Teknisen lautakunnan lupajaosto 14.08.2024 § 43

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Maa-ainestenotto- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

  Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

  Luvan hakija

  ------------

  --------------------

  --------------

  Y-tunnus: 2119092-2

  ---------------------------------------------                  ---------------------------

  Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee maa-ainestenottoa, kallion louhintaa ja murskausta ja seulontaa. Toiminta sijoittuu Kouvolan kaupungissa olevalle kiinteistölle 286-413-5-214 (Kettula, toiminta-alue Kivoro), osoitteessa Sanijärventie 475, 46450 Enäjärvi. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainestenottoalue.

  Kiinteistön omistaja

  Kiinteistön 286-413-5-214 (Kettula) omistaa ------------.

  Lupavelvollisuus

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan. Kivenlouhinnalla ja murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan. Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

  Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-aineksen ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 ja 4 a §:n mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 a ja b mukaan.

  Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireilletulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 15.4.2024. Hakemuksen tietoja on täydennetty 18.4.2024.

  Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Hakemuksen liitteinä ovat hallintaoikeussuunnitelma ottamispaikkaan, luettelo ottamisalueen naapureista ja muista mahdollisista asianosaisista, kiinteistörekisteriote ja kiinteistörekisterin karttaote, rajamerkkiluettelo, ottamissuunnitelma, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, sijaintikartta, suunnitelmakartta (1:1500) ja leikkauspiirustukset (1:250 ja 1:500).

  Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 7.5.2014 (§ 61) myöntänyt Mika Porvarille maa-ainesluvan kiinteistölle 286-413-5-214. Luvan voimassaoloaika päättyy 20.6.2024. Luvassa myönnetty kokonaisottomäärä oli 30 000 k-m3 kalliokiviaineksia ja 20 000 k-m3 soraa ja hiekkaa (yhteensä 50 000 k-m3). Notto-järjestelmään raportoitujen tietojen mukaan lupa-aikana on otettu yhteensä 37 885 k-m3. Louhinta ja murskaus on tehty meluilmoituskäytännöllä. Alueella on ollut luvanvaraista ottotoimintaa 1990-luvulta alkaen.

  Alueen kaavoitustilanne

Maa-ainesten ottoalueella ei ole merkintöjä maakuntakaavassa. Toiminta-alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa.

  Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijoittuu Kouvolan Enäjärven kylään kiinteistölle 286-413-5-214, palstalle 2 osoitteeseen Sanijärventie 475, Enäjärvi. Ottamisalue rajoittuu etelässä Sanijärven tiehen. Lupahakemus koskee aluetta, jolla on voimassa oleva maa-aineslupa (päättyy 20.6.2024). Maasto on pinnaltaan ja muodoiltaan vaihtelevaa kangasmaastoa. Toiminta-alue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Alue ei kuulu YVA-menettelyn piiriin.

Louhinta-alueen reunasta mitattuna 330 m:n etäisyydellä sijaitsee yksi loma-asunto osoitteessa Sanijärventie 500 (286-413-5-137). Loma-asuntoa käytetään kesäisin kuukauden ajan. Ko. loma-asunnon omistajalla ei ole huomautettavaa ottamistoiminnasta.

Alue on ollut soranottoalueena useita kymmeniä vuosia, ja alun perin alueella on harjoitettu kotitarveottoa.

  Pohjavesi ja pintavesi

Ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai kiinteistökohtaisia talousvesikaivoja. Mitattu pohjaveden taso on läheisen vesistön keskiveden taso (+57,80 m, Summanjoki). Lähin pohjavesialue on ottoalueesta kaakkoon 2,6 km:n päässä sijaitsee Teirisuonkankaan pohjavesialue (0575416). Kiinteistö ei myöskään sijoitu rantavyöhykkeelle.

  Kasvillisuus ja eläimistö

Alueella ei ole havaittu erityisiä kasvi- tai eläinlajeja, eikä olemassa olevalle alueelle hakemuksen mukaan ole tarvetta tehdä luontoselvitystä. Alueella ei tiedetä olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä luonnonsuojelualueita. Ottamisalueelta 3,5 km luoteeseen sijaitsee Enäsuon Natura 2000 -alue (SAC).

  Toiminnan kuvaus

Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 3,85 ha. Maa-ainesten ottoalueen pinta-ala on 1,53 ha.

Lupaa haetaan 53 900 k-m3 kokonaisottomäärälle siten, että moreenia kuoritaan 3 200 k-m3, kalliokiviainesta louhitaan 39 500 k-m3 ja soraa ja hiekkaa otetaan 10 200 k-m3. Nykyisen maanpinnan korkeuseron ja ottamistason täyttämiseen käytetään n. 1 000 k-m3. Vuosittainen otto on 5 000-12 000 k-m3 ja lupaa haetaan 10 vuodeksi.

Tuotannon aikana kalliota on esiintynyt keskimäärin korkeustasosta +63.00 m. +78,50 m (N2000). Kallion pinta vaihtelee, samoin sen päällä oleva sorakerros. Nykyinen ottamistaso on ollut +62,50 m (N2000), jota käytetään alimpana ottamistasona myös uudessa suunnitelmassa.

Toiminnan jatkuessa alueella tuotetaan eri raekoon kalliomurskeita ja soralajikkeita. Tuotteet varastoidaan suunnitelma-alueella. Alueella tehdään louhintaa, rikotusta, murskausta ja seulontaa. Toiminnassa hyödynnetään nykyisiä kuormaus- ja seulonta-alueita. Soraa seulotaan omalla kalustolla. Tuotteet kuljetetaan Enäjärven ja Kelkan kylien kautta teiden rakentamiseen ja tienpitoon sekä erilaisiin täyttöihin. Osa pintamaista ja seulontajätteistä käytetään alueen maisemointiin. Isot kivenlohkareet murskataan kivilajitteiksi. Alueella ei ole tarkoitus ottaa vastaan eikä varastoida ulkopuolisia maa-aineksia.

Maa-aineksen otto etenee nykyiseltä ottamisalueelta luoteeseen. Suunnitelma-alue merkitään maastoon puisilla paaluilla ja nauhoitukselle. Ulkopuolisten pääsy seulonta-alueelle estetään tielle asennetuilla, lukittavilla puomeilla.

  Murskaus

Louhinta, rikotus, murskaus ja louheen seulonta teetetään ulkopuolisella urakoitsijalla, jolla on käytössään siirrettävä, dieselkäyttöinen murskausasema. Murskaamo sijoitetaan louhinnan välittömään läheisyyteen (N 6745449, E 511507 ETRS-TM35FIN). Sijainti on suojaisa: pohjoisessa on louhimaton alue, idässä ja lännessä metsämaa ja etelässä seulontakasat sekä metsäalueet. Tavoitteena on, että louhintaa tehdään kolmessa osassa keskimäärin kolmen vuoden välein lopputuotteiden markkinoista riippuen.

  Toiminta-aika

Kivenlouhintaa tehdään keskimäärin kolmen vuoden välein. Ulkopuolisen urakoitsijan toiminta-aika on kerrallaan n. kaksi viikkoa. Soraa seulotaan omalla, yhdellä seulalla, joka on toiminnassa keskimäärin yhden viikon ajan vuodessa. Ehdotetut toiminta-ajat ovat seuraavat: Poraus ma-la klo 7-21, räjäytys ma-la klo 8-18, murskaus ma-la klo 7-22, rikotus ma-la klo 8-18, seulonta ma-la klo 7-21 sekä kuormaus ja kuljetus ma-la klo 6-22.

  Polttoaineet, kemikaalit ja veden käyttö

Polttoaineen menekki jakautuu kahteen osaan: Ulkopuolisten urakoitsijoiden käyttämät määrät sekä toiminnanharjoittajan itse seulonnassa, kuormauksessa sekä kuljetuksessa käyttämät polttoaineet. Määrät vaihtelevat markkinatilanteiden mukaan. Polttoainetta ei varastoida tuotantoalueella, vaan toiminnan tukialueella. Öljysäiliöt on varustettu varmuusaltailla ja täyttöhälyttimillä.

  Liikennöinti

Liikennöinti on järjestetty kiinteistön kaakkoisreunasta suoraan Sanijärventielle. Liikennöinti suunnitelma-alueella tapahtuu nykyisten tieyhteyksien kautta, eikä uusia ole tarpeen rakentaa. Sanijärventien kautta liikennöinti tapahtuu Enäjärven tai Kelkan kylän suuntaan. Sanijärventie on sorapäällysteinen suunnitelma-alueen kohdalta. Tien pölyntorjunta kuuluu tienpitäjälle. Kaikissa ottotoiminnan vaiheissa varmistetaan alueen muiden käyttäjien esteetön liikennöinti yksityistiellä sekä Sanijärventiellä.

  Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

  Melu

Maa-ainesten otosta syntyvää melu- ja pölyhaittaa aiheuttavat seulonta, kuormaus sekä lähi- ja kaukokuljetus. Toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä päiväajan ohjearvoa. Alueen läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. Melua ja tärinää vähennetään alueella maavalleilla sekä pitämällä ympäröivä puusto kasvukunnossa. Urakoitsijoille suositellaan laitteiden kotelointia. Em. toimet vastaavat osaltaan käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP). Toiminta-alue rajoittuu Sanijärventiehen, jonka aiheuttama vuosittainen taustamelu ja pölyäminen on huomattavasti suurempaa kuin ajoittainen toiminta suunnitelma-alueella, minkä vuoksi melumallinnusta tai -mittauksia ei ole tarpeen tehdä.

  Tärinä

Tärinää suunnitelma-alueella aiheutuu kallion louhinnasta. Suunnitelman mukaan räjäytyksiä tulee olemaan kolme kymmenen vuoden aikana. Loma-asunnon ja ottamisalueen välissä on tiheä kuusikko, joka vaimentaa melua ja tärinää. Aikaisemmat räjäytykset ja louhinnat eivät ole aiheuttaneet vaurioita loma-asunnolle. Jatkossa louhinta-alueen reuna siirtyy yhä kauemmas loma-asunnosta.

  Päästöt ilmaan

Urakoitsijoille suositellaan vähäpäästöisiä työkoneita. Toiminnasta aiheutuvat hengitettävien hiukkasten päästöt eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta säädettyjä raja-arvoja. Alueella ei ole vakituista asutusta eikä alueella myöskään oleile pysyvästi henkilöitä, jotka voisivat altistua päästöille. Toiminnassa käytetään myös urakoitsijoiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP). Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että urakoinnissa käytettävät koneet ja laitteet täyttävät päästörajat.

  Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä pintavesistöihin

Poltto- ja voiteluaineita ei säilytetä suunnitelma-alueella. Alueella olevissa koneissa on imeytysmateriaalia mahdollisia öljyvuotoja ja konerikkoja varten. Seulonta- ja kuormausalue on tasainen, joten siinä ei esiinny pintavirtauksia.

  Jätteet

Alueella syntyvät jätteet ovat muovi- tai puupakkauksia. Nämä toimitetaan jätehuollon osoittamaan kierrätykseen tai kunnalliseen jätekeskukseen.

  Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Suunnitelman liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelma-alue ei laajene seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaivannaisjätteet käsittävät kuorittuja pintamaita ja seulontajätteitä. Alueelle ei oteta vastaan maa-aineksia.

  Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Ottamisalueen ympäristövaikutukset ovat vähäiset ja ne liittyvät paikallismaiseman muutokseen. Alue ei edusta MAL 3 §:n tarkoittamaa kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Alueen maisemoinnilla ja jälkihoidolla ottoalue vähitellen sulautetaan ympäristöönsä. Ottamisen päätyttyä alue muuttuu hiljalleen ympäristöönsä sopivaksi metsäpeitteiseksi tasanteeksi. Toiminnalla ei ole vaikutusta lähiympäristön viihtyisyyteen eikä veden laatuun. Kalastoon tai muihin vesieliöihin toiminnalla ei ole vaikutusta.

  Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Ottamisalueella työskentelevien tulee käyttää huomiovaatteita. Lisäksi työntekijöillä tulee olla toimivat yhteydenpitolaitteet. Koneissa pitää olla imeytystarvikkeet ja alkusammutusvälineet. Alueelle varataan imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevuotojen varalta. Jyrkänteiden reunoille olevia kiviä on tarkkailtava ja vaaralliset järkäleet on tiputettava alas. Soranottoa varten ottoalue merkitään maastoon. Jyrkät luiskat merkitään hyvin havaittavilla merkeillä. Ottamistoiminnan yhteydessä ottoalueen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi. Suuria jätekiviryhmiä ei saa muodostua, vaan ne murskataan tai maisemoidaan. Kaikki koneiden huolto, korjaus ja tankkaukset tehdään osoitteessa Villikanmäentie 57. Pienet tankkaukset tehdään huoltoautosta siirrettävästä polttoainesäiliöstä. Alueella noudatetaan viranomaisten antamia pohjavedensuojelun varomääräyksiä. Mahdollisissa poltto- ja voiteluaineiden tai öljy-yhdisteiden säilytyksessä ja käsittelyssä noudatetaan asiaankuuluvaa huolellisuutta ja varovaisuutta haitallisten aineiden maahanpääsyn estämiseksi. Alueen portit on pidettävä suljettuina silloin, kun alueella ei ole toimintaa.

  Paras käyttökelpoinen tekniikka

Melua ja tärinää vähennetään alueella maavalleilla sekä pitämällä ympäröivä puusto kasvukunnossa. Urakoitsijoille suositellaan laitteiden kotelointia. Em. toimet vastaavat osaltaan käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP). Toiminnassa käytetään myös urakoitsijoiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP). Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että urakoinnissa käytettävät koneet ja laitteet täyttävät päästörajat.

  Tarkkailu ja raportointi

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueella tapahtuvia muutoksia, kuten mm. sortumia luiskissa, koneiden kunnon tarkkailua ja pohjaveden korkeuden tarkkailua. Lisäksi on pidettävä kirjaa tuotantomääristä. Alueelle kaivetaan oma pohjavesiputki vuoden 2024 aikana. Pohjaveden korkeusasemaa tarkkaillaan koko ottamisjakson ajan. Pohjavesiputkeen merkitään myös pysyvä korkeuden (N2000) tarkkailupiste. Vuosittainen raportti ottomääristä tehdään NOTTO-rekisteriin.

  Jälkihoitotoimenpiteet

Alueella olevat pintamaat läjitetään ottamisalueen reunoille, mistä ne myöhemmin maisemoinnin yhteydessä tasataan ja muotoillaan alueen luiskiin ja pohjalle tulevan puuston kasvualustaksi. Pintavettä kerääviä ja metsittymistä haittaavia lammikoita ei anneta alueelle muodostua. Ottamisalueen reunat luiskataan maisemoinnin yhteydessä kaltevuuteen 1:2,5 naapurin rajalle, kiinteistön koillisrajalle. Omalle maalle päin suuntautuva luiska jätetään neitseellisen maaston mukaisesti ennakoiden soranoton jatkumista. Puuston ja aluskasvillisuuden uudistuminen tapahtuu kylvämällä, tarvittaessa luontaista metsittymistä täydennetään lisäistutuksilla. Alueen siistimisen jälkeen jälkikäyttönä on metsätalous. Puulajisuosituksena on mänty tai koivu. Maisemoinnilla ja jälkihoidolla ottoalue vähitellen muuttuu ympäristöönsä sopivaksi metsäpeitteiseksi tasanteeksi.

  Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 1.-31.5.2024. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 1.5.2024. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille ja muille asianosaisille.

  Tarkastukset ja neuvottelut

Alueelle ei ole tehty tarkastusta lupahakemuksen käsittelyn aikana. Viimeisin voimassa olevan maa-ainesluvan valvontaohjelman mukainen tarkastus on tehty 20.10.2023.

  Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kymenlaakson liitto ilmoitti 20.5.2024, ettei se anna lausuntoa asiasta. Myöskään Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalla ei ollut asiasta lausuttavaa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on 3.6.2024 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Ottamopaikan vieressä kulkevan sorapintaisen maantien 14676 liikennemäärä on vähäinen, n. 57 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kyseisellä maantiellä nopeusrajoituksena on voimassa yleisrajoitus 80 km/h. Ottamopaikan kiinteistölle maantieltä on olemassa oleva liittymä, jossa karttatarkastelun perusteella on riittävät liittymänäkymät. Liittymä sijaitsee ulkokaarteessa. L-vastuualueella ei ole huomautettavaa maa-ainesten ottamisalueen liikennejärjestelyistä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on 3.6.2024 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Ottamisalueeseen ei liity ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä geologisia muodostumia tai maisemallisia erityisarvoja. Hakemuksen mukaisella ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien kohteita tai Natura 2000 -alueita.

ELY-keskus muistuttaa, että etäisyys lähimpään asutukseen mitataan haittaa aiheuttavan toiminnon toiminta-alueen asutusta lähimpänä sijaitsevasta reunasta. Karttatarkastelun ja suunnitelmakartasta tehdyn tulkinnan perusteella etäisyys läheiseen loma-asutukseen kaakossa on louhinta-alueen reunasta lyhimmillään n. 245 m ja enimmillään 270 m. Nk. Muraus-asetuksen (VNA 800/2010) 3 §:n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava vähintään 300 m:n etäisyydelle häiriölle alttiista kohteesta. Lupaviranomaisen tulee tarkastaa ja arvioida louhinta-alueen ja murskauslaitoksen etäisyydet lähimpään lomarakennukseen Muraus-asetuksen säännökset huomioiden. Toimintojen suunniteltua sijoittumista tulee tarvittaessa muuttaa. ELY-keskus pyytää lupaviranomaista toimittamaan asiasta selvityksen, jossa on liitteenä ilmakuvaan tai maastokarttaan merkitty, tarvittaessa päivitetty, louhinta-alue.

Etäisyyden ollessa melulle alttiisiin kohteisiin alle 500 m, tulee lupapäätöksessä huomioida lisäksi Muraus-asetuksen 8 §:n mukaiset aikarajat melua aiheuttavien työvaiheiden osalta. Hakemuksessa esitetyt toiminta-ajat eivät ole sellaisenaan kyseisen pykälän mukaisia. Lisäksi tulee arvioida melumittauksen tarve läheisen lomarakennuksen pihapiirissä. Melumittaus voi olla tarpeen tehdä, jotta voidaan varmistua siitä, että valtioneuvoston asetuksessa 993/1992 säädetyt ulkomelun ohjearvot eivät ylity.

ELY-keskus suosittelee vähintään pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailua ottamisalueella, sillä ottoalueesta reilun 200 m:n etäisyydellä sijaitsevaan lähteeseen purkaa todennäköisesti pohjavettä varsin runsaasti. Tämä viittaa siihen, että pohjaveden pinnan korkeustaso voi olla alueella lähemmäs 60 m mpy. Ylimmän havaitun pohjaveden pinnan yläpuolelle tulisi jättää luokitellun pohjavesialueen ulkopuolella vähintään 2 m:n suojakerrospaksuus. Pohjavesiputken tiedot (putkikortti tai vähintään kairaustiedot ja putken pään korkeus) ja tarkkailutulokset tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle tiedoksi.

Hakemuksen mukaan alueella ei tarvita erillisiä hulevesijärjestelyjä. ELY-keskus kuitenkin muistuttaa, että mahdolliset ottamisalueelle kertyvät vedet tulee johtaa selkeytysaltaan kautta. Ottamisalueelta ei saa kulkeutua pintavesien mukana haitallisia aineita ympäristöön.

Lupahakemuksessa haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaisuutta (YSL 199 § ja MAL 21 §). ELY-keskus katsoo, että toimintaa ei voida aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta, mikäli hakemuksen mukainen toiminta ei täytä Muraus-asetuksen säännösten vaatimuksia louhoksen sijainnin tai toiminta-aikojen suhteen. Toisaalta lupaa ei voida myöntää lainkaan, mikäli Muraus-asetuksen 3 §:n vaatimukset eivät täyty.

Maa-ainesten ottamisessa tulee myös huomioida muinaismuistolain (295/1963) säädökset.

Lausunnot kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

  Muistutukset ja mielipiteet

  Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia eikä mielipiteitä.

  Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin. 6.6.2024 saapuneessa vastineessaan ja 12.6.2024 saapuneessa vastineen täydennyksessään hakija toteaa mm. seuraavaa:

Suunnitelmassa mitatut etäisyydet on mitattu kiinteistöllä 20.3.2024 ja tarkastusmittaukset on tehty 3.6.2024 GPS RTK -laitteella, jossa käytetään VRS-korjausta. Etäisyys on mitattu rakennuksen pohjoisnurkasta, josta läheiselle rajamerkille nro 81 on matkaa 16 m. Lomakiinteistö on käytössä yhden kesäkuukauden ajan vuosittain. Oleskelu grillikatosalueella tapahtuu lomarakennuksen eteläpuolella, jonne mittauspisteestä on etäisyyttä n. 20 m. Ottamisalueen ja loma-asunnon välissä on runsas puusto sekä suojaava varastointialue, jolla on suojaava vaikutus loma-asunnolle. Vaikka Muraus-asetuksen mukaan asunnon omistajan mielipiteellä ei ole vaikutusta suojaetäisyyden määrittämiseen, tulee kiinteistön omistajan mielipidettä kunnioittaa, koska sillä on vaikutusta naapurien väliseen kanssakäymiseen.

Ottamissuunnitelmassa on vaiheittain tehtäviä toimintoja. Ensimmäisessä vaiheessa reuna-alueiden "nokat" on tarkoitus maisemoida. Kyseinen alue sijaitsee loma-asunnolta mitattuna 250-300 m:n alueella. Isot kivet maisemoidaan taustamaiseman mukaisesti. Maisemointiin käytetään olemassa olevia pintamaita, ja periaatteena on maksimaalinen massatasapainon hyödyntäminen. Maisemointia voidaan tehdä loma-aikojen ulkopuolella.

Liikennemääriin ja etäisyyteen perusten lomakiinteistölle maantieltä 14676 aiheutuva taustamelu on suurempi kuin maa-ainesten ottoalueelta aiheutuva melu. Loma-asunnolta on tielle matkaa n. 100 m ja ottamisalueelle yli 300 m.

Suunnitelmassa on toiminta-aikoihin lisätty lauantai. Ulkopuolinen urakoitsija, joka suorittaa ampumisen, rikotuksen ja seulonnan, ei pääsääntöisesti työskentele lauantaisin. Lauantaityöt perustuvat asiakaspalvelulle, johon kuuluu seulontaa, kuormausta ja kuljetusta.

Pohjaveden tarkkailuputki on suunniteltu asennettavaksi kesällä 2024. Putkessa on korkeuskiintopiste ja putkesta voidaan näin mitata pohjaveden korkeus sekä maanpinnan korkeus, joka on helposti siirrettävissä ottamisalueelle esim. tasolaseria käyttäen. Ottamistaso on määritetty tasoon +62,50 m (N2000), jolloin kahden metrin suojakerroksella pohjaveden korkeus voi olla jopa +60,50 m.

Suunnitelmassa esitetyt mittaustulokset ovat ajantasaisia ja mittaukset on tehty kiinteistöllä. Mittausten tarkkuus vastaa RTK VRS GPS -tarkkuutta. Tiedot eivät perustu vanhoihin ilmakuva- tai kartta-aineistoihin. Vastineen liitteenä on suunnitelmakartta, johon on lisätty 300 m:n mittaviiva sekä tarkennusteksti lomarakennukseen liittyen.

Vastine ja sen täydennys kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

  Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut ------------- maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

  Lupamääräykset

  Toiminnan aloitus ja vakuudet

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen tekee valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §, YSL 61 §)

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

3. Ottamissuunnitelman mukaiselta 1,53 ha:n ottoalueelta saa ottaa kalliokiviainesta ja soraa yhteensä enintään 53 900 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
4. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottamistasoa +62,50 m (N2000) alemmas. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m:n suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (MAL 11 §, YSL 17 § ja 52 §)
5. Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)
6. Alueella saa murskata omalta alueelta otettavaa kiviainesta enintään 25 000 tonnia vuodessa. Kiviainesta ei saa tuoda muualta murskattavaksi alueelle. (YSL 52 §, MAL 11 §)

Melu ja tärinä

7. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

-          Kallion poraus: ma-pe klo 7-21

-          Rikotus ja räjäytykset: ma-pe klo 8-18

-          Murskaus: ma-pe klo 7-22

-          Kuormaaminen ja kuljetukset: ma-pe klo 6-22 ja erityisistä syistä la klo 7-18. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

8. Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle louhoksen pohjalle sekä siten, että louhintarintaukset ja/tai varasto- ja pintamaakasat estävät melun leviämistä ympäristöön. Lisäksi murskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Louheen ja murskeen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
9. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksille päiväaikana (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(LAeq) ja yöaikana (klo 22 - 7) keskiäänitasoa 50 dB(LAeq), eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB(LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB(LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
10. Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalle. Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Mikäli sallitut melutason ylittyvät, tulee toiminnalle laatia meluntorjuntasuunnitelma, jossa esitetään meluntorjuntatoimenpiteet laitoksen melulähteiden sekä altistuvien kohteiden osalta. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto vaihtuu, tulee varmistua siitä, ettei käytettävä laitteisto aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
11. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Räjäytystöissä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
12. Louhintaräjäytyksistä tulee tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita vähintään 3 vrk etukäteen. Räjäytyksen yhteydessä tulee käyttää varoitusäänimerkkiä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

13. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Tankkaustilanteissa tulee aina olla saatavilla imeytysainetta sekä torjunta- ja sammutuskalustoa. (YSL 7, 16, 17 ja 52, MAL 11 §, VNA 800/2010)
14. Alueella ei saa varastoida polttoainetta tai kemikaaleja. Polttoaineen väliaikainenkin säilytys esim. urakan aikana on tehtävä kaksoisvaippasäiliössä tai vastaavassa, varustettuna ylitäytönestimellä ja lukittavalla sulkuventtiilillä ja käyttökemikaalit on pidettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa tilassa. (YSL 7, 16, 17 ja 52, MAL 11 §, VNA 800/2010)
15. Räjähteitä tai muita kemikaaleja ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52, MAL 11 §, VNA 800/2010)
16. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Päästöt pintavesistöihin

17. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava selkeytysaltaan kautta tai käsiteltävä vastaavalla tavalla kiintoaineen erottamiseksi. Laskeutusaltaan sijainti on hyväksytettävä valvontaviranomaisella. (YSL 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
18. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varasto- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen kirjallista suostumusta. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §)

Jätteet

19. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 978/2021)
20. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää turvallisessa paikassa, niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15-17, 29 ja 121 §, VNA 978/2021)
21. Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNA 190/2013)

Päästöt ilmaan

22. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)
23. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Murskaamon pölyämistä on ehkäistävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
24. Kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieniksi, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat sekä tarvittaessa kastelulla. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
25. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjunnassa tulee kiinnittää huomiota työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapitoon. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Liikennöinti

26. Alueelle kuljetaan Sanijärventien kautta. Luvan haltijan tulee sopia alueen liikennöintiin käytettävää tietä hallinnoivan tahon kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisista aiheutuvista haittavaikutuksista. (MAL 11 §)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

27. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. Häiriötilanteiden varalle on oltava nimetty vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
28. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueelle on varattava riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. (YSL 7, 15-17 ja 52 §, VNA 800/2010)
29. Alueelle tulevat tiet on pidettävä pelastusajoneuvoille soveltuvina. (YSL 7, 15-17 ja 52 §, VNA 800/2010)
30. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

31. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistoiminnan valvomista varten on paikalla oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. Toiminta on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §, VNA 800/2010)
32. Maa-ainesten ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena. (MAL 11 §)
33. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

34. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon urakoitsijaa valitessa tai laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu ja raportointi

35. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Tarkkailua ja raportointia varten on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistölle, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään tarvittavia mittauksia ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010, MAL 9 ja 11 §)
36. Toiminnan pohjavesivaikutuksia tulee tarkkailla mittaamalla pohjaveden korkeus kiinteistölle asennettavasta pohjaveden tarkkailuputkesta kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Mittaustulokset tulee niiden valmistuttua toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. (YSL 6, 16, 17, 52 ja 62 §, MAL 11 §)
37. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

-          räjäytysten ajankohdat ja louhintapöytäkirjat

-          soran sekä louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät ja varastotilanteet

-          polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

-          toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

-          häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-          mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-          suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito ja muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118-120 ja 122 §, VNA 978/2021)

38. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on saatavilla osoitteessa https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Kirjallisesti ilmoituslomake voidaan tarvittaessa toimittaa myös kunnan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Alueen jälkihoito ja toiminnan muutos tai lopettaminen

39. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. Maa-ainesten ottoalueen jälkihoito tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana päivitettävän maisemointisuunnitelman mukaisesti. Maisemointia tulee mahdollisuuksien mukaan suorittaa vaiheittain sitä mukaa, kun louhinta etenee. Alueelle mahdollisesti jäävät jyrkänteet on suojattava teräsverkko- tai lohkareaidoilla tai vastaavilla. Myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (YSL 52, 62 ja 94 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
40. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (YSL 52, 89, 90, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §, Maa-ainesA 7 §)
41. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

  Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainesten ottoalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm., että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen.

Määräykset 3-6: Ottamisalue, ottomäärä, ottotasot ja murskeen tuotantomäärät ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset.

Määräys 7: Toiminta-ajat ovat VNA 800/2010 mukaiset, kun etäisyys melulle alttiiseen kohteeseen on alle 500 m. Kuormaaminen ja kuljetus on sallittu erityisistä syistä lauantaisinkin, mutta arkilauantaisin toimimisen ei kuitenkaan pidä olla normaalikäytäntö, vaan sille tulee olla painava syy.

Määräykset 8-10 on annettu meluhaittojen estämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksia, ettei melu ylitä määräyksen 9 mukaisia raja-arvoja, ja tulosten perusteella tulee toteuttaa riittävät meluntorjuntatoimet.

Määräykset 11 ja 12 on annettu tärinähaittojen estämiseksi. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita, jotta mahdollisesti epämiellyttävältä tuntuva räjäytys ei tule yllätyksenä.

Määräykset 13-16 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Hakija on ilmoittanut, että suunnitelma-alueella ei säilytetä polttoaineita tai muita kemikaaleja, joten erillistä nestetiivistä varastointi- ja käsittelypaikkaa ei ole määrätty tehtäväksi. Esim. urakoiden aikana alueella käytettävien kemikaalien käsittely on kuitenkin järjestettävä asianmukaisesti ja vuotoihin on varauduttava erityisen huolellisesti. Työkoneet on edellytetty pidettäviksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot. Koneiden kuntoa on tärkeää voida tarkkailla säännöllisesti öljyvahinkojen välttämiseksi.

Määräys 17: Louhokseen kerääntyvistä tai sieltä poisjohdettavista vesistä aiheutuvat haitat, mm. pintavesien samentuminen, ehkäistään johtamalla vedet selkeytysaltaaseen. Hakemuksen mukaan alueella ei synny jätevesiä.

Määräyksillä 18-21 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräyksillä 22-25 estetään pölyamisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on käytettävä VNA 800/2010 edellyttämiä keinoja, kun etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on alle 500 m.

Määräyksellä 26 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä ja tien kunnossapidosta huolehditaan.

Määräykset 27-30: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksillä 31 ja 32 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 33: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytänteitä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 34: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 35: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista erikseen määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun ja haittojen torjunnan osalta.

Määräys 36: Pohjaveden pinnan korkeuden seuranta on tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, ettei toiminnasta aiheudu haitallisia pohjavesivaikutuksia. Riittävällä ja säännöllisellä seurannalla voidaan havaita mahdolliset muutokset.

Määräykset 37 ja 38: Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähetettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 39-41: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava suunnitelman mukaisesti. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä on puhdistettu ja mahdolliset jätteet poistettu alueelta. Turvallisuudesta on huolehdittava joko luiskaamalla tai aitaamalla toiminnassa syntyneet jyrkänteet. Mikäli ottaminen ei esim. etene suunnitelman mukaisesti, tulee jälkihoitoa ja maisemointia koskevat muutokset hyväksyttää. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan olennainen muuttaminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä on toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

  Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

ELY-keskuksen lausunto on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksissä.

  Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

  Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

  Maa-aineslaki (555/1981)

  Valtioneuvoston asetus maa-ainestenottamisesta (926/2005)

  Jätelaki (646/2011)

  Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

  Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

  Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

  Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluna on esitetty, että toiminta voi näin jatkua keskeytymättä ja se, että toiminnalla on voimassa oleva aikaisemman maa-ainesluvan vakuus.

Lupajaosto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

  Perustelut

Kyseessä on avattu louhosalue ja olemassa oleva toiminta, jolle on aiemmin myönnetty maa-aineslupa. Avatun ottoalueen hyödyntäminen loppuun on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia arvokkaisiin luontokohteisiin tai alueen maisemaan. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei synny ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhakuvaiheen aikana korjata. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

  Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja maa-ainesvakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 hyväksymän maa-ainestaksan (§ 262) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 261) mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

  Luvan käsittelymaksu

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 6 061,30 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

  Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kalliokiviaineksen, soran ja hiekan osalta määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 14 550,00 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

  Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 1 455 € (10 % maa-ainesvakuuden määrästä) sekä ympäristöluvan toimintojen osalta 1 545 €. Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset, kun aloituslupa koskee olemassa olevaa toimintaa ja avattua louhosta, jolle erikseen asetetaan myös uusi maa-aineslain mukainen vakuus.

Toiminnan aloittamisvakuus on yhteensä 3 000 € ja sen voi asettaa yhtenä vakuutena. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

  Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija

  Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

  Kymenlaakson liitto

  Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

  Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

  Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Marleena Kuitikka, puh. 020?615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Vs. ympäristöjohtajan ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää --------------- maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon sekä kallionlouhintaan ja murskaukseen kiinteistölle 286-413-5-214, esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________