Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 28.06.2022/Pykälä 170

Tekninen lautakunta 28.06.2022 § 170

Valmistelija: kaupungininsinööri Anne Ahtiainen, puh. 020 615 8574, anne.ahtiainen(at)kouvola.fi

Kuusankosken Rantapuistossa, Kuusaan sillan ja Kaaritien välillä on neljä betonista suurjännitepylvästä (pylväät numerot 7-10). Pylväät on rakennettu 1948 ja ne olivat voimalinjakäytössä noin 30 vuotta. Vuodesta 1980 lähtien pylväät ovat seisseet paikallaan omineen, ilman voimajohtoja.

Pylväiden sijainti on esitetty kartalla oheismateriaalina.

Voimajohtopylväät (aikoinaan nrot 7-16) ovat tulleet kaupungin omistukseen vuonna 2010 UPM Kymmene Oyj:n kanssa tehdyn sopimuksen seurauksena. Sopimuksen mukaan siirrosta maksettava korvaus perustuu pylväiden purkukustannusarvioon eli pylväät on luovutettu purkukuntoisena. Ja tämän johdosta niille ei ole tehty vuosien saatossa peruskorjaustoimenpiteitä.

Pylväille on tehty useita kuntotutkimuksia vuosien saatossa. Pylväälle nro 8 on tehty kuntotutkimus vuonna 2013 ja korjaussuunnitelma vuonna 2018. Pylväille nro 7, 9 ja 10 tehtiin kuntotutkimus laboratoriokokeineen kevään ja kesän 2019 aikana. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää betonirakenteiden kunnot, pylväisiin liittyvien rakenteiden ja laitteiden kunto sekä se, että voidaanko em. kolmelle muulle pylväälle soveltaa pylväälle nro 8 laadittua korjaussuunnitelmaa. Kuntotutkimusraportit pylväästä nro 9 ja pylvään nro 8 korjaussuunnitelma on esitetty oheismateriaalina.

Pylvään nro 9 alueelle on hyväksytty asemakaavan muutos teknisessä lautakunnassa 14.12.2021 § 264. Pylväällä ei ollut aiemmin suojelumerkintää eikä sitä tehty uuteen kaavaankaan. Rakennelmaan kohdistuvien monien vaurioiden ja puutteiden takia pylväälle esitetään nyt haettavaksi purkamislupaa.

Pylväät on katsottu olevan teknisen lautakunnan hallinnassa, koska ne sijoittuvat yleisille alueille. Tekninen lautakunta on siten purkamisluvan hakijana; kunnallisen päätöksen purkamisesta tekee teknisen lautakunnan lupajaosto tai sen alainen viranhaltija.

Pylväs nro 9 ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (RKY) Kymintehtaan teollisuusympäristö rajauksen sisäpuolella. Myöskään maakunnallisissa kulttuuriympäristön inventoinneissa pylväitä ei ole nostettu arvokkaiksi kohteiksi.

Pylväiden teknisen toteutuksen on katsottu olevan valtakunnallisessa mittakaavassa ainutlaatuinen. Pylvästä nro 9 ei kuitenkaan voida korjata niin, ettei se muuttaisi pylvään ulkonäköä ja alkuperäisyyttä, koska raudoitusten määrät pylväissä eivät vastaa nykyisten mitoitusmenetelmien mukaisia vaadittavia arvoja (74 % vaaditusta). Tehdyn alustavan korjaussuunnitelman mukaan pylväiden etu- ja takapintaa olisi tarpeen vahvistaa teräslevyin sekä pylväiden juuria manttelivaluin. Lisäksi perustukset tulisi vahvistaa anturan levityksin sekä teräspaaluin. 

Kuntotutkimuksen (2019) mukaan pylväässä nro 9 havaittiin muutamia halkeamia pylvään eri kohdissa. Suurin halkeama oli pilariosan keskikohdalla usean metrin mittainen pystyhalkeama. Halkeaman kohdalla on samansuuntainen betoniteräs. Halkeama lienee, ainakin osin, aiheutunut korroosion käynnistymisestä betoniteräksessä. Raudoituksen betonipeitteissä oli alituksia nykyisiin vaatimuksiin verrattuna lähes kaikkialla, mikä on tyypillistä tämän ikäiselle rakenteelle. 

Lisäksi pylvään betonit eivät ole kuntotutkimuksen mukaan huokosrakenteen perusteella pakkasenkestäviä kosteusrasituksessa.

Kuntotutkimuksissa ei selvitetty pylvään 9 perustamistapaa (maanvarainen tai paalutettu).

Kouvolan kaupunki/tekninen lautakunta perustelee alueen haltijan ominaisuudessa pylvään nro 9 purkamista vedoten jo asemakaavan sisältövaatimuksissakin todettuun MRL:n 54 § 2 momentissa vaadittuun turvallisen elinympäristön velvoitteeseen.

Pelkästään pylvään nro 9 kunnostaminen maksaa arvioiden mukaan noin 82 000 euroa. Korjauskustannukset eivät ole purkamisluvan peruste. Kuitenkin kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa em. summan käyttäminen purkukuntoisena vastaanotetun rakenteen korjaamiseen näyttäytyy kohtuuttomana. Kuitenkin on huomioitava, että jos pylväs jätetään, siihen on tulevina vuosina sidottava varoja myös säännönmukaiseen seurantaan sekä kunnossapitoon.

Pylvään nro 9 kunnostamista vaikeuttaa ja kunnostuksen kokonaiskustannuksia lisää myös sen sijainti rannan ja puistoväylän välisessä rantatörmässä. Kunnostusta varten pylväälle pitää tehdä työmaatie, koska pylväs sijaitsee selvästi puistoväylää alempana, vaikka puistoväylän korkeusasemaa on laskettu metrin verran olemassa olleeseen maanpinnan tasoon verrattuna. Puistoväylä on liian kaukana mm. henkilönosturille ja siltä ei ylety kurkottamaan pylväälle. Koska puistoväylän kantava saven kuivakuorikerros on "puhkaistu" kyseisessä kohdassa maanleikkaustöitä tehdessä, on se raskaalle kalustolle liian epävakaa.

Kun huomioidaan myöhemmät ylläpitokorjaukset ja yleistarkastukset (viiden vuoden välein), tien tulisi olla käytännössä pysyvä. Tien pitää olla riittävän loiva ja pitää kestää raskaampaa kalustoa - mm. nosturia ja paalukonetta. Pelkästään työmaatien rakentaminen lisää kustannuksia arviolta noin 15 000 euroa, jolloin pylvään nro 9 kunnostaminen vaatisi kaupungilta noin 100 000 euron investointimäärärahan. (Purkaminen maksaa arviolta noin 22 000 euroa / pylväs)

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 § mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Kouvolan kaupunki / tekninen lautakunta katsoo, ettei pylvään nro 9 purkaminen haittaa kaavoituksen toteutumista, koska pylvästä ei ole suojeltu kaavalla ja kaavassa pylväs sijaitsee puistoalueella. Tähän puistoalueeseen viitaten, pylvään purkaminen ei merkitse myöskään rakennettuun ympäristöön sisältyvien em. pykälässä mainittujen arvojen hävittämistä, koska 27,2 metrinen pylväs ei tee puistoalueesta turvallista, kuten taas MRL 85 § ja 167 § 2 momentti edellyttävät.

= = =

Kouvolan kaupunki teki aiemmin keväällä 2022 webropol-kyselyn asukkaille, jossa sai antaa mielipiteen pylväiden kohtalosta. Pylvään 9 osalta pieni enemmistö oli purkamisen kannalla. Raportti vastauksista on oheismateriaalina.

Pylväiden nro 8 ja 10 kohtalo käsitellään omina asiakohtinaan.

Pylvään nro 7 purkamislupa on lainvoimainen.

Lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Tylli, puh. 020 615 8570, hannu.tylli(at)kouvola.fi.

Teknisen johtajan ehdotus:

Tekninen lautakunta päättää hakea pylväälle nro 9 purkamislupaa edellä selostetuin perustein.

Tekninen lautakunta päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa ja se on nähtävillä yleisessä tietoverkossa 29.6.2022 lukien.

Asian käsittely:

Raimo Laine teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen:

Betonipylväät nrot 9 ja 10 säilytetään.

Mia Ylä-Outinen kannatti Raimo Laineen ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys. Ne, jotka kannattavat teknisen johtajan ehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Raimo Laineen ehdotusta äänestävät "ei".

Äänestysjärjestys hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys.

Puheenjohtaja totesi, että "jaa" -ääniä annettiin 9 kpl ja "ei" -ääniä annettiin 2 kpl. Kaksi jäsentä oli poissa. Teknisen johtajan ehdotus tuli kokouksen päätökseksi.

Teknisen lautakunnan päätös:

Tekninen lautakunta hakee pylväälle nro 9 purkamislupaa selostusosassa esitetyin perustein.

Tekninen lautakunta tarkasti pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa ja se on nähtävillä yleisessä tietoverkossa 29.6.2022 lukien.

Raimo Laine ja Mia Ylä-Outinen ilmoittivat eriävän mielipiteensä.

____________