Teknisen lautakunnan lupajaosto 12.09.2023 § 68

Valmistelija: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta.

Luvan hakija

Y-tunnus: 1210989-8

Ottamispaikka

Kouvolan kaupunki, Selänpään kylä, kiinteistö 286-444-24-194 (Sepäntalo)

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-444-24-194 omistaa -------------.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön (kaupunginvaltuusto 8.5.2023 § 21, tullut voimaan 1.6.2023) 27 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii teknisen lautakunnan lupajaosto.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 28.6.2023. Sitä on täydennetty luontoselvitysraportilla 29.8.2023.

Hakemuksen sisältö

Hakemukseen sisältyvät hakemuslomake sekä ottamissuunnitelma, johon on liitetty lainhuutotodistus, kiinteistörekisterin karttaote, lista naapurikiinteistöistä ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma sekä seuraavat kartat ja piirustukset: yleiskartta (1:10000), sijaintikartta (1:5000), nyky- ja lopputilanteet (1:1500), suunnitelmakartta (1:1500) ja leikkaukset (1:1000/1:100). Täydennyksenä hakemukseen on toimitettu Luontoselvitys Kotkansiiven laatima luontoselvitysraportti.

Aluetta koskevat luvat

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt --------------- viimeisimmän maa-ainesluvan samalle alueelle 6.3.2013 (§ 32). Luvan voimassaoloaika päättyi 15.4.2023. Luvassa myönnetty kokonaisottomäärä oli 50 000 k-m3, josta soraa ja hiekkaa 30 000 k-m3 ja loput muita maa-aineksia. Notto-järjestelmään raportoitujen tietojen mukaan lupa-aikana on otettu yhteensä 4 850 k-m3.

Ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä on 40 000 k-m3 soraa ja hiekkaa. Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan 10 vuodeksi. Arvioitu vuotuinen ottamismäärä on 4 000 k-m3.

Ottamisalueen pinta-ala on 2,2 ha, joka on myös kokonaisuudessaan otto- eli kaivualuetta. Alin ottotaso on +100,00 m (N2000), joka on vähintään 4 m pohjaveden pinnan tasosta. Maa-ainesten ottosyvyys on 1-8 m.

Alueen maa-aineksia käytetään rakentamisen ja tienhoidon tarpeisiin. Ottamista suoritetaan suunnitelmakartan mukaisesti ja maa-aineksia varastoidaan lupa-alueella. Pintamaiden kuorinta on pääosin tekemättä ottamisalueen länsiosassa. Pintamaat kasataan erilleen käytettäväksi myöhemmin alueen jälkihoitotoimenpiteissä. Alueen kuivatus järjestetään muotoilemalla ottoalueen pohja luonnolliseen pintavesien kaatosuuntaan.

Alueelle voidaan ottaa myös sen ulkopuolelta puhtaita ylijäämämaita, jotka käytetään maisemointiin. Ylijäämämaille on varattu oma varastointipaikkansa. Alueella on tällä hetkellä varastoituna turvetta ym. mullan valmistamista varten, mikä on hyväksytty vähäisenä muutoksena edellisen luvan mukaiseen ottamissuunnitelmaan.

Ottamisessa käytetään traktorikaivuria ja alueella on kaksi ei-moottorikäyttöistä seulaa. Alueella ei ole suunnitelmissa varastoida poltto- ja voiteluaineita. Jos näin tapahtuu, niin aineiden ja koneiden sekä laitteiden säilytys tapahtuu viranomaisten määräämällä tavalla.

Ottamisalue merkitään maastoon. Korkeustason valvontaa varten alueen reunamille on tuotu korko.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa eikä aluetta ole varattu tiehankkeisiin. Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 ottamisalueen kohdalla ei ole merkintöjä, mutta lähialueille on merkitty ylimaakunnallinen patikointireitti (pa) sekä sini-viheryhteystarve (vyt).

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ottamisalue sijaitsee Kytänmäessä metsäautotien varressa, n. 1,2 km Pokinkyläntiestä länteen. Lähin vesistö Hirvijärvi on alueen pohjoispuolella n. 400 m päässä. Lähimpään vakituiseen asutukseen on matkaa n. 1 km ja lähimpään loma-asuntoon Hirvijärven rannassa n. 400 m. Hakemuksen mukaan ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta asumisolosuhteisiin eikä muille kiinteistöille aiheudu toiminnasta merkittävää haittaa.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kymenlaakson POSKI-projektin loppuraportissa Kytänmäen alue on luokiteltu osittain soveltuvaksi maa-aineksen ottoon. Hakemuksessa todetaan, että vaihtelevan ja rikkonaisen kalliotopografian vuoksi alueella ei liene yhtenäistä pohjavesivarastoa. Pohjavesi varastoituu todennäköisesti alueella eri korkeuksiin ehjän kallion muodostamiin painanteisiin. Alueella on tehty 4 m syvä koekuoppa, jossa ei tullut pohjavettä esille. Hirvijärven vedenpinta on tasossa +97,00 ja 9.5.2023 tehdyssä kartoituksessa pohjaveden korkeus n. 1,3 km päässä sijaitsevan asuinrakennuksen kaivossa oli tasossa +85,10. Ottamistoiminnalla ei ole ollut eikä arvioida jatkossakaan olevan merkittävää vaikutusta alueen hydrologisiin olosuhteisiin.

Ottamisalue on metsämaata ja alueella oleva nuori puusto poistetaan tarpeen mukaan. Hakemuksen mukaan suunnitelma-alue on mustikka- ja puolukkatyypin metsämaata, varvuston ollessa vallitsevana.

Hakemuksen mukaan alueella ei ole havaintoja muinaisjäännöksistä eikä alkuperäisen hakemuksen jättöaikaan ole ollut tiedossa uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Hakemuksen käsittelyn aikana alueella kuitenkin teetettiin luontoselvitys, jonka sisältöä on esitetty tarkemmin hakemuksen käsittelyvaiheiden yhteydessä. Hakijan arvion mukaan ottotoiminta vaikuttaa vähäisesti ottamisaluetta ympäröiviin luonnonolosuhteisiin, jotka toiminnan päätyttyä eliminoidaan sopeuttamalla alue ympäröivään luontoon metsityksellä. Lähin luonnonsuojelualue on Selänpään saarnikorpi n. 1,3 km ottamisalueesta länteen.

Liikennöinti

Ottamisalueelle liikennöidään Pokinkyläntieltä metsäautotietä pitkin. Pokinkyläntielle käännytään yhdystieltä 14609, jolla liikenteellinen vaikutus näkyy ajoittaisena raskaan liikenteen määrän nousuna. Hakijan arvion mukaan toiminnasta yhdystien kapasiteetille aiheutuva haitta on pieni, liikenteelle ei aiheudu vaaraa eikä tien rakenteelle aiheudu haittaa kelirikkoajan ulkopuolella. Kelirikon aikaan liikennöintiä pyritään välttämään ja noudatetaan tien haltijan asettamia rajoituksia. Tarvittaessa yleistä liikennettä varoitetaan liikennemerkein yleisen tien liittymän läheisyydessä.

Jälkihoitotoimenpiteet

Alue luiskataan leikkauskuvien mukaisesti kaltevuuteen 1:2. Luiskaamisen jälkeen alueelle levitetään ottamistoiminnan alussa varastoituja humusmaita kasvualustaksi ja lopuksi alue metsitetään. Ottamisen jälkeen alue jää metsätalouskäyttöön.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 12.7-11.8.2023. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 12.7.2023. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse ottamisalueen sijainti ja etäisyydet huomioiden tarpeellisiksi katsotuille rajanaapureille ja muille asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Alueelle ei ole tehty tarkastusta lupahakemuksen käsittelyn aikana. Viimeisin voimassa olleen maa-ainesluvan valvontaohjelman mukainen tarkastus on tehty 18.11.2022.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kymenlaakson liitolta. Sekä ELY-keskus että Kymenlaakson liitto antoivat lausunnot.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen 3.8.2023 saapuneessa lausunnossa on todettu mm. seuraavaa:

Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue toteaa, että ottamisalueen läheisyydessä kulkeva maantie 14609 on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima yhdystie. Ottopaikalta on yksityisteitä pitkin n. 2 km:n matka Honkalantien ja maantien 14609 liittymään. Oletettavasti liikennöinti ottopaikalle tapahtuu tätä reittiä, mutta reitistä ei kuitenkaan ole hakemuksessa yksiselitteistä mainintaa.

Maantien 14609 liikennemäärä on n. 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja on alle 30 kpl/vrk. Nopeusrajoitus ko. liittymän kohdalla on 80 km/h. Maa-ainestoiminnasta aiheutuva liikennemäärän kasvu ei ole oleellinen tekijä vähäliikenteisen maantien liikenteellisen sujuvuuden tai liikenneturvallisuuden kannalta muutoin kuin liittymän kohdalla. Liittymisnäkemät liittymästä ovat kelvolliset liikenneolosuhteet huomioiden.

Maa-ainestoiminnan harjoittajan tulee kustannuksellaan pitää maantien 14609 liittymäalue puhtaana kiviaineksesta, jota mahdollisesti kulkeutuu kuorma-autoliikenteen mukana ajoradalle tai tippuu kuormista.

Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että maa-ainesten ottamisessa tulee ottaa huomioon maa-aineslain 3 §:n 4 momentti koskien ottamispaikkojen sijoittamista ja ainesten ottamisen järjestämistä.

Ottoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Ottamisalueeseen ei liity ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä geologisia muodostumia, erikoisia luonnonesiintymiä tai maisemallisia erityisarvoja. Ottoalue kuuluu Kymenlaakson POSKI-projektissa (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Kymenlaakson loppuraportti, 2004) arvioituun maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaan alueeseen. POSKI-projektissa tähän alue-ehdotukseen vaikuttanut tekijä on ranta-alue.

Ottoalueen rinteissä on törmäpääskyn pesiä, joista osassa on havaittu useana vuonna poikasia. ELY-keskus kävi tarkastamassa pesät ja heinäkuun puolivälin aikoihin länsirinteen koloissa oli vielä poikasia. Koska havaintoja on ilmoitettu lähes vuosittain, on kyseessä toistuvasti käytössä olevat pesät. Luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:n 3 momentin mukaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu pesän vahingoittaminen on kiellettyä lisääntymiskauden ulkopuolella vain, jos kyse on eläimen tekemästä pesästä, jota se käyttää toistuvasti. Tämän vuoksi länsipuolen rinne on jätettävä ottotoiminnan ulkopuolelle.

ELY-keskus ei ole tietoinen ottamisalueella mahdollisesti aiemmin tehdystä luontoselvityksestä. Koska ottamisaluetta tullaan laajentamaan, ELY-keskus katsoo, että luontoselvitys on laadittava. Luontoselvityksen laatiminen on tärkeää uusilla ja laajennettavilla maa-ainesten ottoalueilla, jotta hankkeen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen saataisiin selville.

Ottamissuunnitelman piirustusten mukaan viereisiin kiinteistöihin jätetään 5 metrin suojaetäisyys. Maa-ainesoppaassa (Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:24) suosituksena soran ottamisalueilla on vähintään 10 metrin suojaetäisyys naapurikiinteistöihin. Suojaetäisyys voi olla pienempi, mikäli siihen on saatu naapurikiinteistön omistajan kirjallinen suostumus.

ELY-keskus toistaa 10.1.2013 antamassa lausunnossaan vaatimuksen luiskan kaltevuuden muuttamisesta kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Kaltevuutta voi vaihdella alueen eri osissa maiseman elävöittämiseksi.

Maa-ainesten ottamisessa tulee myös huomioida muinaismuistolain (295/1963) säädökset.

Kymenlaakson liitto on 11.8.2023 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Hakemusta koskevalla alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa hakemusalueen eteläpuolella kulkee ylimaakunnallinen patikointireitti (pa) -merkintä, joka on osa Orilampi-Verla-Vuolenkoski -patikointireittiä. Alueen pohjoispuolella kulkee sini-viheryhteys (vyt) -merkintä II Salpausselän sini-viheryhteystarve, joka yhdistää Kimolan kanavan, Repoveden kansallispuiston ja muita Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja metsäalueita, geologisesti merkittäviä alueita, retkeily- ja ulkoilualueita, matkailukohteita sekä ylimaakunnallisia melonta-, patikointi- ja pyöräilyreittejä. Lisäksi hakemusalue sijaitsee laajemmalla matkailun ja virkistyksen kohdealue (mv) -merkinnän alueella, joka on Kimolan kanavalta Verlan kautta Repovedelle ja Etelä-Savon suuntaan ulottuva kehittämisvyöhyke. Lausunnossa on käyty läpi em. maakuntakaavan merkintöihin liittyvät suunnittelumääräykset.

Kymenlaakson liitto katsoo, ettei hakemuksen mukainen maa-ainesten otto ole ristiriidassa maakuntakaavassa osoitetun maankäytön kanssa. Kuitenkin huomautetaan, että alueen suunnittelussa, toiminnassa ja jälkihoidossa tulee turvata alueen eteläpuolitse kulkevan, maakuntakaavassa osoitetun ylimaakunnallisen patikointireitin toteutettavuus.

Lausunnot kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin. 18.8.2023 saapuneessa vastineessaan hakija on ottanut kantaa ELY-keskuksen lausuntoon todeten mm. seuraavaa:

Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnossa esitettiin vaatimus jättää länsipuolen rinne ottotoiminnan ulkopuolelle törmäpääskyn pesien vuoksi. Tähän hakija toteaa, että länsipuolen rinne on tärkein ottamissuunta. Hakija on tietoinen törmäpääskyistä ja oppinut toimimaan niin, että törmäpääskyt ovat pystyneet pesimään ottoalueella ja maa-ainesten ottoa on voitu jatkaa niitä häiritsemättä. Hakija on vuosittain jättänyt jyrkkiä luiskia kohtiin, joissa maaperä on sellaista, että törmäpääskyt voivat kaivaa pesäkolot niihin.

Hakija esittää, että maa-aineslupa myönnetään. Hän sitoutuu tekemään riittävän jyrkät luiskat sellaisiin paikkoihin, että törmäpääskyt voivat jatkaa pesimistä alueella, kuten tähän saakka on toimittu jo 20 vuoden ajan. Pesät ovat olleet rauhoitettuja lintujen muuttoon asti, koska niiden on havaittu mahdollisen luontaisen perimän ajamana kaivavan joka vuosi uudet pesät talven tuhotessa lähes kaikki pesät. Alueella maalajit vaihtelevat tiuhaan, joten tällä hetkellä mahdolliset pesät saattavat talven aikana romahdella alas. On näyttöä siitä, että kun jokin alue jätetään toistaiseksi oton ulkopuolelle, niin törmä häviää ja sammaloituu eikä kelpaa linnuille pesimiseen. Ennen soranoton aloitusta alueella ei ollut törmäpääskyjen populaatiota.

Hakija haluaa omilla yli 20 vuoden kokemuksillaan ja toimillaan turvata törmäpääskyille mahdollisuuden jatkaa sukuaan ja turvata populaation säilymisen. Alueen luiskien kaltevuuden täytyykin vaihdella, koska 1:3 kaltevuus ei sovellu törmäpääskyjen pesien rakentamiseen.

Suojaetäisyyden jättämiseen 5 metriin on saatu naapurin suostumus.

Vastine kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Luontoselvitys

ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija on vastineen jättämisen jälkeen teettänyt alueella luontoselvityksen. Raportissa (Luontoselvitys Kotkansiipi, 29.8.2023) todetaan alueen olevan voimakkaasti ihmisen muokkaama, eikä siltä löydy luonnontilaisia tai sen kaltaisia osia eikä arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita.

Ottoalueen pohjalla olevissa tihkupinnoissa havaittiin kasvavan mm. tulvakonnanliekoa ja kirjokortetta. Alueella havaittiin myös jonkin verran harvinaisempaa hyönteislajistoa. Ottoaluetta reunustavissa metsissä kasvaa monin paikoin kangasmaitikkaa, joka on EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajin kirjoverkkoperhosen toukkien tärkein ravintokasvi Suomessa. Kahdesta eri esiintymiskohdasta löydettiin merkittävä määrä kirjoverkkoperhosen toukkaseittejä ja raportin mukaan aluetta voidaan pitää merkittävänä lajin lisääntymisalueena.

Länsireunan jyrkässä törmässä havaittiin pesineen kesän 2023 aikana pieni törmäpääsky-yhdyskunta. Pesäkoloista osan todettiin sortuneen pesinnän jälkeen. Törmäpääsky on nykyisin arvioitu erittäin uhanalaiseksi.

Johtopäätöksissä kuitenkin todetaan, että maa-ainesten ottoa voidaan jatkaa alueen luontoarvot huomioiden. Törmäpääskyjen kannalta tärkeintä on jättää johonkin osaan alueesta jyrkkä pesintään sopiva törmä. Myös ottotoiminnan päättyessä alueelle tulee edelleen jättää jyrkkiä törmiä. Kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkojen läheisyydessä tulee ainakin tällä hetkellä välttää hakkuita ja kaivamista. Lisäksi raportissa suositellaan, että ottotoiminnan jälkeen aluetta ei tulisi maisemoida ainakaan metsittämällä, sillä hiekkapohjaiset avoimet alueet ovat tärkeitä mm. lukuisille uhanalaisille hyönteislajeille.

Erityisesti ottoalueen itäosassa havaittiin monin paikoin haitallista vieraslajia komealupiinia sekä alueelle varastoidussa multakasassa valkokarhunköynnöstä ja kanadankoiransilmää. Lupiinin siementen levittäminen on kiellettyä, eikä niitä sisältävää maa-ainesta saa kuljettaa esim. tien pohjaksi. Alueen itäosista kasvia ei pidä päästää leviämään muualle ottoalueelle. Raportissa todetaan, että multakasa vieraslajeineen tulisi hävittää ottoalueelta.

Hakijan kommentti luontoselvitykseen

Hakija on 31.8.2023 antanut omat kommenttinsa luontoselvityksen suosituksiin. Hakija mm. toteaa, että kangasmaitikka on yleinen kasvi kuivilla harjuilla ja sitä esiintyy kohtuullisen paljon soranottoalueen molemmin puolin. Varsinkin itäpuolen harjulla on ollut kangasmaitikkaa hyvinkin laajalla alueella, joten hakijan käsityksen mukaan siellä on vielä otollisemmat olosuhteet kirjoverkkoperhoselle, jonka kanta on elinvoimainen (LC, arvio 2019). Alueen soranotto on viime aikoina ollut pienimuotoista ja on myös hyvin epätodennäköistä, että lupa-aikana päästään lähelle havaittua esiintymää. Törmäpääsky-yhdyskunnan hakija toteaa muodostuneen alueelle soranoton seurauksena viimeisen vajaan 30 vuoden aikana. Alueella on aiemmin ollut laajempaa soranottoa ja tämän seurauksena etelärinteessä on ollut laajempi populaatio. Hakija toteaa, että läntinen rinne on pääasiassa karkeaa soraa, joten etelärinteeseen kannattaa satsata vielä kuluvan syksyn aikana ja ottaa esiin paikkoja, joissa pääskyt ovat aiemmin pesineet.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut ------------- maa-aineslupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloittaminen

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §)

Ottamistoiminta

3. Ottamissuunnitelman mukaiselta 2,2 ha ottoalueelta saa ottaa soraa ja hiekkaa yhteensä enintään 40 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
4. Ottamistoimintaa ei saa ulottaa kirjoverkkoperhosen lisääntymisalueille. Ottamissuunnitelman mukaisesta ottoalueesta on rajattava pois luontoselvityksessä havaitut kirjoverkkoperhosen lisääntymisalueet siten, että esiintymän ympärille jätetään kapea puustoinen suojavyöhyke. Ottamistoiminnan ulkopuolelle rajattavat alueet on merkittävä maastoon ennen toiminnan aloittamista. (MAL 11 §)
5. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +100,0 m (N2000) alemmaksi. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu kuitenkin lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (MAL 11 §)
6. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
7. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
8. Alueella on koko ottamistoiminnan ajan oltava törmäpääskyjen pesintään soveltuvia jyrkkiä törmiä, jotka pesimäkauden ajaksi rauhoitetaan lintujen käyttöön. Sopivia törmiä on tarvittaessa ylläpidettävä vuosittain. (MAL 11 §)
9. Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava niin, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

10. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. Alueella ei saa varastoida polttoaineita, öljytuotteita tai muita kemikaaleja. Polttoaineiden väliaikainenkin säilytys edellyttää kaksoisvaippasäiliötä tai suoja-altaalla ja katoksella varustettua säiliötä. Tankkaustilanteissa ja muiden kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa varovaisuutta. Alueella tulee olla varattuna riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa öljyvahinkojen varalta. (MAL 11 §)
11. Työkoneiden tarpeetonta säilytystä alueella tulee välttää. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on poikkeuksellisesti tarpeen tehdä koneiden huoltoja tai tilapäisesti säilyttää työkoneita, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. (MAL 11 §)
12. Mikäli öljyä tai muuta haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollinen pilaantunut maa-aines tulee kerätä kokonaisuudessaan talteen ja toimittaa viipymättä luvalliseen vastaanottopaikkaan. Ympäristövaaraa aiheuttavasta tapahtumasta tulee viipymättä ilmoittaa pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja haittojen estäminen

13. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Luvaton liikkuminen ottamisalueella on kiellettävä ja siitä on ilmoitettava näkyvästi. Kaivurintausten jyrkät reunat tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §)
14. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta hait-taa ympäristöön. Jos toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa, voi valvontaviranomainen edellyttää tarvittavia mittauksia. (MAL 11 §)
15. Liikenteen ja ottamistoiminnan sekä varastokasojen aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää kastelemalla tai muulla tarkoitukseen sopivalla keinolla. Kasteluun ei saa käyttää pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (MAL 11 §)
16. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että alue ei roskaannu eikä siellä varastoida jätteitä. Maa-ainesten ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena. (MAL 11 §)
17. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varasto- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen erillistä kirjallista suostumusta. Mahdollisten muualta tuotavien maa-ainesten osalta tulee huolehtia siitä, että ne eivät sisällä vieraskasvilajien siemeniä. Alueen ulkopuolelta tuotavien maa-ainesten määrästä ja alkuperästä on pidettävä kirjaa. (MAL 11 §)
18. Vieraskasvilajeja sisältävät turve-/multakasat tulee poistaa alueelta 31.3.2024 mennessä, eikä niitä saa käyttää maisemointiin. (MAL 11 §)
19. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden (5) vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. (MAL 5 a, 11 ja 16 b §)
20. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Liikennöinti

21. Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisen tieyhteyden Pokinkyläntien ja metsäautotien kautta. Luvan haltijan tulee sopia mahdollisen tienhoitokunnan tai vastaavan tietä hallinnoivan tahon kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista haittavaikutuksista. ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti on huolehdittava, että maantien liittymäalue pysyy puhtaana maa-aineksesta. (MAL 11 §)

Raportointi

22. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on noudettavissa osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Jälkihoito ja maisemointi

23. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Alue on siistittävä ja jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
24. Jälkihoito on suoritettava luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee pyrkiä tekemään jo ottamistoiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa. Maisemoinnissa käytettävien maa-ainesten tulee olla puhtaita ja tarkoitukseen sopivia, jotta pohja- ja pintavesien pilaantumista ei aiheudu. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
25. Alueelle jäävät luiskat on muotoiltava pääsääntöisesti kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi tai perustellusta syystä kaltevuuteen 1:2 asti. Luiskien ylä- ja alareunat on pyöristettävä siten, että lopputulos sopeutuu ympäröivän alueen maastonmuotoihin ja maisemaan. Maiseman elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta voidaan vaihdella alueen eri osissa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
26. Jälkihoidossa tulee pyrkiä turvaamaan alueella esiintyvän uhanalaislajiston elinolosuhteet. Törmäpääskyjä varten alueelle voidaan jättää lintujen pesintään soveltuvia pystysuoria törmiä. Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi sopiviin kohtiin voidaan jättää myös hiekkapohjaisia avoimia alueita. Tarkempi jälkihoitosuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi vuotta (1 v) ennen luvan päättymistä. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

Toiminnan lopettaminen ja toiminnanharjoittajan vaihtuminen

27. Kun maa-ainesten otto tai maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
28. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Myös muusta toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (MAL 13 a ja 16 §)
29. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Ottamisalueella ei ole asema- tai yleiskaavaa eikä toiminta ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Kyse ei ole luokitellusta pohjavesialueesta. Jo kauan käytössä olleella maa-ainesten ottoalueella havaitut luontoarvot eivät aseta estettä luvan myöntämiselle, kun niiden suojelemiseksi toimitaan lupamääräysten edellyttämällä tavalla.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset on annettu mm. niistä seikoista, jotka eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta, tai ovat muita hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.

Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Maa-ainesten saatavuus ja maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi tulee turvata sekä määrällisesti että laadullisesti myös tulevien sukupolvien käyttöön luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

Ottamissuunnitelman mukaisesta ottamisalueesta on rajattava toiminnan ulkopuolelle luontoselvityksessä havaitut merkittävät kirjoverkkoperhosen lisääntymisalueet. Näiden ollessa pinta-alaltaan melko pienet, on hakija ilmoittanut, ettei ottamissuunnitelman mukaisia pinta-aloja tai ottomäärää ole tarvetta erikseen tarkistaa pienemmiksi (määräykset 3 ja 4). Toiminnan aikana on lisäksi huolehdittava törmäpääskyjen pesimämahdollisuuksien säilymisestä (määräys 8). Törmäpääskyjen on havaittu viihtyneen alueella jo pitkään ja palanneen sinne vuosittain, vaikka ottotoimintaa on jossain vaiheessa ollut viime vuosia enemmän. Lajin kannalta tärkeintä on, että johonkin osaan ottamisaluetta jätetään sopivia paikkoja, joihin linnut voivat vuosittain palata pesimään. Hakija on esittänyt, että erityisesti alueen eteläreunassa voidaan ylläpitää tällaisia törmiä. Niin toiminnan aikana (määräykset 17 ja 18) kuin jälkihoitovaiheessakin on myös tärkeää estää vieraskasvilajien siementen leviäminen alueelle.

Ottamisalueen jälkihoidossa tulee huomioida alueen luontoarvot. Alueella tavattujen luonnonsuojelulain tarkoittamien uhanalaisten, erityisesti suojeltavien tai luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen lajien suojelussa on noudatettava luonnonsuojelulain säännöksiä (Maa-ainesten ottaminen - Opas ainesten kestävään käyttöön, Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30). Luiskaaminen on tehtävä tarvittavilta osin, mutta luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi aluetta ei tulisi kauttaaltaan palauttaa metsätalouskäyttöön: myös toiminnan päätyttyä on tärkeää jättää alueella viihtyville törmäpääskyille sopivia törmiä sekä avoimia hiekkapohjaisia alueita, jotka ovat tärkeitä mm. alueella tavatuille hyönteisille. Koska todellinen lopputilanne riippuu myös ottamisen etenemisestä, on jälkihoito- ja maisemointitoimet tarpeen tarkastella erillisellä suunnitelmalla ennen ottoluvan päättymistä (määräys 26).

Lausuntojen huomiointi

Lausunnot on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksissä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa edellytetty luontoselvitys on teetetty. Lausunto, luontoselvityksen havainnot sekä valmistelun aikaisissa keskusteluissa saadut kommentit on huomioitu mm. ottamisalueen rajausta ja alueen uhanalaislajiston suojelua sekä ottamisalueen jälkihoitoa koskevissa lupamääräyksissä. L-vastuualueen lausunto on huomioitu liikennöintiä koskevassa määräyksessä 21.

Sovelletut säädökset

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Kohta 6. Lupapäätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Kohta 7. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 (§ 262) hyväksymän maa-ainestaksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 1 758,68 €. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka soran ja hiekan ottamisalueelle määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 12 140 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Vuotuinen valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

Kohta 8. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat sekä Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueet

Kymenlaakson liitto

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit ja muut asianosaiset, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

Ilmoittaminen internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla.

Lisätietoja: ympäristöjohtaja Hannu Friman, puh. 020?615 7900, hannu.friman(at)kouvola.fi, ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää myöntää --------------- maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainestenottoluvan soran ja hiekan ottoon Kouvolan kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle Sepäntalo 286-444-24-194 esityksen mukaisesti.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

Kaupunginhallituksen edustaja Liisa Varjola poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

____________