Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Teknisen lautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 10.08.2022/Pykälä 76



Ympäristöluvan muutos, Terra Kierrätys Oy, rakennus- ja purkujätteen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen kierrätysasema, 286-401-18-13, 286-401-5-164 ja 286-401-45-3-0-3

571/11.01.00.00/2022

 

Teknisen lautakunnan lupajaosto 10.08.2022 § 76

   

Valmistelija: ympäristötarkastaja Marleena Kuitikka, puh. 020?615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta.

Luvan hakija

Terra Kierrätys Oy

Katajaharjunkaari 15

45720 Kuusankoski

y-tunnus: 2988365-2

Yhteyshenkilö: --------------------------------

---------------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti

Lupahakemus koskee olemassa olevan rakennus- ja purkujätteen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen vastaanotto- ja kierrätystoiminnan laajentamista Teollisuustien kierrätysasemalla. Toiminta sijaitsee Kouvolan kaupungissa osoitteessa Teollisuustie 6-8, 45360 Valkeala (kiinteistöt 286-401-18-13, 286-401-5-164 ja 286-401-45-3-0-3).

Lupavelvollisuus

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 29 § mukaan.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun kyseessä on pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle ja käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 b perusteella.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös muun jätteen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun jätettä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 f mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 4.3.2022. Hakemusta on täydennetty 24.3.2022.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on voimassa oleva Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.10.2019 myöntämä ympäristölupa (7324/11.00.01/2019).

Ympäristöluvan selventämiseksi on tehty kirjallinen lausuma 26.2.2021 (286-2021-1/TL), jolla keramiikkajätteen vuosittaista vastaanottomäärää on nostettu 500 tonnista 2000 tonniin.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijoittuu Valkealaan Jokelan teollisuusalueelle. Hakija omistaa kiinteistöt 286-401-18-13 ja 286-401-5-164, joissa kierrätysaseman toimintaa on ollut jo aiemmin vuodesta 2019 ja jo sitä ennen niillä on harjoitettu metallinkierrätystoimintaa. Toiminnan laajentamista varten hakija on lisäksi vuokrannut Kouvolan kaupungilta kiinteistön 286-401-45-3-0-3. Viereisillä kiinteistöillä on mm. leipomo ja jätteiden vastaanotto- ja käsittelytoimintaa. Alueen pohjoispuolella kulkee valtatie 15.

Toiminta-alue ja sen itäpuoli on merkitty Jokelan teollisuusalueen asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Toiminta-alueen länsipuolella on asemakaavoittamatonta aluetta. Alueen etelä-/lounaispuolelle on Jokelan-Saarenmaan rakennuskaavassa merkitty rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) sekä urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU), mutta tätä kaavaa ei ole toteutettu ja kyseinen alue on metsää. Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaavassa laitoksen alue on teollisuus-, varasto- ja palvelualuetta (T/P) ja maakuntakaavassa työpaikka-aluetta (TP).

Laitos ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Jokela (0590905) n. 100 metriä pohjoisessa valtatien 15 toisella puolella. Alueen länsipuolelta B-sairaala on poistettu pohjavesialueluokituksesta keväällä 2019. Lähin asuinrakennus sijaitsee pohjoisen toimintakiinteistön (18:13) länsipuolella teollisuusalueella. Seuraavaksi lähimmät asuintalot ovat hakemuksen mukaan 300-400 m pohjoiseen ja länteen, tarkemman karttatarkastelun perusteella pohjoisessa Kauppamiehentiellä n. 220 m, luoteessa Jokelantörmän alueella n. 300 m ja lounaassa Pistopolulla n. 370 m päässä laitosalueen rajoista.

Alueen poikki kulkee KSS Verkon 110 kV:n suurjännitelinja. Toiminta-alueen eteläpuoleiseen osaan kulku edellyttää tieyhteyttä sähkölinjan suoja-alueen poikki. Kulkuyhteys suunnitellaan yhteistyössä KSS Verkko Oy:n kanssa.

Alueella on teetetty maaperän pilaantuneisuustutkimuksen elokuussa 2019 alueella aiempien toimijoiden aikana tapahtuneiden öljyvahinkojen johdosta. Näytteistä todettiin VNA 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa, kromia, kuparia, lyijyä, nikkeliä, sinkkiä sekä keskiraskaita ja raskaita öljyhiilivetyjä, pääosin maan pintakerrokseen painottuen. Mahdollisista maaperän puhdistamistoimenpiteistä päättää Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Toiminnan kuvaus

Vastaanotettavat jätejakeet ja niiden käsittely

Kierrätysasema palvelee purku- ja rakennusalan yrityksiä. Toiminta pitää sisällään jätejakeiden vastaanottoa, välivarastointia, mekaanista käsittelyä kuten murskausta ja seulontaa sekä tuotteiden myyntiä. Jätteiden vastaanottomäärä on yhteensä enintään 69 800 tonnia vuodessa siten, että maa-ainesten sekä betoni-, tiili- ja kaakelijätteen yhteenlaskettu määrä on yhteensä 49 900 tn/a ja kattohuopajätettä ja hiekoitushiekkoja on yhteensä 19 900 tn/a. Alueella vastaanotettavat jätejakeet, niiden määrät ja käsittely on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Jätejakeet ja niiden käsittely

Jätejae

Jätekoodi

Vastaanotto-määrä (max), tn/a

Suurin kerta-varastointi-määrä, tn

Käsittely

Pilaantumaton ylijäämämaa-aines

17 05 04 + vast.

7 900

7 900

Hyötykäyttö suojavalleissa toiminnan alkuvaiheessa. Seulonta, murskaus ja välivarastointi

Betoni- ja tiilijäte (Pitoisuudet ja liukoisuudet alla VNA 843/2017 raja-arvojen)

17 01 01 17 01 02 + vast.

39 000

15 000

Hyötykäyttö kenttärakenteissa toiminnan alkuvaiheessa. Murskaus ja välivarastointi.

Keramiikkajäte

17 01 03 + vast.

3 000

1 500

Lajittelu, murskaus ja välivarastointi

Kattohuopajäte

17 03 02 + vast.

14 900

5 000

Lajittelu, murskaus, lämpökäsittely ja välivarastointi

Hiekoitushiekka

20 03 03 + vast.

5 000

5 000

Seulonta ja välivarastointi

Vastaanotettavista ylijäämämaista tuotetaan rakennuskäyttöön soveltuvia maa-aineksia ja betoni- ja tiilijätteestä maanrakennukseen soveltuvaa mursketta. Keramiikkajäte toimitetaan välivarastoinnin ja käsittelyn jälkeen tiiliteollisuuden raaka-aineeksi. Kattohuopajäte toimitetaan lämpökäsittelyn jälkeen uusiokäyttöön asfalttiteollisuuden raaka-aineeksi. Uutena jätejakeena alueelle otetaan vastaan hiekoitushiekkaa, joka seulotaan ja käytetään uudestaan liukkauden torjuntaan.

Jätejakeiden lisäksi alueelle otetaan vastaan puhtaita metsätähteitä, joita ei luokitella jätteiksi, enintään 20 000 t/a. Niistä valmistetaan hakettamalla biopolttoainetta. Metsätähteiden varastointimäärä kerrallaan on enintään 20 000 tonnia.

Toiminta-alue

Tuotteiden myynti on toiminta-alueen pohjoisosassa, jossa on myös toimisto- ja sosiaalitilat. Jätteiden ja metsätähteiden välivarastointi ja käsittely tehdään alueen keski- ja eteläosissa kullekin jätejakeelle varatuilla alueilla. Jätteiden mekaaninen käsittely (murskaus, seulonta) sekä haketus tehdään alueen keski- ja eteläosissa. Kattohuopajätteen käsittely tehdään toiminta-alueen keskiosan asfaltoidulla kentällä, jolle sijoitetaan myös tankkauspaikka. Alueella toimii normaalisti vain yksi murskaus- tai haketuslaitteisto kerrallaan. Lisäksi alueella toimii yksi tai useampi pyöräkuormaaja sekä kaivinkone. Toimipisteeseen ajetaan Teollisuustien jo olemassa olevan liittymän kautta.

  Jätteiden hyödyntäminen laitosalueen rakenteissa

Toiminnan alkuvaiheessa käsittely- ja varastoalueelle rakennetaan kenttiä, joissa hyödynnetään VNA 843/2017 (ns. MARA-asetus) mukaisesti arvioituna maanrakennuskelpoista betonimursketta, jossa on enintään 30 painoprosenttia tiili- ja kaakelijätettä. Betoni- ja tiilimurskeesta rakennetaan nykyisen maanpinnan päälle kentän penger/jakava kerros. Jakavan kerroksen päälle rakennetaan vähintään 150 mm paksu kantava kerros kalliomurskeesta (0.32 mm).

Sähkölinjan pohjoispuolella olevalla kentällä jakavan kerroksen paksuus jo rakenteilla olevalla kentällä on hakijan mukaan 0,5?2,5 m. Aiemman ympäristöluvan mukaan jätettä sisältävän kerroksen paksuudeksi on sallittu enintään 2 m. Kentän piti valmistua reilussa vuodessa, mutta sen viivästyminen johtuu hakijan mukaan siitä, että jätemateriaalia ei ole ollut riittävästi saatavilla ja toiminnan aloittaminen on ollut suunniteltua hitaampaa. Kenttään on tarkoitus hyödyntää betoni-tiilijätettä noin 55 000 tonnia. Tähän mennessä jätemateriaaleja on käytetty noin 20 000 tn, käsittelyä odottamassa on noin 6000 tn ja lisätarve on vielä noin 20 000 tn. Hakijan mukaan kentän on tarkoitus valmistua v. 2022 aikana.

Sähkölinjan eteläpuolelle tulevalle uudelle kentälle pengertäytön paksuudeksi on esitetty noin 1-7 m, koska maanpinta laskee jyrkästi etelään päin. Uudella kentällä täyttöpaksuuden ollessa yli 4 m, täytön alapuolinen osa tehdään puhtailla kaivumailla, eli betonimursketäytön paksuus on enintään 4 m. Esitetyllä paksulla betonimurskarakenteella kenttä saadaan samaan tasoon jo olemassa olevien kenttien kanssa. Hakijan mukaan kentän porrastaminen heikentäisi kentän käytettävyyttä ja hukkaisi kenttätilaa, mutta asia tutkitaan toimenpidelupaa haettaessa. Kentän luiskien kaltevuudeksi on esitetty liitepiirustuksissa 1:1. Tälle sähkölinjan eteläpuoliselle alueelle kenttärakenteeseen käytetään noin 150 000 tonnia betoni- ja tiilimurskaa. Rakentamisajaksi on esitetty kaikkiaan noin 7 vuotta.

Kentän hulevesille rakennetaan selkeytysallas alueen kaakkoiskulmaan, josta vedet johdetaan maastoon. Käyttötarpeen mukaan kentän pinta voidaan myös asfaltoida. Sähkölinjan eteläpuoleiselle uudelle kentälle haetaan toimenpidelupa ja rakentaminen aloitetaan, kun pohjoispuolen kenttä on valmistunut.

Ennen betonin hyödyntämistä maanrakennuksessa, betonista poistetaan raudoitusraudat. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen raekoko on VNA 834/2017 vaatimuksesta poiketen 0.300 mm, mutta muilta osiltaan hyödynnettävä betoni täyttää em. asetuksen vaatimukset. Esitetty suurempi raekoko 0.300 mm edellyttää betonin murskausta ainoastaan kertaalleen ja maarakennusteknisesti 0.300 mm betonimurskeen hyödyntäminen ei eroa olennaisesti asetuksen mukaisesta raekoon 0.90 mm murskeesta. Suuremman raekoon käyttämisestä ei myöskään aiheudu ympäristövaikutuksia.

Hakijan mukaan kenttiä ei ole taloudellisesti mahdollista rakentaa neitseellisillä materiaaleilla. Jätemateriaaleja käyttämällä säästetään neitseellisiä materiaaleja yhteensä noin 170 000 tonnia.

Välivarastointi- ja käsittelyalueen itäreunalle rakennetaan kentän pinnan tasosta mitattuna noin 3 m korkea suojavalli pilaantumattomiksi luokitelluista maa-aineksista meluhaittojen vähentämiseksi. Asemapiirroksissa suojavalli on esitetty myös etelä- ja länsireunaan, mutta niitä ei rakenneta, koska ne on todettu tarpeettomiksi. Vallissa käytetään alueelle tulleita puhtaita maa-aineksia, joista on seulottu epäpuhtaudet pois ja joiden pilaantumattomuus on varmistettu näytteenotolla ennen hyödyntämistä. Mikäli alueella varastoidut maa-ainekset todetaan pilaantuneiksi eli pitoisuudet ylittävät VNA 214/2017 ylemmän ohjearvon, jota yleisesti sovelletaan viitearvona teollisuusalueilla pohjavesialueiden ulkopuolella, toimitetaan maa-ainekset asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.

  Toiminta-ajat

Jätteiden vastaanottoa ja tuotteiden kuormausta ja kuljetuksia tehdään klo 06-20 välisenä aikana. Meluavimmat työvaiheet (murskaus ja haketus) suoritetaan klo 07-18 välillä. Murskauspäiviä on vuosittain noin 60 ja haketuspäiviä noin 50. Toimintaa on hakemuksen mukaan pääosin arkipäivisin, mutta kiireisinä aikoina toimitaan tarpeen mukaan myös öisin, arkipyhinä ja viikonloppuisin.

  Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö

Työkoneiden polttoöljy varastoidaan toiminta-alueella 5 m3 siirrettävässä kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu ylitäytönestimellä, lukittavalla sulkuventtiilillä sekä laponestolla. Suuremmat koneiden huollot tehdään alueen ulkopuolella, mutta pieniä huoltotöitä varten varastoidaan vähäisiä määriä voitelu- ja hydrauliöljyä sekä tarvittaessa muita kemikaaleja, sisällä hallissa myyntipakkauksissaan. Energian käyttö on vähäistä (rakennusten lämmitys ja alue valaistus sekä työkoneiden käyttämä polttoaine). Energiankäytön tehokkuus on toimialalle tyypillinen ja kulutusta minimoidaan välttämällä tarpeetonta käyttöä.

  Vedenhankinta ja viemäröinti

Kiinteistö on liitetty vesijohto- ja viemäriverkostoon ja viemäriin johdetaan jätevettä vain toimisto- ja sosiaalitiloista. Vettä kuluu tarvittaessa myös pölyämisen torjuntaan. Kattohuopajätteen asfaltoidun varasto- ja käsittelyalueen hulevedet viemäröidään olemassa olevan öljynerottimen kautta kiinteistön pohjoispuoleiseen ojaan. Murskepintaisten kenttäalueiden hulevedet kerääntyvät kentän kallistuksen mukaisesti alueen pohjoisreunan ojaan, jota pitkin vedet johdetaan kiinteistön reunaojaan.

  Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

  Melu

Meluavimmat työvaiheet ovat betoni- ja tiilijätteen murskaus sekä metsätähteiden haketus. Myös posliinin murskaus, materiaalien siirrot ja kuormaukset sekä maa-ainesten ja hiekoitushiekan seulonta aiheuttavat melua. Toiminnassa ei aiheudu tärinää.

Toiminta järjestetään siten, että päiväajan keskiäänitaso LAeq 55 dB (klo 07-22) ei ylity lähimmällä asuinalueella. Melupäästöt minimoidaan tuotannon järjestämisellä siten, että murskaus- ja haketuslaitteet toimivat pääasiassa asemapiirustuksessa esitetyllä alueella. Pääsääntöisesti toiminnassa on vain yksi murskaus- tai haketuslaitteisto kerrallaan. Toiminnan alkuvaiheessa rakennettavilla suojavalleilla sekä raaka-aine- ja tuotekasojen sijoittamisella vähennetään melun ja pölyn muodostumista ja leviämistä laitoksen ulkopuolelle. Laitteet pidetään kunnossa.

Suojavallit sekä toiminta-aikojen rajaaminen arkipäiviin ja päiväaikaan ehkäisevät tehokkaasti melun aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa, joka arvioidaan vähäiseksi. Myös terveysvaikutukset ovat näin ollen epätodennäköisiä. Alueella esiintyy myös muuta melua esim. liikenteestä ja muusta teollisesta toiminnasta.

  Päästöt ilmaan

Pölypäästöjä syntyy haketuksessa, murskauksessa, seulonnassa, materiaalien siirroissa sekä tuotteiden lastauksessa. Lisäksi työkoneista ja raaka-aine ja tuotekuljetuksista aiheutuu pakokaasupäästöjä.

Pölyn arvioidaan laskeutuvan pääosin toiminta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Mikäli pölyämisen havaitaan olevan voimakasta, muutetaan työtapaa ja/tai kastellaan murskattavia materiaaleja kevyesti. Tarvittaessa pölyävä toiminta keskeytetään tilapäisesti. Pölyäminen voi ajoittain heikentää ilmanlaatua laitosalueella, mutta merkittäviä vaikutuksia sen ulkopuolella ei arvioida aiheutuvan. Pölyn ei arvioida kulkeutuvan häiritsevissä määrin lähimmän asutuksen alueelle.

  Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen

Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään, vesistöön tai pohjaveteen. Työkoneiden tankkauspaikka sijoitetaan asfaltoidulle alueelle, jonka hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta ojaan. Tankkaus tehdään valvotusti ja tankkausalueelle varataan helposti saataville öljynimeytysmateriaalia. Mikäli öljyä kuitenkin vuotaa maaperään, poistetaan pilaantuneet massat viipymättä käyttäen alueella olevia työkoneita. Massat kerätään lavalle ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.

  Toiminnassa syntyvät jätteet

Alueen keskiosassa on varastoituna aiemman toiminnan jäljiltä jätteensekaisia maa-aineksia, jotka seulotaan, ja muodostuva seulaylite toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi ja/tai loppusijoitettavaksi.

Määrältään suurin jätejae on betonijätteestä erotettava raudoitusteräs/ metalliromu (20 01 40), jota muodostuu noin 200 tonnia vuodessa. Metalliromu kerätään lavalle ja toimitetaan kierrätykseen. Metallin lisäksi alueelle tuotavien rakennusjätteiden seassa voi olla puuta (17 02 01), muovia (17 02 03) sekä muuta sekajätettä (20 03 01) arviolta alle 50 tonnia vuodessa. Jätteet kerätään omiin astioihinsa/lavoille ja toimitetaan kierrätykseen. Työkoneiden kunnossapitoa varten alueelle varataan lukittuna pidettävä öljyisten jätteiden keräysastia, joka tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Toiminta itsessään koskee jätteiden hyödyntämistä ja niitä hyödynnetään myös laitoksen rakenteissa edellä kuvatulla tavalla. Syntyvien jätteiden haitallisuutta vähennetään pitämällä eri jätejakeet toisistaan erillään. Hakemukseen on liitetty jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.

Arvio ympäristöriskeistä, toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toiminta häiriötilanteissa

Työkoneiden tankkauspaikalla pidetään saatavilla öljyn imeytysmateriaalia. Mahdollisen tulipalon syttyessä alkusammutus tehdään käsisammuttimilla, joita on kaikissa alueen työkoneissa. Palokunta hälytetään paikalle ja varmistetaan, ettei henkilövahinkoja pääse syntymään. Palon tukahduttamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueella varastoitavia maa-aineksia.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt

Alueella käytetään nykyaikaisia, melultaan ja polttoaineen kulutukseltaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa edustavia koneita. Tankkausten toteuttaminen hakemuksessa kuvatulla tavalla on parasta käyttökelpoista tekniikkaa polttoaineen käsittelyyn liittyvien riskien hallinnassa. Toiminta jo pitkään teollisuuden käytössä olleella alueella on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista verrattuna tilanteeseen, jossa toiminta sijoitettaisiin uudelle alueelle.

  Tarkkailu ja raportointi

Käyttötarkkailussa seurataan vastaanotettavia ja eteenpäin toimitettavia materiaaleja, välivarastoalueen öljynerottimen toimintaa ja työkoneiden toimintakuntoa. Käyttötarkkailusta vastaa kierrätysaseman henkilökunta. Betonijätteestä otetaan MARA-testit murskauksen yhteydessä betonimurskeen tuotannon laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti ja suuremmista (n. 1000 tn) tuotavista betonijäte-eristä otetaan MARA-testit ennakkoon.

Murskauksen, seulonnan ja haketuksen melua ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti. Kierrätysaseman ympäristössä voidaan viranomaisen edellyttäessä toteuttaa melumittauksia, mikäli melusta tulee valituksia asukkailta. Muuta päästö- ja vaikutustarkkailua ei katsota tarpeelliseksi.

Kierrätysaseman toiminnasta pidetään kirjaa sisältäen ainakin seuraavat tiedot: vastaanotetut materiaalit (laatu, määrä, ajankohta, alkuperä), edelleen toimitetut materiaalit ja/tai jätteet (laatu, määrä, ajankohta, kohde), toiminnan muutokset sekä tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista. Yhteenveto käyttötarkkailutiedoista toimitetaan Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 30.3.-29.4.2022 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 30.3.2022. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä luettavissa Kouvolan kaupungin kirjastojen asiakaspäätteiltä. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristölupahakemuksesta ja toiminta-alueesta on keskusteltu puhelimitse hakijan yhteyshenkilön kanssa valmisteluvaiheessa useaan otteeseen. Lisäksi toiminta-alueelle on 30.6.2022 tehty tarkastuskäynti, jolla olivat läsnä hakijan yhteyshenkilö, kierrätysaseman hoitaja ja ympäristötarkastaja Marleena Kuitikka. Tarkastuksella todettiin, että toiminta-alueen etuosan kenttä ei ole vielä valmistunut, kuten hakija on ilmoittanut luvan käsittelyvaiheessa.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnasta sekä KSS Verkko Oy:ltä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 1.4.2022 ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi antaa ympäristölupahakemuksesta lausuntoa.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonnan 28.4.2022 päivätty lausunto on seuraava: "Kattohuopajätteen käsittelyssä bitumijätteen kuumentamisesta aiheutuu todennäköisesti hajua. Kattohuopajätteen käsittely tulee järjestää siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa lähikiinteistöille. Käsittely tulee tehdä mahdollisimman suljetussa järjestelmässä. Mikäli hajua kuitenkin aiheutuu, tulee toiminta-ajoissa huomioida vallitsevat sääolosuhteet. Hajuhaittojen leviämisen estämiseksi toimintaa tulee välttää matalapaineella ja tuulen suunnan ollessa asuinkiinteistöjen suuntaan."

KSS Verkko Oy on 29.4.2022 päivätyssä lausunnossaan todennut, että esitetyllä toiminta-alueella kulkee KSS Verkko Oy:n 110 kV ilmajohto ja 20 kV maakaapeli. Lisäksi toiminta-alueen lounaispuolella on 20 kV ilmajohto. KSS Verkko Oy:n mukaan voimajohtoalueella voidaan harjoittaa erilaisten kierrätys- ja puutavara-ainesten käsittelyä ottamalla huomioon lausunnossa tarkemmin esitetyt seikat. Lausunnon liitteenä on myös Kuusaanlampi-Valkeala 110 kV johdon yleispiirustukset, johtoprofiilit ja niiden tulkintaohjeet, maadoitustiedot, havainnekuvat sekä KSS Verkko Oy:n reittikartta.

Lausunnot ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutus on saapunut 29.4.2022 ja siinä on todettu, mm. että jätteiden käsittely tulisi tehdä päällystetyillä kentillä hallinnan ja seurannan vuoksi. Hakemuksesta saa käsityksen, että vain kattohuopa käsitellään päällystetyllä alueella. Miten muiden murskepinnalla käsiteltävien jätteiden osalta varmistetaan mahdollisten haitta-aineiden liukeneminen maaperään ja pintavesiin. Käsittelykenttien tulee olla tiivisasfaltoituja, viemäröityjä ja hulevedet tulee vähintään käsitellä hiekan- ja öljynerotuskaivoissa ennen luontoon johtamista. Lisäksi jätteenkäsittelyalueelle esitetään vaadittavaksi pelastussuunnitelmaa erilaisia vaaratilanteita varten. Polttoainesäiliön säilytyspaikka ei käy ilmi hakemuksesta. Muistuttajan näkemyksen mukaan myös polttoainealueen tulee olla tiivisasfaltoidulla kentällä ja hakijalla tulee olla riittävä varautumissuunnitelma öljyvahinkoihin. Ympäristövahingot tulee estää lupamääräyksillä.

Muistuttaja kysyy, miten hakija todentaa, että vesistöön ei aiheudu päästöjä. Oman toiminnan päästöt tulee tietää ja minimoida eli käsittely- ja varastoalueen vedet tulee viemäröidä ja asia tulee todentaa viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Suunnitellun selkeytysaltaan rakentaminen mahdollistaisi myös vesien hallitun johtamisen asianmukaiseen käsittelyyn viemäriin. Hakijan mukaan vedet johdetaan kuitenkin maastoon, joten toiminnalla on vaikutusta vesistöön.

Muistuttaja huomauttaa, että hakijalle ei voi myöntää lupaa poiketa ns. MARA-asetuksesta raekoon osalta, koska asetuksella tiettyyn raekokoon on päädytty perustelluista ympäristönsuojelullisista syistä eikä voida todentaa, että suuremman raekoon käyttämisellä ei aiheutuisi ympäristövaikutuksia. Betonimurskeen käytössä tulee lisäksi huomioida ns. MARA-asetuksen vaatimukset käytettävän jätteen laadusta sekä laadunvarmistuksesta. Lisäksi muistuttaja tiedustelee, miten luvanhakija varmentaa, että betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen ja välivarastointi maanrakentamiskohteissa perustuu lakisääteiseen suunnitelman tai lupaan.

Muistuttaja toteaa, että ympäristövaikutukset tulee käsitellä kokonaisvaltaisesti ja niitä tulee tarkkailla ympäristöviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Koska kyseessä on ammattimainen jätteenkäsittelytoiminta, joka aiheuttaa ympäristökuormitusta (kiintoaine- ja raskasmetallipäästöt vesistöön ja maaperään, roskaantuminen), luvanhakijan tulee tarkkailuohjelman mukaisesti todentaa toiminnasta ilmaan, maaperän ja veteen aiheutuvat päästöt sekä todeta toiminnan aiheuttamat melutasot mittauksilla ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

Muistuttajan mukaan käyttötarkkailun tulisi kattaa myös alueen hoidon ja rakenteiden sekä hulevesien tarkkailu. Kirjanpitoon tulisi sisällyttää myös tiedot alueen huolto- ja korjaustoimista, polttoaineen määrästä, alueella syntyvistä jätteistä sekä jätehuollosta. Myös mahdolliset valitukset, merkitykselliset tapahtumat sekä toteutetut ympäristönsuojelutoimet tulee kirjata.

Arvioitaessa toiminnan ympäristö- ja terveysvaikutuksia tulee huomioida kaikki alueella tehtävät toiminnot ja varastoitavat jätejakeet huolimatta siitä, miten ne luokitellaan. Esimerkiksi metsätähde luokitellaan usein polttoaineeksi ja polttoaineen varastointi luokitellaan luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka ympäristövaikutuksia lupaviranomaisen tulee lupamääräyksin edellyttää tarkkailtavan.

Lisäksi muistuttajan mielestä toiminnan vakuuspyyntö on asetettu liian alhaiseksi. Jätevakuusoppaan mukaisesti vakuuden on oltava riittävä kattamaan kustannukset, joita toiminnanharjoittajan hallussa olevan jätteen käsitteleminen aiheuttaa, jos toiminta yllättäen päättyy. Vakuusmäärän tulee sisältää sekä kuljetuskustannukset että vastaanotto ja käsittely vastaanottopaikassa.

  Muistutus on oheismateriaalina.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutukseen 20.5.2022 mennessä.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonnan sekä KSS Verkko Oy:n lausuntoihin hakija on 16.5.2022 päivätyssä vastineessaan todennut, ettei sillä ole niistä huomautettavaa ja että alueella toimitaan lausuntojen mukaisesti.

Muistutuksessa olevaan yleiseen kommenttiin laadun- ja ympäristövaikutusten seurannan puutteista hakija on todennut suunnitelmien olevan riittävät toiminnan laajuus ja käsiteltävät materiaalit huomioiden. Kaikkien kenttien ei tarvitse olla tiivisasfaltoituja, koska käsiteltävät materiaalit ovat kiinteitä. Kattohuopajätteen käsittelyalue on asfaltoitu ja alueen vedet johdetaan öljynerottimelle. Betonijätteen käsittely tehdään mara-asetuksen mukaisesti.

Lisäksi hakija on todennut muistutukseen mm, että se varmentaa, että maanrakennuskäyttöön soveltuva betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen maarakentamiskohteissa ja siihen liittyvä välivarastointi perustuu lakisääteiseen suunnitelmaan tai lupaan hakemalla kyseiselle toiminnalle ympäristöluvan ja toimenpideluvan.

Aluksi ainoastaan kattohuopa käsitellään päällystetyllä alueella. Asfaltoituja alueita on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa kattamaan ainakin posliininkäsittelyalue, jotta jalostetun materiaalin laatua saadaan parannettua. Vastaanotettavat jätteet tarkastetaan silmämääräisesti ja mikäli on epäilys kuorman pilaantuneisuudesta, kuormaa ei oteta vastaan. Alueelle tulevien jäte-erien suhteen toimitaan jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman sekä ympäristöluvan mukaisesti.

Polttoainesäiliötä säilytetään asfaltoidulla alueella, jonka valumavedet johdetaan öljynerottimelle. Koneissa ja tankkauspaikalla on saatavilla imeytysainetta, mikäli öljyä tai polttoainetta pääsee esim. konerikon takia maahan. Käsittelyalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, mutta se ei liity ympäristölupahakemukseen.

Alueelta ojaan purettavista hulevesistä on otettu näytteet ennen toiminnan alkamista ja sen jälkeen seurantanäytteet vuosittain nykyisen ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Selkeytysallas rakennetaan, jotta mahdollinen puru tai hake ei leviä valumavesien mukana vesistöön. Toiminnan vaikutus vesistöön on tällöin mitätön.

Hakijan mukaan ei ole ympäristön kannalta merkittävää eroa, käytetäänkö kentän tekoon 0-90 mm vai lupahakemuksen mukaista 0-300 mm betonia. Suurempaa palakokoa käyttämällä säästetään ympäristöä, kun yksi tai kaksi murskauskertaa jää pois. Suurempaa raekokoa käyttämällä saadaan kantavampi pohja. Mara-asetuksen max. raekoko 90 mm johtuu kiviainesten standardeista ja ce-merkintätarpeesta myytäviin kiviaineksiin. Raekokoon ei ole ympäristönsuojelullista syytä.

Alueella ei ole vesistöjä, ainoat vesistöt ovat alueen avo-ojat, joita tarkkaillaan silmämääräisesti. Alueella ei käsitellä varsinaista rakennusjätettä. Mahdolliset roskat kerätään jäteastioihin. Alueella ei ole tehty melumittauksia. Alue on teollisuusaluetta ja alueella esiintyy myös muuta melua, esimerkiksi liikennemelua ja muun teollisen toiminnan melua. Hakija ilmoittaa, että alueella toimitaan jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman sekä ympäristöluvan mukaisesti.

Metsätähteestä valmistettua haketta voidaan käyttää myös maanrakentamiseen. Hakija ei näe syytä, miksi hake pitäisi luokitella polttoaineeksi. Haketta saa kuljettaakin ilman ADR-lupia, polttoaineita ei saa. Toiminnan vakuuden suuruus on käyty läpi ympäristötarkastajan kanssa ja todettu riittäväksi. Metsätähteet ovat rahallisesti arvokkaita, joten hakija ei näe syytä, miksi niille pitäisi esittää vakuus. Metsätähteitä ei myöskään luokitella jätteeksi, jolloin niille ei tarvitse määrittää jätevakuutta. Metsätähteitä saa kerätä myös ilman ympäristölupaa.

Vastine on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Terra Kierrätys Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Yleismääräykset

  1. Laitoksella saa ottaa vastaan ja käsitellä sekä välivarastoida betoni- ja tiilijätettä, keramiikkajätettä sekä pilaantumattomia maa-aineksia yhteensä enintään 49 900 tn/a sekä kattohuopajätet ja hiekoitushiekkaa yhteensä enintään 19 900 tn/a. Jätteiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät saavat olla enintään päätöstekstiin laaditun jätetaulukon mukaiset. Laitoksella voidaan myös ottaa vastaan ja käsitellä metsätähteitä. Laitosalueen rakenteissa voidaan hyödyntää betoni- ja tiilijätettä sekä ylijäämämaita erikseen määritellyllä tavalla. Alueella saa lisäksi käsitellä siellä edellisen toimijan jäljiltä olevat jätteet niitä koskevien erillisten määräysten mukaisesti. Näitä jätteitä ei lasketa vuosittaiseen vastaanottomäärään. (YSL 52 ja 58 §)
  2. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Vastaanotettava betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää haitta-aineita, kuten öljyä, PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä. Betoni- ja tiilijätettä ei saa tuoda työmailta, joilla mitä ilmeisimmin syntyy asbestijätettä eikä työmaalla ole tehty asbestikartoitusta. Mikäli laitokselle on tuotu tai vastaanotettavien jätteiden mukana on epäpuhtautena tullut muuta kuin luvassa sallittua jätettä tai haitallista ainetta (esim. asbestia, PVC-muovia, kyllästettyä puuta tai vaarallisia jätteitä), on nämä viipymättä toimitettava asianmukaisesti pakattuina laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon, tai palautettava jäte sen haltijalle. Alueella murskattavista betoni- ja tiilijätteistä tulee tehdä MARA-asetuksen (VNA 843/2017) mukaiset haitta-aineanalyysit vähintään 10 000 tn välein. Lisäksi vähintään 1000 tn suuruisista kertaeristä haitta-aineanalyysit on tehtävä ennakkoon. Kaikkien hyödynnettävien jätteiden ympäristökelpoisuus tulee olla varmistettuna viimeistään ennen niiden sijoittamista rakenteisiin tai luovuttamista hyötykäyttöön vastaanottajalle, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.  (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13, 15-17 ja 29 §, VNA 978/2021 19 §)
  3. Jätejakeet tulee pitää erillään toisistaan. Varastointi- ja käsittelyalueet tulee jakaa selkeästi eri toiminnoille, jätejakeille ja tuotteille. Jätteen syntyä tulee ehkäistä. Toiminnassa muodostuvat jätteet (esim. metalliromu, sekajäte, puu ja muut haitattomat epäpuhtautena tulevat jakeet) on kerättävä tarkoitukseen sopiviin astioihin, lavoille tms. Tiettyä jäte-erää saa varastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä tai enintään yhden vuoden ennen sen loppukäsittelyä. Jätteet on lajiteltava ja välivarastoinnin tai muun käsittelyn jälkeen toimitettava etusijajärjestyksen mukaisesti laitokseen tai paikkaan, jossa niiden vastaanotto ja/tai käsittely on hyväksytty. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 17 ja 29 §, VNA 978/2021, VNA 331/2013)
  4. Alueella edellisen toimijan jäljiltä olevat jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti. Aluetta tulee siivota viimeistään sitä mukaa, kun toimintaa laajennetaan kyseiseen alueen osaan. Maassa oleva metallisilppu ja muu roska tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä esim. magneetin avulla. Betonijätteiden käsittely, laadunvarmistus ja hyödyntäminen tulee tehdä samoilla periaatteilla kuin vastaanotettavan betonijätteen. Jätteensekaisista maa-aineksista tulee seuloa jätteet erilleen ja toimittaa ne luvalliselle vastaanottajalle. Seulottujen maa-ainesten pilaantuneisuus tulee tutkia VNA 214/2007 mukaisesti. Tulosten perusteella maa-aines voidaan hyödyntää itse tai tarvittaessa se on toimitettava muualle käsiteltäväksi. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 29 §, VNA 214/2007)
  5. Jätteiden vastaanottoa sekä tuotteiden kuormausta ja kuljetuksia saa tehdä klo 06-20 arkisin ma?pe sekä tarvittaessa viikonloppuisin. Murskaus, haketus sekä muut erityistä melua aiheuttavat työvaiheet on kuitenkin suoritettava klo 07-18 arkisin ma?pe sekä tarvittaessa viikonloppuisin. Murskausta ei saa tehdä arkipyhinä. Kattohuopajätteen käsittelyä saa tarvittaessa tehdä yöllä, jos se käsittelymenetelmän luonteen takia on välttämätöntä. Tarvittaessa kattohupajätteen käsittelyajoista voidaan määrätä erikseen toiminnan luonteen tarkennuttua. (YSL 7 ja 52 §)

Toiminta-alue ja jätemateriaalien hyödyntäminen sen rakenteissa

  1. Asiaton pääsy ja luvaton jätteen tuonti alueelle on estettävä. Mahdollinen aitaaminen on suoritettava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei jätemateriaaleja leviä laitosalueen ulkopuolelle. Alue on pidettävä suljettuna aukioloaikojen ulkopuolella. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista ja tarvittaessa toiminnanharjoittajan on huolehdittava lähiympäristön siivoamisesta. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 ja 73 §, NaapL 17 §)
  2. Hakijan tulee noudattaa KSS Verkko Oy:n lausunnossaan esittämiä ehtoja ja tarvittaessa olla yhteydessä suoraan verkkoyhtiöön sopiakseen alueen rakennustöistä tai muusta työskentelystä, joilla voi olla vaikutusta voimajohtoon, maakaapeliin tai muuhun sähköverkkoon. (YSL 52 §)
  3. Laitosalueen kenttärakenteisiin saa sijoittaa pysyvästi maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellisen määrän betoni- ja tiilijätettä. Rakennusvalvontaviranomainen määrittelee kentän korot ja luiskaukset toimenpideluvassa. Jätteen laatu on varmistettava MARA-asetuksen (VNA 843/2017) vaatimusten mukaisesti. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen ominaisuuksien on täytettävä MARA-asetuksen kenttään sijoitettavan peitetyn rakenteen vaatimukset lukuun ottamatta raekokoa, joka saa olla enintään 300 mm. Jätettä sisältävän kerroksen paksuus saa olla enintään 2 m ja se tulee peittää vähintään 150 mm luonnonkivikerroksella tai pinnoittaa asfaltilla. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13 §, VNA 843/2017)
  4. Suojavalleissa saa käyttää ainoastaan pilaantumattomia maa-aineksia, joiden haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä VNA 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Rakennusvalvontaviranomainen määrittelee vallin rakenteen ja sijoittamisen toimenpideluvassa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 214/2007)
  5. Mikäli alueella tehdään maansiirtotöitä, on kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitettava luvalliselle vastaanottajalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13 ja 29 §)

Polttoaineet, kemikaalit ja huoltotoimenpiteet sekä vaaralliset jätteet

  1. Polttoaineita ja muita kemikaaleja on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tankkauspaikka tulee sijoittaa päällystetylle alustalle, joka on viemäröity öljynerottimeen. Polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai se tulee sijoittaa suoja-altaaseen, joka on katettu tai sadevesien kertyminen siihen muulla tavoin estetty. Säiliössä on oltava ylitäytön- ja laponestin ja lukittava sulkuventtiili. Toiminnassa käytettävät kemikaalit on säilytettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa varastossa, suoja-altaassa tai reunakorotetussa tilassa. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Työkoneiden huollot tulee suorittaa pääsääntöisesti muualla kuin laitosalueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä huoltotoimenpiteitä, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)
  2. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää erillään muista jätteistä lukittavassa ja katetussa tilassa, omissa astioissaan tai pakkauksissaan, joissa on merkintä astian sisällöstä sekä varoitusmerkinnät. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee varastoida suoja-altaan päällä tai tiiviillä reunakorotetulla alustalla, joka on mitoitettu vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat, jotka mahdollisuuksien mukaan tulee laatia sähköisenä. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15-17, 121 ja 121a §, VNA 978/2021)

Päästöt maaperään ja vesistöön

  1. Päällystetyllä varastointi- ja tankkausalueella syntyvät sade-, hule- ja sulamisvedet on kerättävä hallitusti ja ulkopuolisten vesien sekoittuminen niihin on oltava estetty kaadoin. Päällysteen kuntoa on tarkkailtava ja halkeamat ja muut vauriot on korjattava välittömästi. Alueen hulevedet on johdettava hiekanerottimen ja I luokan öljynerottimen kautta ennen johtamista maastoon. Öljynerotuskaivo tulee varustaa täyttymishälyttimellä ja sen jälkeen tulee olla sulkuventtiilillä varustettu näytteenottokaivo. Öljynerottimen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja se tulee tyhjentää ja huoltaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)

Melu

  1. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa ylittää lähimmillä asuinalueilla päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB (LAeq). Laitoksen melupäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Meluvaikutusta tulee pyrkiä vähentämään esim. kaluston melusuojauksilla sekä toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla. Tarvittaessa laitoksen melulähteiden todelliset äänitehotasot ja melutaso lähimmillä asuinkiinteistöillä tulee selvittää mittauksilla valvontaviranomaisen erikseen hyväksymällä tavalla. (YSL 7 ja 52 §, VNp 993/1992)

Päästöt ilmaan

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Kattohuopajätteen lämpökäsittelystä asuinalueille aiheutuvaa hajuhaittaa tulee ehkäistä teknisillä toimilla (esim. kotelointi, kattaminen) sekä huomioimalla, että tuulensuunta on käsittelyn aikana asutuksesta poispäin. Pölyävien ainesten vapaa pudotuskorkeus mm. purkamisen ja lastauksen yhteydessä on pidettävä matalana. Työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapidosta on huolehdittava. Tarvittaessa kenttien, kulkuväylien, varastokasojen sekä murskauksen ja haketuksen aiheuttamaa pölyämistä on estettävä vedellä kastelemalla. (YSL 7 ja 52 §, JäteL 13 §, NaapL 17 §)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

  1. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitoksella on aina oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta, alkusammuttimia ja muuta torjuntakalustoa sekä näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Henkilöstön kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöllisesti. Toimintaa varten on puolen vuoden sisällä luvan voimaan tulosta laadittava pelastussuunnitelma, joka on hyväksytettävä pelastusviranomaisella. (YSL 7, 15-17 ja 52 §, JäteL 120 §)
  2. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14, 16-17, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

  1. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta toteutettava järjestelmällisesti niin, ettei siitä vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka vastaa sen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6-8, 15-17, 52 ja 62§, JäteL 12, 13 ja 122 §)
  2. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

  1. Laitosalueelta maastoon johdettavien vesien laatua on tarkkailtava. Näytteet on otettava ainakin murskepintaisten kenttäalueiden hulevesistä rummusta tai heti purkupisteen alapuolelta sekä päällystetyn alueen hulevesistä öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta. Näytteet tulee ottaa vuosittain ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä. Näytteestä tulee analysoida ainakin pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori sekä öljyhiilivedyt. Näytteenoton yhteydessä on määritettävä ojahavaintopaikan virtaama. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi puolen vuoden sisällä luvan voimaantulosta. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyttää asiantuntijaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66 §)
  2. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava ja siitä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

?        vastaanotetut jätteet/materiaalit: laatu, määrä, ajankohta, alkuperä

?        edelleen toimitetut jätteet/materiaalit ja toiminnassa syntyneet sekä alueelta siivotut jätteet: laatu, määrä, toimituspaikka ja -ajankohta, siirtoasiakirjat

?        alueella varastoituna olevien jätteiden/materiaalien laatu ja määrä kalenterivuoden lopussa

?        alueen rakenteissa hyödynnetyn betonijätteen, tiilijätteen sekä ylijäämämaa-aineksen laatu, määrä ja alkuperä

?        murskauksen ja haketuksen toiminta-ajat

?        tiedot ja todistukset öljynerotuskiavon tarkkailusta, tyhjennyksistä ja huolloista

?        toiminnan muutokset

?        ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

?        mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä toimintaa koskevat valitukset

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

Toiminnan muutos ja lopettaminen

  1. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)
  2. Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueella tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 52, 62 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Toiminta-alue on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten aluetta. Samalla teollisuusalueella on jo ennestään vastaavaa jätteenkäsittelytoimintaa.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1: Laitoksella käsiteltävät jätteet, niiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät sekä muut toiminnot ovat hakemuksen mukaiset. Metsätähteiden määrille ei ole tarpeen asettaa rajoituksia, koska ne ovat maa- ja metsätaloudessa syntyviä ympäristölle ja terveydelle haitattomia luonnonaineksia eikä niitä luokitella jätteiksi. Lupaan sisältyy myös edellisen toimijan alueelle jättämien jätteiden siivoaminen.

Määräys 2: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta vältetään mahdolliset ympäristövahingot ja toiminta pysyy luvan mukaisena. Laitokselle ei ole suunniteltu vaarallisten jätteiden varastointiin soveltuvia alueita tai rakenteita.

Määräys 3: Jakamalla alueet hakemuksessa esitetyllä tavalla eri toiminnoille ja jätejakeille estetään jätteiden sekoittuminen ja niiden hyötykäytön tai muun jatkokäsittelyn vaikeutuminen. Tämä myös pitää alueen siistinä ja helpottaa työskentelyä. Toiminnassa muodostuvia tavanomaisia jätejakeita voidaan kerätä toimitettavaksi kerralla jatkokäsittelyyn. Yksittäisen jäte-erän varastointiaika on tarpeen rajoittaa enintään kolmeen vuoteen, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jätevarastoja eikä sitä määritellä VNA 331/2013 mukaiseksi kaatopaikaksi. Jätettä saa luovuttaa eteenpäin ainoastaan paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jossa hyödyntäminen tehdään MARA-ilmoituksella.

Määräys 4: Hakija on ilmoittanut ottavansa vastuulleen alueelle edellisen toimijan jäljiltä jääneet jätteet ja näiden käsittelemiseksi on tarpeen antaa määräyksiä. Aluetta tulee siivota kohtuullisessa aikataulussa toiminnan edetessä.

Määräys 5: Toiminta-ajat ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Melu- ja viihtyisyyshaittojen rajoittamiseksi arkipyhät on kuitenkin rajattu toiminta-aikojen ulkopuolelle ja yöaikaan sallitaan ainoastaan kattohuopajätteen käsittelyä, mikäli se on aivan välttämätöntä. Kattohuopajätteen käsittelylaitteiston kuumentaminen vie aikaa ja toisinaan saattaa olla tarkoituksenmukaista, että käsittelyä pystytään tekemään kerralla katkeamattomana vuorokauden ympäri.

Määräyksellä 6 ehkäistään roskaantuminen ja muu epäsiisteys sekä mahdollinen ilkivalta, jonka seuraukset voivat olla hallitsemattomia.

Määräyksellä 7 on huomioitu KSS Verkko Oy:n lausunto.

Määräykset 8-9: Betoni- ja tiilijätteiden sekä ylijäämämaiden hyödyntämistarkoitus alueen kenttä- ja vallirakenteissa on varmistettu annetuilla määräyksillä. Varastokentän (yli 1000 m2) ja vallien tekemiseen tulee hakea MRL:n mukainen toimenpidelupa rakennusvalvonnasta. Ympäristölupamääräyksillä varmistetaan, että hyödynnettävissä jätejakeissa ei ole epäpuhtauksia ja niiden käsittely kokonaisuudessaan järjestetään asianmukaisesti eikä toiminnasta aiheudu haittoja. Betoni- ja tiilimurske on ominaisuuksiltaan MARA-asetuksen mukaista, lukuun ottamatta suurempaa raekokoa ja jätettä sisältävän kerroksen enimmäispaksuutta. Tällä ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Hakemuksen mukaisesti peittävä luonnonkivikerros tehdään asetuksen vaatimusta paksummaksi. Hakijan esittämää 4 m jätekerrospaksuutta ei hyväksytä, koska kentän kantavuuden saavuttamiseksi riittää noin 1,5 m kerrospaksuus, mikä on määritelty MARA-asetuksessa. Lisäksi oikeuskäytännön mukaan on tulkittu, että jätteen käyttäminen tarpeettoman paksuna kerroksena viittaa loppukäsittelyyn eikä hyödyntämiseen. Loppukäsittelystä voitaisiin katsoa olevan kyse myös silloin, jos rakentaminen kestää poikkeuksellisen kauan. Hakija on jo aiemman kenttäalueen rakentamisen osalta todennut, että hyödynnettävää jätemateriaalia ei ole ollut saatavilla riittävästi ja kentän rakentaminen viivästyy. Näin tulisi ehkä olemaan myös uuden laajennusalueen kohdalla, jolle rakentamisaikatauluksi on jo nyt esitetty merkittävän pitkä aika (7 vuotta). Jätteen käyttö maarakentamisessa on jätteen hyödyntämistä myös silloin, jos jäte aidosti korvaa luonnonmateriaalia eli rakenne tehtäisiin joka tapauksessa luonnonmateriaaleista, jos jätettä ei olisi saatavilla. Hakija on ilmoittanut, että kenttiä ei ole taloudellisesti mahdollista rakentaa neitseellisistä materiaaleista, mikä viittaa siihen, että kentille ei ole välttämätöntä tarvetta. Nyt asetetuilla määräyksillä palakoosta ja kerrospaksuudesta voidaan katsoa, että jätteen hyödyntämisen tunnusmerkit vielä täyttyvät.

Määräys 10: ELY-keskus on aiemman ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä tehnyt maaperän puhdistamistarpeesta arvion, jonka mukaan alueen maamassat voidaan jättää paikoilleen ja kenttärakenteet tehdä tämän päälle. Jos maaperää kuitenkin on tarvetta kaivaa esim. kenttien rakentamisen yhteydessä, on pilaantunut maa-aines toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

Määräykset 11-13 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Tankkaus- ja huoltojärjestelyt on esitetty hakemuksessa, mutta määräyksellä 11 on huomioitu myös mahdolliset akuutit korjaustilanteet. Päällystetyllä varasto- ja tankkausalueella muodostuvat hulevedet voivat sisältää epäpuhtauksia, joten ne on johdettava hallitusti ja öljynerottimen kunnossapidosta on huolehdittava.

Määräys 14: Laitoksen toiminnasta lähimmille asuinalueille aiheutuvan melun raja-arvoiksi on määritelty VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyisyyshaittaa, mutta meluvaikutukset on pyrittävä minimoimaan ja esim. valitustapauksissa on varauduttava tekemään tarkempia selvityksiä mittauksin.

Määräys 15 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia pöly- tai muita päästöjä ilmaan tai haittaa lähinaapureille.

Määräykset 16-17: Poikkeustilanteissa ympäristö- ja terveysvahingot on rajattava mahdollisimman pieniksi. Suojarakenteet ja varotoimet eivät poista velvollisuutta kerätä pienetkin vuodot heti talteen. Häiriötilanteista on ilmoitettava, jotta mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä toimenpiteet niiden estämiseksi ja torjumiseksi voidaan määritellä. Myös tiedonkulku viranomaisille on varmistettava tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarana aiheutua haittaa.

Määräykset 18-19: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisten tiedonsaannin valvontaa varten. Laitoksen kaikessa toiminnassa on toimittava ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti sekä pyrittävä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräys 20: Hulevesien tarkkailu on katsottu tarpeelliseksi, sillä toiminta saattaa aiheuttaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja betonin käyttö voi muuttaa vesien pH-arvoa. Öljyhiilivetyjen pitoisuuksia on syytä seurata, jotta voidaan varmistua, ettei kenttäalueilta tai työkoneista tule päästöjä ympäristöön. Myös alueen muilla jätetoimijoilla on hulevesien tarkkailuvelvoite.

Määräys 21: Valvonnallisista syistä yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain, mutta jätteen käsittelytoiminnan kirjanpidossa on kuuden vuoden ajan säilytettävä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotta ne ovat tarvittaessa saatavilla.

Määräykset 22-23: Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm., ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

KSS Verkko Oy:n lausunto on huomioitu lupamääräyksessä 7 ja terveydensuojelun lausunto lupamääräyksessä 15. Muistutuksessa esiin tuodut seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

  Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

Korvattavat päätökset

Tämä lupa korvaa aiemman Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan antaman ympäristöluvan, päätös § 87, 9.10.2019 (7324/11.00.01/2019).

Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

  Kohta 7. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 § 50 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

Lupahakemuksen käsittelymaksu

  Taksan 3 §:n mukaiset käsittelymaksut ovat seuraavat:

Pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, 3 150 €

Muu jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely, 3 150 €

Taksan 5.3 kohdan mukaisesti "toiminnan olennainen muuttamisen käsittelymaksu voidaan määrätä enintään 50 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi. Käsittelyn vaatimaan työmäärään perustuen maksu määrätään 30 % pienemmäksi.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 0,7 x 2 x 3150 € = 4 410 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Hakija on esittänyt jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi 108 800 € (alv 0 %) perustuen ylijäämämaiden, betoni- ja tiilijätteen, keramiikkajätteen, kattohuopajätteen sekä hiekoitushiekan suurimpiin kertavarastointimääriin.

Taulukko 2. Jätevakuuden muodostuminen  

Jätejae

Käsittelyhinta, €/tn

Kertavarastointimäärä, tn

Vakuus, €

Ylijäämämaat

2

7 900

15 800

Betoni- ja tiilijäte

2

15 000

30 000

Keramiikkajäte

2

1 500

3 000

Kattohuopajäte

10

5 000

50 000

Hiekoitushiekka

2

5 000

10 000

Jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi määrätään 108 800 € (alv 0 %). Vakuussumma perustuu hakijan esittämään laskelmaan ja on riittävä huomioiden toimintapaikka, käsiteltävän jätteen määrä ja laatu sekä jätteen mahdollisesta käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutosten tai muiden seikkojen vuoksi.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 59-61 §)

Kohta 8. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

KSS Verkko Oy

Muistuttaja

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Marleena Kuitikka, puh. 020?615 8016,

marleena.kuitikka(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää myöntää Terra Kierrätys Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan rakennus- ja purkujätteen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen vastaanotto- ja kierrätystoiminnalle kiinteistöillä 286-401-18-13, 286-401-5-164 ja 286-401-45-3-0-3 esityksen mukaisesti.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________