä kiviesteillä tai aitaamalla. Toiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden mahdolliset poltto- tai voiteluainevuodot ehkäistään kaluston huolellisilla käyttöönottotarkastuksilla ja päivittäisillä kuntotarkastuksilla. Mahdollisessa vahinkotapauksessa noudatetaan työmaalle laadittavaa turvallisuussuunnitelmaa ja toimitaan viranomaisen antamien ohjeiden mukaan.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 ei ole alueelle merkintöjä.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Susikallion ottoalue sijaitsee Kouvolassa Korpelan metsäautotien varressa melko lähellä Elimäki–Inkeroinen maantien 354 eteläpuolella. Maa-aineslupaa haetaan tilalle Susikallio 286-460-13-50. Luvan hakijana on Kaivutyö J. Anttila Oy, jolla on tilanomistajan antama suostumus maa-ainesten ottamispaikan luvittamiselle.

Susikallion alueella on aikaisemmin harjoitettu Destia Oy:n ottotoimintaa. Alueelta on louhittu ja jalostettu kiviaineksia jo n. 30 vuoden ajan.

Suunniteltu ottoalue on pääosin melko avointa kallioaluetta. Otto on aloitettu alueen eteläosasta ja se on edennyt alueen pohjois- ja itäosien suuntaan. Alimpana ottotasona on noudatettu viereisen metsäautotien tasoa +44. Louhimattomalla alueella kalliopinnan taso on ylimmillään tasolla n. +57. Ottoalueen ympärillä maasto laskee ottotason alapuolelle pohjoisessa, lännessä ja lounaassa, alueen itäpuolella maasto on pääosin tason +50 yläpuolella ja monin paikoin esiintyy kalliokumpareita. Ottoalueen eteläosissa on tason +47 alapuoliset maastonosat aiemmin tasattu pintamailla.

Ottoalueelta puusto on pääosin poistettu. Alueen ympäristössä metsät ovat mäntyvaltaisia, paikoin esiintyy sekapuustoa.

Alueen pohjaveden tason arvioidaan olevan tason +40 alapuolella. Pohjoispuolisen metsäojan latva maanpinnan tasolla +40 oli kuiva tarkastushetkellä.

Ottoalueen itäpuolella, n. 700 m etäisyydellä ottoalueesta, on lomarakennus. Itäreunalla oleva korkea louhintarintaus estää melun ja pölyn kulkeutumista rakennuksen suuntaan, eikä toiminnasta katsota aiheutuvan haittaa lomarakennuksen käytölle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä ottoalueesta Elimäki–Anjala maantien pohjoispuolella. Haittojen minimoimiseksi ottamistoimintaa tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin noudatettavana työaikana.

Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole vesistöjä. Ympäristönsuojelun tekemän karttatarkastelun mukaan lähin luokiteltu pohjavesialue on Muhniemen pohjavesialue (0575411, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, 2-luokka) joka sijaitsee yli 3 km:n päässä toiminnasta.

Liikennöinti

Tieyhteys Susikallion ottoalueelle on alueen länsireunaa sivuavalta Tyyskänsuon metsäautotieltä, josta on yhteys n. 0,7 km ottoalueen pohjoispuolella olevalle Anjala–Elimäki maantielle nro 354. Kiviainekset kuljetetaan yleistä tieverkkoa käyttäen.

Jälkihoitotoimenpiteet

Ottotoiminnan jälkeen louhosalueen pohja tasataan alueelta kaivetuilla pintamailla. Maisemointiin käytettävät moreenimaat ja pintamaat mahdollistavat sen, että pääosa alueesta voidaan metsittää uudelleen ottotoiminnan päätyttyä. Louhosalueen korkeiden rintausten reunoille asennetaan riittävän järeistä lohkareista kiviesteet. Louhosalueen ympäristöön asennetaan toiminnan päätyttyä varoituskylttejä maastossa liikkuvien turvallisuuden takaamiseksi.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tarkastukset ja neuvottelut

Alueelle ei ole tehty tarkastusta lupahakemuksen käsittelyn aikana. Viimeisin voimassa olleen maa-ainesluvan valvontaohjelman mukainen tarkastus on tehty 22.8.2024.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kymenlaakson liitolta. Kymenlaakson liitto ilmoitti 11.2.2025, ettei se anna lausuntoa asiasta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa 21.2.2025 saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa:

Ottamisalueeseen ei liity ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä geologisia muodostumia tai maisemallisia erityisarvoja. Hakemuksen mukaisella ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 -alueita.

Suomen lajitietokeskuksen aineistossa on maa-ainesten ottoalueen laajennusalueelta usean vuoden takaiset havainnot lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvista kangaskiurusta ja kehrääjästä. Vaikka alue ei ole luonnontilainen, soveltuu se edelleen kyseisten lajien elinympäristöksi. Alueen läheisyydestä on lisäksi joitakin havaintoja luontodirektiivin tiukkaa suojelua edellyttävästä kirjoverkkoperhosesta ja sen esiintyminen myös hakemuksen kohteena olevan maa-ainesten ottoalueen laajennusalueella on mahdollista. Laji suosii avoimia ja puoliavoimia alueita, hakkuuaukeita ja metsien reunavyöhykkeitä, joilla kasvaa runsaasti lajin toukkien ravintokasveja kangas- tai metsämaitikkaa. Laji on Kaakkois-Suomen alueelle tyypillinen ja melko yleinen. EU:n tiukkaa suojelua vaativien lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §:n mukaan kiellettyä. Lisäksi lajien yksilöt ovat rauhoitettuja luonnonsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1066/2023) 6 §:n nojalla. ELY-keskus katsoo, että alueelta on syytä tehdä luontoselvitys ennen luvan myöntämistä nykyisen ottoalueen laajentamiseen.

Maa-ainesten ottamisessa tulee myös huomioida muinaismuistolain (295/1963) säädökset.

Lupahakemuksessa haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaisuutta (MAL 21 §). ELY-keskus arvioi, että toiminta on mahdollista aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Muistutukset ja mielipiteet

  Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

  Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoon 31.3.2025 mennessä. Hakija ei ole jättänyt vastinetta, mutta on ilmoittanut, että luontoselvitys laaditaan kevään aikana.

Luontoselvitys

Luontoselvitys on saapunut 26.5.2025. Luontoselvityksen perusteella suurin osa kiinteistöstä sopii maa-ainesten ottoon. Kuitenkin kaakkoisosan metsäkuvio on potentiaalinen luontodirektiivin IV-liitteen lajin kirjoverkkoperhosen lisääntymisalue. Jos ottotoimintaa laajennetaan kyseiseen metsään, tulee alueella ennen puuston kaatamista tehdä kirjoverkkoperhosselvitys.

Luontoselvitys on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Kaivutyö J. Anttila Oy:n maa-aineslupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

  Toiminnan aloittaminen

1. Ennen toiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §)

Ottamistoiminta

3. Ottamissuunnitelman mukaiselta 2,2, ha ottoalueelta saa ottaa kiviainesta yhteensä enintään 100 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
4. Luontoselvityksen mukaan kirjoverkkoperhoselle sopiva lisääntymisalue sijoittuu kaakkoisosaan osin hakemuksessa rajatulle suunnittelualueen reunalle. Kyseinen alue tulee toistaiseksi jättää täysin koskemattomaksi ja ennen kohdassa toimimista tulee siitä teettää uusi kirjoverkkoperhosselvitys. (MAL 1 ja 11 §)
5. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +44,00 m (N2000) alemmaksi. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainestenoton yhteydessä vastaan, tulee kaivu kuitenkin lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (MAL 11 §)
6. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
7. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
8. Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava niin, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

9. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. Alueella ei saa varastoida polttoaineita, öljytuotteita tai muita kemikaaleja. Polttoaineiden väliaikainenkin säilytys edellyttää kaksoisvaippasäiliöitä tai suoja-altaalla ja katoksella varustettua säiliötä. Tankkaustilanteissa ja muiden kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa varovaisuutta. Alueella tulee olla varattuna riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa öljyvahinkojen varalta. (MAL 11 §)
10. Työkoneiden tarpeetonta säilytystä alueella tulee välttää. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on poikkeuksellisesti tarpeen tehdä koneiden huoltoja tai tilapäisesti säilyttää työkoneita, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei saa pestä ottoalueella. (MAL 11 §)
11. Mikäli öljyä tai muuta haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollinen pilaantunut maa-aines tulee kerätä kokonaisuudessaan talteen ja toimittaa viipymättä luvalliseen vastaanottopaikkaan. Ympäristövaaraa aiheuttavasta tapahtumasta tulee viipymättä ilmoittaa pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja haittojen estäminen

12. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Mikäli alueelle muodostuu jyrkkiä tai korkeita rintauksia, tulee ne suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §)
13. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu-, pöly-, tärinä- tai muuta haittaa ympäristöön. (MAL 11 §)
14. Liikenteen ja ottamistoiminnan sekä varastokasojen aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää vedellä kastelemalla ja kasojen sijoittelulla. Kasteluun ei saa käyttää pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (MAL 11 §)
15. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että alue ei roskaannu eikä siellä varastoida jätettä. Maa-ainesten ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena. (MAL 11 §)
16. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varasto- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen kirjallista suostumusta. (MAL 11 §)
17. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden (5) vuoden välein ja ilmoittava tästä valvontaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. (MAL 5 a, 11 ja 16 b §)
18. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Liikennöinti

19. Liikennöinti ottamisalueelle tulee toteuttaa ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. (MAL 11 §)

Raportointi

20. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-aineksen ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti ilmoitus tehdään sähköisesti Notto-järjestelmän ilmoituslomakkeella. Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Jälkihoito ja maisemointi

21. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Alue on siistittävä ja jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
22. Jälkihoito on suoritettava luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee tehdä jo ottamistoiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa. Jälkihoito tulee toteuttaa ottamissuunnitelman mukaisesti ja mahdollisesti myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

Toiminnan lopettaminen ja toiminnanharjoittajan vaihtuminen

23. Kun maa-ainesten otto tai maa-ainesluvan voimassaoloaika on päättynyt, tulee luvanhaltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
24. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Myös muusta toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (MAL 13 a ja 16 §)
25. Jos luvanhaltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenkäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Ottaminen sijoittuu jo olemassa olevalle maa-ainesten ottoalueelle. Ottoalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Maa-ainesten otto ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevan maakuntakaavan kanssa.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset on annettu mm. niistä seikoista, jotka eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta tai ovat muita hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.

Alueella ei ole havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi rajoittavaa vaikutusta maa-ainesten ottoon. Myöskään luontoselvityksen havainnot eivät estä luvan myöntämistä. Kirjoverkkoperhoselle sopiva lisääntymisalue sijoittuu kaakkoisosaan jääden suurimmalta osin ottosuunnitelman ulkopuolelle, mutta koska se joiltain osin on ottotoiminnan alueella, siitä on annettu määräys 4.

Ottoalueen merkinnöillä varmistetaan, ettei ottotoiminta leviä luvan mukaisen alueen ulkopuolelle.

Työntekijöiden ja mahdollisten ulkopuolisten turvallisuus on huomioitu määräämällä mm. jyrkkien ottorintausten merkitsemisessä.

Ympäristönsuojelun näkökulmasta on annettu määräykset mm. kemikaalien säilytyksestä ja koneiden huolloista.

Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Maa-ainesten saatavuus ja maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi tulee turvata sekä määrällisesti että laadullisesti myös tulevien sukupolvien käyttöön luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

ELY-keskuksen lausunto on huomioitu lupavalmistelussa.

Sovelletut säädökset

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Kohta 6. Lupapäätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Lupajaosto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Kyseessä on alue, jolla on ollut vastaavaa ottotoimintaa jo usean vuoden ajan. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa eikä sillä ole haitallista vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin tai alueen maisemaan. Maa-aineksen hyödyntäminen loppuun avatulla alueella on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei synny ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhaun jälkeen korjata. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 (§ 262) hyväksymän maa-ainestaksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 3 108,68 €. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kalliokiviaineksen osalta määräytyy seuraavasti:             

Maa-ainesvakuus on 34 060 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten kattamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 3 406 € (10 % maa-ainesvakuuden määrästä). Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen yleisen käytännön mukainen ja riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset huomioiden, että aloituslupa koskee olemassa olevaa toimintaa ja avattua ottoaluetta. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Vuotuinen valvontamaksu

Maa-ainesluvan valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen 

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija

  Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue             

Kymenlaakson liitto

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit ja muut asianosaiset, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta              

Ilmoittaminen internetsivuilla

  Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Kaivutyö J. Anttila Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainestenottoluvan kalliokiviaineksen ottoon Kouvolan kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle Susikallio 286-460-13-50 esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________