Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 19.09.2022/Pykälä 83

Kaupunginhallitus 25.04.2022 § 126

Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(at)kouvola.fi

Kaupunkistrategian 2030 toteutuminen edellisellä kaudella

Kaupunkistrategian 2030 toteutumistilanteesta laadittiin valtuustokauden loppuraportti kesäkuussa 2021 (kaupunginvaltuusto 14.06.2021 §84). Useita konkreettisia toimenpiteitä toteutui. Yhteistyö eri oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa tiivistyi; esimerkkinä on LUT-yliopiston tuotantotalouden DI-koulutuksen käynnistäminen 2022. Yrittäjien tukena toimiva hankinta-asiamies vaikutti myönteisesti hankintojen paikallisuusasteen nousuun. Yritysten ja työpaikkojen lukumäärässä syntyi hienoista kasvua. Strategian välitavoite 2023 saavutettiin myös yritysten liikevaihdon sekä työllisyyden paranemisen suhteen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä toteutettiin Kouvolan tehokkaiden, moniammatillisen verkostotyömallien avulla. Valtuustokaudella tehtiin merkittävä kouluverkkoselvitys ja päätöksiä merkittävistä koulu-uudistuksista ja investoinneista pitkälle tulevaisuuteen päivitetylle strategiakaudelle 2023-2032.

Edellisellä valtuustokaudella koronapandemialla oli merkittävä vaikutus Kouvolaan. Tämä näkyi joukkoliikennemäärien vähenemisenä ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisenä. Koronapandemia lienee vaikuttanut myös usean hyvinvointimittarin toivottua heikompaan kehitykseen. Uudella strategiakaudella palautumiseen tarvitaan erityistä panostusta. Koronan positiivisena vaikutuksena Kouvolassa voidaan kuitenkin pitää asukasmäärän vähentymisen selkeää hidastumista kansallisesti muuttoliikkeessä havaittujen trendien mukaisesti.

Kaupunkistrategian 2030 kirkastus ja päivitys vuoteen 2032

Strategian kirkastus käynnistettiin syksyllä 2021 valtuustoseminaarilla, joka avasi yhteistä strategista ajattelua tulevaisuuteen. Valtuustokauden loppuraportin sekä kesällä 2021 toteutetun kaupunkistrategian toimivuuden tutkimuksen nojalla strategiapäivitykselle asetettiin selkeä tavoite: halutaan yksinkertainen, selkeä, nykyistä tiiviimpi strategia, jonka voi muistaa ja josta voi puhua. Yhdenmukainen tulevaisuuspuhe toimii merkittävänä tekijänä tulevaisuuden ja muutoksen johtamisessa.

Loppusyksyn 2021 arvomittauskyselyssä saatiin laajasti palautetta kuntalaisilta, yrittäjiltä ja kaupungin henkilöstöltä. Erilaisuuden ja monimuotoisuuden näkeminen yhteisenä vahvuutena sekä yhteen hiileen puhaltaminen yhtenä merkittävimmistä muutostarpeista Kouvolassa. Kaupungin johto ja päättäjät työstivät kerättyjen palautteiden perusteella kiteytetyt kaupungin arvot, jotka ohjaavat miten toimimme jatkossa. Tämä edellyttää muutoksia meidän kaikkien toimintatapaan. Arvot on kiteytetty kolmeen: Yhdessä, Kestävästi, Kehittäen.

Alkuvuodesta päättäjät ja kaupungin johto työstivät Kouvolan tulevaisuutta ja asemaa määritteleviä keskeisiä strategiasisältöjä useissa työpajoissa. Työpajojen aiheita olivat: 1. maailman muutostrendien vaikutus Kouvolassa, 2. arvot, 3. Kouvolan tulevaisuuskuva ja sen tekemiseen vaaditut päämäärät ja tavoitteet sekä 4. strategian toteutus ja arviointi. Strategiapäivitys kuvaa kaupungin toimintaperustan, yhteisen tulevaisuuskuvamme (visio) sekä visiota toteuttavat päämäärät ja tavoitteet, jotka kertovat tulevaisuuden suunnitelmamme 10 vuodelle. Nämä toteutetaan kaupunkikonsernissa yhteistyössä ja sidosryhmien kanssa.

Toimintaperusta: Kuntapolitiikkaa on maassamme pohdittu ahkerasti, sillä sote- ja TE-uudistukset vaikuttavat myös tulevaisuuden kunnan rooliin palvelukuntaroolin supistuessa. Kouvolan toimintaperustaksi määriteltiin tulevaisuuden mahdollistaminen kasvualustana. Mahdollistamisen kaupungin tulevaisuuden roolina korostaa toimintatapoina avoimuutta, poikkihallinnollisuutta ja sidosryhmäkumppanuuksia. Valittu toimintaperusta ennakoi kunnan perinteisesti miellettyyn palvelukuntarooliin tulevaa muutosta rakennemuutosten jälkeen. Kaupunkiyhteisö ja verkostotyö korostunevat myös valtion toimesta valmisteilla olevien kuntapolitiikan uudistusten myötä.

Tulevaisuuskuva: Tulevaisuuskuva kertoo, millaisen tulevaisuuden Kouvolan olemme päättäneet yhdessä rakentaa; siihen vaikuttaa meistä jokainen. Strategia kannustaa: tehdään Kouvolasta koti; yhdessä - jokainen osaltaan; yksilöt, yhteisöt, yritykset sekä verkostot.

Päämäärä 1: Kouvola kehittää arjen käyttöliittymää, joka on jokaisen kunnan yhteistä perustehtävää jatkossakin. Kouvolan päivitetty kaupunkistrategia on tässä kohti hyvin kunnianhimoinen, työstämme kaikille onnellista arkea. Onnellinen arki liittyy asumisen, harrastamisen, jäljellä olevien peruspalvelujen ja -infran laatuun ja kehittämiseen sekä hyvinvoinnin eri näkökulmien mahdollisuuksiin, esimerkiksi terveelliseen ruokaan ja luonnonläheisyyteen. Maaseutualueiden, virkistysalueverkoston ja lähiruokatuotannon mahdollisuudet onnellisen arjen tulevaisuuden tekijöinä ovat Kouvolassa suuret.

Päämäärä 2: Suurten kaupunkien haltuunottama kansakunnan kasvumoottorirooli on Kouvolassa tärkeänä työstökohteena. Keskisuurena kaupunkina ja maakuntakeskuksena Kouvolassa on kaikki mahdollisuudet liittyä tulevaisuudessa osaksi kasvumoottoriverkostoa omien vahvuuksiensa ja parhaiden kykyjensä mukaan. Aktiivisen yrittämisen päämäärä sisältää tulevaisuustekoja korkeakoulutuksen, TKI-toiminnan ja yritysten kasvun lisäämiseksi ja kytkemiseksi kansalliseen ja kansainväliseen kehittämisverkostoon. Koulutuspolitiikka on myös Kouvolassa tärkeimpiä edellytyksiä yritysten kasvulle, ja silloin kun tarjotaan myös uusille yrityksille Kouvolasta kotia.

Sisäisen toiminnan linjaukset ovat selkeitä fokuksia kaupunkiorganisaation omalle toiminnalle muun muassa henkilöstön osaamisen, esimiestyön, talouden vakauttamisen, edunvalvonnan ja palvelujen kehittämisen suhteen. Kaupunkistrategian 2030 tarkkaan mietityt sisäisen toiminnan linjaukset on ajantasaistettu strategiapäivitykseen 2032.

Keväällä 2022 strategian loppuvaiheessa strategiasisältöjä arvioitiin yhdessä ensin valtuustoseminaarissa ja sen jälkeen kaupungin johtoryhmissä, valtuustoryhmissä sekä nuorisovaltuustossa. Palautetta kerättiin samaan aikaan henkilöstöltä kyselyn kautta. Saatu palaute on ollut sisältörikasta ja laadukasta ja sen nojalta on tehty tarkennuksia sisältöön.

Kehittämispäällikkö Katariina Valtonen on kokouksessa paikalla asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin.

Kaupunkistrategia 2023 - 2032 on liitteenä.

Lisätietoja: kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, mari-ta.toikka(at)kouvola.fi, apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(at)kouvola.fi, kehittämispäällikkö Katariina Valtonen, puh. 020 615 7033, katariina.valtonen(at)kouvola.fi, kehittämispäällikkö Liisa Kolari, puh. 020 615 8026, liisa.kolari(at)kouvola.fi, asumisen

Kaupunginjohtajan ehdotus:

  Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupunkistrategian 2023 - 2032 liitteen mukaisesti.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus myönsi kehittämispäällikkö Katariina Valtoselle läsnä-olo- ja puheoikeuden. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

____________

Kaupunginhallitus 06.06.2022 § 171

Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(at)kouvola.fi

Kaupunkistrategia kirkastettuna: Keskel kaikkee - elämäni Kouvola 2032

Kouvolan kaupunkistrategian luonnos on ollut toukokuussa kirkastettavana kaupunginhallituksen alatyöryhmässä, jossa on ollut edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä ja nuorisovaltuustosta. Valmistelutyöryhmä kokoontui lähikokouksiin neljä keraa (yht. 10 t). Lisäksi aineistoa käsiteltiin sähköisesti. Strategian uudelleenkirkastuksesta vastaa valmistelevien virkamiesten lisäksi osallistuneet valtuustoryhmien ja nuorisovaltuuston edustajat: Nita Ahola (pj.), Esa Niemelä, Laila Uljas, Juha Huhtala, Jyrki Hyttinen, Joni Mörk/Aimo Rautiainen, Sari Melkko/Sanna Tähtinen, Timo Lehmusmetsä/Heli Koponen, Iida Pilli-Sihvola ja Niko Varelius.

Työryhmä tarkasteli erityisesti strategian tavoitteita ja rakennetta. Tavoitteet on selkiytetty ja harmonisoitu. Kokonaisuus on entistäkin yksinkertaisempi ja muistettavampi. Otsikoiden osalta työryhmä on tehnyt sitkeää aivoriihityötä, jossa rakenteelliseen ja sisällölliseen pohdintaan on yhdistynyt ilmaisurikkausvaatimus. Otsikoiden osalta on tehty merkittävä uudistus. Otsikoinnit on käännetty virkamieskielleltä jokaisen asukkaan muistettavaan muotoon, jotta jokainen voi puhua yhteisestä tulevaisuudesta. Strategia perustuu Kouvolan vahvuuksiin, dynaamisuuteen ja houkuttelevuuteen.

Visio eli tulevaisuuskuva: Kaupungin tulevaisuuskuvaksi määriteltiin Keskel kaikkee - elämäni Kouvola 2032. Se, millaisen tulevaisuuden Kouvolan olemme päättäneet yhdessä rakentaa. Tulevaisuuskuva heijastaa Kouvolan keskeisintä vahvuutta - sijaintia "keskel kaikkee" kouvolaisella murteella. Elämäni Kouvola kertoo, että Kouvola rakennetaan monella tavoin yhteiseksi ja yhteisesti asukkaille ja vierailijoille hyvän elämän toteutumiseksi. Jokainen voi osallistua Kouvolan tulevaisuuden tekemiseen yksilönä, yhteisönä, yrityksinä ja verkostoina.

Yhteiset tavoitteet: Tulevaisuuskuvan toteutumiseksi on määritelty kuusi yhteistä tavoitetta: 1. Kaikkien kampus, 2. Työelämän polku ja 3. Logistiikan paraatikenttä kattavat Kouvolan, jossa on laaja, tarpeita vastaava koulutustarjonta kaikilla tasoilla, verkottunut yhteistyöyliopisto sekä kasvavan TKI-toiminnan mahdollistamassa yritysten ja osaamisen kasvun. Investointiympäristö yrityksille on rohkaiseva. Koulutus, työllisyys- ja yrittäjyyspolut ovat sujuvia. Kouvolan vahvaa logistiikkasektoria vahvistetaan edelleen ja luodaan puitteita yrityksille sijoittua Kouvolaan. Yhteiset tavoitteet 4. Turvallinen kotipesä, 5. Värikäs pelikenttä ja 6. Luonnollinen perusta sisältävät monipuoliset asumisen ja vapaa-ajan asumisen mahdollisuudet, lasten ja nuorten laadukkaat koulut ja harrastamisen sekä laajat harrastus- ja liikuntamahdollisuudet koko kaupungissa. Kouvola haluaa olla urheilukaupunki, aktiivinen tapahtuma-alusta, lähi- ja luomuruokatuotannon kaupunki sekä kestävän matkailun kaupunki.

Toimintaperusta: Strategiatyössä kaupungin perustehtäväksi määriteltiin tulevaisuuden mahdollistajana ja kasvualustana toimiminen: Kouvola on kasvualusta, mahdollisuus menestyä ja kasvaa. Arvoja ei muutettu, mutta niiden määrittelyjä virtaviivaistettiin.

Strategian jalkautus

Strategiatyön loppuvaiheessa henkilöstöä pyydettiin arvioimaan jo edellistä hallitusversiota henkilöstökyselyn kautta. Keskeisenä kysymyksenä oli, mitä pitää tehdä, jotta strategia toteutuu. Henkilöstön vastauksissa luetteloitiin (päällekkäisyyksiä poistamatta) noin kolmesataa annettua asiaa kysymykseen, mikä on nyt tärkeää tehdä strategian toteutumiseksi. Lisäksi vastausten perusteluja ja pohdintaa esitettiin noin 50 000 merkkiä (yli 30 sivua). Henkilöstön palautteessa korostui toive strategian pitkäjänteisestä toteuttamisesta sekä arvojen siirtymisestä käytäntöön. Kriittisenä menestystekijänä esitettiin tiedonkulku, vuorovaikutus, kuuntelu ja osapuolten välillä ansaittu luottamus.

Strategiajalkautuksen tarkempi suunnittelu käynnistyy kesäkuussa. Keskeisintä on strategiasta puhuminen ja viestintä. Arvojen jalkautus henkilöstölle on erityisen tärkeää, jotta yhteinen tavoitteellinen toimintakulttuuri jatkaisi edelleen kehittymistä: teemme yhdessä, kestävästi - kehittäen. Osana jalkautusta toimitetaan juttusarjaa Kouvolan vahvuuksista, joihin strategia perustuu. Aiheina ovat muun muassa alueen vahva koulutustoiminta, kuten XAMK, Eduko ja LUT Kouvola ja lukiot, Kouvola turvallisuustoimijana (turvallisuustapahtuma ja -sektori), yritystoiminnan mahdollisuudet, asumisen sujuvuus, tulevaisuuden kouluinvestoinnit, urheiluseuratoiminta sekä alueen maaseutu- ja elintarvikealinkeino. Aineistosta voidaan jalkautuksen kuluessa tuottaa strategian isompi vihko, jossa Kouvolan kehkeytyminen ja vahvuudet avautuvat historiasta käsin "kuin räsymatto".

Liitteenä on kaupunkistrategian taskukirja, joka kiteyttää tulevaisuuden tavoitteet, perustan ja arvot.

Oheismateriaalina on strategian yhteisten tavoitteiden pidemmät kuvaukset tulevan toimituksellisen työn pohjaksi.

Lisätietoja: kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, mari-ta.toikka(at)kouvola.fi, apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(at)kouvola.fi, kehittämispäällikkö Katariina Valtonen, puh. 020 615 7033, katariina.valtonen(at)kouvola.fi, kehittämispäällikkö Liisa Kolari, puh. 020 615 8026, liisa.kolari(at)kouvola.fi

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupunkistrategian 2023 - 2032 liitteen mukaisesti.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus myönsi kehittämispäällikkö Katariina Valtoselle läsnä-olo- ja puheoikeuden. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

____________

Kaupunginhallitus 12.09.2022 § 241

Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(at)kouvola.fi

Kaupunkistrategia: Kouvola 2032 - Kaakkois-Suomen keskus; aktiivisten kaupunki keskel kaikkee

Pitkäjänteinen strateginen yhteinen ajatteluprosessi on päättymässä

Kaupunkistrategiaa on työstetty pitkäjänteisesti valtuustokauden vaihtumisesta alkaen kehittäen yhteistä strategia-ajattelua. Edellisen valtuustokauden strategiatoteutuma raportointiin jo edelliselle valtuustolle. Sen jälkeen tutkittiin kaupunkistrategian (2030) toimivuutta ja pullonkauloja muistettavuudelle. Tästä edettiin valtuuston strategia-ajattelun käynnistämiseen ja tulevaisuusodotuksiin syysseminaarissa. Loppuvuodesta toteutettiin laaja palautekysely kuntalaisille, yrittäjille ja henkilöstölle kaupungin arvoista ja niiden toteutumisesta. Keväällä 2022 jatkettiin johdon ja päättäjien kanssa Kouvolalle merkityksellisten toimintaympäristömuutosten tunnistamiseen, arvojen kiteyttämiseen sekä tulevaisuuskuvan, päämäärien ja keskeisten mittarien nimeämiseen. Kevään työpajojen nojalla syntyi luonnosversio arvioitavaksi valtuustoryhmissä, johtoryhmissä, nuorisovaltuustossa sekä henkilöstölle. Arvioiden perusteella kaupunki-strategiasta muotoiltiin esitys hallitukselle 25.4. Hallitus esitti valmistelun jatkoa poliittisen työryhmän kanssa, johon koottiin edustus kaikista valtuustoryhmistä ja nuorisovaltuustosta. Alatyöryhmä työsti strategiaversiosta sisällöltään harmonisemman ja ilmaisullisesti iskevämmän. Hallitus-käsittelyssä 6.6. strategia palautettiin vielä valmisteluun. Toiveena oli strategiasisältöjen tiivistäminen ja fokusointi edelleen sekä viestinnällisyyden varmistaminen.

Kesän aikana strategiasisältöjä kirkastettiin ja tiivistettiin hyödyntäen kaupungin vahvaa viestintä- ja markkinointipalvelua sekä ulkoista viestintätoimistoa. Luettavuus ja viestin selkeys on parantunut. Strategiakirjasta on edelleen taitettu ja kuvitettu uudelleen vastaamaan paremmin kaupungin viestinnällistä brändiä. Strategiakirjaan on mahdutettu uudessa käsittelyssä myös ne Kouvolan keskeiset vahvuudet, joihin yhteinen tulevaisuuskuva ja yhteiset tavoitteet perustuvat. Hallitus käsitteli työryhmän tuloksena syntynyttä versiota strategiaseminaarissaan 18.8.2022.

Kesän aikana toimitetut korjaukset ovat selkeyttäneet ja fokusoineet strategiaa

Tulevaisuuskuvamme 2032 strategiakirjan otsikossa asemoi Kouvolan tulevaisuuden selkeään tavoitevisioon: Kouvola 2032 - Kaakkois-Suomen keskus; aktiivisten kaupunki keskel kaikkee. Otsikkoon sisältyvä Kouvolan murre tuo viestinnällisyyttä ja muistettavuutta. Arvoja, toiminta-perustaa sekä kaupunkiorganisaation toiminnan linjauksia ei ole sisällöllisesti muutettu, tekstiä on kuitenkin virtaviivaistettu ja yksittäisissä kohdin vielä päivitetty.

Kaupunkistrategian 2030 kasvukärjet - lapset, nuoret ja yritykset - on palautettu strategiaan. Kärjet suuntaavat kaupunkia uuteen rooliinsa koko maata kattavassa kuntien ja kaupunkien murroksessa, kun hyvinvointialueiden ja sote-uudistuksen jälkeen kuntien rooli painottuu tulevaisuuden tekemiseen elinvoiman ja sivistyksen kautta. Kohderyhmiin painottamalla kehittämisellä on selkeä kärki, jonka tulokset leviävät kaikille ja koko kaupunkiin sekä kestävät aikaa. Kun kasvulle on kärjet ja tulosta syntyy, myös tulevaisuudessa voidaan pitää kaikista huolta.

Yhteiset tavoitteet on selkeästi fokusoitu uuden luokittelun kautta koske-maan 1) asumista, 2) liikuntaa ja kulttuuria, 3) kestävää elämäntapaa, 4) kasvatusta ja opetusta, 5) työelämää sekä 6) yrittämistä. Sisällöt ovat edelleen iskeviä ja vastaavat hallituksen oman alatyöryhmän tuottamia sisältöjä. Yhteisten tavoitteiden luettavuutta ja ymmärrettävyyttä on kuitenkin huomattavasti parannettu. Sisältö on nyt jäsennelty lukijaa helpottavien edellä mainittujen luokitusten alle ja tavoiteotsikointia on osin tarkennettu. Yhteisten tavoitteiden avaustekstejä on avattu, sisältöjä harmonisoitu, ilmaisuja virtaviivaistettu ja päivitetty. Aiemmissa versioissa loppuaukeamalla esitetty pitkä vahvuuksien luettelo on jaettu kuudelle eri sivulle perustelemaan kutakin tavoitetta ja siihen liittyviä tulevia ponnistuksia.

Yrittäjyys nousee yhteisissä tavoitteissa helposti esiin lukijalle. Vahvuuksia listalle on lisätty yritykset, joissa on yli 100 työpaikkaa Kouvolan alueella Fonecta Finderin mukaan. Tieto työntekijöiden määrästä perustuu Fonectan tiedossa olevan viimeisimmän tilikauden tilinpäätöstietoihin. Lisäksi listalla on UPM. Valtionhallinnon ja muun julkisen sektorin työpaikat varuskuntia lukuun ottamatta on jätetty pois, koska niitä on kaikissa kunnissa. Logistiikkayritysten määrä perustuu Tilastokeskuksen yrityskanta tilastoon, jossa viimeisimmän päivityksen (2022Q1) mukaan Kouvolassa on 299 yritystä toimialalla kuljetus ja varastointi.

Strategian toteutus - nyt työ sitten oikeasti alkaa

Strategian toteutus vaatii jatkuvaa ennakointia, suunnittelua, toteutusta, arviointia ja raportointia niin johdon, päättäjien kuin henkilöstönkin tasolla. Strategian toteutus on laaja-alaista ja jatkuvasti päivittyvää, sekä laajimmillaan oman organisaation rajat ylittävää. Kuntien tuleva roolin muutos rakenneuudistuksissa vaatii ymmärrystä uudella tasolla kumppanuus-työstä, esim. sopimuksellisuudesta, verkostojen tavoitteellisesta johtamisesta sekä ulkoisten rahoituslähteiden käytöstä verkostohankkeissa. Strategiaviestintä on keskeisessä roolissa tulevaisuususkon luomisessa ja sidosryhmien sitouttamisessa yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Jalkautuksen ja viestinnän tueksi tuotetaan tausta-aineistopaketti Kouvolasta Kaakkois-Suomen keskuksena eri näkökulmista.

Jalkautus päätöksenteossa ja johtamisessa: Kunnassa on oltava kunta-strategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista (Kuntalaki 37 §). Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (Kuntalaki 110§). Kaupunkiorganisaation johtamisjärjestelmässä strategia jalkautuu talousarvioon valtuustoon nähden sitovina vuositavoitteina ja näiden määrärahoina, sekä edelleen palveluiden käyttösuunnitelmiin. Nämä ovat kuitenkin lyhyen aikavälin suunnitelmia, jotka on johdettava pidemmän ajan toteutussuunnitelmista.

Strategian pitkän aikavälin toteutussuunnittelua ja seurantaa tuetaan systemaattisen tiekarttatyön avulla. Tiekarttatyössä strategian yhteisten tavoitteiden alla osoitetaan aikajanalla eri toimialojen yhteisiä tavoitteita toteuttavat toimenpiteet. Menetelmä on otettu käyttöön viime valtuustokaudella (ensimmäinen julkaisu v. 2020). Menetelmää kehitetään edelleen tukemaan etenkin valtuustotason pitkän aikavälin kokonaisseurantaa. Tiekartat ja niiden tilanneseuranta on päivitetty kahtena edellisenä talousarviovuonna. Strategiatyön yhteydessä ylätason jäsennys on päivitetty vastaamaan uuden kaupunkistrategian yhteisiä tavoitteita. Tiekarttojen päivittäminen talousarviovalmistelun yhteydessä kytkee sen 10-vuoden suunnitelmiin ajantasaisesti. Joka vuosi budjettipaine edellyttää ja edistää strategista priorisointia tiekarttoihin. Tilannepäivitykset etenemisestä tehdään vuosikellon mukaan tilinpäätöksen yhteydessä. Menetelmää kehitetään johdon kanssa. Työn tueksi hyödynnetään sekä toimialakohtaista suunnittelu- ja ennakointityötä sekä parhaita saatavilla olevia strategiatietojärjestelmiä. 

Jalkautus henkilöstölle: Tulevaisuuden arvojen omaksuminen edellyttää toimintakulttuurin kehittämistä esimiesten ja henkilöstön kanssa. Yhteinen ymmärrys tavoitteista on edellytys toimintakulttuurin muutokselle byrokratiaorganisaatiosta kohti tulevaisuuden asiantuntijaorganisaatiota, jota elinvoima- ja sivistysrooli vaativat. Jalkautusta henkilöstölle on suunniteltu kesän aikana. Henkilöstön loppukevään strategiakyselyssä kysyttiin, mitä strategian toteutuminen vaatii. Henkilöstö toi esiin, että strategia vaatii pitkäjänteistä toteuttamista sekä arvojen siirtämistä käytäntöön. Kriittisenä menestystekijänä henkilöstökyselyssä esitettiin tiedonkulku, vuorovaikutus, kuuntelu ja osapuolten välillä ansaittu luottamus.

Yhteisen ymmärryksen tuki ja tiedon jako organisaatiossa vaatii dialogia ja sen tukemista. Jokaiselle työntekijälle halutaan jalkautuksessa antaa osallistumis- ja vuorovaikuttamismahdollisuus esittää ajatuksensa omalle tiimille tärkeisiin strategiatavoitteisiin. Myös ryhmädynamiikkaa on hyvä tukea systemaattisesti hyvän ryhmätyön periaatteet varmistamalla.

Strategiayksikössä tutkitaan mahdollisuutta tukea henkilöstöä ja esimiehiä vuorovaikutusta tukevan sovelluksen avulla. Ryhmäkeskusteluun osallistuvan tiimin yhteinen ymmärrys lisääntyy sovelluksen tukemana pelillisesti. Strategiasisällöistä keskustellaan oman, sekä toisten tiimiläisten näkökulmien kautta ja luodaan yhteistä ymmärrystä. Jokaisesta ryhmäkeskustelusta tallentuu raportti hallintapaneeliin, josta on mahdollisuus ajaa analyyseja ryhmätöiden tuloksista. Analyysin avulla saadaan esimerkiksi käsitystä kokonaiskuvasta ja nähdään, mitkä asiat nousevat tärkeimmiksi toimenpiteiksi ja mitkä asiat koetaan tärkeimpinä. Kertyvän materiaalin avulla viestiminen johdon tasolle, vertaistiimeille ja mahdollisille sidosryhmille helpottuu. Vuorovaikutustapahtumaan osallistuneet saavat keskustelun jälkeen raportin sähköpostiin, josta löytyy keskeiset muistiinpanot käydyistä keskusteluista sekä tiimin kanssa yhteisesti sovitut toimenpiteet. Toimenpiteet voidaan kohdentaa henkilökohtaisesti oman työn kannalta esimiehen kanssa käytävissä vuotuisissa vakiintuneissa kehityskeskusteluissa. Keskustelut ohjaavat käytännön työtä yksiköissä ja tiimeissä toteuttamaan strategiaa.

Viestintä- ja markkinointipäällikkö Kirsi Vainio sekä kehittämispäällikkö Katariina Valtonen ovat kokouksessa paikalla asiantuntijoina vastaamassa kysymyksiin.

Lisätietoja: kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, mari-ta.toikka(at)kouvola.fi, apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(at)kouvola.fi, kehittämispäällikkö Katariina Valtonen, puh. 020 615 7033, katariina.valtonen(at)kouvola.fi, kehittämispäällikkö Liisa Kolari, puh. 020 615 8026, liisa.kolari(at)kouvola.fi

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupunkistrategian 2023 - 2032 liitteen mukaisesti.

Asian käsittely:

Keskustelun aikana jäsen Jenni Aikio teki Tapio Karvosen kannattamana muutosesityksen, jonka mukaan liitteenä olevan kaupunkistrategian sivulla 9 oleva kohta "uusiutuvan energian kaupunki" muutetaan muotoon "kohti hiilineutraalisuutta kulkeva uusiutuvan energian kaupunki."

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Jenni Aikion muutosesitystä, äänestävät "ei". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Bamberg, Patjas, Villikka) ja 10 ei-ääntä (Nyberg, Karvonen, Raunio, Lammi, Hovi, Kekki, Varjola, Jokiranta, Aikio, Leppänen). Puheenjohtaja totesi Jenni Aikion muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen sekä päätti muuttaa liitteenä olevan kaupunkistrategian sivulla 9 olevan kohdan "uusiutuvan energian kaupunki" muotoon "kohti hiilineutraalisuutta kulkeva uusiutuvan energian kaupunki." Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että liitteenä olevan kaupunkistrategian 4 sivun toisen kappaleen ensimmäisen virke "Kouvola tarjoaa turvallisen lapsuuden ja nuoruuden, ettei kukaan jää yksin, eikä ketään kiusata." muutetaan muotoon "Kouvola mahdollistaa turvallisen lapsuuden ja nuoruuden. Tavoitteena on, ettei kukaan jää yksin, eikä ketään kiusata."

Kaupunginhallitus myönsi viestintä- ja markkinointipäällikkö Kirsi Vainiolle läsnäolo- ja puheoikeuden. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

____________

Kaupunginvaltuusto 19.09.2022 § 83

Kaupunginhallituksen 12.9.2022 päätöksen mukaisesti korjattu kaupunkistrategialuonnon 2023 - 2032 on esityslistan liitteenä.

Kaupunginhallituksen ehdotus:

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupunkistrategian 2023 - 2032 liitteen mukaisesti.

Asian käsittely:

Ryhmäpuheenvuoron käyttivät valtuutetut Nita Ahola (KOK), Sari Melkko (SDP), Joni Mörk (PS), Jenny Hasu (KESK), Kaisa Spies (VIHR) Tiina Hämäläinen (KD), Timo Lehmusmetsä (VAS), Jyrki Hyttinen (Mainio Kouvola) ja Veikko Rantala (NUVA).

Puheenvuoron käyttivät valtuutetut Sheikki Laakso ja Janne Patjas. Valtuutettu Patjas teki puheenvuorossaan seuraavan muutosesityksen:

"Uudessa kaupunkistrategiassa Kouvolaa luonnehditaan hiilineutraaliutta kohti kulkevaksi uusiutuvan energian kaupungiksi. Aiemmin Kouvolan hiilineutraalisuustavoite on määritelty vuoteen 2030.

Hiilineutraalisuus on utopiaa ja järjetön tavoite, jonka nimissä energian hinnat ovat räjähtäneet käsiin. Viimeistään nyt olisi ymmärrettävä mihin hiilineutraalisuuteen pyrkiminen johtaa. Energiaa ei ole tarpeeksi, joten valoja sammuu ja taloja kylmenee. Se vähäinen saatavilla oleva energia maksaa niin paljon, ettei siihen enää ole kansalaisilla varaa.

Ehdotan, kaupunkistrategian sivulla 9 oleva hiilineutraalisuuspyrkimys poistetaan. Tilalle voisi kirjoittaa: Luotettavaa ja edullista energiaa kaikille kouvolalaisille."

Puheenvuoron käyttivät valtuutetut Sanna Tähtinen, Miia Witting, Jenni Aikio, Nita Ahola, Joni Mörk, Kaisa Spies ja Esa Tiainen.

Puheenvuoroissaan Joni Mörk ja Esa Tiainen kannattivat Janne Patjaksen muutosesitystä.

Puheenvuoroja käyttivät valtuutetut Sheikki Laakso, Sari Melkko, Janne Patjas, Iida Pilli-Sihvola, Sari Hyytiäinen, Mikko Jaanu, Liisa Varjola, Jari Larikka, Janne Patjas, Sheikki Laakso, Miia Witting, Markku Pakkanen, Henna Hovi, Tiina Hämäläinen, Mika Byman ja Tapio Karvonen.

Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava äänestys, koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Patjaksen tekemää muutosesitystä äänestävät EI. Valtuusto hyväksyi äänestysesityksen ja äänestystavan yksimielisesti.

Suoritettiin äänestys, jossa annettiin 47 JAA-ääntä ja 12 EI-ääntä.

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi Janne Patjaksen muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Kaupunginvaltuuston päätös:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen.

Valtuutettu Esa Tiainen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

____________