Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 10.10.2022/Pykälä 272

Kaupunginhallitus 10.10.2022 § 272

Valmistelija: toimitilajohtaja Katja Ahola, puh. 020 615 9013, katja.e.ahola(at)kouvola.fi

Energiasäästöjen taustat ja tärkeys

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa on monine heijastevaikutuksineen johtanut energian saannin ja hinnan epävakauteen ja huimaan nousuun. Vaikka Suomen suoraa energiariippuvuutta Venäjästä on viime kuukausina onnistuttu vähentämään olennaisesti, on sekä kaasun, polttonesteiden että sähkön hinta noussut ennennäkemättömällä tavalla. Viime aikoina on erityisesti sähkön saatavuus ja hintakehitys tulevana talvikautena Suomessa noussut esiin, vaikkakin kaasuun liittyvä huomattava epävarmuus ei ole poistunut. Niin kansalaisille kuin yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille on syntynyt ja syntymässä huomattavia lisäkustannuksia oman toimintansa energiahuoltovarmuuden turvaamisessa. On kansallinen velvollisuus ja vastuu säästää energiaa, toissijaisena tavoitteena tulee energiasäästöjen talousvaikutukset. Energian hinta on noussut erittäin voimakkaasti: Kouvolan kaupungin ostaman maakaasun hinta on noussut tammikuusta 2021 syyskuuhun 2022 664 prosenttia ja sähkön hinta on noussut 472 prosenttia. Syyskuusta lokakuuhun siirryttäessä sähkön yksikköhinta miltei tuplaantui. Tilapalvelut arvioi, että vuoden 2022 osalta energiakustannusten budjettiylitys on n. 5,2 miljoonaa euroa, mikäli nykyisellä kulutuksella jatketaan. Huomioiden, että ylitys saattaa olla vielä paljon isompi, ylitys on arvioitu tiedossa olevin hinta-arvioin.

Kouvolan kaupungin oma KETS (kaupungin energiatehokkuussopimus) työryhmä on perustettu vuonna 2017, jolloin Kouvolan kaupunki on liittynyt kaupunkien KETS-sopimukseen. Kouvolan kaupungin KETS-työryhmä koostuu poikkileikkaavasti kaikkien toimialojen edustajista, kooten yhteen reilut 20 henkeä muutaman kerran vuodessa pohtimaan kaupungin energiatehokkuusasioista. KETS-työryhmä on poikkeuksellisesti kokoontunut aiheen johdosta useita kertoja elokuusta 2022 lähtien, ja koonnut yhteen ideoita toimialoilta ja yksiköiltä, miten energiaa voidaan säästää jo tulevana talvikautena, jotta ylitys saadaan pienemmäksi. Samaan aikaan on tehty tiivistä yhteistyötä mm. Motivan, Kuntaliiton, muiden kuntien ja paikallisten energiayhtiöiden kanssa. Pehmeät ja nopeat keinot on jo otettu käyttöön, näitä keinoja ovat mm.

.          Lisäresurssointi, kiinteistöautomaation pääkäyttäjä, toiminnan tehostaminen, valvomo-operaattoritoiminnan käynnistäminen

.          Kohteiden ilmanvaihdon aikataulujen tarpeenmukainen ohjaus käyttöprofiilin mukaan kohteissa, joissa mahdollista à huomattavaa energiansäästöä sekä sähköstä että lämmityksestä: koulut, päiväkodit, liikunta- ja kulttuuritilat sekä toimistot

.          Sisälämpötila pyritään säätämään 20 °C:seen, pl. esim. päiväkodit

.          Tilatehokkuus - vajaakäyttöiset rakennukset tarkastellaan entistä kriittisemmin, tyhjentyneet rakennukset peruslämmölle

.          Lämmitystapamuutokset maakaasusta kaukolämpöön - työt jo käynnissä, toteutus 5-6 kohdetta vuoden 22 aikana

.          Katuvalaistuksen valaistustehojen alentaminen

.          Kausivalot sekä joulukuusien valot palavat ainoastaan joulunavauksesta alkaen vuoden 2022 loppuun asti.

.          Suihkulähteiden sammutus normaalia aiemmin

.          Uima-altaiden lämpötilan lasku +26 °C:n, pois lukien vauvauintiin varatut altaat

.          Uimahalleissa yksi sauna per puoli päällä (1 miehille, 1 naisille)

.          Vauvauintien keskittäminen yhteen uimahalliin, Kuusankoskelle

.          Kiinteistöjen ulkovalot pois yöaikaan

.          Luistelualueiden, kuntoratojen, hiihtolatujen ja tekonurmien aamuvalaistus pois

.          Tekonurmikentillä valaistus päällä vain varattujen harjoitusten/pelien aikana

.          Autolämmityksen pistokepaikkojen käytöstä poisottaminen, pois lukien kotisairaanhoidon käytössä olevat paikat

.          Lisäksi mm. energiatalkooviikot sekä etätyöskentelyn suosiminen - vähentää lämpimän käyttöveden sekä sähkön ja lämmön kulutusta; lämpimän veden kulutuksen hillitseminen, kiinteistön lämpöenergiasta noin 40 % kuluu lämpimään käyttöveteen (tehot, säännöstelyt, tiedotus)

Yllälueteltujen pehmeiden keinojen yhteenlaskettu säästöpotentiaali vuositasolla on karkeasti arvioituna n. 8500 MWh ja Q4/22 arvioiduin energiahinnoin säästöpotentiaali on n. 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Lämmityskauden 2022-2023 aikana arvioidaan säästömahdollisuuksien olevan n. 0,8 miljoonaa euroa.

Jo nyt syyskuussa 2022 pehmeiden ja nopeiden toimenpiteiden johdosta on normeerattu sähkön kulutus laskenut edellisestä vuodesta 10 prosenttia ja kaukolämmön kulutus 17 prosenttia.

Linjattavat lisätoimenpiteet

Koska energian säästöpaine on kova, ja päätöksillä on lämmityskauden jo alettua ehdottoman kiire, asia tuodaan linjattavaksi suoraan kaupunginhallitukselle, jotta toimialat viranhaltijoineen pystyvät tämän pohjalta tekemään tarvittavat päätökset, jotka laitetaan täytäntöönpanoon heti ja ovat voimassa 1.11.2022 alkaen.

Kaupunginhallitukselle esitetään linjattavaksi toimia, jotka haittaavat toimintaa. Alla listaus ehdotetuista toimenpiteistä, jotka viedään mahdollisella kaupunginhallituksen linjauksella käytäntöön ja viranhaltijat tekevät tämän seurauksena tarvittavat viranhaltijapäätökset. Kaupunginhallituksessa 10.10.2022 käsiteltävät linjaukset: (suluissa arvio säästöstä lämmityskauden ajalta: megawattitunnit / tuhatta euroa)

.          Saviniemen hallin sisälämpötilan huomattava alennus lämmityskauden ajaksi (65 MWh/15t) , lisäksi voidaan asettaa pakkasraja, jolloin halli menee kiinni

.          Kaupungintalosta osa peruslämmölle lämmityskaudeksi - etätyönkin seurauksena vajaakäytöllä (130 MWh/13t)

.          Neljästä uimahallista 1-2 kiinni talven ajaksi (2 kpl: 2600 MWh/515t)

.          Neljästä jäähallista 1-2 kiinni talven ajaksi (2 kpl: 700 MWh/382t)

.          Sulanapitojärjestelmä Manski, lämmitystehoa lasketaan ja talvikunnossapitoa kasvatetaan (1700 MWh/130t)

.          Sulanapitojärjestelmä Kauppalanaukio, lämmitystehoa lasketaan ja talvikunnossapitoa kasvatetaan (750 MWh/50t)

.          Lehtomäen ulkoviheriön lämmittämättä jättäminen (420 MWh/45t)

.          Kuusankosken tekojään jäädyttämättä jättäminen

.          Lumon Areenan pikkujään jäädyttämisen lopetus

Yhtenä erillisenä vaihtoehtona myös nostettu, että kahden uimahallin ja kahden jäähallin sijaan menisi kolme uimahallia kiinni ja vain yksi jäähalli. Perusteluna, että uimahalleissa isommat ylläpitokustannukset (uimahalleissa keskimäärin 520 000 e/a ja jäähalleissa keskimäärin 390 000 e/a). Kolmessa jäähallissa tehty energiatehokkuusremontit, yhdessäkään uimahallissa niitä ei ole tehty. Lisäksi Kuusankosken jäähallista on 02/2023 tarkoitus vielä lämpöenergiaa(lauhde) uuteen Naukion päiväkotiin. Päiväkoti ei ole täysin riippuvainen jäähallin energiasta. Toisaalta kolmen uimahallin sulkeminen vaikuttaa merkittävästi uimaseurojen harrastusmahdollisuuksiin.

Lisäksi rinnalla pohditaan muidenkin rakennuksien sulkupäätöksiä, näiden osalta säästöpotentiaali paljon pienempi, mutta säästökeinoja ei voi pelkästään osoittaa liikuntatiloihin. Mahdollisesti säästökohteina voivat olla muun muassa toimistotilat. Kulttuurirakennuksien osalta palveluverkon supistamisella ei saada isoja energiasäästöjä, jolloin on tarpeen mukaista kohdistaa energia-säästökeinot näissä palvelutason alentamiseen, lämpötilan alentamiseen tmv. keinoihin. Lisäksi tilapalvelut tehostaa tilatehokkuutta irtisanomalla vajaakäyttöisten rakennusten vuokrasopimuksia ja laittamalla täysin kylmäksi pitkään tyhjillään olleita rakennuksia. Sulkupäätöksissä käytetään aina vakavaa harkintaa ja ennakkovaikutukset pitää pohtia tarkoin.

Energiasäästön näkökulmasta olisi Tilapalveluiden näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaista tilapäisesti sulkea kaksi uimahallia ja kaksi jäähallia, alueellisen tasa-arvon vuoksi kuitenkin esitetään, että tilapäisesti lämmityskauden ajaksi suljetaan kaksi uimahallia (Valkeala ja Inkeroinen) oheisliikuntatiloineen ja vain yksi jäähalli (Kuusankoski). Valkealan osalta tämä tarkoittaa, että myös liikunta- ja kuntosalit menevät yleisöltä kiinni, huomioiden kuitenkin koulun liikuntatuntien tarpeet ja niiden mahdollistaminen tiloissa. Keskusta-alueelta ei esitetä suljettavan hallirakennuksia, perusteluina että keskusta on helpoiten saavutettavissa ja erityisesti jäähalli on tärkeä mm. liigapelien vuoksi. Saadun palautteen pohjalta myös esitetään, että mikäli 1-2 jäähallia suljetaan, on tarkoituksen mukaista nostaa ulkojäiden palvelutasoa ja myös edelleen jäädyttää sekä Lumon Areenan pikkujää sekä harkita Kuusankosken tekojään mahdollinen jäädyttäminen. Mikäli 1-2 jäähallia ja 1-2 uimahallia tilapäisesti suljettaisiin, Kouvolaan jäisi edelleen 2-3 jäähallia ja 2-3 uimahallia, kun vastaavasti useissa verrokkikaupungeissa on vain yksi uimahalli (Pori, Kuopio, Lappeenranta). Kuusankosken tekojää ehdotetaan edelleen jäädytettävän kuntalaiskuulemisen perusteella, mutta aikataulua lyhennetään. Samoin Lumon Areenan pikkujää ehdotetaan jäädytettävä kuntalaiskuulemisen perusteella.

Henkilöstövaikutukset

Henkilöstövaikutukset on arvioitu erikseen liikuntapalveluiden ja puhtauspalveluiden osalta, liittyen mahdollisiin uima- ja jäähallien väliaikaisiin sulkemisiin. Molempien palveluyksiköiden osalta voidaan todeta, että edellä esitetyt toimenpiteet eivät johda lomautuksiin, vaan voidaan toteuttaa muun muassa ostopalveluiden oston vähentämisellä ja henkilöstöä voidaan siirtää, mikäli avoinna jäävien liikuntatilojen aukioloaikoja lisätään. Liikunta- ja puhtauspalveluiden osalta henkilöstövaikutukset liitteessä 1. Huomioitavaa, että joka tapauksessa mahdollisten sulkujenkin aikana, Kouvolan jäähalli ja Urheilupuiston uimahalli ovat auki (suurimmat htv:t), ja todennäköisesti vielä tavanomaista laajemmin aukioloajoin, jolloin henkilöstöresurssia tarvitaan näissä tavanomaista enemmän.

Mikäli päätetään palveluverkon tilapäisistä supistamisista, käydään muutostarpeet yhdessä henkilöstön kanssa neuvotellen kohdekohtaisesti läpi, koska joka tapauksessa aiheuttanee väliaikaisesti ainakin työpisteen siirtoa, mahdollisesti lomien hyödyntämistä.

Ennakkovaikutuksien arviointi ja osallistaminen

Ennakkovaikutuksien arviointi, liite 2. Vaikka palvelua olisi edelleen kunnan alueella saatavilla, kyseiset sulkemiset osuvat niin lyhyellä aikavälillä erityisesti lapsiin, nuoriin, seuratoimintaan sekä harrastustoiminnan etäisyyksiin. Koronapandemian jälkeen harrastajat ovat palanneet pikkuhiljaa takaisin urheiluseuroihin ja Suomen Olympiakomitean mukaan harrastaminen on noussut takaisin koronaa edeltävälle tasolle, mutta 13-18-vuotiaat nuoret ovat sen sijaan palanneet urheiluharrastuksiin muita ikäryhmiä heikommin.

Nyt koronan jälkeen haasteena on energiakriisi, joka mahdollisesti sulkee tilapäisesti liikuntapaikkoja tai nostaa erityisesti liikuntapaikkojen käyttämisen               kustannuksia. Liikuntapaikkojen supistaminen saattaisi aiheuttaa samanlaisia ilmiöitä kuin koronapandemia. Tämä saattaa tulla heijastumaan niin fyysiseen terveyteen, liikkumattomuuteen kuin lajien väliseen eriarvoisuuteen. Uimahallien ja jäähallien mahdolliset tilapäiset sulkemiset tarkoittavat seurojen vakiovuorojen ja yleisövuorojen uudelleen järjestelyä, ja osin peruuttamista, mikäli suljettujen liikuntapaikkojen kävijämäärät sovi aukijääviin uimahalleihin ja jäähalleihin. Lisäksi mahdollisilla tilapäisillä sulkemisilla on merkittäviä vaikutuksia seurojen valtakunnallisiin ja paikallisiin kilpailu- ja sarjatoimintaan. Seuraavassa jäähallien ja uimahallien vakiovuorojen käyttötilastot mahdolliselta sulkuajalta.

14.-20.11.2022  h kävijä

INKEROISTEN JÄÄHALLI  46:05             725

KOUVOLAN JÄÄHALLI   119:25  1697

KUUSANKOSKEN JÄÄHALLI  65:30  1141

VALKEALAN JÄÄHALLI   65:00             1200

Yhteensä   296:00 4763

ka/viikko/jäähalli  74 1191

7.-13.11.2022  h kävijä

INKEROISTEN UIMAHALLI  52:00             875

URHEILUPUISTON UIMAHALLI 119:25  1697

KUUSANKOSKEN UIMAHALLI 137:55  1421

VALKEALAN UIMAHALLI   77:45             1118

Yhteensä   388:05 5111

ka/viikko/uimahalli  97  1278

Kaupungin liikuntapalvelut on aloittanut pehmeiden keinojen käyttöönoton liikuntapaikoilla. Mikäli tilapäisiä sulkupäätöksiä tehdään energiasäästösyistä, samaan aikaan kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen ja panostetaan ulkoliikuntapaikkoihin tavanomaista enemmän, kuten mm. latujen ja jäiden olosuhteiden parantamiseen sääolosuhteet huomioiden. Mahdollisten uimahallien sulkemisen johdosta lisätään aukiolevien uimahallien aukioloaikoja. Vastaavasti mahdollisten liikuntapaikkojen sulkeminen vaikuttaa myös liikuntapalveluiden toimintaan niin uinninopetuksessa, liikunnanohjauksessa kuten liikuntapalveluiden tuloihin.

·          varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen uimakouluja supistetaan

·          yleisövuoroja perutaan jäähalleissa

·          noin puolet liikkumaan aktivoinnin (ikääntyville suunnatut) ohjatuista vesiliikuntaryhmistä jää kyseiseltä ajalta pois

·          Valkealassa, Inkeroisissa ja Urheilupuistossa kuntosalitoimintaa uimahallin yhteydessä sekä Valkealatalolla myös palloiluhallissa toimintaa

Liikuntaryhmien siirto toiseen uimahalliin voi palvella joitakin asiakkaita ja tarkastellaan vesiliikuntojen lisäämisen mahdollisuudet ja hyödyt päiväsaikaan auki oleviin uimahalleihin.

Valtion liikuntaneuvosto on vedonnut siitä, ettei liikuntapaikkoja näinä aikoina kaikista paineista huolimatta laitettaisi kiinni ja harrastamisen hinta pyritään pitämään aisoissa.

Kysely isompien kaupunkien liikuntajohtajille (vastauksia 23 kpl) perusteella muissa kaupungeissa liikuntapaikat pidetään toistaiseksi auki ja päätettyinä säästötoimenpiteinä tähän mennessä pehmeät keinot (lämpötilojen laskut, valaistuksen ja ilmastoinnin säätelyt, uimahallien saunat jne.), jotka eivät vaikuta toimintaan haittaavasti. Yksityisiä jäähalleja on jo suljettu, myös muiden kaupunkien tilahallinnot valmistelevat mahdollisia palveluverkon väliaikaisia supistuksia.

Kuntalaisia on kuultu järjestämällä kaksi tilaisuutta, erikseen urheiluseuroille 3.10. ja erikseen kaikille avoin kuntalaisilta 4.10. Urheiluseurojen kautta tuli hyviä yksittäisiä vinkkejä (kuten ulkojäiden saaminen Timmi-varausjärjestelmän piiriin). Huolena säästötoimenpiteiden kohdistaminen juuri jääurheiluun tai vain tiettyihin rakennuksiin. Jää- ja uimahallit ovat Kouvolassa erityistarkastelussa sen vuoksi, että ne ovat energiakulutukseltaan erityisen huomattavia ja näitä Kouvolassa on poikkeuksellisen paljon (4 jää- ja 4 uimahallia). Tästä syystä ei voida suoraan verrata verrokkikuntaan, joka ei sulje ainoata uimahalliaan. Lisäksi Kouvolassa on sekä uima- että jäähalli edelleen erittäin kalliin kaasuverkoston piirissä (nämä siirtymässä/siirtynyt poikkeuksellisesti varatoimenpiteenä öljylämmitykseen, öljyä pitää esimerkiksi Valkealatalolla tankata melko usein).

Energiansäästötoimenpiteisiin liittyen on järjestetty kaksi kyselyä kuntalaisille. Bongaa energiasyöppö -kyselyssä on voinut antaa vinkkejä energiansäästökohteista kaupungin kiinteistöissä koko syksyn ajan. Tätä kautta on noussut esiin yksittäisten rakennusten turhaan 24/7 palavista ulkovaloista tms. Erillinen kuntalaiskysely energiansäästötoimista on ollut avoinna 28.9. lähtien. Vastauksia on tähän mennessä saatu lähes 160 kpl. Erityisinä nostoina: lisätoimenpiteet nähdään tarpeellisena tulevana talvena (n. 90 % vastaajista) ja ymmärretään toimipaikkojen sulkeminen, mikäli sähköpula konkretisoituu (80%). Tärkeimpinä toimenpiteinä annetuista vaihtoehdoista nostettiin sulanapitojärjestelmien kytkeminen pois päältä, kaupungintalon laittaminen osin peruslämmölle sekä Lehtomäen ulkoviheriön jättäminen lämmittämättä. Viimeisenä halutaan puuttua Kuusankosken tekojään tai Lumon Areenan pikkujään jäädyttämiseen. 40% vastaajista sulkisi mieluiten yhden uimahallin ja kolme jäähallia, kuin vaikkapa 2+2 (ensisijaisesti 35% vastaajista).

Päättäjille on erikseen järjestetty iltakoulu 14.9., jonka täydennetty esitysmateriaali liitteenä 3.

Talousvaikutukset

Tilapalvelut arvioi, että vuoden 2022 osalta energiakustannusten budjettiylitys on n. 5,2 miljoonaa euroa, mikäli nykyisellä kulutuksella jatketaan. Huomioiden, että ylitys saattaa olla vielä paljon isompi, ylitys on arvioitu tiedossa olevin hinta-arvioin.

Talousarvioon on esitetty vain 3,5 miljoonan budjettiylitys, ja tässä linjattavin energiasäästötoimin (hallit 2+2) arvioidaan säästötoimin kurottavan jopa 1,0 - 1,7 miljoonan taloussäästöt. 1,7 miljoonan säästöt tarkoittaisi keskimäärin, että energiakulutus tippuisi loppuvuoden osalta jopa 20 - 30 prosenttia.

Tilojen sulkemisten yhteydessä myös ko. tilaan kohdistuvat tuotot jäävät saamatta. Esimerkiksi jäähallien osalta ka. tuotot ovat edellisvuoden loka-joulukuun ajalta laskettuna kuukausitasolla noin 10 000 - 36 000 euroa hallia kohden, keskiarvon ollessa 18 000 euroa/kk/halli. Vastaavasti uimahallien tuotot ovat 20 000 - 34 000 euroa, keskiarvon ollessa 28 600 euroa/kk/halli.

Säästötoimenpiteet ovat kaupungin talouden kannalta välttämättömiä.

Sähköpula ja tilanteen mahdollinen oleellinen heikkeneminen

Edellä esitetyt toimenpiteet esitetään vietävän toteutukseen nykyisessä tilanteessa, jossa sähköpula uhkaa ja energian hinnat ovat korkealla. Mikäli kuitenkin tilanne tästä vielä oleellisesti heikkenee, tuodaan tästä tiedoksianto viipymättä kaupunginhallitukselle.

Säästötoimenpiteiden kesto ja palveluverkon palautussuunnitelma

Arvioidaan, että kaikki edellä mainitut säästökeinot pitää toteuttaa vähintään maaliskuun 2023 loppuun. Pehmeiden keinojen osalta käytäntö jatkuu (mm. astetta alempi sisälämpötila) toistaiseksi. Energissäästö toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan kuukausittain.

Etenemismalli

Kaupunginhallitus tekee asiasta linjauspäätöksen ja päättää säästötavoitteen. Jos energiasäästötavoite on pienentää euromääräistä ylitystä kolmanneksen, tarkoittaa tämä euroissa tilapalveluiden hallinnoimien rakennusten osalta 1,7 miljoonan säästötavoitetta vuoden 2022 loppuun mennessä. Pehmein keinoin arvioidaan säästöstä olevan kasassa n. 0,4 milj. euroa / vuosi 2022 ja 0,8 miljonaa euroa koko lämmityskauden osalta. Pakkasjakson ajankohtaa ja pituutta on tässä kohdin mahdoton arvioida, joten säästöt voivat jäädä alle tai ylittyä huomattavasti laskennallisista arvioista. Mikäli säästötoimenpiteet tehdään yllä olevan listauksen mukaisesti, arvioidaan säästöpotentiaalin olevan n. 1,0-1,7 miljoonaa euroa loppuvuoden osalta ja karkeasti koko lämmityskauden ajalta olevan n. 2 -3 miljoonaa euroa.

Tästä johdettuna toimialakohtaiset säästötavoitteet ovat:

-          sivistys, kattaen liikunnan, kulttuurin sekä kasvatuksen ja opetuksen säästötavoite on 1,0 miljoonaa lämmityskaudella 2022-2023. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle 0,14 milj e. Laskennalliset säästöt ovat saavutettavissa yllä mainitun keinoin, mutta toimialalle viranhaltijoineen jätetään vielä mahdollisuus löytää muita vaihtoehtoja, kuitenkin niin, että säästötoimenpiteet pitää olla voimassa 1.11.22 alkaen.

-          konsernipalvelut, säästötavoite 1,0 miljoonaa lämmityskaudella 2022-2023. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle 0,6 milj e. Säästötavoite on mahdollista saavuttaa tilatehokkuutta olennaisesti parantamalla ja rakennuksia kylmäksi laittamalla (0,2milj e). Laskennalliset säästöt ovat saavutettavissa yllä mainitun keinoin, mutta toimialalle viranhaltijoineen jätetään vielä mahdollisuus löytää muita vaihtoehtoja, kuitenkin niin, että säästötoimenpiteet pitää olla voimassa 1.11.22 alkaen.

-          tekniikka ja ympäristön säästötavoite on 0,3 miljoonaa lämmityskaudelle. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle on n. 0,06 milj. euroa. Huomioitavaa, että tekyn osuus kaupungin koko energiapotista on alle 20 prosenttia. Laskennalliset säästöt ovat saavutettavissa yllä mainitun keinoin, mutta toimialalle viranhaltijoineen jätetään vielä mahdollisuus löytää muita vaihtoehtoja, kuitenkin niin, että säästötoimenpiteet pitää olla voimassa 1.11.22 alkaen.

On erityisen tärkeää saada päätökset toteutukseen välittömästi. Sähkön yksikköhinta on 1.10.22 noussut jälleen 75 prosenttia syyskuun hinnasta. Vastaavasti ennuste on, että jo 1.1.23 sähkön yksikköhinta laskee 60 prosenttia, jolloin erityisesti Q4/2022 kohdistuvat säästötoimenpiteet ovat avainasemassa.

Mikäli toimiala poikkeaa esitetyistä toimenpide-ehdotuksista, näissä pitää huomioida erityisesti kuntalaiskyselyt ja vaikutusten arviointi.

Toimitilajohtaja Katja Ahola, tekninen johtaja Hannu Tylli ja sivistysjohtaja Veikko Niemi ovat kokouksessa paikalla asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin.

Lisätietoja: toimitilajohtaja Katja Ahola, puh. 020 615 9013, katja.e.ahola(at)kouvola.fi, tekninen johtaja Hannu Tylli, puh. 020 615 8570, hannu.tylli(at)kouvola.fi, sivistysjohtaja Veikko Niemi, puh 020 615 7727, veikko.niemi(at)kouvola.fi, kiinteistöpäällikkö Arto Kuitikka, puh. 020 615 7122, arto.kuitikka(at)kouvola.fi sekä talotekniikan asiantuntija Marko Pirinen, puh. 020 615 8209, marko.pirinen(at)kouvola.fi

  Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää energiasäästötavoitteeksi yhteensä 3,0 miljoonaa euroa lämmityskauden aikana, joka vastaa energian kokonaiskulutuksen leikkausta noin 20 prosentilla:

1. sivistys, kattaen liikunnan, kulttuurin sekä kasvatuksen ja opetuksen - säästötavoite 1,0 miljoonaa lämmityskaudella 2022-2023. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle 0,14 milj e. Laskennalliset säästöt ovat saavutettavissa yllä mainitun keinoin, mutta toimialalle viranhaltijoineen jätetään vielä mahdollisuus löytää muita vaihtoehtoja, kuitenkin niin, että säästötoimenpiteet pitää olla voimassa 1.11.22 alkaen.
2. konsernipalvelut, säästötavoite 1,0 miljoonaa lämmityskaudella 2022-2023. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle 0,6 milj e. Säästötavoite on mahdollista saavuttaa tilatehokkuutta olennaisesti parantamalla ja rakennuksia kylmäksi laittamalla (0,2milj e). Laskennalliset säästöt ovat saavutettavissa yllä mainitun keinoin, mutta toimialalle viranhaltijoineen jätetään vielä mahdollisuus löytää muita vaihtoehtoja, kuitenkin niin, että säästötoimenpiteet pitää olla voimassa 1.11.22 alkaen.
3. tekniikka ja ympäristö, säästötavoite on 0,3 miljoonaa euroa koko lämmityskauden ajalta. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle 0,06 milj e. Laskennalliset säästöt ovat saavutettavissa yllä mainitun keinoin, mutta toimialalle viranhaltijoineen jätetään vielä mahdollisuus löytää muita vaihtoehtoja, kuitenkin niin, että säästötoimenpiteet pitää olla voimassa 1.11.22 alkaen.

Kaupunginhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa ja se on nähtävillä yleisessä tietoverkossa 11.10.2022 lukien.

Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus:

Kaupunginhallitus päättää energiasäästötavoitteeksi yhteensä 3,0 miljoonaa euroa lämmityskauden aikana, joka vastaa energian kokonaiskulutuksen leikkausta noin 20 prosentilla:

1. sivistys, kattaen liikunnan, kulttuurin sekä kasvatuksen ja opetuksen - säästötavoite 1,0 miljoonaa lämmityskaudella 2022-2023. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle 0,14 milj e.

2. konsernipalvelut, säästötavoite 1,0 miljoonaa lämmityskaudella 2022-2023. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle 0,6 milj e. Säästötavoite on mahdollista saavuttaa tilatehokkuutta olennaisesti parantamalla ja rakennuksia kylmäksi laittamalla (0,2milj e).

3. tekniikka ja ympäristö, säästötavoite on 0,3 miljoonaa euroa koko lämmityskauden ajalta. Laskennalliset säästöt tähän mennessä pehmein keinoin koko lämmityskaudelle 0,06 milj e.

Kaupunginhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa ja se on nähtävillä yleisessä tietoverkossa 11.10.2022 lukien.

Asian käsittely:

Keskustelun aikana jäsen Janne Patjas teki Miia Wittingin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

"En hyväksy sivistystoimeen kohdistuvaa miljoonan euron energiansäästötavoitetta, koska sen kerrannaiset tuhovaikutukset ja vahingot olisivat mittaamattoman suuria.

Liikuntapaikkojen aukioloaikoja ei saa supistaa, eikä harjoitusvuoroja saa peruuttaa 1.11.2022-31.3.2023 välisenä aikana energiansäästöön liittyvien syiden vuoksi. Miljoonan euron säästö on haettava jostain muualta kuin lapsiperheille, nuorille ja vanhuksille korvaamattoman tärkeistä asioista."

Keskustelun aikana jäsen Kirsi Kekki teki Henna Hovin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

"Kaupunginhallitus päättää energiasäästötavoitteeksi yhteensä 3,0 miljoonaa euroa lämmityskauden aikana, joka vastaa energian kokonaiskulutuksen leikkausta noin 20 prosentilla."

Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosehdotusta, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestystä koskevan esityksen: Ensin äänestetään Janne Patjaksen muutosehdotuksen ja pohjaehdotuksena olevan kaupunginjohtajan ehdotuksen välillä. Tämän jälkeen äänestetään ensimmäisen äänestyksen voittaneen ehdotuksen ja Kirsi Kekin muutosehdotuksen välillä. Puheenjohtajan esitys hyväksyttiin.

Puheenjohtajan teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Janne Patjaksen muutosehdotusta, äänestävät "ei". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Nyberg, Karvonen, Raunio, Hovi, Kekki, Varjola, Pakkanen, Aikio, Leppänen) ja 4 ei-ääntä (Bamberg, Witting, Patjas, Villikka). Puheenjohtaja totesi Janne Patjaksen muutosehdotuksen tulleen hylätyksi.

Puheenjohtajan teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Kirsi Kekin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Patjas) ja 12 ei-ääntä (Nyberg, Bamberg, Karvonen, Raunio, Witting, Hovi, Kekki, Villikka, Varjola, Pakkanen, Aikio, Leppänen). Puheenjohtaja totesi Kirsi Kekin muutosehdotuksen tulleen hyväksytyksi.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus päätti energiasäästötavoitteeksi yhteensä 3,0 miljoonaa euroa lämmityskauden aikana, joka vastaa energian kokonaiskulutuksen leikkausta noin 20 prosentilla.

Kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa ja se on nähtävillä yleisessä tietoverkossa 11.10.2022 lukien.

Kaupunginhallitus myönsi toimitilajohtaja Katja Aholalle, sivistysjohtaja Veikko Niemelle ja kaupungininsinööri Anne Ahtiaiselle läsnäolo- ja puheoikeuden. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Kaupunginhallitus piti tämän asian käsittelyn aikana kokoustauon klo 17.55 - 18.10.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

____________