Teknisen lautakunnan lupajaosto 05.10.2022 § 94

Valmistelija: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Destia Oy

Neilikkatie 17 / PL 206

01301 Vantaa

Y-tunnus: 2163026-3

Yhteyshenkilöt:

-------------------------------------------------(at)destia.fi (lupa-asiat)

-------------------------------------------------------------(at)destia.fi (ottamistoiminta)

Ottamispaikka

Kouvolan kaupunki, Kuivalan kylä, kiinteistö 286-433-1-362 (Kiitotie), Hammassyrjänmäen sora-alue

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-433-1-362 omistaa Finavia Oyj, jonka kanssa hakija on tehnyt maa-aineksen ostosopimuksen. Hakemukseen on liitetty maanomistajan suostumus maa-ainesluvan hakemiseen.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 4.7.2022 ja sitä on täydennetty 6.7.2022.

Hakemuksen sisältö

Hakemukseen sisältyvät hakemuslomake, johtamisjärjestelmäsertifikaatti sekä ottamissuunnitelma, jonka liitteinä ovat sijainti- ja peruskartat, lainhuutotodistus, maanomistajan suostumus ja puolustusvoimien lausunto, kiinteistön rekisterikartta ja rajanaapurit, alueen kaavoitustilanne, kartat luonnonsuojelu- ja pohjavesialueista, yhteenveto pohjaveden tarkkailutiedoista sekä seuraavat suunnitelmapiirustukset: nykytilanne (1:2000), maastonmuotoilukartta (lopputilanne, 1:2000) sekä pituus- ja poikkileikkaukset (1:2000/1:500). Lisäksi hakemukseen on liitetty hakijan etukäteen pyytämä ELY-keskuksen lausunto.

Aluetta koskevat luvat

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 8.8.2012 (§ 95) myöntänyt Destia Oy:lle maa-ainesluvan Hammassyrjänmäen sora-alueelle. Luvan voimassaoloaika päättyi 17.9.2022. Luvassa myönnetty kokonaisottomäärä oli 300 000 k-m3. Notto-järjestelmään raportoitujen tietojen mukaan lupa-aikana on otettu yhteensä 95 611 k-m3.

Ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä on 150 000 k-m3 soraa ja hiekkaa. Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan 10 vuodeksi. Laskennallinen vuosittainen ottomäärä on 15 000 k-m3, mutta käytännössä vuotuinen otto vaihtelee merkittävästi käyttötarpeen mukaan.

Ottamisalueen pinta-ala on 13,30 ha, joka on myös kokonaisuudessaan otto- eli kaivualuetta. Alin ottotaso on +108,0 m (N2000).

Otettavaa hiekka- ja soramaa-ainesta käytetään jalostamattomana tai tarvittaessa seulottuna rakentamiseen. Alueelta saatavan maa-aineksen kivisyys on niin vähäinen, ettei alueella tehdä murskaustoimenpiteitä.

Ottaminen on jatkoa aiemmalle toiminnalle, jotta lentoliikenteen turvallisuus alueella saataisiin paranemaan nykyisestä ja ottoalue soveltumaan maisemaan nykyistä paremmin. Maa-aineksia kaivetaan kiitotien lähestymisvalojen betonianturoiden mukaisilla otto- ja kaltevuustasoilla. Ottotasot nousevat alueen länsiosan tasosta +108,0 itäosan tasoon +117,0. Kaivutasot koskemattomilla kohdilla vaihtelevat 0-8 metrin välillä.

Kaivua ei tehdä lähestymisvalolinjan alla. Lähestymisvalolinjaa tai sen sijaintia ei muuteta ottotoiminnan aikana. Lähestymisvalolinjan käytävän laajentamisen ja lentoturvallisuusesteiden poistumisen jälkeen jäljellä olevat luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:5 tai loivemmiksi.

Ottamistoiminnassa käytetään tavanomaisia maarakennuskoneita: kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Maa-aineksen kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Materiaalin jalostuksessa tarvittava kalustomäärä on vähäinen, koska murskausta ei tehdä. Kuormauksen ja kuljetuksen lisäksi alueella toimii ajoittain vain soran seulontalaitos. Polttoaineen varastosäiliö on kaksivaippainen ja se varustetaan ylitäytönestimellä ja lukolla. Ottoalueella varastoidaan kerrallaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei pestä tai huolleta ottoalueella.

Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Ottoalueen rajat merkitään maastoon. Alin ottotaso merkitään korkokolmioin tai -merkein siten, että ottamissyvyyttä ja -tasoa voidaan seurata ja valvoa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset suojataan lippusiimalla tai vastaavalla turvallisuuden varmistamiseksi. Asiaton kulku alueelle on estetty. Työmaa-alueesta varoitetaan kyltein.

Ottoalueella ei ole aluskasvillisuutta eikä pintamaita. Ottamistoiminnassa ei synny kaivannaisjätettä, joten erillistä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa ei ole esitetty.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 ottoalue on LL-merkinnällä varattu lentoliikenteen alueeksi. Ottoalueella on myös kaavamerkintä ge, arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Ottoalueen lähiympäristö on EP-merkinnällä varattu puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevaksi varuskunta-, harjoitus- ja vastaavaksi alueeksi, jolle yleisön pääsy on rajoitettua. Ottoalue ja sen lähiympäristö on lisäksi merkitty melualueeksi, jonka melutaso (ekvivalenttitaso) on yli 55 dB.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Hammassyrjänmäen sora-alue sijaitsee Kuivalan kylässä valtatien 6 eteläpuolella, Utin lentokentän kiitoradan jatkeena olevalla alueella. Alue kuluu I Salpausselkään sijoittuen sen eteläreunaan. Ottoalue on aidatulla lentokenttäalueella. Alueen ympäristö on puolustusvoimien käyttämää aluetta.

Ottoalueen lähiympäristö on kuivaa ja kulutusherkkää kangasmaastoa, jossa aluskasvillisuus on vähäistä. Ottoalue ja sen lähiympäristö pidetään puustosta vapaana. Kiitotien ympäristössä ei sallita yli 10 cm korkuisia puuntaimia. Toiminnan vaikutusalueella on maakuntakaavassa merkitty arvokas harjualue. Ottoalueen pohjoispuolella on koskiensuojelulailla suojeltu Kivijärven reitin valuma-alue. Uhanalaisia kasveja tai eläimiä ei tiettävästi esiinny.

Alue on deltamainen harjumuodostelma, jossa maa-aines on pääasiassa hiekkaa ja pienikivistä soraa. Ottoalueelta on otettu maa-aineksia usean vuosikymmenen ajan. Finavia on maisemoinut ottoalueen länsi- ja luoteisosat. Alueen pohjois-, itä- ja eteläosissa on jyrkkiä soraseinämiä. Alueelta on poistettu maa-aineksia kiitotien valolinjan käytävältä, jotta uusi valolinja on saatu rakennettua. Valolinjan lähiympäristössä on vielä paljon lentoliikenneturvallisuutta haittaavaa maa-ainesta.

Ottoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Utin varuskunnan harjoitustoiminnat ja helikoptereiden päätukikohta nostavat melutasoa lähiympäristössä, joten ottamistoiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta melutasoihin.

Alue sijaitsee Utin vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0590906), jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E-luokka). Osana lentoaseman tarkkailua Finavia Oyj tarkkailee pohjaveden korkeutta ja laatua vuosittain pohjavesiputkista FCG1, MV4/03 ja PVP127. Ottoalueen lähiympäristössä sijaitsevissa pohjavesiputkissa FCG1 ja MV4/03 on havaittu pohjavedenpinnan tason olevan yli 20 metriä alempana kuin alin kaivutaso. Ylin mitattu taso on putkessa PVP127 vuonna 2008 ollut +91,9.

Liikennöinti

Ottamisalueelle liikennöidään Lentoportintien kautta lentokentän huoltoteitä pitkin. Alue rajoittuu sivuiltaan ja pohjoisosaltaan huoltoteihin.

Jälkihoitotoimenpiteet

Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet puretaan ja viedään alueelta pois ja alue siistitään. Ottoalueen reunaluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:5 tai loivemmiksi.

Maisemointia suoritetaan vaiheittain kaivun edistymisen yhteydessä. Pohjaa maisemoidaan siten, että se ei haittaa tulevaa ottamistoimintaa. Maapohjaa käytetään tarvittaessa maa-aineksen varastoalueena ja alueen sisäiseen liikennöintiin. Ottamistoiminnan päätyttyä tehdään koko alueen viimeistelevät maisemointitoimenpiteet, jonka jälkeen alue palautuu lentoliikenteen ja Utin varuskunnan käyttöön.

Ottoalue pyritään muotoilemaan maastonmuotoilukartan mukaisesti. Muunlaista maisemointia, kuten luiskien verhoilua pintamailla ei tehdä, koska ottoalue on lentokenttäaluetta.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 27.7.-26.8.2022. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 27.7.2022. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse ottamisalueen sijainti ja etäisyydet huomioiden tarpeellisiksi katsotuille rajanaapureille ja muille asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Alueelle ei ole tehty tarkastusta lupahakemuksen käsittelyn aikana. Viimeisin voimassa olleen maa-ainesluvan valvontaohjelman mukainen tarkastus on tehty 26.10.2021.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta sekä Puolustusvoimien 1. Logistiikkarykmentiltä. Puolustusvoimien alueidenkäytön edunvalvonnasta vastaava 1. Logistiikkarykmentti on 22.8.2022 ilmoittanut, ettei sillä ole tarvetta täydentää jo aiemmin hakijalle annettua ja hakemukseen liitettyä lausuntoa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 18.8.2022 saapuneessa lausunnossaan esittänyt laajasti ottamisalueen sijaintiin ja ottamistoimintaan liittyviä huomioita. Lausunnossa on käyty läpi alueen kaavatilanne sekä sijainti valtakunnallisesti arvokkaalla ja geologisesti erittäin merkittävällä Hammassyrjänmäen harjualueella. Ottamisalue sijoittuu Utin 1E-luokan pohjavesialueelle, jolla sijaitsee myös tekopohjavesilaitoksia ja vedenottamoita. Kymenlaakson POSKI-projektissa ottamisalue on arvioitu maa-aineksen ottoon soveltumattomaksi alueeksi mm. harjualueen ja pohjavedensuojelun vuoksi.

Lausunnossa kuitenkin todetaan, että huomioiden hankkeen laadun, alueen maankäytön, alueen ottohistorian ja ottoalueen nykytilan, ei hakemuksen mukaisesta ottamisesta ELY-keskuksen näkemyksen mukaan aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. ELY-keskus kuitenkin toteaa, että Hammassyrjänmäen harjualueen suojeluarvojen säilyttämiseksi harjualueella ei tule avata uusia maa-ainesten ottoalueita.

Utin pohjavesialue on vesienhoidossa arvioitu riskialueeksi, jonka tilaa heikentävät kloridi, nitraatti, öljyhiilivedyt, MTBE ja TAME. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen nykytila on luokiteltu hyväksi. Ottamistoiminnassa tulee huomioida vesienhoidon tavoitteet: saada pohjavesimuodostumat hyvään tilaan, säilyttää hyvä tila ja ehkäistä pilaavien sekä muiden vaarallisten aineiden pääsy pohjavesiin.

Lausunnossa todetaan, että alimman ottamissyvyyden ollessa +108,0 pohjaveteen jää riittävä suojakerrospaksuus. ELY-keskuksen mukaan ottamisalue sijainnee lähellä vedenjakajavyöhykettä ja pohjaveden virtaussuunta on ottamisalueella koilliseen, itään tai kaakkoon, jolloin nykyiset pohjavesiputket FCG1, MV4/03 ja PVP127 ovat pohjaveden virtaussuunnan yläpuolella. Tästä syystä ELY-keskus katsoo, että edustavampien tarkkailutulosten saamiseksi ottamisalueelle tulee asentaa uusi pohjaveden tarkkailupiste ottamisalueelta katsottuna virtaussuunnan alapuolelle ja suosittelee sen sijainniksi ottamisalueen itäosaa. Pinnankorkeutta tulee tarkkailla neljästi vuodessa eri vuodenaikoina ja laatua vuosittain samaan vuodenaikaan. Laatunäytteestä ELY-keskus esittää analysoitavaksi seuraavia parametrejä: haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, kloridi, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E. coli bakteerit. Tarkkailutulokset sekä tarkkailupisteen tiedot (esim. putkikortti) tulee toimittaa ELY-keskukselle.

Lausunnossa todetaan, että pohjavesialueella ei tulisi varastoida polttoaineita tai muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita. Mikäli näitä aineita kuitenkin varastoidaan ja käsitellään, tulee kiinnittää erityistä huomiota maaperän ja pohjaveden suojeluun. ELY-keskus toteaa, että polttoaineen pääsy maaperään ja pohjaveteen tulee estää ja hakemuksen mukainen polttoainesäiliö tulee sijoittaa nesteitä läpäisemättömälle ja reunoiltaan korotetulle alueelle sekä varata paikalle imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maa-ainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvältä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa luvalliseen vastaanottopaikkaan. Mahdollisesta vahingosta on myös välittömästi tehtävä hätäilmoitus ja ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Lausunnossa on esitetty tarkennustarpeita alueen jälkihoitosuunnitelmaan. ELY-keskus toteaa, että pintamateriaalin levittäminen ja maannoksen sekä aluskasvillisuuden palauttaminen ottamisalueelle vaikuttaa vajoveden laatuun ja on siten keskeisessä osassa pohjaveden suojelun kannalta. Jälkihoitotoimenpiteiden osalta tulee vielä tarkastella pintamateriaalin käyttämisen mahdollisuutta sekä selvittää esim. heinä-, ruoho- ja varpukasvien soveltuminen lentokenttäympäristöön. Koska ottotoiminta on jatkunut alueella jo pitkään, tulisi alueen maisemointi jo otetuilta osin aloittaa välittömästi. Jotta heikosti kulutusta kestävässä maastossa pintakasvillisuus pääsisi leviämään, tulisi liikennettä näillä alueilla välttää. Uusi ottotoiminta tulisi suunnitella siten, että alueen maisemointia voitaisiin alkaa suorittaa järjestelmällisesti. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi alueen jälkihoidossa voi myös tarkastella, soveltuisiko osa ottamisalueesta paahdeympäristöksi.

Lisäksi ELY-keskus toteaa, että maa-ainesten ottamisessa tulee ottaa huomioon mm. ottamispaikan sijoittamista ja ottamisen järjestelyjä koskeva maa-aineslain 3 §:n 4 momentti sekä muinaismuistolain (295/1963) säädökset.

Kymenlaakson liitto on 18.8.2022 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040 ja ottoalue sijoittuu seuraaville maakuntakaavan merkinnöille: Tärkeä pohjavesialue (Utin pohjavesialue), Melualue (Tyrrin ja Utin lentokentän melualue), Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma (I Salpausselän Hammassyrjän-, Kivistön- ja Selkäpäänmäki) sekä Lentoliikenteen alue (Utin lentokenttä). Maakuntakaavaan liittyvät merkinnät on huomioitu maa-ainestenottosuunnitelmassa. Kymenlaakson liitto muistuttaa, että ottotoimintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon maakuntakaavan pohjavesialuetta ja harjualuetta koskeviin merkintöihin liittyvät suunnittelumääräykset, jotka on esitetty tarkemmin lausunnossa.

Kymenlaakson liitto toteaa, että maa-aineksenotto alueella on ollut pitkäaikaista ja sovitettu yhteen alueen muun maankäytön kanssa, eikä asiasta näin ollen ole muuta lausuttavaa.

Lausunnot kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta saapui yksi muistutus, Finavia Oyj:ltä 26.8.2022. Ottoalueen todetaan käsittävän noin 13,30 ha suuruisen alueen Finavia Oyj:n omistamalla kiinteistöllä ja hakija on tehnyt Finavian kanssa maa-aineksen ostosopimuksen.

Muistutuksessa todetaan, että toiminnassa ja sen suunnittelussa on huomioitava alueen sijainti lähestymisvalolinjalla ja siitä johtuvat esterajoituspinnat, joiden korkeustasojen yläpuolelle ei saa sijoittaa mm. koneita, laitteita tai maa-aineskasoja. Toiminnan järjestelyistä ja käytännöistä on sovittava lentoaseman päällikön kanssa. Finavia Oyj edellyttää, että lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Toiminta tulee voida keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavia pöly-, savu-, sumu-, kaasu- tai irtoainespäästöjä torjuntatoimenpiteistä huolimatta ilmenee (Ilmailulaki (864/2014) 159 §). Finavia Oyj myös edellyttää, että luvan hakija ilmoittaa toimijan yhteystiedot Utin lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta.

Muistutus kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutukseen. 30.8.2022 saapuneessa vastineessaan hakija on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon toteamalla mm. seuraavaa:

Ottoalueen itäosaan asennettavasta pohjavesiputkesta tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeutta kaksi kertaa vuodessa, eli keväällä, jolloin pohjavesi on yleensä korkeimmillaan, ja syksyllä. Pohjaveden laatua esitetään tarkkailtavaksi niinä vuosina, kun alueella on ottamistoimintaa. Ottoalueen läheisyydessä olevista pohjavesiputkista tehdyistä havainnoista voidaan päätellä, että suojakerrospaksuus pohjaveteen on riittävä, kuten lausunnossa mainitaan. Ylin havaittu pohjaveden pinnankorkeus on putkessa PVP 127 noin 16 m alempana kuin alin ottotaso. Muissa ottoaluetta lähellä olevissa putkissa pohjavesi on tätäkin alempana.

Kymenlaakson liiton lausuntoon ja muistutukseen hakija ei vastannut vaan totesi, että toiminta voidaan toteuttaa niiden mukaisesti.

Vastine kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Destia Oy:n maa-aineslupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloittaminen

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §)

Ottamistoiminta

3. Ottamissuunnitelman mukaiselta 13,3 ha ottoalueelta saa ottaa soraa ja hiekkaa yhteensä enintään 150 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
4. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +108,0 m (N2000) alemmaksi. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu kuitenkin lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 4 m suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (MAL 11 §)
5. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
6. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
7. Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava niin, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

8. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. Ottamisalueella saa kerrallaan varastoida vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittavan polttoainemäärän. Muita kemikaaleja ei saa varastoida. Polttoaine tulee varastoida kaksivaippaisessa tai kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä, joka on varustettava ylitäytön- ja laponestimellä sekä lukittavalla sulkuventtiilillä. Polttoainesäiliö ja tankkauspaikka tulee sijoittaa onnettomuusriskien kannalta turvalliseen paikkaan, nesteitä läpäisemättömälle ja reunoiltaan korotetulle alueelle. Tankkaustilanteissa ja muussa kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa varovaisuutta siten, että haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Alueella tulee olla varattuna alkusammutuskalustoa sekä riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa vahinkojen varalta. (MAL 11 §)
9. Työkoneiden tarpeetonta säilytystä alueella tulee välttää. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on poikkeuksellisesti tarpeen tehdä koneiden huoltoja tai tilapäisesti säilyttää työkoneita, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei saa pestä ottoalueella. (MAL 11 §)
10. Mikäli öljyä tai muuta haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollinen pilaantunut maa-aines tulee kerätä kokonaisuudessaan talteen ja toimittaa viipymättä luvalliseen vastaanottopaikkaan. Ympäristövaaraa aiheuttavasta tapahtumasta tulee viipymättä ilmoittaa pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 11 §)
11. Ottamisalueelle tulee 31.12.2022 mennessä asentaa uusi pohjaveden tarkkailuputki edustavaan paikkaan alueen itäosaan, ottamisalueelta katsottuna pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle. Pohjavesiputkesta on laadittava putkikortti ja toimitettava se tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. (MAL 11 §)
12. Pohjaveden pinnankorkeus tulee mitata uudesta tarkkailuputkesta neljä kertaa vuodessa. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla putkesta kerran vuodessa samaan vuodenaikaan otettavalla näytteellä seuraavasti:

-          Laatunäytteestä on kolmen (3) vuoden välein tehtävä laaja analyysi, jossa on analysoitava haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, kloridi, alkaliteetti, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt sekä koliformiset bakteerit.

-          Muina vuosina laatunäytteestä on tehtävä suppeampi analyysi, jossa on analysoitava sameus, pH, happi, sähkönjohtavuus ja mineraaliöljyt.

Ensimmäinen pohjaveden laadun tarkkailukerta on suoritettava laajana analyysinä kevään 2023 aikana. Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle niiden valmistuttua. (MAL 11 §)

13. Näytteenotoissa tulee käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ja näytteiden analysointi on tehtävä akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä lisänäytteenotoista tai muutoksista tarkkailuihin. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja haittojen estäminen

14. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Luvaton liikkuminen ottamisalueella on kiellettävä ja siitä on ilmoitettava näkyvästi. Kaivurintausten jyrkät reunat tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §)
15. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta hait-taa ympäristöön eikä vaaraa tai haittaa lentoturvallisuudelle. Jos toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa, voi valvontaviranomainen edellyttää tarvittavia mittauksia. (MAL 11 §)
16. Liikenteen ja ottamistoiminnan sekä varastokasojen aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää vedellä kastelemalla ja kasojen sijoittelulla. Kasteluun ei saa käyttää suolaa eikä pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (MAL 11 §)
17. Ottamistoiminnassa ja sen suunnittelussa on huomioitava Finavia Oyj:n muistutuksessa esille tuodut asiat. Lentoturvallisuuteen vaikuttavista ottamisalueen käytännöistä, kuten varastokasojen sopivista sijainneista, on sovittava Finavia Oyj:n kanssa. Ottamistoiminnan vastuuhenkilö on ilmoitettava Utin lentoaseman lennonjohtoon. (MAL 11 §)
18. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että alue ei roskaannu eikä siellä varastoida jätteitä. Maa-ainesten ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena. (MAL 11 §)
19. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varas-to- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen kirjallista suostumusta. (MAL 11 §)
20. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden (5) vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. (MAL 5 a, 11 ja 16 b §)
21. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Liikennöinti

22. Ottamisalue sijaitsee suljetulla lentokenttäalueella, jolle liikennöidään Lentoportintien ja huoltoteiden kautta. Liikennöinti ottamisalueen sisällä tulee järjestää siten, että vältetään jo maisemoitujen alueiden kulumista sekä minimoidaan pohjavesialueelle liikennöinnistä aiheutuvat riskit. (MAL 11 §)

Raportointi

23. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on noudettavissa osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Jälkihoito ja maisemointi

24. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Alue on siistittävä ja jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
25. Jälkihoito on suoritettava luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee tehdä jo ottamistoiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa. Alueelle jäävät luiskat on muotoiltava ottamissuunnitelman mukaisesti kaltevuuteen 1:5 tai loivemmiksi. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
26. Ottamisalueen jälkihoidossa alueelle tulee pyrkiä luomaan paahdeympäristön lajeille soveltuvia elinympäristöjä maanomistajan hyväksymällä tavalla, alueen käytön ja lentoturvallisuuden asettamat vaatimukset huomioiden. Alueen jälkihoidosta ja maisemoinnista tulee toimittaa tarkempi kirjallinen suunnitelma hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle vuoden kuluessa lupapäätöksen antopäivästä. Suunnitelmassa tulee esittää mm. jälkihoidon vaiheistus ja aikataulu sekä tarkastella mahdollisuudet paahdeympäristön kasvilajien istuttamiseen tai kylvämiseen. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

Toiminnan lopettaminen ja toiminnanharjoittajan vaihtuminen

27. Kun maa-ainesten otto tai maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
28. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Myös muusta toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (MAL 13 a ja 16 §)
29. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Maa-ainesten otto ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Ottotoiminnan myötä parannetaan lentoturvallisuutta lentoliikenteelle varatulla alueella.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset on annettu mm. niistä seikoista, jotka eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta, tai ovat muita hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.

Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Maa-ainesten saatavuus ja maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi tulee turvata sekä määrällisesti että laadullisesti myös tulevien sukupolvien käyttöön luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

Toiminta ei saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen, minkä varmistamiseksi on annettu määräykset 8-10. Polttoaineen varastointi pohjavesialueella on mahdollista vain riittävillä suojausrakenteilla. Pohjavesialueella työskenneltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta, polttoaineiden käsittelystä ja työkoneista aiheutuvia riskejä on ehkäistävä ennalta ja mahdollisiin onnettomuustilanteisiin on varauduttava siten, ettei niiden sattuessakaan aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa.

Nykyisistä ottamisalueen lähellä sijaitsevista pohjavesiputkista tarkkailua suoritetaan Utin lentoaseman ympäristöluvan puitteissa. Jotta nimenomaan maa-aineksen oton vaikutuksia voidaan seurata tarkemmin, on päätöksessä nyt määrätty maa-ainesluvan haltija tarkkailemaan pohjavettä uudesta asennettavasta havaintoputkesta määräysten 11-13 mukaisesti. Joidenkin haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen voi olla hyvin hidasta. Pohjavesitarkkailua on siis tehtävä säännöllisesti ja myös laatua on tarkkailtava vuosittain, jotta mahdollisia vaikutuksia voidaan seurata luotettavasti.

Pohjavesialueella sijaitseva ottamisalue tulee jälkihoitaa erityisen huolellisesti ja pyrkiä palauttamaan pohjaveden muodostumisolosuhteet mahdollisimman hyviksi. Samalla tulee huolehtia myös ottamisen seurauksena mahdollisesti syntyneiden luontoarvojen, kuten paahdeympäristöjen, säilymisestä. Alueella ei ole saatavilla omia pintamaita eikä sinne voida maannoksen palauttamiseksi levittää muualta tuotavaa humuspitoista pintamateriaalia, joka osaltaan myös edistäisi lentokentälle soveltumattoman kasvillisuuden leviämistä alueelle. Myös hiekkapintaiseksi jäävälle alueelle tulee kuitenkin pyrkiä tuomaan siellä menestyviä kasvilajeja, jotka usein ovat matalakasvuisia ja siten soveltuvia myös lentokentän reunoille. Kasvillisuudella on suuri merkitys pohjaveden suojelussa, sillä se mm. sitoo haitallisia aineita ja ravinteita sekä vähentää maanpinnan eroosiota ja pintavaluntaa. Määräyksellä 26 on vaadittu esittämään alueelle tarkempi jälkihoitosuunnitelma, jolla edistetään pohjaveden suojelua ja luonnon monimuotoisuutta ottamissuunnitelmassa esitettyä paremmin. Lentokenttäalue on jo luonnostaan paahdeympäristöä, joten myös ottamisen jälkeen siellä on luontevaa edistää näiden, osin myös uhanalaisten, lajien elinmahdollisuuksia.

Lausuntojen ja muistutuksen huomiointi

Lausunnot on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksissä. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto on huomioitu mm. maaperän ja pohjaveden suojelua ja suojausrakenteita, onnettomuustilanteisiin varautumista, pohjavesitarkkailua sekä alueen jälkihoitoa koskevissa määräyksissä.

Finavia Oyj:n muistutus on huomioitu turvallisuutta ja haittojen estämistä koskevissa lupamääräyksissä, erityisesti määräyksessä 17.

Sovelletut säädökset

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Kohta 6. Lupapäätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi seuraavista syistä:

Hakemus koskee toiminnan jatkamista alueella, jolla on ollut vastaavaa toimintaa jo usean lupakauden eli yli 20 vuoden ajan. Toiminta ei sijoitu erityisen luonnontilaiselle alueelle. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen maankäytön suunnitelmien kanssa. Alueen ympäristössä ei ole nykyisen toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, melu ja pöly, ovat toiminnanaikaisia, eivät pysyviä. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Toiminnan aiheuttamiin ympäristöriskeihin on varauduttu lupahakemuksessa kuvatulla tavalla. Lupahakemuksen ja -päätöksen mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja.

Lupajaosto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Kyseessä on lentokenttäalueelle sijoittuva avattu ottoalue, joka ei ole enää luonnontilainen. Maa-aineksen hyödyntäminen loppuun avatulla alueella pohjaveden suojelu huomioiden on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Toiminta ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa eikä sillä ole haitallista vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin tai alueen maisemaan. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei synny ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhaun jälkeen korjata. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 (§ 51) hyväksymän maa-ainestaksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

Luvan käsittelymaksu

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 3 595,05 €. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka soran ja hiekan ottamisalueelle määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 63 394 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 6 339 €. Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen yleisen käytännön mukainen ja riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset huomioiden, että aloituslupa koskee olemassa olevaa toimintaa ja avattua ottoaluetta. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Vuotuinen valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kymenlaakson liitto

Puolustusvoimien 1. Logistiikkarykmentti

Finavia Oyj

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit ja muut asianosaiset, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

Ilmoittaminen internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Destia Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainestenottoluvan soran ja hiekan ottoon Kouvolan kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle Kiitotie 286-433-1-362 esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________