Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Teknisen lautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 14.12.2022/Pykälä 101



Maa-aines- ja ympäristölupahakemus kiinteistölle 286-435-2-63

2574/11.01.00.05/2022

Historia

Teknisen lautakunnan lupajaosto 14.12.2022 § 101

   

Valmistelija: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Maa-ainestenotto- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Puolustusvoimat, Karjalan prikaati

Varuskuntatie 230

46140 Vekaranjärvi

Y-tunnus: 0952029-9

Yhteyshenkilö: -----------------------------------------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee maa-ainesten ottamista sekä soran ja siinä esiintyvien ylisuurten kivien ja lohkareiden murskausta siirrettävällä murskauslaitteistolla. Toiminta sijoittuu Vääränharjun sora-alueelle, joka sijaitsee Lipiälän kylässä Vekaranjärvellä, Karjalan prikaatin Pahkajärven harjoitusalueella, kiinteistöllä 286-435-2-63 (lähin osoite Pahkajärventie 541, Kouvola). Soranotto on olemassa olevaa toimintaa. Murskauksen osalta kyseessä on uusi toiminta.

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-435-2-63 (Valtion alue) omistaa Suomen valtio ja sitä hallinnoi Metsähallitus.

Lupavelvollisuus

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan. Tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 ja 4 a §:n mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 6 b mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 9.9.2022. Hakemusta on täydennetty 17.10.2022 selvityksellä nykyisen maa-ainesluvan aikana otetusta massamäärästä.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää yhteiskäsittelyhakemuslomakkeen sekä ottamissuunnitelman, jonka liitteinä ovat yleiskartta (1:400 000), sijaintikartta (1:20 000), alku- ja lopputilanteiden suunnitelmakartat (1:2000) ja leikkaukset (1:2000/1:1000), kohde- ja naapurikiinteistöjen omistaja- ja sijaintitiedot, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma sekä maanomistajan suostumus. Yhteiskäsittelyhakemuslomakkeeseen on lisäksi liitetty erillinen ympäristölupahakemusosa.

Aluetta koskevat luvat

Alueella on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 2.3.2016 (§ 28) Puolustusvoimien Karjalan prikaatille myöntämä maa-aineslupa 55 000 k-m3 soran/hiekan ottamiseen kiinteistöjen 286-435-2-63 ja 286-435-3-1 alueella. Luvan voimassaolo päättyy 15.4.2026. Uutta lupaa haetaan jo tässä vaiheessa siitä syystä, että alueelta on jo otettu luvassa sallittu ottomäärä ja ottoaluetta on myös tarpeen suurentaa. Jatkossa toiminta sijoittuu kokonaan kiinteistölle 286-435-2-63.

Voimassa olevan maa-ainesluvan aikana otettu määrä

Notto-järjestelmään on raportoitu luvan voimassaoloaikana soran ja hiekan ottoa yhteensä 42 689 k-m3. Otto on suoritettu vuosina 2016-2017 ja tämän jälkeen ottotoimintaa ei ole ollut. Valvonnassa kuitenkin havaittiin, että ottoalueen raja oli kaivun aikana ylitetty, minkä jälkeen epäiltiin, että myös otettu määrä saattaa todellisuudessa olla jonkin verran Notto-järjestelmään raportoitua suurempi. Tästä syystä ympäristönsuojelu edellytti tämän hakemuksen liitteeksi ajantasaiseen maastokartoitukseen pohjautuvan selvityksen vuonna 2016 myönnetyn luvan aikana otetusta maa-ainesmäärästä.

Inno-CAD Oy:n suorittamien maastotöiden ja massalaskennan mukaan aikavälillä 8.11.2014-30.5.2022 alueelta on poistunut massoja pintamaineen noin 90 000 k-m3. Lähtötilanne 8.11.2014 on ajankohta, jolloin alue on edellisen kerran kartoitettu maastossa edellistä lupahakemusta varten. Massamäärästä voitiin vähentää Metsähallituksen raportoima ottomäärä (4 580 k-m3) vuodelta 2015, jolloin alueella oli vielä voimassa nykyistä edeltävä maa-aineslupa. Luvan mukaisen ottomäärän ylitykseksi jäi tämän jälkeen 30 420 k-m3. Koska jälkikäteen ei voitu esittää perusteltua arviota siitä, mikä osuus tästä on mahdollisesti ollut pintamaita, todettiin hakijan kanssa yhteisymmärryksessä, että luvassa myönnetty ottomäärä on ylitetty kyseisellä määrällä. Hakija on täydennyksessään pyytänyt, että asia käsitellään nyt vireillä olevan hakemuksen yhteydessä takautuvasti.

Alueen kaavoitustilanne

Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 kohde sijoittuu hakemuksen mukaan sotilasalueelle (Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueen sekä Pahkajärven ja Vekaranjärven melualue). Kohteesta pohjoiseen Mäntyharjun kunnan puolella sijaitseva alue on merkitty Etelä-Savon maakuntakaavassa ampuma- ja harjoitusalueeksi.

Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ottamisalue sijaitsee Vekaranjärvellä Karjalan prikaatin Pahkajärven harjoitusalueella, Vääräjärven länsipuolella olevalla Vääränharjulla. Etäisyys Vääräjärveen on lyhimmillään 250 m ja pohjois-luoteessa olevaan Ylä-Pitkälampeen 450 m. Alue on topografialtaan vaihtelevaa, avointa metsämaata ja maanpeite päätyypiltään kivennäismaata. Maa-aines on aiemman oton perusteella hiekkaa sekä kivistä soraa. Kasvupaikkatyyppinä on pääosin kangas ja pääpuulajina mänty. Puustoa on hyvin vähän ja suunniteltu ottoalue on käytännössä hakattu aukeaksi.

Alueella ei ole asutusta ja sinne on pääsy ainoastaan Puolustusvoimien henkilöstöllä vartijan valvonnassa. Noin 850 m päässä Vääräjärven rannalla on lähin rakennus, joka on sotilaskäytössä. Lähimmät siviilirakennukset ovat lomarakennuksia Pesäntäjärven saarissa, vähintään 2,5 km päässä kaakossa.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole kaivoja tai muita vedenottamoita. Kohde ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura-alueella. Kymenlaakson POSKI-projektin loppuraportissa alueen soveltuvuutta maa-aineksen ottoon ei ole luokiteltu.

Kohdealue on kartoitettu 30.5.2022 ortoilmakuvauksella ja GNSS-mittauksella, joiden pohjalta tuotettiin mittatarkka alkutilanteen korkeusmalli. Ilmakuvatun alueen ulkopuolella sekä peitteisillä alueilla on hyödynnetty myös MML:n maastotietokannan korkeusmallia. Maanpinnan korkeus ottamisalueella vaihtelee noin välillä +100.+119 m (N2000).

Toiminnan kuvaus

Ottamisalue ja ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä on yhteensä 70 000 k-m3 soraa ja hiekkaa. Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan 10 vuodeksi. Arvioitu vuotuinen otto on 7 000 k-m3. Maa-aineksia käytetään Karjalan prikaatin tarpeisiin metsäautoteiden kunnossapitoon ja uusien tekemiseen sekä alueen rakentamisessa niin talonrakentamiseen kuin myös maastoon tehtäviin sotilasrakenteisiin.

Koko ottamisalueen pinta-ala on 3,0 ha, josta kaivualuetta on 1,06 ha. Ottamisalue sisältää varasto- ja tukitoiminta-alueet. Alin suunniteltu ottotaso on +99,00 (N2000). Mikäli pohjavettä havaitaan, jätetään pohjavesipintaan vähintään 2 m suojakerros. Kohteessa on pohjavesiputki, josta viimeksi 25.5.2022 mitattu pohjaveden pinnan taso oli +88,77 (N2000). Suojakerrosta oli näin ollen yli 10 m.

Ottaminen etenee suunnitelmakartoissa esitettyihin ohjeellisiin kaivusuuntiin. Leikkaustasoissa on suunnitelmissa esitettyjen korkeuksien lisäksi huomioitava se, ettei alueelle synny vettä kerääviä painanteita. Mahdolliset valumavedet, jotka eivät imeydy kaivupohjaan, ohjataan tarvittaessa ojia ja rumpuja pitkin maastoon alueen itäpuolelle. Tarvittaessa ennen purkupaikkaa tehdään laskeutusallas. Ottamisalueelle ei tehdä asfaltoituja tai muita tiivispintaisia alueita. Alueelle ei sijoiteta pysyviä rakennuksia tai rakenteita, mutta ajoittain toistuvaa kiviainesten jalostusta varten paikalle sijoitetaan murskaus- ja seulontalaitteita.

Pintamaat varastoidaan reuna-alueille, josta ne hyödynnetään maisemoinnin yhteydessä. Hakemuksen mukainen ottomäärä perustuu arvioon, että pintamaiden paksuus olisi keskimäärin 0,5 m.

Murskaus

Soraa ja siinä esiintyviä ylisuuria kiviä ja lohkareita murskataan erilaisiksi kiviaineslajitteiksi Karjalan prikaatin tarpeisiin. Murskausta tehdään 1-3 kertaa vuodessa enintään 1-3 viikkoa kerrallaan. Räjäytyksiä tehdään vain, jos kivet tai lohkareet ovat niin suuria, ettei niitä saada rikottamalla pienittyä murskaimeen sopiviksi. Tällöin räjäytyksiä tehtäisiin vain kerran murskausurakkaa kohti.

Ensiksi murskattava aines erotetaan tarvittaessa hienoaineksesta metallirakenteisella välpällä. Kivet tai lohkareet, jotka eivät mahdu murskaimen kitaan, pienitään kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella iskuvasaralla rikottamalla. Murskattava aines syötetään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla murskauslaitteistoon ja valmiit murskeet ajetaan pyöräkuormaajalla varastokasoihin mahdollisimman lähelle murskauspaikkaa. Murskaimen on ilmoitettu olevan Tielaitoksen luokituksen mukainen B-luokan siirrettävä murskauslaitos. Telaketjualustaisessa murskaimessa on kiinteä dieselkäyttöinen generaattori murskauksessa tarvittavan sähkön tuottamiseksi (esim. Lokotrack). Erillistä aggregaattivaunua ei siten tarvita.

Hakemuksen mukaisen ottomäärän pohjalta vuosittainen murskausmäärä olisi keskimäärin 14 000 tonnia ja enintään 21 000 tonnia. Koko lupa-aikana murskattaisiin n. 140 000 tonnia (1 k-m3 soraa = 2,0 t soramursketta). Todellisuudessa murskattava määrä on kuitenkin vain osa tästä. Kiviainesta ei tuoda murskattavaksi muualta.

Toiminta-ajat

Murskausta sekä kuormaamista ja kuljetuksia tehdään maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00. Tarvittaessa kuljetuksia kuitenkin tehdään myös viikonloppuisin. Ylisuurten kivien ja lohkareiden rikotusta sekä mahdollisia räjäytystöitä tehdään tarvittaessa maanantaista perjantaihin klo 8.00-18.00.

Polttoaineet ja kemikaalit sekä veden ja energian käyttö

Työkoneet käyttävät kevyttä polttoöljyä. Murskaustoimintojen polttoaineen kulutukseksi on laskettu keskimäärin 11 760 litraa ja enintään 17 640 litraa vuodessa. Polttoainesäiliöt varastoidaan ja työkoneet tankataan tukitoiminta-alueella.

Kuljetuskalustossa käytetään dieselöljyä, mutta autoja ei tankata toiminta-alueella. Räjähdysaineiden määrää ei ole arvioitu. Lisäksi käytetään öljyjä ja voiteluaineita, joiden määrät riippuvat tuotantomääristä. Näitä ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan tarvittaessa paikalle huoltoautolla. Toiminnassa tarvittava vesi tuodaan paikalle tankkiautolla.

Liikennöinti

Ottamisalueelle kuljetaan entiseen tapaan Pahkajärventietä pitkin, sekä pohjoisen että etelän suunnasta. Alueella ei ole siviililiikennettä. Tiestön kulkukelpoisuus taataan kaikissa olosuhteissa. Hiljaisina aikoina raskasta liikennettä on noin 10 suoritetta ja vilkkaana aikana enintään 20 suoritetta vuorokaudessa.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Melu ja tärinä

Melua syntyy murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Meluvaikutukset vaihtelevat jonkin verran eri toimintojen aikana. Murskauksen suurimmat melulähteet ovat rikotuslaitteet, murskaimet, seulasto ja kuljettimet. Meluvaikutuksia pyritään minimoimaan laitteistojen koteloinneilla ja tarvittaessa voidaan myös kiviaineksen pudotuskorkeutta murskaimiin pienentää. Melun leviämistä voidaan rajoittaa myös kiviainesten varastokasojen sijoittelulla. Työkoneiden ja kuljetuskaluston peruutushälyttimien ääni saattaa kantautua lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, mutta näitä ei voida työsuojelusyistä rajoittaa.

Melun oletetaan vähenevän osin aluetta ympäröivään maastoon. Etäisyyksistä johtuen lähimmille ei-sotilaskäytössä oleville ja asutuille naapurikiinteistöille mahdollisesti aiheutuvat meluhaitat ovat vähäisiä. Tärinävaikutuksia ei arvioida aiheutuvan.

Päästöt ilmaan

Alueen murskepintaisen tiestön pölyämistä torjutaan kastelemalla puhtaalla vedellä sekä säännöllisellä kunnossapidolla. Kasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla niitä vedellä. Varastokasojen sijoittelulla voidaan estää sekä pöly- että melupäästöjen leviämistä ympäristöön.

Käytettävässä B-luokan murskauslaitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein ja koteloinnein. Tällaisella murskaamolla 0,4 mg/m3 (2 tuntia) leijuma vapaassa tilassa alitetaan hakemuksen mukaan 300 m etäisyydellä.

Keskimääräiseen tuotantoon ja polttoaineen kulutukseen perustuen toiminnasta laskennallisesti vuosittain aiheutuvat päästöt ovat: hiukkasia (sis. pöly) 0,01 t/a, typen oksideja (NOx) 0,26 t/a, rikkidioksidia (SO2) 0,04 t/a ja hiilidioksidia (CO2) 32 t/a. Ilmoitetulla maksimituotannolla ja polttoaineen enimmäiskulutuksella päästöt ovat vastaavassa suhteessa suuremmat.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Käytössä on kuivakäymälä, jonka jäte toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen. Mustia jätevesiä ei synny ja harmaat jätevedet ovat enintään 10 henkilön käsienpesuvesiä, jotka imeytyvät maaperään. Talousjäteastia kuljetetaan tyhjennettäväksi lähimmälle jäteasemalle tai muulle vastaavalle toimijalle, jonka kanssa murskausurakoitsijalla on sopimus. Metallijätettä ovat esim. jalostuslaitoksen verkot ja ne toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai vastaavaan tai palautetaan varaosatoimittajille.

Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet säilytetään lukittavassa kontissa niin, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle eikä astioihin pääse vettä. Hydrauliikka- ja voiteluöljyjätteet lajitellaan erikseen. Öljynsuodattimet, trasselit ym. kiinteät öljyjätteet ja akut kerätään omiin säiliöihinsä. Akkuja ei varastoida pitkiä aikoja, vaan ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn samalla kun uusi akku hankitaan. Vaaralliset jätteet toimitetaan valtuutettuun käsittelypaikkaan ja niistä pidetään kirjanpitoa. Kaikkien jätteiden määräarviot ja toimituspaikat on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden keräys ja toimituspaikat.

Jätenimike

Määräarvio max. (kg/a)

Keräysväline

Toimituspaikka

Saniteettijäte

50

Kuivakäymälä

Jätteenkäsittelylaitos

Talousjäte

30

Jäteastia

Jäteasema tai muu toimija

Metallijäte

400

 

Romuliike / varaosatoimittaja

Jäteöljy

200

Astiat varastokontissa

Vaarallisen jätteen käsittelylaitos

Kiinteä öljyjäte

100

Astiat varastokontissa

Vaarallisen jätteen käsittelylaitos

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on liitetty hakemukseen. Kaivannaisjätteitä ovat lähinnä pintamaat (arviolta 4 900 k-m3) ja kannot (arviolta 60 m3). Läjitetyistä pintamaista ei hakemuksen mukaan ole vaaraa pinta- tai pohjavesille, eikä erillistä selvitystä kaivannaisjätteen seurannasta ja tarkkailusta näin ollen katsota tarpeelliseksi.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä pintavesistöihin

Polttoaineiden varastointi- ja tankkauspaikka rakennetaan murskeella kantavaksi ja suojataan tarvittaessa muovikalvolla. Polttoainesäiliöt ovat kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia.

Murskauslaitoksen polttoainesäiliö sijaitsee laitteen rakenteissa. Murskaimet tankataan enintään 3 000 litran IBC-säiliöstä, joka on suunniteltu kestämään siirtämistä, nostamista ja kuljettamista. Säiliö tuodaan tankkauksen ajaksi murskaimen viereen ja tankkaus suoritetaan valvotusti murskaimen omalla imupumpulla. Tämän jälkeen säiliö viedään takaisin tukitoiminta-alueelle sille varatulle paikalle. Murskaimen omat polttoainesäiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Täyttöliitin on nokkavipu- (ns. camlock) tai hydraulinen pikaliitin.

Työkoneiden polttoöljy sekä mahdollinen tarvittava dieselöljy varastoidaan myös IBC-säiliöissä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei säiliö vuoto- tai rikkoutumistapauksissa pääse valumaan tyhjäksi. Kaikki tankkauslaitteistot lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Alueella ei tehdä koneiden tai autojen huoltotoimenpiteitä tai pesua.

Hakemuksen mukaisesti toimittaessa vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen ei ole tai ne ovat vähäisiä. Riittävää suojakerrosta noudattamalla toiminnasta ei aiheudu pohjavesien pilaantumista. Ottoalueelle tulee ulkopuolelta vesiä vain sadantana ja alueelta lähtevä vesimäärä on vähäinen. Kaivualueelle tulevat valumavedet imeytyvät todennäköisesti leikattuun sorapohjaan. Tarvittaessa valumavesille voidaan tehdä laskeutusallas ennen niiden purkua maastoon.

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja terveyteen, luontoon ja maisemaan

Melu- ja pölyhaitat ovat ajoittaisia ja myös leviämisalueen kannalta rajallisia. Murskausaikojen ulkopuolella melua aiheutuu vain kuormauksesta ja kuljetuksista. Liikenteen melu on muuhun toimintaan verrattuna hyvin vähäistä. Toiminnan jälkeen vaikutukset lähiympäristöön lakkaavat.

Toiminnasta ei aiheudu ajoittaisen melun ja pölyn lisäksi muita toimenpiteitä vaativia vaikutuksia alueen luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja. Ottoalueella ei ole vanhaa metsää, metsälakikohteita eikä muita erityisiä elinympäristöjä. Toiminnan vaikutukset luonnonarvoihin ja monimuotoisuuteen arvioidaan vähäisiksi. Hakemuksen mukaan ottaminen ei myöskään aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista eikä erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista.

Ottamisalueen turvallisuus, riskit ja onnettomuustilanteisiin varautuminen

Ennen aloittamista ottamisalue tulee merkitä maastoon esim. kirkasvärisillä aurausviitoilla, puupaaluilla tms. Työn aikana syntyvät korkeat, vielä maisemoimattomat luiskat aidataan huolellisesti lippusiimalla tai vastaavalla tavalla. Ottamistyössä noudatetaan voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä.

Murskaamon laitteiden mahdolliset polttoaine- ja muut päästöt maaperään estetään edellä kuvatulla ja viranomaisten edellyttämällä tavalla. Lisäksi alueella säilytetään asiallisesti imeytysmattoja ja/tai -turvetta.

Ottamisen aikana on koko ajan tarkkailtava pohjaveden pinnan tasoa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP)

Yleisiä parhaita päästöjen torjuntakäytäntöjä ovat kaluston riittävä uusiminen, oikea-aikaiset huoltotoimet, varastokasojen sijoittelu ja murskauslaitteiston sijoittaminen alueen pohjalle. Hakija vaatii urakoitsijoiltaan parhaan mahdollisen käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki toiminnassa käytetyt koneet ja laitteet on normaalisti valmistettu ja peruskorjattu viimeisen viiden vuoden sisällä.

Hakemuksen mukaan Puolustusvoimilla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Puolustusvoimien internetsivuilla luettavissa olevan vuoden 2021 ympäristöraportin mukaan ympäristöjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2020.

Tarkkailu ja raportointi

Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnan melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi. Mikäli pintavesien laskeutusallas on tarpeen tehdä, sen kiintoaineksen määrää tarkkaillaan ja tarvittaessa ainesta poistetaan. Lisäksi seurataan, että altaasta edelleen virtaavassa vedessä ei ole kiintoainesta, ja että laskuojan alkuun tai kauemmas uomaan ei pääse syntymään padotusta aiheuttavia kynnyksiä tai muita esteitä. Raportointia ei ole esitetty hakemuksessa.

Jälkihoitotoimenpiteet

Alue muotoillaan ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että se sulautuu ympäristöönsä mahdollisimman hyvin. Lopulliset maaluiskat muotoillaan ylijäämämassoilla ja pintamailla kaltevuuteen 1:2,5. Muotoilua tehdään mahdollisuuksien mukaan sitä mukaa, kun ottamistoiminta edistyy. Tarvittaessa maisemointiin on saatavilla ylijäämämaita hakijan omasta rakennustoiminnasta Pahkajärven alueelta.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 5.10.-17.11.2022. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 5.10.2022. Hakemuksen täydennyksen johdosta kuulutusaikaa on 18.10.2022 jatkettu alkuperäisestä (5.10.-4.11.2022) 17.11.2022 asti.

Hakemuksen nähtävillä olosta sekä kuulemisajan jatkamisesta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksen käsittelyn aikana alueella ei ole tehty tarkastusta. Voimassa olevan maa-ainesluvan viimeisin vuositarkastus on tehty 15.11.2021 eikä alueella ole ollut toimintaa tämän jälkeen.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta sekä Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Lausunnon ovat antaneet Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kymenlaakson liitto. Terveysvalvonta on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa hakemuksesta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 21.10.2022 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole kaivoja tai muita vedenottamoja. Tällä perusteella ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa esitetyt toimet pohjaveden suojaamiseksi ovat riittäviä.

Hakemuksessa on kerrottu, että alueella on pohjaveden havaintoputki, josta seurataan pohjaveden pintaa. ELY-keskus pyytää, että putken tiedot sekä tarkkailutulokset toimitetaan tiedoksi ELY-keskukselle.

ELY-keskus katsoo, että ottamisalueeseen ei liity merkittäviä geologisia muodostumia tai erikoisia luonnonesiintymiä, eikä maisemallisia erityisarvoja. Tältä osin luvan myöntämiselle ei ole maa-aineslain 3 § mukaisia esteitä.

Ympäristöluvan lupaharkinnassa tulee huomioida valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta.

Maa-ainesten ottamisessa tulee ottaa huomioon maa-aineslain 3 §:n 4 momentti, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-ainesten ottamisessa tulee myös huomioida muinaismuistolain (295/1963) säädökset.

Kymenlaakson liitto on 15.11. saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Kymenlaakson liitto haluaa täsmentää hakemuksen kaavatilannetta kuvaavassa kappaleessa olleita tietoja. Hakemuksen alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040. Aluetta koskevat seuraavat merkinnät:

-        Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalue (EAH): Selänpään, Vekaran- ja Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalue

-        Melualue (me): Pahka- ja Vekaranjärven melualue

Lausunnossa on käyty läpi kyseisten alueiden tarkemmat suunnittelumääräykset. Kymenlaakson liitto katsoo, ettei hakemuksen mukainen toiminta ole ristiriidassa Kymenlaakson maakuntakaavan kanssa. Ympäristölupahakemuksen osalta todetaan, että murskausta ja mahdollisia räjäytystöitä olisi syytä välttää lintujen pesintäaikana. Lisäksi mahdollisen sadevesien laskeutusaltaan sijainti tulisi kuvata hankealueen kartoissa.

Lausunnot kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin. Hakija on 21.11.2022 ilmoittanut, ettei anna vastinetta.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Puolustusvoimien Karjalan prikaatin maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus

  1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

  1. Ottamissuunnitelman mukaiselta n. 1,1 ha ottoalueelta saa ottaa soraa ja hiekkaa yhteensä enintään 70 000 k-m3. Lisäksi koko ottamisalueella (3,0 ha) saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
  2. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +99,00 (N2000) alemmas. Mikäli pohjaveden pinta havaitaan kaivun aikana alimman ottotason yläpuolella, tulee ottaminen keskeyttää ja jättää pohjaveden pinnan tasoon vähintään 2 m suojakerros. (MAL 11 §)
  3. Soraa ja kiviainesta saa murskata yhteensä enintään 140 000 tonnia koko lupa-aikana. Kiviainesta ei saa tuoda muualta murskattavaksi alueelle. (YSL 52 §)
  4. Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

Toiminta-ajat

  1. Toimintaa saa harjoittaa hakemuksen mukaisina ajankohtina. (YSL 7 ja 52 §)

Melu ja tärinä

  1. Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle sekä siten, että kaivurintaukset ja/tai varasto- ja pintamaakasat estävät melun leviämistä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kiviaineksen ja murskeen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(LAeq) ja yöaikana (klo 22-7) keskiäänitasoa 50 dB(LAeq), eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB(LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB(LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksessa on noudatettava varovaisuutta ja estettävä haitallisten aineiden pääsy maaperään. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita, muita kemikaaleja ja räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  2. Polttoaineiden ja öljyjen tarpeetonta varastointia tulee välttää ja alueella saa kerrallaan varastoida vain tuotannon välittömään tarpeeseen tarvittavat määrät. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi ja käsittely sekä työkoneiden tankkaus tulee tehdä tukitoiminta-alueella, joka sijoitetaan onnettomuusriskien kannalta turvalliseen paikkaan. Tukitoiminta-alue tulee rakentaa nesteitä läpäisemättömäksi ja reunoiltaan korotetuksi. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Säiliöissä on oltava ylitäytön- ja laponestin ja lukittava sulkuventtiili. Käyttökemikaalien astiat on pidettävä katetussa ja lukittavassa varastossa suoja-altaassa tai reunakorotetussa tilassa, joka tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  3. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Päästöt pintavesistöihin

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Tarvittaessa ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava laskeutusaltaan kautta tai käsiteltävä vastaavalla tavalla kiintoaineen erottamiseksi. Laskeutusaltaan sijainti on hyväksytettävä valvontaviranomaisella. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Toiminta-alueella syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmästä on oltava ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka säilytetään kiinteistöllä. Järjestelmää on käytettävä ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellusti ja käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 156 §, VNA 157/2017, VNA 800/2010)
  3. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varasto- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen kirjallista suostumusta. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §)

Päästöt ilmaan

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)
  2. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kuormattavan ja kuljettimelta putoavan kiviaineksen putoamiskorkeudet on säädettävä mahdollisimman pieniksi. Murskauslaitteiston kuljettimien päähän on kiinnitettävä suojat tai käytettävä muuta pölyn leviämistä estävää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasoja ja ajoneuvojen kuormia on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjunnassa tulee kiinnittää huomiota työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapitoon. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Toiminnassa syntyvät jätteet

  1. Jätteiden syntyä toiminnassa tulee ehkäistä. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa luvallisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §)
  2. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää tukitoiminta-alueella turvallisessa paikassa, niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15, 16, 17, 29 ja 121 §, VNA 978/2021)
  3. Luvan haltijan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNA 190/2013)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

  1. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Luvan haltijan on huolehdittava, että kaikki työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  2. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta ja muuta vuotojen torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on pidettävä pelastusajoneuvoille soveltuvina. (YSL 7, 15-17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  3. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet sekä pilaantunut maa-aines kokonaisuudessaan on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Liikennöinti

  1. Liikennöinti alueelle tulee järjestää olemassa olevan tieyhteyden kautta Pahkajärventieltä. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

  1. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
  2. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
  3. Ottamistoiminnan aikana jyrkät kaivurintausten reunat tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että lähialueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. Toiminta on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. (MAL 11 §, VNA 800/2010)
  4. Maa-ainesten ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena. (MAL 11 §)
  5. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

  1. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon urakoitsijaa valittaessa tai laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §)

Tarkkailu ja raportointi

  1. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan ai-kana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Toiminnalla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, joka vastaa mm. tarkkailusta ja raportoinnista, ja jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 6, 7, 52 ja 62 §, VNA 800/2010)
  2. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään tarvittavia mittauksia tai selvityksiä ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010, MAL 11 §)
  3. Pohjaveden pinnankorkeus tulee mitata alueella olevasta pohjavesiputkesta kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä). Tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle niiden valmistuttua. (MAL 11 §)
  4. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-        eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

-        soran ja kiviaineksen murskausmäärät ja varastotilanteet

-        polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

-        toiminnassa syntyvät jätteet: jätteen määrä, jätenimike ja sanallinen kuvaus, jätteen tyyppi, vaaraominaisuudet, vastaanottajan ja kuljettajan tunnistetiedot sekä jätteen käsittelypaikka ja -tapa

-        häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-        mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-        suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle sen ohjeistamalla tavalla vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

  1. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on saatavilla osoitteessa https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Alueen jälkihoito sekä toiminnan muutos ja lopettaminen

  1. Maa-ainesten ottamisalueen jälkihoito tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee tehdä jo toiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa. Maisemoinnissa tulee käyttää ensisijaisesti alueen omia pintamaita. Jos maisemointimaita on tarpeen tuoda ottamisalueen ulkopuolelta, tarvitaan tähän lupaviranomaisen erillinen hyväksyntä. Käytettävien maa-ainesten tulee olla puhtaita ja tarkoitukseen sopivia. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  2. Alueelle jäävät luiskat on muotoiltava ottamissuunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi ja luiskien taitteet pyöristettävä siten, että lopputulos sopeutuu ympäröivän alueen maastonmuotoihin. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  3. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. (YSL 52, 62 ja 94 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  4. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
  5. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai luvan haltijan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (YSL 52, 89, 90, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §)
  6. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon-nonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle. Toiminta ei myöskään ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa.

Valvontaviranomainen on todennut, että edellisen maa-ainesluvan aikana on ylitetty kyseisessä luvassa myönnetty ottomäärä. Hakija on valvontaviranomaisen pyynnöstä selvittänyt asian maastomittauksilla ja toimittanut selvityksen asiasta. Lupaviranomainen katsoo, että luvan myöntämiselle myöskään ylitetyltä osalta ei alun perin olisi ollut esteitä ja ottomäärän ylittäminen voidaan näin hyväksyä jälkikäteen.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1: Maa-ainesten ottamisalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm. että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu.

Määräykset 2-4: Alueet, ottomäärä, alin ottotaso ja murskeen maksimituotantomäärä ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset.

Määräys 5: Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Maa-ainesten saatavuus ja maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi tulee turvata sekä määrällisesti että laadullisesti myös tulevien sukupolvien käyttöön luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

Määräys 6: Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset eikä niitä alueen sijainnin vuoksi ole tarpeen rajoittaa.

Määräykset 7 ja 8 on annettu meluhaittojen estämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Toiminta-alueen sijainnin ja häiriintyvien kohteiden etäisyyden vuoksi ohjearvojen ei oleteta ylittyvän eikä melumittauksia edellytetä, ellei haittaa epäillä esim. valitusten perusteella (määräys 31). Toiminnan luonteen vuoksi myös tärinähaitat ovat epätodennäköisiä.

Määräykset 9-11 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden sekä polttoainesäiliöiden on oltava ns. MURAUS-asetuksen (VNA 800/2010) vaatimusten mukaisia siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot.

Määräykset 12-14: Tarvittaessa pintavesien samentuminen ehkäistään johtamalla vedet hallitusti laskeutusaltaan kautta. Altaan sijainti tarkentuu, jos sellainen joudutaan tekemään. Toiminnassa ei lähtökohtaisesti synny jätevesiä, mutta määräyksellä 13 varmistetaan, että mahdolliset käymälä- ja muut jätevedet käsitellään hajajätevesiä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Maa-ainesten tuonti muualta on mahdollista vain erityisestä syystä hyödyntämistarkoitukseen ja tämä arvioidaan erikseen tapauskohtaisesti.

Määräyksillä 15 ja 16 estetään pölyämisestä aiheutuvien haittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on käytettävä VNA 800/2010 edellyttämiä keinoja huomioiden, että etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on yli 500 m.

Määräyksillä 17-19 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräykset 20-22: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksessä 23 on todettu, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä. Mahdolliset tien käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät asiat on sovittava suoraan tietä hallinnoivan tahon kanssa.

Määräyksillä 24-27 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti, sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Alueelle ei pääse siviilejä, mutta ottotoiminnan ulkopuoliset henkilöt voivat tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 28: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 29: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräykset 30 ja 31: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Toiminnasta vastaavan yhteystietojen on tärkeää olla valvontaviranomaisen tiedossa. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu- tai pölyhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, voidaan erikseen määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun ja haittojen torjunnan osalta.

Määräys 32: Säännöllisellä pohjaveden pinnankorkeuden mittauksella voidaan seurata soranoton vaikutusta pohjaveden määrään.

Määräykset 33 ja 34: Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa syntyvästä jätteestä on pidettävä kirjaa jäteasetuksen 33 §:n mukaisesti. Toiminnasta ja kirjanpitotiedoista on lähetettävä vuosiraportti ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 35 ja 36: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Jos esim. ottaminen ei etene suunnitelman mukaisesti tai kun alueen jatkokäyttö tarkentuu, on jälkihoitoa ja maisemointia koskevat muutokset hyväksytettävä erikseen. Jos alueen omia pintamaita ei ole riittävästi, voi niitä olla tarpeen tuoda muualta hyödynnettäväksi maisemoinnissa. Tämä harkitaan aina tapauskohtaisesti, jotta samalla voidaan arvioida mm. maisemointiin tarvittava määrä sekä maa-ainesten soveltuvuus tähän tarkoitukseen.

Määräykset 37-40: Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja kaikki jätteet poistettu alueelta. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan olennainen muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lausuntojen huomiointi

Lausunnot on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä. ELY-keskuksen lausunto on huomioitu määrättäessä mm. pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailusta ja tulosten toimittamisesta. Alueelle asennetusta havaintoputkesta laadittu putkikortti on toimitettu ympäristönsuojeluun ja ELY-keskukseen 5.1.2018. Murskauksen ja yksittäisten kivien räjäyttämisen ei katsota vaikuttavan lintujen pesintään siten, että toiminta-aikaa olisi tarpeen rajoittaa Kymenlaakson liiton ehdottamalla tavalla.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Korvattavat päätökset

Tällä päätöksellä korvataan Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan Puolustusvoimien Karjalan prikaatille 2.3.2016 (§ 28) myöntämä maa-aineslupa.

Korvattavan maa-aineslupapäätöksen mukaisen ottomäärän ylitys (30 420 k-m3) hyväksytään tällä päätöksellä takautuvasti.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että Karjalan prikaatin alueella on käynnissä paljon rakennustoimintaa, johon hakemuksen mukaisia maa-aineksia tarvitaan mahdollisimman pian. Ainesten ostaminen alueen ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ei nykytilanteessa ole taloudellisesti eikä varsinkaan ekologisesti kestävää: pidemmän kuljetusmatkan vuoksi aiheutuisi enemmän liikennettä ja siten myös päästöjä. Suomen valtio ja Puolustusvoimat ovat vakavaraisia toimijoita ja niiden on mahdollista tarvittaessa ja vaikeuksitta saattaa ottamisalue siihen alkuperäiseen tilaan, jossa se oli ennen hakemuksen vireille panoa. Siten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Lupajaosto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Kyseessä on olemassa oleva maa-ainesten ottotoiminta. Avatun soranottoalueen hyödyntäminen loppuun on maa-ainesten kestävän käytön mukaista, samoin kuin alueelta saatavien ylisuurten kivien ja lohkareiden hyödyntäminen murskeeksi. Murskaus ei aiheuta lähiasutukselle tai -ympäristölle kohtuuttomia haittoja. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei synny ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhaun jälkeen korjata. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 hyväksymien ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan (§ 51) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 50) mukaan.

Luvan käsittelymaksu

Käsittelymaksun peruste

euroa

Hakemuksen tarkastaminen, ottamissuunnitelmaa kohti

260,00

Maa-ainesmäärän mukainen maksu: 0,016 €/m3 x 70 000 m3

1 120,00

Lupa maa-ainesten ottamisen aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

125,00

Murskaamon ympäristölupamaksu, ympäristöluvan maksun osuus yhteisluvassa 75 %: 0,75 x 3 500 €

2 625,00

Lupa ympäristöluvanvaraisen toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta (20 % ympäristölupamaksusta)

525,00

Yhteensä

4 655,00

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 655,00 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Alueen edellisen maa-ainesluvan mukaisen ottomäärän ylityksen osalta lupamaksu laskutetaan erikseen.

Maa-ainesvakuus

Maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus lupamääräysten suorittamisesta. Luvan hakijana on valtion laitos, jonka ei oleteta missään tilanteessa menevän konkurssiin ja siten kyvyttömäksi vastaamaan velvollisuuksistaan. Näin ollen maa-ainesvakuutta ei vaadita.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan vaatimus aloittamisvakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta. Maa-aineslain 21 §:n mukaan yhteisluvan täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä mm. mainitussa ympäristönsuojelulain 199 §:ssä säädetään. Näin ollen toiminnan aloittamisvakuutta ei vaadita.

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta suoritetaan valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevien taksojen mukaan.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kymenlaakson liitto

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

  1. myöntää Puolustusvoimien Karjalan prikaatille maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon sekä soran ja kiviaineksen murskaukseen Vääränharjun sora-alueella, kiinteistöllä 286-435-2-63, esityksen mukaisesti.
  2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________