Teknisen lautakunnan lupajaosto 11.10.2023 § 75

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Hakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

  Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

  Luvan hakija

  Mikey's County Cars Oy

  Y-tunnus: 2349878-8

Yhteyshenkilö: -----------------------------------------------------------------------------------

  Laitoksen toiminta ja sen sijainti

Lupahakemus koskee auto- ja metalliromun esikäsittely- ja kierrätyslaitoksen toimintaa Kouvolassa osoitteessa Puhjonsalmentie 236, 45370 Valkeala (kiinteistöt 286-449-2-1658, 286-449-2-1659, 286-449-2-1399 ja 286-449-2-1400). Kiinteistöt omistaa Mikey's County Cars Oy. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

  Lupavelvollisuus

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

  Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee autopurkamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvostonasetuksen ympäristönsuojelulaista 2 §:n kohdan 12 d mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun jätettä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 f mukaan.

  Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireilletulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 11.7.2023.

  Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla ei ole ympäristölupaa. Auto- ja metalliromun käsittely on alkanut kohteessa vuonna 2010. Tätä ennen kohteessa on ollut pienimuotoista romupihatoimintaa eri yrittäjän toimesta.

Alueen kaavoitustilanne

Kohde sijaitsee kaavoittamattomalla alueella.A

  Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijoittuu 2,5 ha:n alueelle Kouvolan Valkealaan n. 10 km:n päähän Kouvolan keskustasta koilliseen ja n. 100 m kaakkoon Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava-alueesta. Kohteesta n. 900 m etäisyydellä etelässä ja idässä sijaitsee Etelä-Valkealan rantayleiskaava-alue. Kohde rajautuu etelässä Puhjonsalmentiehen ja pohjoisessa, idässä sekä lännessä metsään. Alue on vanha soranottoalue, jota reunustavat sorapenkat. Toiminta-alueen lähiympäristö on länsi- ja pohjoispuolella maa- ja metsätalousvaltaista.  

Lähin asuinrakennus sijaitsee n. 350 m:n päässä idässä. Lähin vapaa-ajan rakennus sijaitsee n. 420 m etäisyydellä idässä. Lähimmät maatilat sijaitsevat n. 700 m päässä lounaassa ja n. 900 m päässä kaakossa. Kohteesta n. 1 km:n etäisyydellä idässä ja etelässä olevalla ranta-alueella sijaitsee useita vapaa-ajan asuntoja sekä kurssikeskus. Puhjonrannan virkistysalue sijaitsee n. 800 m:n päässä koillisessa. Toiminta-alueen länsipuolella, n. 150 m etäisyydellä kulkee Repoveden kansallispuiston patikointireitti. Kohteen lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai tiedossa olevia arvokkaita luontokohteita. Kilometrin säteelle kohteesta ei sijoitu päiväkoteja tai kouluja.

  Kallioperä, maaperä ja pohjavesi

Kohteen pinta- ja pohjamaa on hiekkaa. Lähiympäristössä esiintyy pinta- ja pohjamaalajeina hienoa ja karkeaa hietaa sekä hiesua. Kohteen kallioperä muodostuu rapakivestä.

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Valkeala kirkonkylä (0590904, 2-luokka) sijaitsee n. 1,2 km:n päässä kohteesta luoteeseen. Kohdekiinteistön alue ei ole pinnoitettu, joten sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään.

Pintavesi

Kohde sijaitsee Rapojärven-Haukkajärven valuma-alueella. Nykytilanteessa pintavedet imeytyvät maaperään, eikä pintavaluntaa tapahdu. Lähin vesistö, Haukkajärvi, sijaitsee n. 1 km:n etäisyydellä kohteen eteläpuolella. Lähin Haukkajärveen laskeva oja sijaitsee n. 200 m päässä kohteen itäpuolella.

  Toiminnan kuvaus

Mikey's County Cars Oy ostaa ja myy auto- ja metalliromua sekä harjoittaa autopurkamotoimintaa. Toiminnan painopiste on autojen käsittelyssä, kierrätyksessä ja varaosien myynnissä, mutta laitoksella otetaan myös vastaan kupari-, messinki-, alumiini- ja rautaromua sekä haponkestävää ja ruostumatonta terästä. Tulevaisuudessa yrityksellä on myös jätteenkuljetuspalvelu. Tällä hetkellä alueella toimii myös Kouvolan Tuning-osa Oy.

Auto-/metallijäte noudetaan asiakkaalta tai asiakas toimittaa jätteet itse laitokselle. Nykyisellään esikäsittelemättömät autot varastoidaan hallin edessä pinnoittamattomalla alueella, mistä ne pyritään siirtämään sisälle halliin esikäsittelyyn mahdollisimman pian. Esikäsittelyssä ajoneuvosta poistetaan akut, renkaat ja nesteet (polttoaineet, öljyt, jäähdytinnesteet, jäätymisenestoaineet ja jarrunesteet). Jätenesteet kerätään ja varastoidaan jokainen omina jakeinaan. Ajoneuvoista puretaan ja irrotetaan hyödynnettävät varaosat, kuten ovet, konepelti, takaluukku, puskuri, moottori, vaihdelaatikko, peilit ja penkit. Mikäli em. osat eivät ole hyötykäyttöön kelpaavia, ne jätetään paikoilleen ja ne siirtyvät autoromun mukana jatkokäsittelyyn. Kierrätettävät varaosat varastoidaan tällä hetkellä ulkona lavoilla, lukuun ottamatta kontissa varastoitavia penkkejä. Esikäsitellyt autot varastoidaan pinnoittamattomalla varastokentällä ja myydään romuttamolle. Kohteessa tehdään polttoleikkausta pelastussuunnitelman mukaisella alueella.

Taulukossa 1 on esitetty vastaanotettavien materiaalien vuosittaiset keskiarvomäärät sekä varastoitavien materiaalien enimmäismäärät. Kokonaiskäsittelymäärä on enintään 3 500 t vuodessa.

Taulukko 1. Vastaanotettavat ja varastoitavat jätejakeet ja niiden määrät (*vaarallinen jäte)             

Alueelle tuotavien materiaalien laadusta vastaavat sekä materiaalien toimittaja että vastaanottaja. Toiminnanharjoittaja tarkastaa vastaanoton yhteydessä silmämääräisesti materiaalin laadun.

Autoja vastaanotetaan 100-600 kappaletta vuodessa. Esikäsittelyä odottavia on kerrallaan n. 5-15 kpl ja varastoituja, esikäsiteltyjä autoja on kerrallaan n. 15-30 kpl. Myytäviä autoja alueella on kerrallaan n. 30-60 kpl. Autojen käsittelyn kiertonopeus on n. 1-2 viikkoa.

Vastaanotettava metalliromu lajitellaan käsin tai kaivinkoneella laaduittain. Metalleja välivarastoidaan lavoilla, astioissa sekä maassa. Tällä hetkellä metalleja varastoidaan piha-alueella. Metallijätettä voidaan tarvittaessa polttoleikata, jotta kuormat saadaan lastattua.

Jätteiden käsittelystä pidetään kirjaa, ja kirjanpito esitetään viranomaisille tarvittaessa. Laitokselta lähtevistä vaarallisen jätteen kuormista laaditaan vaadittavat siirtoasiakirjat. Jätteen kuljettajien tulee olla hyväksyttyjä jätehuoltorekisteriin kyseisen, kuljetettavan jätteen osalta.

  Toiminta-ajat

Kohteessa on toimintaa päivittäin ma-pe klo 8-16. Satunnaisesti toimintaa on arkisin klo 6-8 ja 16-22 välisinä aikoina ja viikonloppuisin. Toiminta pääasiallisten toiminta-aikojen ulkopuolella rajoittuu lähinnä käsiteltävien materiaalien kuormaamiseen ja kuljetukseen. Satunnaisesti tehdään pidempi työpäivä. Sesonkiaika on huhtikuusta lokakuuhun. Marraskuusta maaliskuuhun toiminta on vähäisempää. Laitos on heinäkuussa suljettu.

  Liikennöinti

Sisäänajoreitti kohteeseen sijaitsee Puhjonsalmentiellä. Toiminnan vaikutus liikenteeseen on keskimäärin 5-30 henkilöautoa ja 20 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

Polttoaineet

Työkoneiden tankkaamiseen käytettävää polttoainetta varastoidaan kanistereissa erillisessä, lukitussa varastokontissa turvakaukalon päällä. Varsinaista polttoainetta alueella ei tällä hetkellä ole. Tulevaisuudessa alueelle mahdollisesti hankitaan n. 1 000 l kiinteä, lukittava polttoainesäiliö.

Toiminta-alueen tulevat rakenteet

Nykytilassa alue on asfaltoimaton. Toiminnanharjoittaja aikoo kehittää aluetta, ja suunnitelmana on pinnoittaa alue vaiheittain, rakentaa kohteeseen soveltuva hulevesijärjestelmä sekä suurempi käsittelyhalli. Suunnitelmat em. toimitetaan rakennusvalvonnalle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle vaiheittain. Lisäksi alueelle on tarkoituksena tuoda vaakajärjestelmä. Ajoneuvojen käsittelyhallin edustalle on suunnitteilla 100 m2:n kokoinen betonilaatta öljynerotinkaivoineen. Laatan päällä varastoidaan esikäsittelemättömät ajoneuvot. Myös alueen portti uusitaan. Alue ei ole kokonaisuudessaan aidattu, mutta alue rajoittuu metsään, joten sinne ei pääse ajamaan. Meluntorjuntarakenteita, kuten meluvallia, ei alueelle rakenneta, koska toimintojen aiheuttaman melun ei katsota aiheuttavan torjuntatoimia vaativaa melukuormitusta. Puhjonsalmentien ja toiminta-alueen välissä on nykyisellään vallirakenne.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

  Jätteet

Sosiaalitiloissa syntyvät jätteet, pakkaus- ja siivousjätteet sekä muut toiminnassa syntyvät sekajätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan pienjäteasemalle energiajätteenä hyödynnettäviksi. Syntyvät jätteet lajitellaan mahdollisuuksien mukaan. Tulevaisuudessa eri jätejakeille, kuten sekajätteelle, muoville ja pahville hankitaan omat jäteastiat.

Kohteessa varastoivat vaaralliset jätteet (jätenesteet ja akut) syntyvät autojen esikäsittelystä. Kaikki vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa käsittelyhallissa siten, että esteetön kulku hallissa on mahdollista ja jätteet voidaan siirtää kuormattavaksi vaivatta. Tuotannossa syntyviä jätenesteitä ovat jäteöljy, pakkasneste, bensiini, diesel ja jarruneste. Kaikki jätenesteet varastoidaan tynnyreissä ja muovikanistereissa omina jakeinaan, pakkasnesteet lisäksi jaoteltuina värien mukaan. Tynnyrit ja kanisterit on sijoitettu käsittelyhalliin yhtenäiseen turvakaukaloon. Tällä hetkellä jätenesteet toimitetaan säännöllisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, mutta suunnitelmissa on vastaanotto- ja noutopalveluyhteistyö luvat omaavan vastaanottajan kanssa.

Akut varastoidaan käsittelyhallissa erillisessä akkulaatikossa ja ne myydään eteenpäin, esim. Stena Recycling Oy:lle. Renkaat varastoidaan ulkona omassa, erillisessä kasassaan.

Vaikutukset maaperään ja pinta- ja pohjaveteen sekä viemäröinti

Merkittävin romuttamotoimintaan liittyvä ympäristöriski aiheutuu autojen öljyistä, polttoaineesta ja muista nesteistä sekä akuista. Lisäksi metalliromusta voi irrota hienojakoista metalliainesta. Romuttamoilla maaperää ja pohjavettä pilaavat haitta-ainekset ovat pääasiassa öljy- ja bensiiniyhdisteet sekä metalleista sinkki, lyijy ja kupari.

Polttoaineet ja jätenesteet varastoidaan sisätiloissa turvakaukaloissa, joten varastoinnin aikana tapahtuvissa vuodoissa haitta-aineet eivät pääse valumaan maaperään. Autot esikäsitellään viemäröidyssä, umpisäiliöllä varustellussa hallissa. Nykyisellään ulkoalue on pinnoittamaton, joten mahdolliset päästöt kohdistuvat maaperään ja pohjaveteen. Tulevaisuudessa esikäsittelemättömien autojen varastointialue pinnoitetaan ja alueelle rakennetaan öljynerotinjärjestelmä. Kyseiseltä alueelta auratut lumet tullaan varastoimaan pinnoitetulla alueella käsittelyhallin edustalla.

Romuajoneuvotoiminnasta aiheutuva maaperän pilaantuminen rajoittuu yleensä pinnoittamattomiin kohteisiin ja maaperän pintakerroksiin, mutta pohjavesivaikutuksiakin voi pinnoittamattomilla alueilla aiheutua. Toiminnasta arvioidaan nykytilanteessa aiheutuvan lieviä päästöjä maaperään (öljyt ja metallit). Toiminta-alue on pinnoittamaton, ja alueen topografia huomioiden vedet imeytyvät maaperään eikä pintavesivaluntaa synny. Lähin oja sijaitsee n. 200 m:n etäisyydellä ja lähin pintavesi n. 1 km:n päässä. Toiminnan ei katsota lisäävän alueen pintavesikuormitusta. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, mutta alueella on toiminnanharjoittajan oma porakaivo. Pohjavesivaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä, mutta vaikutuksia seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti. Myöhemmin myös öljynerottimen näytteenottokaivosta otettavat näytteet lisätään tarkkailusuunnitelmaan.

WC-tilojen jätevedet viemäröityvät omaan, erilliseen 5 m3:n umpikaivoon. Kohteesta ei ole liittymää jätevesiverkostoon.

  Energian käyttö

Kohteessa on oma sähköliittymä. Sähköä käytetään konttori- ja hallirakennuksessa sekä pihan valaisuun.

  Päästöt ilmaan

Työkoneet ja kuljetuskalusto aiheuttavat ilmaan pakokaasupäästöjä. Pakokaasut sisältävät typen ja rikin oksideja, hiukkasia, orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja hiilimonoksidia. Eniten päästöjä syntyy talvella kylmäkäynnistyksen yhteydessä. Kohteessa toimii neljä kuorma-autoa, kaksi pyöräkuormaajaa sekä yksi kaivinkone.

Toiminta-alueen pinnoittamattomuuden takia pölyämistä voi esiintyä kuivalla kelillä alueella liikuttaessa. On mahdollista, että myös yleisille teille leviää hienoainesta kuorma-autojen renkaiden mukana.

Ajoneuvojen ja työkoneiden turhaa käyttöä ja tyhjäkäyntiä pyritään välttämään. Pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla aluetta. Tulevaisuudessa pölyäminen vähenee alueen pinnoittamisen myötä.

Lähin asuinrakennus sijaitsee pöly- ja pakokaasupäästöjen kannalta riittävän kaukana toiminnasta ja lisäksi toiminta-alue sijaitsee ympäröivää aluetta matalammalla. Kohdealueella puusto ja topografia ehkäisevät pakokaasujen ja pölyn leviämistä horisontaalisesti. Toiminnan ei katsota aiheuttavan merkittäviä pakokaasu-, hiilidioksidi-, hiukkas- tai pölypäästöjä eikä niiden näin ollen katsota aiheuttavan terveyshaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnan ei arvioida muutoinkaan heikentävän alueen ilmanlaatua.

  Melu

Pääasiallisia melun lähteitä ovat työkoneet, kuorma-autojen lastaus-, kuormaus- ja peruutusäänet sekä raskas liikenne. Voimakkainta melu on melulähteen läheisyydessä.

Pääasiallinen toiminta-aika sijoittuu arkipäiville, päiväaikaan. Kohde sijaitsee haja-asutusalueella. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia, loma-asuntoja tai muita melulle herkkiä kohteita. Toiminnot sijoittuvat vanhaan soramonttuun, jota ympäröi metsäalue. Toiminnasta aiheutuu pääasiassa normaalia työkoneiden ja muun raskaan liikenteen melua. Melun leviämistä kohteessa ehkäisee maaston muodot sekä ympäröivä puusto. Kohteesta ei katsota aiheutuvan merkittävää meluhaittaa.

Luonto, rakennettu ympäristö sekä viihtyvyys ja terveys

Kohteen ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta, joka ei ole maankäytöltään erityisen herkkää. Alue ei ole nykyiselläänkään luonnontilaista. Toiminnalla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia luontoon tai rakennettuun ympäristöön.

Kohdetta ympäröi puusto ja maavalli. Alue ei ole valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta eikä siellä katsota olevan erityisiä maisema-arvoja. Kohteen ja sen vieressä kulkevan patikointireitin väliin jää n. 90 m leveä metsäalue, joten toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia ympäröivän alueen virkistyskäyttöön. Merkittäviä vaikutuksia viihtyisyyteen tai ihmisten terveyteen ei laitoksen toiminnasta myöskään katsota aiheutuvan.

  Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Alueella liikennöintiä ohjataan merkitsemällä kulkureitit ja -suunnat selkeästi onnettomuusriskien minimoimiseksi. Ilkivaltaa ehkäistään estämällä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle ja kameravalvonnalla. Tapahtuneesta ilkivallasta tehdään tarvittaessa poliisille rikosilmoitus.

Tulipaloja ehkäistään tekemällä polttoleikkaukset viileällä säällä. Polttoleikkausalue pinnoitetaan tulevaisuudessa. Alueelle varataan alkusammutuskalustoa, ja mahdolliset sammutusjauheet kerätään talteen öljyisen maan tavoin.

Mahdollisia öljyvuotoja ehkäistään työkoneiden kuntoa säännöllisesti tarkkailemalla ja tarvittavilla huolto- ja korjaustoimenpiteillä. Autot esikäsitellään hallissa, jonka vedet viemäröityvät omaan, erilliseen 5 m3:n umpisäiliöön. Tankkaukseen käytettävät polttoaineet sekä jätenesteet varastoidaan turvakaukaloissa. Tulevaisuudessa esikäsittelemättömät autot säilytetään pinnoitetulla ja viemäröidyllä alueella.

Mahdollisista poikkeustilanteista ilmoitetaan toiminnanharjoittajalle. Tilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, erityisiä toimia jätehuollossa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, ilmoitetaan viipymättä yleiseen hätänumeroon, valvovalle viranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Taulukossa 2 on esitetty toteutettavat toimenpiteet poikkeustilannekohtaisesti.

Taulukko 2. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Laitos ei ole direktiivilaitos, joten siihen ei ole tarvetta soveltaa jätteenkäsittelyä koskevan BAT-vertailuasiakirjan BAT-päätelmien velvoitteita. Alueella käsitellään tavanomaiseksi luokiteltavaa metallijätettä ja vaaralliset jätteet käsitellään ja säilytetään asianmukaisesti. Eri materiaalit erotellaan tehokkaasti. Laitoksen toiminta vähentää neitseellisten luonnonmateriaalien käyttöä ja vastaanotettavien kierrätysmateriaalien mahdollisimman tehokas hyötykäyttö on ympäristön kannalta hyvä asia. BAT-periaatteen mukaisia parannuksia toiminta-alueella (varastointialueen betonilaatta, vesienjohtaminen, öljynerotin, lukittava portti) tullaan tekemään asteittain resurssien mukaan. Nesteitä ei valuteta maahan ja muutkin ympäristöpäästöt minimoidaan. Purkuosista pidetään kirjaa ja alueen siisteydestä huolehditaan. Työntekijät perehdytetään asianmukaisesti ja työturvallisuudesta huolehditaan.

Tarkkailu ja raportointi

  Vesitarkkailu

Talousvesi kohteeseen tulee samalla kiinteistöllä sijaitsevasta porakaivosta. Tällä hetkellä toiminta-alue on pinnoittamaton, joten hulevedet imeytyvät maaperään. Talousvesitarkkailun avulla varmistutaan siitä, että talousvesi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset ja on juomakelpoista. Lisäksi samalla tarkkailulla voidaan havainnoida maaperässä mahdollisesti esiintyviä haitta-aineita.

Tarkkailuohjelmaan kuuluu yksi talousveden näytteenottopiste. Talousesinäyte otetaan käsittelyhallissa sijaitsevasta hanasta. Näyte otetaan kerran vuodessa keväisin (huhtikuussa) ja siitä analysoidaan sähkönjohtavuus, happi, pH, VNa:n 214/2007 mukaiset raskasmetallit (liukoiset) ja öljyhiilivedyt C5 - C40 sisältäen BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit sekä kirjataan ylös aistinvaraiset havainnot (mm. väri, sameus, haju, kiintoaines, lämpötila). Talousvesinäytteen tuloksia verrataan sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontasuosituksesta (1352/2015, talousvesiasetus) mukaisiin laatuvaatimuksiin. Tarkkailutulokset toimitetaan Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluun ja terveysvalvontaan sekä kootaan vuosiraporttiin.

Alueella ei ole pintavesiojia. Toiminta-alueen pintarakenteiden ja öljynerotinjärjestelmän käyttöönoton jälkeen vesientarkkailusuunnitelmaan päivitetään ja tarkkailunäyte otetaan myös öljynerottimen jälkeisestä näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivosta.

  Käyttö- ja päästötarkkailu

Saapuvista ja lähtevistä kuormista pidetään kirjaa. Kuormista kirjataan ylös jätelajeittain alkuperä, toimituspaikka, määrä, päivämäärä ja kuljettaja. Myös mahdolliset häiriötilanteet kirjataan ylös.

Lisäksi tarkkaillaan säännöllisesti laitteiden ja työkoneiden kuntoa ja alueen tulevan pinnoitteen sekä öljynerotuskaivon kuntoa ja huomiot kirjataan ylös. Toimintaa ja sen vaikutuksia ympäristöön (pölyäminen, alueen siisteys/roskaantuminen, melu) tarkkaillaan omavalvontana aistinvaraisesti toiminnan ollessa käynnissä. Havaitut viat pyritään korjaamaan viipymättä. Mahdolliset ympäristövaikutukset ja toimenpiteet niiden korjaamiseksi kirjataan ylös.

Edellä esitetty kirjanpito sekä laitoksella vuoden lopussa olevien varastoitujen materiaalien, jätteiden ja tuotteiden laji ja määrä raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä YLVA-järjestelmän kautta.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 16.8.-15.9.2023 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 16.8.2023. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä luettavissa Kouvolan kaupungin kirjastojen asiakaspäätteiltä. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille.

  Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksen johdosta ei ole erikseen katsottu tarpeelliseksi käydä tarkastuksella, koska ympäristötarkastaja on käynyt alueella viimeksi 23.9.2021. Hakijan kanssa on järjestetty neuvottelu liittyen ympäristölupahakemukseen ja aiheesta on ollut sähköpostikirjeenvaihtoa.

  Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta sekä Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 22.8.2023 ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi antaa ympäristölupahakemuksesta lausuntoa.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 13.9.2023, ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi antaa ympäristölupahakemuksesta lausuntoa.

  Muistutukset ja mielipiteet

  Ympäristölupahakemuksesta ei tullut muistutuksia eikä mielipiteitä.

  Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Mikey's County Cars Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

  Lupamääräykset

  Yleismääräykset

1. Laitoksella saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla käsitellä ja välivarastoida hakemuksen mukaisia jätejakeita vuosittain yhteensä enintään 3 500 tonnia. Jätteiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät saavat olla enintään päätöstekstiin laaditun jätetaulukon mukaiset. Vaarallisen jätteen eriä, esim. öljyjä, ei saa ottaa erikseen vastaan, vaan laitoksella voidaan välivarastoida ainoastaan purettavien autojen käsittelyprosessissa kertyviä vaarallisia jätteitä. (YSL 52 ja 58 §)
2. Toiminnan harjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13 ja 29 §)
3. Varastointi- ja käsittelyalueet tulee jakaa selkeästi eri toiminnoille. Metalliromu (pois lukien autonkorit) on varastoitava mahdollisuuksien mukaan lavoilla tai astioissa. Jätejakeita ei saa sekoittaa toisiinsa siten, että niiden hyötykäyttö tai muu jatkokäsittely vaikeutuu. Romuajoneuvojen vastaanotto- ja käsittelytilat sekä vaarallisten jätteiden varastointitilat on pidettävä selkeästi erillään muiden jätteiden käsittelytoiminnoista. Toiminnassa muodostuvat jätteet (esim. lajittelematon sekajäte) on kerättävä tarkoitukseen sopiviin astioihin. Tiettyä jäte-erää saa varastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta kerrallaan, vaarallisia jätteitä kuitenkin vain vuoden ajan. Jätteet on välivarastoinnin tai muun käsittelyn jälkeen toimitettava laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Mikäli alueelle on tuotu tai jätteiden mukana on epäpuhtautena tullut muuta kuin luvassa hyväksyttyä jätettä, on nämä viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon tai jäte on palautettava haltijalle. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15, 17 ja 29 §, VNA 978/2021)

Vastaanotto-, varastointi- ja käsittelyalueiden rakenteet ja vesienhallinta

4. Romuajoneuvojen vastaanottopaikan ja esikäsittelemättömien romuajoneuvojen lyhytaikaisen varastointipaikan on oltava nestetiivis (asfaltin tyhjätila < 3 % tai vastaava tiiviys, esim. kalvorakenne). Ulkopuolisten vesien pääsy varastointipaikalle estetty esim. kaadoin ja varastointipaikan vedet on johdettava rasvan- ja öljynerottimen kautta. Autojen käsittelyhallin lattian tulee olla nestetiiviiksi pinnoitettu ja varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä hiekan-, öljyn- ja rasvanerottimilla. Öljynerottimessa on oltava hälytinjärjestelmä. Esikäsittelyhallin jätevedet on kerättävä öljynerottimen kautta umpisäiliöön. Sosiaalitilojen jätevedet on johdettava niin ikään umpisäiliöön. Ennen alueen pinnoittamista maaperän pilaantuneisuus tulee arvioida aistinvaraisesti ja mikäli on syytä epäillä maaperän pilaantuneen, tulee pilaantuneisuus selvittää maaperänäytteenotolla ja analyyseillä. Varastokentän esikäsittelemättömille autoromuille tulee valmistua viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen saatua lainvoiman. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 123/2015 liite 2)
5. Esikäsitellyt romuajoneuvot tulee varastoida rakennetulla (esim. murskepohja), rajatulla ja varastointiin osoitetulla alueella. Varastoalueelle ei saa muodostua vettä kerääviä painanteita. Jätelavat ja -astiat voidaan niin ikään sijoittaa rakennetulle, kantavalle pohjalle. (YSL 7, 52 ja 58 §)
6. Kaikki päällystetyllä ja nestetiiviillä ulkoalueella syntyvät sade- ja hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava hiekanerottimen sekä I-luokan öljynerottimen kautta ennen niiden johtamista maastoon. Pinnoitetulta alueelta poisauratut lumet tulee varastoida pinnoitetulla alueella siten, että sulamisvedet eivät valu suoraan ympäristöön. Myös mahdollisten tulipalon sammutusvesien keräily ja käsittely on suunniteltava siten, etteivät niiden sisältämät kemikaalit pääse maaperään. Öljynerotuskaivot tulee varustaa täyttymishälyttimellä ja niiden jälkeen tulee asentaa sulkuventtiilillä varustettu näytteenottokaivo. Öljynerottimien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ne on tyhjennettävä ja huollettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Päällystettyjen alueiden kuntoa on tarkkailtava ja halkeamat ja muut mahdolliset vauriot on korjattava välittömästi. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)
7. Laitosalueen yksityiskohtainen asemapiirros sekä suunnitelmat sisätilojen ja ulkoalueiden pinnoituksista ja vesien johtamisesta ja käsittelystä, sisältäen hiekan- ja öljynerotuskaivojen tiedot, on toimitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloitusta. (YSL 16, 17, 52 ja 54 §)
8. Laitosalueen tulee olla aidattu Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen hyväksymällä tavalla siten, ettei romu- ja jätemateriaaleja pääse leviämään alueen ulkopuolelle. Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristön roskaantumista, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siivouksesta. Asiattomien pääsy alueelle tulee estää. Romuajoneuvojen varastoinnista tai laitoksen muusta toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää maisemahaittaa lähiympäristöön. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 ja 73 §, NaapL 17 §)

Romuajoneuvojen esikäsittely sekä purettujen osien ja jätteiden varastointi

9. Vastaanotetut romuajoneuvot tulee siirtää viipymättä esikäsittelyyn. Tarpeen vaatiessa ennen esikäsittelyä romuajoneuvoja saa lyhytaikaisesti varastoida vain tarkoitukseen varatulla nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, erillään esikäsitellyistä ajoneuvoista. (YSL 7, 52 ja 58 §, VNA 123/2015 5 § ja liite 2)
10. Romuajoneuvot on esikäsiteltävä tätä varten varatuissa sisätiloissa romuajoneuvoasetuksen 123/2015 vaatimusten mukaisesti. Esikäsittelyssä on mahdollisimman pian poistettava akku ja nestekaasusäiliöt, polttoaine, moottori-, hydrauliikka- ja muut öljyt, jäähdytys- ja jarrunesteet, ilmastointijärjestelmän nesteet ja kaikki muut romuajoneuvoon sisältyvät nesteet sekä kerättävä ja varastoitava ne erikseen. Räjähdysvaaralliset osat on poistettava tai tehtävä muutoin vaarattomiksi. Kaikki elohopeaa sisältävät sekä pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät osat on poistettava siinä määrin kuin on mahdollista. Kierrätyksen edistämiseksi esikäsittelyssä on poistettava katalysaattorit, kuparia, alumiinia ja magnesiumia sisältävät metalliosat, renkaat, isot muoviosat ja lasi. Romuajoneuvojen esikäsittelyssä ja varastoinnissa on vältettävä nesteitä sisältävien osien, hyödynnettävien osien ja varaosien vaurioituminen. Ilmastointijärjestelmän kylmäosien talteenottoa varten on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämä pätevyys. (YSL 7, 52, 58 ja 159 §, VNA 123/2015 7 § ja liite 2, VNA 766/2016)
11. Romuajoneuvoista puretut varaosat tulee varastoida omassa katetussa varastotilassaan, jossa öljyisille varaosille on nestetiivis varasto. Akut on varastoitava haponkestävissä kannellisissa varastoastioissa. Renkaat tulee varastoida niille varatuilla lavoilla tai looseissa siten, että tulipalon vaaraa ei aiheudu ja liian suuren varaston kertyminen ehkäistään. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15-17 §, VNA 978/2021, VNA 123/2015 liite 2)
12. Vaaralliset jätteet on säilytettävä nestetiiviissä, katetussa, lukittavassa tilassa, erillään muista jätteistä, kullekin jätejakeelle tarkoitetuissa tiiviissä astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee varastoida suoja-altaan päällä tai tiiviillä, reunoiltaan korotetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototilanteissa nesteet saadaan kerättyä talteen. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään sama kuin suurimman säiliön tilavuus. Vaarallisten jätteiden astioissa tulee olla merkintä astian sisällöstä sekä tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat ja jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15-17 ja 121 §, VNA 978/2021)

Melu

13. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa ylittää lähimmillä asuinalueilla päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB (LAeq). Laitoksen melupäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. (YSL 7 ja 52 §, VNp 993/1992)

Polttoaineet, kemikaalit ja huoltotoimenpiteet

14. Polttoaineita ja muita kemikaaleja on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle, terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Tankkauspaikka tulee sijoittaa päällystetylle alustalle, joka on viemäröity öljynerottimeen. Polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai se tulee sijoittaa suoja-altaaseen, joka on katettu tai sadevesien kertyminen altaaseen on muulla tavoin estetty. Säiliössä on oltava ylitäytön- ja laponestin ja lukittava sulkuventtiili. Työkoneiden huoltotoimenpiteet tulee tehdä ensisijaisesti tarkoitukseen varatussa hallissa, joka on viemäröity öljynerottimen kautta. Mikäli muualla laitosalueella joudutaan tekemään koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja. Laitoksen toiminnassa käytettävät kemikaalit on säilytettävä niille tarkoitetussa katetussa, tiivispohjaisessa ja lukittavassa varastossa, suoja-altaassa tai viemäröimättömässä, reunakorotetussa tilassa. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoittavan astian mukaan. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

Päästöt ilmaan

15. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Pölypäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä ja pölyämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. (YSL 7 ja 52 §, JäteL 13 §, NaapL 17)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

16. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on aina oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta, alkusammuttimia ja muuta torjuntakalustoa sekä näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Henkilöstön kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöllisesti. (YSL 7, 14-17 ja 52 §, JäteL 120 §)
17. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

18. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei siitä mahdollisessa vahinkotilanteessa aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella käsiteltävien jätteiden lisäksi muun jätteen syntyä tulee ehkäistä ja syntyvä jäte tulee lajitella ja toimittaa säännöllisesti etusijajärjestyksen mukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. (YSL 7, 15-17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15 ja 29)
19. Toiminnalla on oltava vastuuhenkilö, joka vastaa laitoksen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 8, 52 ja 62 §, JäteL 12, 13 ja 122 §)
20. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

21. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitosalueelta maastoon johdettavien vesien laatua. Laitosalueelta kertyvistä valumavesistä on otettava öljynerottimen jälkeen näytteet vähintään kerran vuodessa ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä näytteenoton kannalta. Näytteistä on tutkittava pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, öljyhiilivedyt sekä bensiinin lisäaineet. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsevasta porakaivosta tulee tehdä talousvesitarkkailua ottamalla kerran vuodessa keväisin vesinäyte käsittelyhallin hanasta. Näytteestä tulee analysoida sähkönjohtavuus, happi, pH, VNA:n 214/2007 mukaiset raskasmetallit (liukoiset) ja öljyhiilivedyt C5-C40 sisältäen BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyttää asiantuntijaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66 §)
22. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava ja siitä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          vastaanotettujen ja esikäsiteltyjen romuajoneuvojen määrä

-          muut vastaanotetut ja käsitellyt jätteet: laatu, määrä, ajankohta ja alkuperä

-          edelleen toimitetut jätteet/materiaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet: laatu, määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat sekä siirtoasiakirjat

-          alueella varastoituna olevien materiaalien laatu ja määrä kalenterivuoden lopussa

-          tiedot ja todistukset öljynerotuskaivojen tarkkailusta, tyhjennyksistä ja huolloista

-          toiminnan muutokset

-          ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

-          tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä toimintaa koskevista valituksista.

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä YLVA-järjestelmän kautta. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

  Tuottajavastuu

23. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden vastaanotto on tehtävä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Toiminnanharjoittajan on tehtävä kyseisen tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa kirjallinen sopimus tai vastaava asiakirja, josta selviää yhteistyökumppanin nimi ja yhteistoiminnan alkamispäivä. Asiakirjasta on myös selvittävä, mitä tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä sopimus koskee. Asiakirjat on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Romutettavia ajoneuvoja vastaanotettaessa on tarkistettava, että asiakkaalla on oikeus luovuttaa ajoneuvo romutusta varten. (YSL 172 §, JäteL 47, 48 ja 59 §)

Toiminnan muutos ja lopettaminen

24. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)
25. Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueella tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 52, 62 ja 94 §)

  Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Toiminta-alue sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja kyseisellä tontilla on jo ennestään ollut vastaavaa jätteenkäsittelytoimintaa.

  Lupamääräysten perustelut

Määräys 1. Laitoksella käsiteltävät jätteet, niiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät sekä muut toiminnot ovat hakemuksen mukaiset.

Määräys 2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä siitä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta vältetään mahdolliset ympäristövahingot ja toiminta pysyy luvan mukaisena.

Määräys 3. Jakamalla alueet hakemuksessa esitetyllä tavalla eri toiminnoille ja jätejakeille estetään jätteiden sekoittuminen ja niiden hyötykäytön tai muun jatkokäsittelyn vaikeutuminen. Tämä myös pitää alueen siistinä ja helpottaa työskentelyä. Jätteet on aina mahdollisuuksia mukaan, mm. koko ja muut työtekniset seikat huomioiden, sijoitettava lavoille tms. Yksittäisen jäte-erän varastointiaika on tarpeen rajoittaa enintään kolmeen vuoteen, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jätevarastoja eikä sitä määritellä VNA 331/2013 mukaiseksi kaatopaikaksi. Turvallisuus- ja ympäristösyistä vaaralliset jätteet on kuitenkin toimitettava eteenpäin useammin.

Määräys 4. Esikäsittelemättömät romuajoneuvot luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja niiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelytilojen on oltava nestetiiviitä. BAT-näkökulmasta nestetiiviiksi rakenteeksi lasketaan pinnoite, jonka tyhjätila on < 3 %. Vastaava tiiviys voidaan saavuttaa myös esim. kalvorakenteilla. Kattaminen estää ylimääräisten hulevesien muodostumisen varastoinnin yhteydessä. Sisätilojen jätevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle.

Määräys 5. Esikäsiteltyjen romuajoneuvojen varastoalueelle ei romuajoneuvoasetuksessa ole asetettu vaatimuksia nestetiiviydestä tai päällystämisestä. Myös muiden puhtaiksi tiedettyjen jätteiden kasoja ja jätelavoja voidaan säilyttää päällystämättömällä alueella, kunhan alue on kantava ja tarkoitusta varten rakennettu.

Määräys 6. Ulkoalueiden sade- ja hulevesien keräilystä ja käsittelystä sekä huoltotoimenpiteistä on tarpeen antaa määräys maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaamisen estämiseksi.

Määräys 7. Alueen yksityiskohtainen suunnittelu ei hakemusvaiheessa ole vielä käynnistynyt, joten tarkkoja piirustuksia ja suunnitelmia ei ole toimitettu. Suunnitelmat tulee niiden valmistuttua toimittaa valvontaviranomaiselle, jotta voidaan varmistua mm. rakenteiden luvanmukaisuudesta.

Määräys 8. Määräys on annettu roskaantumisen ja muun epäsiisteyden sekä maisemahaitan ehkäisemiseksi. Estämällä asiattomien pääsy alueelle voidaan välttää mahdolliset ilkivaltatapaukset, joiden seuraukset saattavat olla hallitsemattomia.

Määräys 9. Ennen esikäsittelyä romuajoneuvot ovat vaarallista jätettä, joten esikäsittely tulee tehdä mahdollisimman pian. Ruuhkatilanteessa lyhytaikainen varastointi on tehtävä vain asianmukaisella (Määräys 4) alueella.

Määräys 10. Esikäsittelyn vaatimukset ovat romuajoneuvoasetuksen liitteen 2 mukaiset. Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä myös ilmastointijärjestelmän kylmäaineiden talteenoton edellyttämistä hyväksymismenettelyistä.

Määräykset 11-12. Puretuille varaosille tulee olla romuajoneuvoasetuksen mukaiset varastointitilat. Akkujen ja muiden vaarallisten jätteiden varastoinnissa on annettu määräykset maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaamisen estämiseksi. Renkaat tulee varastoida asianmukaisesti niin, että esim. tulipalon vaaraa ei aiheudu.

Määräys 13. Laitoksen toiminnasta lähimmille asuinalueille aiheutuvan melun raja-arvoiksi on määritelty VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyisyyshaittaa, mutta meluvaikutukset on pyrittävä minimoimaan.

Määräys 14. Polttoaineiden ja toiminnassa käytettävien kemikaalien varastoinnista sekä tankkaus- ja huoltopaikoista on annettu määräyksiä maaperän pilaamisen estämiseksi.

Määräys 15. Pölyämisen estämisestä on annettu määräys, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähinaapureille.

Määräykset 16-17: Poikkeustilanteita varten on tarpeen antaa määräyksiä, jotta ympäristö- ja terveysvahingot rajataan mahdollisimman pieniksi. Suojarakenteet, öljynerottimet ym. varotoimet eivät poista velvollisuutta kerätä pienetkin vuodot heti talteen. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen, jotta mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä toimenpiteet niiden estämiseksi ja torjumiseksi voidaan määritellä. Lupamääräyksellä varmistetaan myös tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarana aiheutua haittaa.

Määräykset 18-20: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisen tiedonsaannin valvontaa varten. Laitoksen kaikessa toiminnassa on toimittava ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti sekä pyrittävä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräykset 21-22: Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Maastoon johdettavien vesien tarkkailulla varmistetaan suojarakenteiden ja vesien käsittelyn riittävyys. Kaivovesinäytteenotolla saadaan tietoa toiminnan vaikutuksista maaperään ja pohjaveteen ja varmistetaan, että kaivon vesi täyttää juomaveden kelpoisuusvaatimukset. Yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain, mutta kirjanpidossa on säilytettävä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotta ne ovat tarvittaessa saatavilla.

Määräys 23: Tuottajavastuuvelvollisuus koskee jätelain 48 §:ssä määriteltyjen tuotteiden (mm. romuajoneuvot, akut, renkaat) tuottajia, eli valmistajia tai maahantuojia, joiden on järjestettävä kustannuksellaan käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Jätelain 47 §:n mukaan tuottajalla on ensisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Muut toimijat saavat perustaa rinnakkaisia keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kanssa.

Määräykset 24-25: Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm., ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

  Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

  Ympäristölupahakemuksesta ei tullut lausuntoja eikä muistutuksia.

  Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

  Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

  Jätelaki (646/2011)

  Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa (123/2015)

Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista (766/2016)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

  Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

  Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

  Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 § 261 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

  Lupahakemuksen käsittelymaksu

Taksan 3 §:n mukaiset käsittelymaksut ovat seuraavat: "Autopurkamo", 3 400 € ja "Muu jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely", 3 400 €.

Taksan 5.4 kohdan mukaisesti lupahakemuksen käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalleimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen perusmaksuista, eli: 3 400 € + 0,5 x 3 400 € = 5 100 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n 1 momentin mukaisen toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta päätöksestä ja vakuusasian käsittelystä lupapäätöksen yhteydessä peritään 250 € lisämaksu.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 5 100 € + 250 € = 5 350 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

  Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Hakija on esittänyt jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi 2 500 € (alv 0 %).

Jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi määrätään 3 500 € (alv 0 %).

Vakuuden arvioidaan olevan riittävä huomioiden toimintapaikka, käsiteltävän jätteen määrä ja laatu sekä jätteen mahdollisesta käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutosten tai muiden seikkojen vuoksi.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 59-61 §)

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisluvan vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 1 000 €. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija

  Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Kymenlaakson pelastuslaitos

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena 

Mikey's County Cars Oy:n toiminta-alueen naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Kati Halonen, puh. 020?615 8048, kati.halonen(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

  Vs. ympäristöjohtajan ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Mikey's County Cars Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan auto- ja metalliromun esikäsittely- ja kierrätyslaitoksen toiminnalle kiinteistöillä 286-449-2-1658, 286-449-2-1659, 286-449-2-1399 ja 286-449-2-1400 esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________