Teknisen lautakunnan lupajaosto 07.01.2025 § 5

Valmistelija: ympäristötarkastaja Ulla Rantanen, puh. 020 615 8085, ulla.rantanen2(at)kouvola.fi

Maa-ainestenotto- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta

Luvan hakija

Jaalan Murske Oy

c/o Auramaan Tilitiimi Oy

Huuskantie 21

21380 Aura

Y-tunnus: 3359579-2

Yhteyshenkilö: ---------------------------------------------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee maa-ainesten ottamista, kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä maa-ainesten varastointia Kouvolan kaupungin Taipaleen kylässä kiinteistöllä 286-476-1-442, osoitteessa Heinolantie, 47710 Jaala. Kyseessä on toiminnan jatkaminen jo avatulla louhintapaikalla.

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön Louhe 286-476-1-442 omistaa Jaalan Murske Oy.

Lupavelvollisuus

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan.

Kivenlouhinnalla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c mukaan.

Kiinteän tai tietylle alueelle sijoitettavan siirrettävän murskaamon toimintaan, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 ja 4 a §:n mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 2 momentin kohdan 6 a mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 § 2 momentin kohdan 6 b mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 20.5.2024. Alueelle tehty luontoselvitys on saapunut 7.11.2024. Lisäksi hakija on 10.12.2024 toimittanut hakemukseen virheen korjauksen, joka koskee vuotuista murskaamisen enimmäismäärää.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Lupaa haetaan yhteislupana. Hakemuksen liitteinä ovat ottamissuunnitelma, kartta nykytilanteesta, kartta suunnitellusta tilanteesta, leikkaukset, lainhuutotodistus, naapurikiinteistöjen tiedot ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

Aluetta koskevat luvat

Alueella ei ole voimassa olevia lupia. Alueella on ollut Jaalan kunnan valvontalautakunnan 29.11.2007 Maansiirtopalvelu Anttonen Oy:lle myöntämä maa-aineslupa 50 000 k-m3:n kiviaineksen ottamiseen, joka on päättynyt 29.12.2017. Notto-rekisterin mukaan vuoden 2017 loppuun mennessä kalliokiviainesta oli otettu yhteensä 7 000 k-m3 ja luvasta oli jäänyt ottamatta 43 000 k-m3.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa ei ole merkintää kiinteistön alueelle ja ottoalue ei ulotu kiinteistön länsipuolella olevalle rantayleiskaava-alueelle (Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaava, 23.6.2004).

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Hakemuksessa esitetty kiviainesten ottoalue sijoittuu Heinolantien länsipuolelle Suursuonmäen länsiosaan ja lähimmillään noin 200 metrin etäisyydelle länsi-luoteissuunnassa sijaitsevista Järvistenlammeista. Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin häiriintyvä kohde, asuinkiinteistö, sijaitsee noin 1,5 km:n päässä ottoalueesta.

Toiminnan kuvaus

Ottamisalue ja ottamistoiminta

Toiminnan tarkoituksena on louhia alueelta kalliota ja murskata siitä erilaisia murskelajikkeita hyödynnettäväksi maanrakennuksessa.

Hakemuksen mukainen ottomäärä 0,48 ha suuruiselta ottamisalueelta on yhteensä 59 600 k-m3 kalliokiviainesta. Arvioitu vuotuinen otto on 5 960 k-m3. Lupaa maa-aineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen haetaan 10 vuodeksi.

Kiviaineksen louhinta ja rikotus

Louhinta tehdään massalouhintana yhtenä tai useampana penkereenä. Pintamaat poistetaan louhinnan edetessä. Kaivualueen pohja louhitaan tasoon +104 (N2000). Räjäyttämällä louhittu kiviaines rikotaan rikottimella ja syötetään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla murskauslaitokseen.

Louhitun kiviaineksen murskaus

Kiviaineksen murskaus tehdään siirrettävällä murskaamolla. Laitos pyritään sijoittamaan suunnittelualueella sijaitsevan aiemman louhoksen pohjalle ottorintauksen suojaan lähelle kallioseinämiä ympäristöhaittojen (melu ja pöly) leviämistä estävän vaikutuksen saavuttamiseksi. Hakemuksessa kiviainesta on esitetty murskattavaksi enintään 30 000 tn/a, mutta hakija on myöhemmin esittänyt korjauksena maksimimääräksi 60 000 tn/a hakemuksessa olleen virheen vuoksi.

Toiminta-ajat

Eri työvaiheiden toiminta-ajoiksi hakemuksessa esitetään seuraavaa: Murskaaminen arkipäivisin ma-pe klo 6–22, poraaminen arkipäivisin ma-pe klo 7–21, rikotus arkipäivisin ma-pe klo 7–21, räjäyttäminen arkipäivisin ma-pe klo 8–18, kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin ma-pe klo 6–22 ja tarvittaessa la-su 6–18.

Polttoaineet ja kemikaalit, räjähdysaineet sekä veden käyttö

Murskauslaitos ja työkoneet toimivat kevyellä polttoöljyllä. Polttoaineet säilytetään 2-vaippasäiliöissä tai katettuna ja allastettuna. Polttoaineet, öljyt ja tankkauspaikka sijoitetaan tuotanto- ja varastoalueelle. Polttoaineita ja öljytuotteita käsitellään ainoastaan tankkauspaikalla. Tankkauspaikka on suojattu tiiviillä suojakalvolla ja kalvon rikkoontumisen estävällä maa-aineksesta tehdyllä suojakerroksella.

Räjähdysaineita ei varastoida alueella.

Toiminnassa käytettävä vesi otetaan ottoalueen pohjalta ja varastoidaan säiliössä ottoalueella.

Liikennöinti

Liikennöinti tapahtuu nykyisen tieyhteyden kautta Heinolantieltä yksityistietä pitkin, johon Jaalan Murske Oy:llä on tieoikeus K21995/1.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Alue on maisemakuvaltaan entuudestaan voimakkaasti muokattua aiemman maanotto- ja metsätaloustoiminnan seurauksena. Maa-ainesten otto vaikuttaa alueen sisäiseen maisemakuvaan lähinnä suunnittelualueen eteläosassa, jossa puustoa poistetaan ottamistoiminnan tieltä pieneltä alueelta. Maisemointien valmistuttua alue palautuu metsätalouskäyttöön. Alueen turvallisuuden varmistamiseksi ottoalueen ympärille rakennetut aidat jätetään paikalleen.

Alueen pintavaluntatilanne muuttuu maa-ainestenoton myötä. Ottamisalueen pinta-ala ja maa-aines huomioiden alueella muodostuvien valumavesien määrä on ennalta arvioiden vähäinen. Louhittuun syvennykseen jää vettä keräävä allas, jonka turvallisuus on varmistettu aitaamalla ja luiskaamalla.

Toiminnan aikaisia ympäristöhaittoja ovat melu ja pöly. Merkittävimpiä melua ja pölyä aiheuttavia toimintoja ovat poraus, murskaus ja rikotus. Toiminnan ympäristövaikutuksia arvioidessa on huomioitu toiminnan jaksottainen luonne ja syrjäinen sijainti. Murskauslaitos sijoitetaan ottoalueelle tasolle 108, jolloin laitosta ympäröivät ottorintaukset estävät melun ja pölyn leviämistä. Ennalta arvioiden toiminnan aikaiset ympäristöhaitat eivät ole kohtuuttomia, kun on huomioitu toiminnan luonne, laajuus, vallitsevat olosuhteet ja etäisyydet.

Suunnittelualue sijaitsee etäällä alueen ympäristössä sijaitsevista suojeltavista kohteista, joten toiminnalla ei ole niihin haitallisia vaikutuksia.

Melu ja tärinä

Melua ja tärinää aiheuttavat räjäytykset, poraus, rikotus, murskaus ja kuljetukset. Niillä ei ole vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Päästöt ilmaan

Murskauslaitoksen ja työkoneiden keskimääräiset päästöt ilmaan koko lupakauden ajalta ovat: PM 0,04 t/a, NOx 0,2 t/a, SO2 0,02 t/a, CO2 20 t/a.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat mm. jäteöljyt ja voiteluaineet sekä sosiaalitilojen jätteet. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kerätään välivarastoon ja kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. Sosiaalitilojen jätteet kerätään asianmukaiseen keräysastiaan.

Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat alueelta poistettavat pintamaat ja kannot. Pintamaat käytetään alueen maisemointiin. Pintamaat ja kannot varastoidaan erillään toisistaan.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä pintavesistöihin

Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia maaperään. Toiminnassa käytettävät öljytuotteet ja tankkauspaikka suojataan tiiviillä suojakalvolla sekä kalvon rikkoontumisen estävällä maakerroksella. Alueella on imeytysainetta öljyvahingon varalle.

Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sillä ole vaikutuksia ympäristössä sijaitseviin pohjavesialueisiin.

Tarkkailu ja raportointi

Toiminnan aikana henkilökunta tarkkailee laitteiden toimivuutta ja ottamistoiminnan etenemistä. Mikäli laitteiden toiminnassa havaitaan häiriö, työt keskeytetään. Toiminnan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan lupaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Vuosittain otetun maa-aineksen määrä ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jälkihoitotoimenpiteet

Alueen suunniteltu jälkikäyttö on metsätalousalue. Ottamistoiminnan jälkeen alue siistitään ja tarpeettomat rakennelmat puretaan. Ottoalueen länsiosassa ottorintaus luiskataan kaltevuuteen 1:2. Muualla ottoalueen rintaukset aidataan putoamisen vaaran ehkäisemiseksi.

Alueelta poistettuja pintamaita käytetään alueen muotoilussa ja maisemoinnissa. Mikäli alueen pintamaat eivät riitä alueen muotoiluun ja maisemointiin, voidaan alueelle tuoda muualta puhtaita ylijäämämaita muotoilua ja maisemointia varten. Luiskiin levitetään humuspitoinen pintakerros kasvillisuuden juurtumisen edistämiseksi. Levitettävän pintakerroksen paksuus on noin 0,3 m. Maisemoitavat alueet metsitetään. Louhittuun syvennykseen jää allasmainen rakenne.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 29.5.-28.6.2024. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 29.5.2024. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Tarkastukset

Toiminta-alueella on tehty ympäristötarkastajan toimesta tarkastuskäynti 14.11.2023 koskien uuden lupahakemuksen suunnittelua.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta sekä Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta. Kymenlaakson liitto sekä Kouvolan kaupungin terveysvalvonta ovat ilmoittaneet, että eivät anna lausuntoa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 27.6.2024 antamassaan lausunnossaan todennut seuraavaa:

”Jaalan Murske Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen ottamista, louhintaa ja murskausta varten Kouvolan kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle kiinteistölle 286-476-1-442. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on ollut aiemmin maa-aineslupa kalliokiviaineksen ottamista varten.

Lupaa haetaan 10 vuodeksi, jonka aikana aineksia otetaan pintamaat mukaan lukien enintään 60 600 k-m3. Kalliokiviainesta on tarkoitus ottaa 59 600 k-m3. Ottoalueen pinta-ala on 0,48 ha, ja koko suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 2,3 ha. Alin ottotaso tulee olemaan 104 m mpy. Pohjaveden pinnan tason arvioidaan olevan 87 m mpy. Alueelle sijoitetaan siirrettävä murskauslaitos.

Ottamissuunnitelman mukaan lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä suunnittelualueen koillispuolella. Louhinta-alueelle kertyvät vedet pumpataan suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaan laskeutusaltaaseen, josta ne selkeytyksen jälkeen johdetaan avo-ojiin.

Alueelta poistettavia pintamaita ja muun muassa ylijäämälouhetta käytetään maisemointiin ja luiskaamiseen, mutta tarvittaessa puhtaita maamassoja tuodaan alueelle myös muualta. Länsipuolen rintaus on tarkoitus luiskata kaltevuuteen 1:2. Muualla ottoalueen ympäristössä alue turvataan aitaamalla.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri ‑vastuualueen lausunto

Kulku maa-aineksen ottoalueelle kantatieltä 46, Heinolantie, tapahtuu yksityistietä pitkin, johon Jaalan Murske Oy:llä on tieoikeus K21995/1. Em. yksityistie kulkee naapurikiinteistön 286-476-1-4 poikki. Liikennemäärä kantatiellä 46 ko. kohdassa on n. 1 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita on n. 230 ajon./vrk.

Ottoalueen kohdalla kantatiellä 46 on voimassa nopeusrajoitus 100 km/h kesäisin ja 80 km/h talvisin. Tällöin liittymästä vaadittava liittymisnäkemä on vähintään 270 metriä. Karttatarkastelun perusteella vaadittavat liittymisnäkemät täyttyvät sekä pohjoisen että etelän suuntaan.

Kantatien 46 suoja-alue ulottuu 20 metriä tien keskilinjasta mitattuna tien molemmin puolin. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaan maantien suoja-alueella ei saa suorittaa minkäänlaista kaivutyötä. Suoja-alueen maanpinnan muotoa ei saa muuttaa ilman tienpitäjän myöntämää poikkeamislupaa. Tässä tapauksessa saatujen asiakirjojen mukaan ottoalue jää selvästi kantatien 46 suoja-alueen ulkopuolelle.

Irtoaineksen kulkeutumista tulee välttää kantatielle 46. Mikäli maa-ainesten ottopaikalta kulkeutuu irtoainesta kt 46:lle, tulee ottopaikan toimijan kustannuksellaan huolehtia liittymän puhtaanapidosta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat ‑vastuualueen lausunto

”Maa-ainesten ottamisessa tulee ottaa huomioon maa-aineslain 3 §:n 4 momentti, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Ottamisalueeseen ei liity ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä geologisia muodostumia tai maisemallisia erityisarvoja. Hakemuksen mukaisella ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 -alueita.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedossa ei ole alueelta erityisiä luontoarvoja. Alue ei ole luonnontilainen, mutta ELY-keskus katsoo, että alueelta on syytä tehdä luontoselvitys. Luontodirektiivin tiukkaa suojelua edellyttävistä lajeista erityisesti kirjoverkkoperhosen esiintyminen on mahdollista, koska se suosii avoimia ja puoliavoimia alueita, hakkuuaukeita ja metsien reunavyöhykkeitä, joilla kasvaa runsaasti lajin toukkien ravintokasveja kangas- tai metsämaitikkaa. Laji on Kaakkois-Suomen alueelle tyypillinen ja melko yleinen. Lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §:n mukaan kiellettyä. Lisäksi lajin yksilöt ovat rauhoitettuja luonnonsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1066/2023) 6 §:n nojalla.

Maa-ainesten ottamisessa tulee myös huomioida muinaismuistolain (295/1963) säädökset.”

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen antamaan lausuntoon. 6.7.2024 päivätyssä vastineessaan hakija on todennut, että ottoalueen osalta on tarkoitus tehdä luontoselvitys syksyn 2024 aikana.

Luontoselvitys

Luontoselvitys on saapunut 7.11.2024. Luontoselvityksen loppupäätelmän mukaan suunnittelualue sopii elokuun 2024 maastokäynnin perusteella luontoarvojensa puolesta maa-ainesten ottoon. Kuitenkin ennen karttaan 1 merkittyjen kirjoverkkoperhoselle sopivien habitaattien louhimista on syytä tehdä uusi kirjoverkkoperhosen toukkaselvitys.

Luontoselvitys on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Jaalan Murske Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus ja vakuus

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. Vakuuden määrä on ilmoitettu luvan kohdassa: Maksut ja niiden määräytyminen. (MAL 12 §)

Ottamisalue sekä kiviaineksen ottamis- ja tuotantomäärät

3. Suunnitelma-alue on 2,3 ha. Ottoalue on 0,48 ha. Ottamissuunnitelman mukaiselta 0,48 ha:n suuruiselta louhinta-alueelta saa ottaa kalliokiviainesta yhteensä enintään 59 600 k-m3. Alueella saa lisäksi varastoida maa-aineksia ja tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. Maa-aineksia saa ottaa yhteensä enintään 5 960 k-m3 vuodessa. Mursketta saa valmistaa enintään 60 000 tonnia vuodessa. (MAL 11 §, YSL 7 ja 52 §)
4. Luontoselvityksen mukaan kirjoverkkoperhoselle sopiva lisääntymishabitaatti 1 sijoittuu eteläosiltaan hieman hakemuksessa rajatulle suunnittelualueen reunalle. Kyseinen pieni kohta tulee toistaiseksi jättää täysin koskemattomaksi, tai ennen siinä kohdassa toimimista tulee siitä teettää uusi kirjoverkkoperhosen toukkaselvitys. (MAL 1 ja 11 §)
5. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +104,0 m (N2000) alemmaksi. (YSL 17 ja 52 §, MAL 11 §)
6. Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

Toiminta-ajat

7. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

- murskaaminen: ma–pe klo 6–22

- poraaminen: ma–pe klo 7–21

- rikotus: ma–pe klo 7–21

- räjäytykset: ma–pe klo 8–18

- kuormaaminen ja kuljetus: ma–pe klo 6–22 ja

tarvittaessa la–su 6–18 (YSL 7 ja 52 §)

Melu ja tärinä

8. Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Louheen ja murskeen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
9. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päivä-aikana (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB(LAeq) ja yöaikana (klo 22–7) keskiäänitasoa 50 dB(LAeq), eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB(LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB(LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
10. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

11. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksessa on noudatettava varovaisuutta. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita, muita kemikaaleja ja räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
12. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden ja -tilojen on oltava nesteitä läpäisemättömiä sekä suoja-altaallisia tai reunoiltaan korotettuja. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Kemikaalit on säilytettävä niille tarkoitetussa katetussa ja lukittavassa varastossa. Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Säiliöissä on oltava sekä ylitäytön- että laponestin ja lukittava sulkuventtiili. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
13. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Päästöt pintavesiin

14. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien pilaantumista eikä sitä kautta myöskään kaivojen pilaantumista. Mikäli louhosalueen hulevesiä on tarve johtaa ympäristöön, on ne johdettava selkeytysaltaan kautta tai käsiteltävä vastaavalla tavalla kiintoaineen erottamiseksi. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
15. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmästä on oltava ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka säilytetään kiinteistöllä. Järjestelmää on käytettävä ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellusti ja käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNA 157/2017, VNA 800/2010)

Päästöt ilmaan

16. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle haitallisia tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)
17. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on tarvittaessa sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieniksi, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat sekä tarvittaessa kastelulla. Murskaamon pölyämistä on ehkäistävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka muulla pölyn torjumisen kannalta parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjunnassa tulee kiinnittää huomiota työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapitoon. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Toiminnassa syntyvät jätteet

18. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa luvallisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 179/2012)
19. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää turvallisessa paikassa, niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15–17, 29 ja 121 §, VNA 179/2012)
20. Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNA 190/2013)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

21. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
22. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tuleva tie on pidettävä pelastusajoneuvoille soveltuvana. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, VNA 800/2010)
23. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet sekä pilaantunut maa-aines kokonaisuudessaan on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14–17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Liikennöinti

24. Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisen tieyhteyden kautta Heinolantielle. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista haittavaikutuksista. Liikennöinnissä tulee noudattaa myös Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen 27.6.2024 antamassa lausunnossa esitettyjä ehtoja. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

25. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
26. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
27. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että lähialueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. Toiminta on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. (MAL 11 §, VNA 800/2010)
28. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

29. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon urakoitsijaa valittaessa tai laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu ja raportointi

30. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan ai-kana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Laitoksella on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, joka vastaa mm. tarkkailusta ja raportoinnista, ja jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 6, 7, 52 ja 62 §, VNA 800/2010)
31. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään tarvittavia mittauksia tai selvityksiä ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010, MAL 11 §)
32. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

- räjäytysten ajankohdat, louhintasuunnitelmat ja -pöytäkirjat

- alueelta louhitun kiviaineksen määrä

- luiskauksiin käytettävät ylijäämämaat, maisemointiin käytetty määrä ja varastotilanne

- polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

- toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

- häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

- mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

- suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118–120 ja 122 §, VNA 179/2012)

33. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on saatavilla osoitteessa https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Alueen jälkihoito, toiminnan muutos ja lopettaminen

34. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, mahdollisista vieraslajien poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. (YSL 52, 62 ja 94 §, VNA 179/2012 13 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8)
35. Maa-ainesten ottamisalueen jälkihoito tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. Jälkihoito tulee tehdä ottamissuunnitelman mukaisesti. Mikäli alueen maisemointia varten joudutaan tuomaan lisämaata alueen ulkopuolelta, tulee varmistua siitä, että maa-aines on puhdasta ja että se ei sisällä vieraslajien siemeniä tai lisääntymisen mahdollistavia osia. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
36. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (YSL 52, 89, 90, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §)
37. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
38. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista ottaen lisäksi huomioon, että maa-ainesluvan myöntämisen edellytykset on todettu jo edellisessä lupaharkinnassa vuonna 2007.

Jo avatussa ottokohteessa ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luon-nonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Alueella ei ole havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi rajoittavaa vaikutusta maa-ainesten ottoon. Myöskään luontoselvityksen havainnot eivät estä luvan myöntämistä. Ainoastaan kirjoverkkoperhoselle sopiva lisääntymishabitaatti 1 sijoittuu eteläosiltaan hieman hakemuksessa rajatulle suunnittelualueen reunalle ja siitä on annettu määräys 4.

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon-nonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainesten ottamisalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm. siitä, että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen.

Määräykset 3, 5 ja 6: Alueet, ottomäärät, ottotasot ja murskeen tuotantomäärät ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Kuitenkin murskeen vuosittainen maksimituotantomäärä hakemuksen virheen takia on korjattu luvan hakijan pyynnöstä 60 000 tonniin vuodessa. Toimintaa harjoitettaessa vuotuisissa murskeen tuotantomäärissä on tarpeen olla pelivaraa. Virheen korjaaminen ei vaikuta itse hakemuksen käsittelyyn, koska ottoalue, ottomäärät ja keskimääräiset ympäristövaikutukset luvan voimassaolon aikana eivät muutu. Ottoalue ja ottamisalue on 0,48 ha.

Määräyksellä 4 varmistetaan, että mahdollinen kirjoverkkoperhosen lisääntymisalue saadaan suojeltua. Määräys on annettu maa-aineslain 1 §:n 2 mom. nojalla, mikä velvoittaa lupa-asiaa ratkaistaessa noudattamaan luonnonsuojelulakia (9/2023).

Määräys 7: Toiminta-ajat määräytyvät suoraan hakemuksesta. Esitettyjä toiminta-aikoja ei ole tarvetta rajoittaa, koska lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä kohteesta, ja näin ollen myöskään Muraus-asetuksessa esitetyt aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille eivät tule sovellettaviksi.

Määräykset 8, 9 ja 10 on annettu melu- ja tärinähaittojen estämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia ulkomelun ohjearvoja.

Tarvittaessa tulee kuitenkin varmistaa mittauksin, ettei melu ylitä määräyksen 9 mukaisia raja-arvoja. Tulosten perusteella raja-arvojen ylittyessä tulee välittömästi ryhtyä riittäviin meluntorjuntatoimiin. Melumittausta edellytetään vain tilanteessa, jossa epäillään haittaa esim. valitusten perusteella.

Määräys 10: Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Tarvittaessa räjäytysten ajankohdista on hyvä tiedottaa lähialueella olevia naapureita. Ilmoittamalla voidaan myös pyrkiä vähentämään viihtyisyyshaittaa, kun mahdollisesti häiritsevä räjäytys ei tule yllätyksenä.

Määräykset 11–13 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden sekä polttoainesäiliöiden on oltava Muraus-asetuksen (VNA 800/2010) vaatimusten mukaisia siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot.

Määräys 14: Louhokseen kerääntyvistä tai sieltä pois johdettavista vesistä aiheutuvat haitat, mm. pintavesien samentuminen, ehkäistään johtamalla vedet hallitusti selkeytysaltaan kautta. Selkeytysallas voi olla myös louhoksessa. Myöskään maa-aineskasojen ja ylijäämämaiden kasojen hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle.

Hakemuksen mukaan tuotannosta ei synny jätevesiä, mutta määräyksellä 15 varmistetaan jatkoa ajatellen, että mahdolliset käymälä- ja muut jätevedet käsitellään hajajätevesiä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Määräyksillä 16 ja 17 estetään pölyämisestä aiheutuvien haittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Tarvittaessa pölyntorjunnassa on käytettävä valtioneuvoston asetuksen (VNA 800/2010) edellyttämiä keinoja, jos kohtuuttomia haittoja syntyy.

Määräyksillä 18–20 estetään toiminnassa mahdollisesti syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräykset 21–23. Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksellä 24 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä. Mahdolliset tien käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät asiat on sovittava suoraan tietä hallinnoivan tahon kanssa. Lisäksi liikenteestä aiheutuvia haittoja koskien kantatietä 46 pystytään ehkäisemään noudattamalla Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen 27.6.2024 antamassa lausunnossa esitettyjä ehtoja.

Määräyksillä 25–27 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti, sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 28: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 29: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräykset 30 ja 31: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista erikseen määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun ja haittojen torjunnan osalta.

Määräykset 32 ja 33: Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjan-pitotiedoista on lähetettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviran-omaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 34–38: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Ylijäämämaiden käyttö luiskaamiseen ja alueen maisemointiin on perusteltua mm. turvallisuussyistä. Hyödyntäminen on tehtävä suunnitelmallisesti ja hallitusti. Mikäli ottaminen ei esim. etene suunnitelman mukaisesti, tulee jälkihoitoa ja maisemointia koskevat muutokset hyväksyttää ympäristönsuojeluviranomaisella. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdolliset vieraslajit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu alueelta. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan olennainen muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lausuntojen huomiointi

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Kohta 6. Lupapäätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa. Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja maa-ainesvakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 13.12.2022 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan (§ 262) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 261) mukaan. Taksat ovat tulleet voimaan 1.1.2023.

Luvan käsittelymaksu

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 5 778,20 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kallio- ja rakennuskiven ottamisalueelle määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 19 495,60 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta suoritetaan valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevien taksojen mukaan.

Kohta 8. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kymenlaakson liitto

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi, ympäristötarkastaja Ulla Rantanen, puh. 020 615 8085, ulla.rantanen2(at)kouvola.fi

Rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää myöntää Jaalan Murske Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja varastoimiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaamiseen Kouvolan kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä 286-476-1-442 edellä esitetyn ratkaisun mukaisesti.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________