Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 03.05.2022/Pykälä 101

Tekninen lautakunta 03.05.2022 § 101

Valmistelija: yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen, puh. 020 615 7169, marko.luukkonen(at)kouvola.fi

Väyläviraston lausuntopyyntö:

Väylävirasto pyytää 2.5.2022 mennessä lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2023-2030. Lausuntopyyntö ja aineisto löytyy hyperlinkistä: Lausunto - Lausuntopalvelu (siirrä kursori sinisen tekstin päälle + paina hiiren oikea näppäin pohjaan + valitse valikosta avaa hyperlinkki).

Vuosittain julkaistava ensimmäinen investointiohjelma 2022-2029 valmistui joulukuussa 2021. Väylävirasto pyytää avoimella lausuntopyynnöllä vuosittain päivitettävästä investointiohjelmasta lausuntoja, jonka kautta erilaiset vaikutukset ja tieto tulee näkyväksi.

Investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12 -suunnitelman) toimeenpanoa. Investointiohjelma laaditaan Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden, kriteerien ja painotusten mukaiseksi. Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. valtion talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.

Liikenne 12 -suunnitelma määrittelee investointiohjelman taloudellisen kehyksen. Väyläverkon investointiohjelma sisältää investointihankkeet, jotka esitetään rahoitettavaksi kehittämismomentilta (kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita tai hankekokonaisuuksia, esim. sillat). Investointiohjelma sisältää myös sellaisia EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita, joiden valtion osuus esitetään rahoitettavaksi kehittämismomentilta. Investointiohjelmaan sisältyy myös osa perusväylänpidon rahoituksella toteutettavista hankkeista (parantamishankkeet). Hankeyhtiöiden kautta rahoitettavat ja jo päätetyt kehittämishankkeet, Digirata sekä merkittävin osa perusväylänpidon momentilta rahoitettavista toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan. Lopuksi ohjelmassa on oma osionsa ohjelman toteutuksen seurannalle.

Väylävirasto pyytää lausunnonantajia tarkastelemaan investointiohjelman luonnosta erityisesti seuraavien kysymysten kautta:

1. Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?
2. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
3. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
4. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
5. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Väylävirasto pyytää toimittamaan lausunnot 2.5.2022 mennessä lausuntopalvelun kautta, www.lausuntopalvelu.fi.

Kouvolan kaupunki lausui nykymuotoisesta valtion väyläverkon investointiohjelmasta ensimmäisen kerran vuonna 2021 (Tekninen lautakunta 03.05.2022 § 101

Lausuntopyynnön kohteena oleva asiakokonaisuus kytkeytyy kaupungin kehittämiseen, maankäytön suunnitteluun, infra-investointeihin ja niiden toteuttamiseen. Tämän lausunto on valmisteltu yhteistyönä Kouvolan kaupungin konsernihallinnossa ja teknisessä toimessa.

Kouvolan kaupungin lausunto väyläverkon investointiohjelmaluonnoksesta 2023-2030:

Kouvolan kaupunki on tutustunut investointiohjelmaluonnokseen sekä siitä esitettyihin lausuntopyynnön ohessa olleisiin kysymyksiin ja lausuu seuraavaa:

1)      Investointiohjelman laadinnan valmisteluperiaatteet ja lähtökohdat

Investointiohjelman valmisteluperiaatteet on lausuntoasiakirjoissa kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi. Käytännössä ohjelmassa on kyse tarjolla olevien investointikohteiden valinnasta tai valitsematta jättämisestä. Investointiohjelmassa 2023-2030 on kuvattu ohjelmaan sisältyvät hankkeet ja jonkin verran myös ohjelman ulkopuolelle jääneitä hankkeita. Nyt lausunnolla olevaan Investointiohjelmaluonnokseen valittujen ja merkittävimpien listan ulkopuolelle jääneiden kohteiden rinnakkainen esilletuonti luo mahdollisuuksia investointiohjelman yleisluonteiselle arvioinnille ja kohdevertailulle. Erityisesti vaikutusten arviointiin on investointiohjelman perusteluissa kiinnitetty huomiota. 

Tilannekuvajärjestelmän rinnalle ohjelman laadintaan voisi jatkossa ottaa mukaan myös aluetaloudellisia arviointinäkökulmia lähinnä teknisten väestöä, väestökehitystä, työpaikkoja, liikennemääriä, verkon kuntoa yms. kuvaavien tilannekuvatietojen ohella. Väyläverkon investoinnit kytkeytyvät osaltaan aluetalouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Väyläinvestoinnit ovat tärkeitä tai välttämättömiä elinkeinoelämän kehittämisinvestoinneille. Mikäli väyläinvestointi lykkääntyy, ei elinkeinoelämän investointejakaan välttämättä voi tehdä. Usein väyläverkon kynnysinvestointi poikii toteuduttuaan monin verroin enemmän yksityisen sektorin investointeja. Aluetaloudellinen näkökulmaa on raportissa kyllä sivuttu, mutta kyseinen näkökulma olisi syytä tulevaisuudessa ottaa mukaan vahvemmin investointikohteiden arviointiin ja valintaan.

2)      Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet ja muuttunut toimintaympäristö 

Investointiraportin hankelistalla olevat kohteet 2022-2029 siirtyvät sellaisenaan tänä vuonna päivitettävään ohjelmaan vuonna 2021 päätetystä investointiohjelmasta. Tuolloin kohteiden valinnassa pyrittiin mahdollisimman kattavasti vastaamaan ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin. Kuluneen vuoden aikana ei luonnollisesti ole ehtinyt tapahtua merkittäviä muutoksia tavoite- ja toimintaympäristötasolla, joten ohjelmaa on tarkennettu ja iteroitu tarvittavilta osin ja sitä on täydennetty vuoden 2030 tiedoilla.

Edellisen investointiohjelman laadinnan yhteydessä Kouvolan kaupunki kiinnitti huomiota Liikenne 12 ohjelman tavoitteiden ja sen rahoituksen epäsuhtaan. Tilanne ei ole kehittynyt kuluneen vuoden aikana parempaan suuntaan, vaan päinvastoin. Julkisuudessa esillä olevien tietojen perusteella liikenneverkon rahoitus olisi jopa entisestään pienenemässä. Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteuttamisen kannalta suurin haaste liittyykin sen rahoituksen vähäisyyteen ja osin myös epävarmuuteen. Mikäli rahoitukseen ei saada tasokorotusta, on ohjelman tavoitteiden toteuttaminen mahdotonta. Tarpeellisia investointikohteita ei saada nykyrahoituksella toteutusohjelmiin riittävän nopeasti tai ne jäävät odottamaan investointipäätöstä hamaan tulevaisuuteen.

Investointiraportissa on otettu kantaa muuttuvaan toimintaympäristöön mm. seuraavasti: "Nopeat muutokset kuljetuskapasiteetin tarpeissa mm. merkittävästi vähentynyt transito-liikenne aiheuttaa hankkeiden uudelleen arviointia tapauskohtaisesti ennen investointiohjelman 2023-30 julkaisua." Hankkeita on kieltämättä syytä arvioida ja päivittää hankearvioita tarpeen tullen, mutta samalla tiedostaa se seikka, että väyläverkon tarpeet ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa trendinomaisia ja investoinnit ovat suuria, pitkäikäisiä ja pitkävaikutteisia. Toimintaympäristössä nopeastikin tapahtuvat hetkelliset tai aikajänteeltään tuntemattomat muutokset ei tulisi ohjata liikaa yhteiskuntataloudellisesti pitkäjänteisten ja tärkeiden hankkeiden arviointia. Hankkeita tulee arvioida pidemmällä aikajänteellä ja osana laajempaa syy-seuraussuhteiden muodostamaa kokonaisuutta.

Nopeasta ja osin yllättävästäkin muutoksesta voidaan mainita akuuttina esimerkkinä Venäjän liikenne. Venäjän ja EU:n (mm. Suomen) välisten kaupallisten pakotteiden johdosta idänliikenteen toimintaympäristö on muuttunut aivan viimekuukausina merkittävästi. Toimintaympäristön nykytilanne ei täten kaikilta osin vastaa enää investointiohjelman päivityksen lähtökohtana ollutta tilannekuvaa. Venäjän liikenneteen määrä on vähentynyt tai jopa pysähtynyt ennalta arvaamattomaksi ajaksi. Liikenne kuitenkin palautunee vuosikymmenten aikaperspektiivillä ennemmin tai myöhemmin suuruusluokkatasolla aikaisempaa vastaavalle tai jollekin muulle tasolle ja kehitysuralle. Muutos ei ole liikenneverkolla lyhyellä tähtäimellä pelkästään suoraviivaisesti negatiivinen tai positiivinen, vaan itärajan ylittävän liikenteen vähentymisen ohella liikennevirrat etsivät nyt myös uusia reittejä Suomen väyläverkossa. Mm. Saimaan kanavan kautta aikaisemmin maailmalle ja maailmalta kuljetettu tavaravirta etsii osaltaan Itä-Suomessa uudet kuljetusmuodot ja reittinsä mm. Kaakkois-Suomen satamiin. Aikaisemmin kanavan kautta operoitujen massakuljetusten siirtyminen kumipyörille tai rataverkolle voi aiheuttaa yllättäviä haasteita Suomen väyläverkolle ja kuljetuskapasiteetille. Vaikka toimintaympäristö on Venäjän suunnan osalta muuttunut, itäisen Suomen väyläverkon kehittäminen on jopa tärkeämpää, kuin ennen Venäjän liikenteen ongelmia. Vaikka raja on kiinni, ei se poista väyläverkon kehittämistarpeita koko itäisen Suomen alueella, vaan päinvastoin korostaa Suomen sisäisen väyläverkon tärkeyttä tilanteessa, jossa rajat ylittävä liikenneverkko on mm. tavarakuljetuksilta poissa käytöstä.

3)      Investointiohjelman perustelut ja vaikutusten arvioinnin tasapuolisuus ja selkeys

Investointiohjelmassa on kuvattu ja perusteltu lyhyesti ja selkeästi hankekoreihin valitut kohteet. Arviointia ei ole raportissa avattu niin syvällisesti ja kattavasti, jotta olisi mahdollista erityisesti arvioida kohteiden valinnan tasapuolisuutta. Yleisesti ottaen käytetyt arviointikriteerit ovat kuitenkin tasapuoliset ja selkeät.

4)      Investointiohjelman arviointi Kouvolan seudun näkökulmasta ja uudet kohde-esitykset

Valtion väyläverkon investoinnit ovat viime vuosikymmeninä kiertäneet Kouvolan seudun valitettavan kaukaa. Tulevina vuosikymmeninä Kouvolan seudun kehittyminen edellyttää aikaisempaa suurempaa panostusta mm. alueen liikenneverkkoon. Toimivan liikenneverkon merkitys on ensiarvoinen Kouvolalle, mutta myös muulle itäiselle ja keskiselle Suomelle, koska Kouvolan kautta kulkee mm. merkittävä osa Suomen ulkomaan viennistä. Alueen liikenneverkon toimivuudella on varsinaista kaupunkiseutua suurempi merkitys.

Investointiohjelmassa on mm. päätieverkon ja muun tieverkon kehittämishankkeet jaettu kohdekohtaisine rahoituskehyksineen hankekoreihin. Vastaavasti on listattu vuosille 2023-2030 myös ehdolle tulevat perustienpidon parantamishankkeet. Samalla metodilla ja omilla rahoituskehyksillään on arvotettu vesiväyläverkon ja rataverkon investointiohjelmaan ehdotettavat hankkeet sekä suurempien kaupunkiseutujen MAL-rahoituksen piirissä olevat hankkeet.

Tieverkko

Kouvolan ja Kymenlaakson osalta hankelistalla on viime vuoden tapaan Kouvolan kaupungille ja laajemmin Kymenlaaksolle tärkeä Vt15:n parantaminen välillä Kouvola-Kotka. Kyseisen investointihankkeen vaikuttavuudesta, merkityksestä ja tarpeesta ei ole epäilyksiä. Vt15 osalta investointiohjelma antaa positiivisen näkymän tulevaisuuteen. Vt15 hanke on Kymenlaakson hyvinvointialueen ja siihen liittyvien palveluverkkomuutoksienkin takia seutukunnalle erittäin tärkeä. Vt15 Kouvola-Kotka välillä tulee olla kokonaisuudessaan hankelistalla. Kouvolan ja Kotkan väliä liikennöi valtakunnallisesti suurin määrä hälytysajoneuvoja (ambulansseja) ja sotepalveluihin liittyvää taksiliikennettä. Vt15:n parantaminen on liikennemäärien kuin turvallisuuden sekä pelastus- että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tavoitettavuuden kannalta kriittinen.

Valtatie 6 Korian kohta (Hevossuo-Nappa) on hankekorin 1A kohteena viime vuoden tapaan. Kyseinen väli on jäänyt vuosikymmeniä sitten Vt6:n parantamisen yhteydessä toteuttamatta. Kyseinen väli on investointiraportin mukaan turvaton ja laatutasoltaan muusta verkosta poikkeava yhteysväli.

Sen sijaan Vt6:lla edellisestä Hevosoja-Nappa yhteysväliä hieman idempänä sijaitseva Kouvolan kohta (yhteysväli Keltti-Tanttari) on jäänyt vielä ohjelmassa nimettynä kohteena varsinaisen ohjelman ulkopuolelle. Todettakoon, että kyseisellä tiejaksolla sijaitseva Keltin silta tulee elinkaarensa päähän jo kuluvan suunnitelmakauden aikana ennen vuotta 2030. Vt6:n päätieverkkoa on mm. Vt6:lla parannettu etelässä ja idässä, mutta Kouvolan kohta Vt6:lla on jäänyt 60-70-lukulaiseen tilaan. Kyseisellä yhteysvälillä kytkeytyvät toisiinsa merkittävät tavara- ja henkilöautoliikenteen väylät Vt15, Vt6 ja Vt12 sekä Kouvolan kaupungin liikenneverkko ja kaupungin maankäyttö. Kouvolan kaupungin päätieverkkoon kytkeytyvät maankäyttöratkaisut ja niiden toteutuminen edellyttää päätieverkon toteuttamista yleissuunnitelmissa ja yleiskaavoissa esitetyn tavoitetilan mukaisesti. Tällä hetkellä Kouvolassa toteutetaan mm. infrainvestointia, jossa päätieverkon ja -rataverkon solmuun rakennetaan rata- ja tieliikenteen kuljetuksia yhdistävää logistiikkakeskusta. Vt6:n parantaminen ja siihen liittyvät liittymäjärjestelyt ovat lähivuosikymmenillä yksi alueen logistiikkatoimintojen kehittymisen elinehdoista. Vt6:n Kouvolan kohta olisi syytä sisällyttää investointiohjelmaan.

Selkeä puute ohjelmassa on myös se, että Etelä-Suomen poikittaisliikenteen kannalta tärkeä Vt12 välillä Lahti-Kouvola puuttuu lausunnolla olevalta investointilistalta. Nykyisellään Vt12 ei palvele riittävällä tavalla Lahden ja Kouvolan seutujen välistä ja pitkämatkaista itä-länsi suuntaista liikennettä eteläisessä Suomessa. Kyseisen puutteen korjaaminen yhdessä Vt15 investoinnin kanssa parantaisi laajasti Etelä- ja Kaakkois-Suomen liikenneverkon toimivuutta. Tällöin myös investointien kokonaistoimivuus olisi nyt esitettyä investointikohdelistausta parempi. Kummatkin em. kohteet ovat Kaakkois-Suomen liikennestrategian mukaisia liikenneverkon kehittämiskohteita. Kouvolan kaupunki esittää Vt12:ta Lahti-Kouvola väliä mukaan nyt laadittavalle investointilistalle.

Ratahankkeet

Itäratahanke on itäisen Suomen kehittämisen kannalta tärkeä ratainvestointihanke. Se ja muut Suomen isot ratahankkeet on irrotettu omiksi hankkeiksi irralleen lausunnolla olevasta investointiohjelmasta. Pienempiä ratahankkeita investointiohjelmaan on otettu mukaan. Kouvolan kaupungin näkökulmasta katsottuna rataverkon kehittämishankkeita sijoittuu itäiseen Suomeen kiitettävästi Savon ja Karjalan rataverkolle sekä Luumäki - Vainikkala välille. Yksiraiteisen osuuksien ratakapasiteettia tulisi kasvattaa mm. lisääntyvän tavarajunamäärän vuoksi, jotta henkilöjunaliikenteen toiminta ei vaikeudu nykytilanteesta. Toivomme näiltä osin palvelutason parantamisena pistemäisiä parantamiskohteita, esimerkiksi kohtaamispaikkojen lisäämistä ja turvalaiteverkon tihentämistä.

Seuraava rataverkon kehittämiskohde olisi syytä edelleen jatkossa huomioida: Kouvolassa keskustaan rajautuvalla alueella sijaitsee yksi Suomen tärkeimmistä päärataverkon solmuista laajoine ratapiha-alueineen. Kyseisen alueen liikenteen jouhevuutta ja turvallisuutta palvelevat investoinnit palvelisivat koko Suomen liikennejärjestelmän toimivuutta ja toimintavarmuutta. Myös asemanseutujen kehittäminen edellyttäisi investointeja ratapihojen sammutusjärjestelmiin ja turvallisuuteen. Kaikilta osin Kouvolan ratapihan järjestelyt eivät vastaa rataverkolta nyt ja tulevaisuudessa vaadittavaa palvelutasoa. Kouvolan järjestelyratapiha-alueen liikennettä ja turvallisuutta parantavat investoinnit tulisi jatkossa ottaa mukaan investointiohjelmaan.

5)      Investointiohjelman laatimisen prosessi, sen päivittäminen ja seuranta

Investointiohjelman laatimisen prosessista ohjelman päivittämisestä ja seuranasta ei ole yleisesti ottaen huomautettavaa. Prosessia on kuitenkin syytä koko laajuudessaan edelleen kehittää. Suurin haaste investointiohjelman päivittämisen valmisteluprosessiin osallistumisessa kuntatasolla on investointiohjelman lausuntomenettelylle annettava lyhyt aika. Kunnissa tärkeimmät lausunnot valmistellaan lautakuntien tai kunnanhallituksen kautta. Kokousaikataulun ja kuukauden mittaisen lausuntoaikataulun yhteensovittaminen on haasteellista tai joskus jopa mahdotonta. Erityisesti juhlapyhien ja lomakauden yhteyteen ajoittuva lausuntomenettely ei mahdollista riittävän laajaa sisäistä keskustelua kunnissa ennen lausunnon valmistelua päättäjien käsittelyyn.

6)      Muuta (yhteenveto)

Yleisesti ottaen investointiohjelman periaatteet ja linjaukset ovat ymmärrettäviä ja loogisia. Ohjelmaan on valittu hyviä kohteita, mutta tarpeellisia on jäänyt myös investointilistan ulkopuolelle. Liikenne 12-ohjelman tavoitteiden ja tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävän investointiohjelman välillä vallitsee rahoituksellinen epäsuhta. Nykyisellä tai näköpiirissä olevalla rahoituksella ei tulla saavuttamaan Liikenne 12-ohjelman tavoitteita. On valitettavaa, että investointiohjelma ei ole ainakaan sen alkumetreillä saavuttanut sellaista painoarvoa, että ohjelman rahoitustaso säilyisi suunnitelman tasolla. Tähän epäkohtaan odotetaan pitkäjänteisyyttä. Riittävällä investointirahoituksella investoinnit voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Lausunto on syötetty lausunnon antamiselle annetun aikarajan 2.5.2022 puitteissa sähköiseen lausuntojärjestelmään. Mikäli lausuntoon tehdään kokouksessa muutoksia, toimitetaan muutettu lausunto kirjallisesti sähköisesti jätetyn lausunnon täydennyksenä lausuntoa pyytäneelle viranomaiselle.

Lausuntopyyntö, investointiohjelma-asiakirjat ovat liitteenä.

Lisätietoja: kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, puh. 020 615 1287, petteri.portaankorva(at)kouvola.fi, tekninen johtaja Hannu Tylli, puh. 020 615 8570, hannu.tylli(at)kouvola.fi, yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen, puh. 020 615 7169, marko.luukkonen(at)kouvola.fi

Teknisen johtajan ehdotus:

Tekninen lautakunta päättää antaa edellä esittelytekstissä kuvatun lausunnon luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2023-2030.

Teknisen lautakunnan päätös:

Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

Petteri Portaankorva poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn päätyttyä.

____________