Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 09.05.2022/Pykälä 142

Kaupunginhallitus 09.05.2022 § 142

Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(at)kouvola.fi

Hakemus

Kymijoen Hoiva ry pyytää, että Kouvolan kaupunki yhdistyksen lainan omavelkaisena takaajana hyväksyy sen Kymenlaakson osuuspankilta saadun lainan lainaehtojen muutoksen.

Yhdistyksen hallitus on 10.1.2022 kokouksessaan päättänyt neuvotella lainaehtojen muutoksesta pankin ja takaajan eli Kouvolan kaupungin kanssa. Yhdistys on 25.3.2022 jättänyt hakemuksen, jossa pyydetään kaupungin hyväksymistä lainaehtojen muutokseen. Liitteenä yhdistyksen hakemus, yhdistyksen hallituksen kokouspöytäkirja 10.1.2022, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 2020 sekä pankin ilmoitus lainaehtojen muutoksesta. Liitteenä oleva alustava tilinpäätös 2021 on salassapidettävä JulkL 24 § 1 mom 20 k.

Yhdistyksen mukaan lainan pääoma 31.12.2021 oli 239.480 euroa. Yhdistys on neuvotellut lainan muutoksesta lainan myöntäjän Kymenlaakson Osuuspankin kanssa. Pankki on toimittanut kaupungille ilmoituksen lainaehtojen muutoksesta:

"Laina-ajan jatko 4 vuotta

Lyhennysvapaa 1 vuosi

Uusi lyhennyserä on 13.304,44 e/ 6kk.

Seuraava lyhennys 30.06.2023

Viimeinen lyhennys 31.12.2031

Muutospalkkio 500 e

Ehtona Nordean samankaltainen järjestely ja Kouvolan Kaupungin suostumus muutokseen."

Kouvolan kaupungin vuonna 2015 myöntämä omavelkainen takaus

Kouvolan kaupunginvaltuusto on 16.11.2015 § 85 on päättänyt takauksesta seuraavasti:

" Kouvolan kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Kymijoen Hoiva ry:n 479.000 euron velan vakuudeksi. Takaus myönnetään 12 vuodeksi siitä lukien, kun laina nostetaan. Takaus koskee lainan pääoman, koron, viivästyskorkomaksujen ja mahdollisten perimiskulujen maksamista ja muiden lainaehtojen täyttämistä.

Takauksen vastavakuudeksi ja vakuudeksi siitä, että Kymijoen Hoiva ry ei myy takauksen voimassaoloaikana kiinteistöä 286-33-3146-4 Kymijoen Hoiva ry luovuttaa kaupungille tähän kiinteistöön kohdistuvat panttikirjat

- 725/17.5.2006/2780  84.093 €

- 725/17.5.2006/2781 504.563 €

- 725/17.5.2006/2782 504.563 €

- 725/17.5.2006/2783 511.123 €

Tässä päätöksessä tarkoitettu tuki täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 20 päivänä joulukuuta 2011 annetussa komission päätöksessä 2012/21/EU (EUVL L 7, 11.1.2012, s. 3-10) asetetut edellytykset.

Yhdistykseltä edellytetään ennen takaussitoumuksen allekirjoittamista suunnitelma toiminnan ja talouden kehittämisestä seuraavan kolmen vuoden aikana."

Päätöstä on vuonna 2015 perusteltu seuraavasti

"SGEI-palvelut = (services of general economic interest) ovat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja. SGEI-palvelut eroavat muista palveluista siten, että viranomaisten on turvattava niiden tarjonta kaikissa olosuhteissa, vaikka markkinoilla ei aina olisi riittävästi palveluntarjoajia. EY:n tuomioistuin on katsonut mm. sosiaalisen asuntotuotannon olevan SGEI-palvelun.

Yhdistyksen sääntöjen 2 §:n mukaan yhdistys toteuttaa tarkoitustaan tarjoamalla vanhuksille ja vammaisille asuntoja ja yhdistys toimii voittoa tavoittelematta ja perii tarjoamistaan palveluista enintään yhdistykselle aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Kymijoen Hoiva ry on merkitty Asumisen ja kehittämisen rahoituskeskuksessa (ARA) yleishyödylliseksi yhteisöksi. Hakijaa pidetään siten SGEI-palvelun tuottajana.

Kymijoen Hoiva ry:n tulee noudattaa asukasvalinnoissa, vuokramäärityksessä ja muissa Aran määrittelemissä asioissa ARA:n ohjeistuksia.

Ympäristöministeriön vuoden lausunnon mukaan: "Jos takauksen saajana on sellainen yleishyödyllinen, sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava yhteisö, joka on korkotukilain (604/2001) tai aravalain (1189/1993) sisältämien yleishyödyllisyyssäännösten alainen ja jonka asunnot ovat korkotukilain tai aravarajoituslain (1190/1993) mukaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia (mm. vuokran määritteleminen omakustannusperiaatteella, asukkaiden valinta sosiaalisin perustein), yhteisön voidaan katsoa toteuttavan komission SGEI-päätöksen 2012/21/EU mukaista julkisen palvelun velvoitetta ja yhteisölle myönnettävä takaus voidaan siten katsoa SGEI-tueksi".

Yhdistys on vuonna 2015 antanut velan vakuudeksi panttikirjat kiinteistöön rekisteriyksikkö 286-33-3146-4 osoitteessa Valtatie 10 B Inkeroinen. Rasituksia kiinteistöön on seuraavasti:

725/17.5.2006/2780   84.093 €,

725/17.5.2006/2781 504.563 €

725/17.5.2006/2782 504.563 €

725/17.5.2006/2783 511.123 €

Kiinteistöön ei kohdistu vallintarajoituksia.

Ympäristöministeriön mukaan kunnan on mahdollista myöntää takaus sellaiselle yleishyödylliselle yhteisölle, joka tekee kunnan kanssa sitoumuksen, jonka mukaan yhteisö ei takauksen voimassaoloaikana aikana myy kiinteistöä, jonka velan vakuudeksi takaus on myönnetty, kun kiinteistöön ei kohdistu vallintarajoituksia. Kymijoen Hoiva ry:n hallitus on kokouksessaan 16.10.2015 sitoutunut siihen, että ei myy kiinteistöä takauksen voimassaoloaikana. Asiassa on laadittu erillinen sitoumus vuonna 2015 ja luovuttanut panttikirjat kaupungille. Kouvolan kaupungilla on oikeus realisoida annetut vakuudet, mikäli yhdistys myisi kiinteistön takauksen voimassaoloaikana.

Valtiontuesta ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta komission SGEI-päätöksen 2012/21/EU artiklan 4 f kohdan mukaan. Takauksen määrä tulee raportoida komissiolle jälkikäteen komission SGEI-päätöksen 9 artiklan mukaan. Kouvolan kaupungin on toimittanut takauksen tiedot ARA:an, joka toimittaa tiedot eteenpäin komissiolle. "

Hakemuksen oikeudellinen arvio

Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu Euroopan unionin valtiontukisäätelyn piiriin. Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. EU:n valtiontukisääntöjen mukaan (Yleinen ryhmäpoikkeusasetus 651/2014 (RPA) vaikeuksissa oleville yrityksille valtiontukia ei saa myöntää (RNA:n 2 artikla 18 kohta).

Vaikeuksissa olevaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka täyttää vähintään yhden seuraavista kriteereistä:

1. On kyse osakeyhtiöstä, joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi.

2. On kyse avoimesta yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä (tai muusta sellaisesta yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu) ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi.

3. Yritys on asetettu konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä. Jos kyseessä on alle kolme vuotta toiminut pk-yritys, arviointiin sovelletaan ainoastaan tätä kohtaa.

Yleistä:

Kriteerin sanamuodolla "tai se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä" tarkoitetaan käytännössä, että yritys voitaisiin asettaa konkurssiin tai aloittaa yrityssaneeraus. Edellä mainituista edellytyksistä säädetään tarkemmin konkurssilain 2 luvussa sekä yrityssaneerauslain 6 §:ssä.

Koska yrityssaneerausmenettely päättyy Suomessa saneerausohjelman vahvistamiseen, lähtökohtana on, että saneerausohjelmassa oleva yritys ei ole vaikeuksissa oleva yritys, ellei se täytä muita vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmän kriteereitä.

4. Yleistä ryhmäpoikkeusasetusta sovellettaessa yritys katsotaan vaikeuksissa olevaksi myös, jos yritys on saanut ns. pelastamistukea eikä ole vielä maksanut sitä takaisin tai on saanut rakenneuudistustukea ja on rakenneuudistussuunnitelman kohteena.

Kymenlaakson osuuspankki eikä Nordea pankki ole hakemassa yhdistystä konkurssiin tai yrityssaneerausmenettelyyn, joten voidaan katsoa, että yhdistys ei ole taloudellisissa vaikeuksissa.

Euroopan unionin oikeuskäytännössä on todettu, että erilaiset taloudelliset transaktiot eivät sisällä kiellettyä valtiontukea, jos niissä noudatetaan markkinaehtoja. Markkinaehtoja noudatettaessa ne eivät anna saajalleen etua.

Komissio on antanut tiedonannon (2008/C 155/02) EY:n perustamisso- pimuksen 87 ja 88 artiklan (nykyinen SEUT 107 ja 108 artikla) sovelta- misesta valtiontukiin takauksina. Takaustiedonannon mukaisesti kaiken tasoinen vaje perityissä takausmaksuista (takausprovisio) tiedonannon kohdassa 3.3. eriteltyyn tasoon voi muodostaa valtiontukiosuuden. Sen selvittämiseksi, seuraako takauksesta etua, EU-tuomioistuin on vahvistanut tuomioissaan, että sen arvio olisi perustettava markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan periaatteelle (markkinataloussijoittajan periaate). Valtiontukea ei synny silloin, kun noudatetaan ehtoja, jotka yksityinen toimija hyväksyisi markkinatalouden tavanomaisin ehdoin. Valtiontukitiedonannon perusteella markkinaehtojen mukaisuus voidaan määrittää suoraan erityisillä toimenpidekohtaisilla markkinatiedoilla, kun julkisyhteisö ja yksityiset toimijat toteuttavat yhtäläisesti. Kaupunki ei ole antanut yhdistyksen Nordean lainaan takausta. Pankit toimivat markkinoilla voittoa tavoitellen ja tappioita välttäen. Kun sekä Nordea ja Osuuspankki sopivat yhdistyksen kanssa lainan maksuajan pidentämisestä, voidaan katsoa kyseessä olevan markkinaehtojen mukaisen toimenpiteen. Kaupunki järkevänä sijoittajana omavelkaisena takaajana hyväksyy laina-ajan muutoksen. Yhdistys tarjoaa kaupungin alueella kaupungin peruspalveluun kuuluvaa sosiaalista asuntotuotantoa.   Yhdistys on merkitty ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) rekisteriin yleishyödyllisenä palveluntuottajana. Kaupunki ei ole perinyt takausprovisiota myöntämästään takauksesta, jolloin kyse on valtiontuesta ja valtiontuki on ilmoitettu komissiolle ARA:n kautta. Laina-aikaa pidennettäessä valtiontuen määrä kasvaa, vaikka laina-ajan pidentäminen sinällään ei ole sisällä valtiontukea markkinasijoittajaperiaatteen johdosta. Takauksesta ei ole peritty eikä peritä provisiota, jolloin kyse on valtiontuesta, joka voidaan ilmoittaa jälkikäteen komissiolle.

Lain takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 22 §:n mukaan velkoja saa omavelkaisen takauksen perusteella vaatia takaajalta suoritusta, kun päävelka on erääntynyt. Mikäli yhdistys ei suorita lainan lyhennyksiä velkakirjan ehtojen mukaisesti eräpäivänä, kaupunki on vastuussa velan suorittamisesta. Markkinasijoittajaperiaatteen mukaisesti kaupungin on järkevää antaa suostumus laina-ajan pidentämiseen.

Hallintosäännön 21 §:n mukaan kaupungin takaaman lainan ehdoista, ellei kaupunginvaltuusto ole päättänyt  niistä takauspäätöksen yhteydessä. Kaupunginhallituksella voidaan katsoa olevan toimivalta päättää kaupungin takaaman lainan laina-ajan pituuden muutoksesta.

Voimassa olevan velkakirjan mukaan vuosittainen lyhennys 39.920,00 euroa. Velkaehtojen muutos pienentää vuosittaista lyhennystä. Yhdistys on toimittanut  panttivelkakirjat kaupungille.

Taloudellinen riskiarvio

Kymijoen Hoiva ry on toimittanut kaupungille viimeksi valmistuneen tilinpäätöksen, joka on vuodelta 2020 sekä alustavan tilinpäätöksen vuodelta 2021. Yhdistys on reagoinut taloudellisen tilanteen huononemiseen ja tehnyt toimia sen parantamiseksi. Yhdistyksen tilintarkastaja on vuoden 2020 tilintarkastuskertomuksessa kiinnittänyt huomiota yhdistyksen heikkoon maksuvalmiuteen ja korona-virustilanteeseen liittyviin riskeihin ja epävarmuustekijöihin. Vuoden 2021 tilinpäätöksestä tulee julkinen, kun se on toimitettu patentti- ja reksiterihallitukselle. Osana edellä mainittuja seikkoja, yhdistys esittää lainaehtojen muuttamista. Taloudellista tilannetta arvioitaessa on otettu huomioon seikka, että koska pankki ehdottaa maksuohjelman muutosta, se ei katso yhdistyksen olevan maksukyvytön tai konkurssi-/saneerauskypsä. Lainajärjestelyllä arvioidaan olevan vaikutusta maksukyvyn paranemiseen kuten myös muilla yhdistyksen tekemillä toimenpiteillä, joilla on saatu vuodet 2020 ja vuosi 2021 alustavan tilinpäätöksen mukaisesti voitollisiksi.

Markkinasijoittaja -periaatetta arvioidaan sen mukaan, millaiset tiedot olivat käytössä päätöshetkellä. Yhdistyksen vuoden 2021 taloustilanne on parempi kuin vuoden 2021.

Kaupungin talousyksikkö katsoo, että myönnetyn takauksen lainaehtojen muutos ei vaaranna kaupungin kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaus ei sisällä kaupungin kannalta taloudellisista riskiä, koska takauksen määrä on Kouvolan kaupungin tilinpäätöksen 2021 taseen loppusummasta noin 0,3 %.

Kouvolan kaupungin takausten jäljellä oleva yhteismäärä viimeksi valmistuneen tilinpäätöksen (31.12.2021) mukaan on 109,7 miljoonaa euroa (alkuperäinen summa 209,1 milj. euroa). Jäljellä olevasta summasta takaukset konserniyhteisöille ovat 100,7 milj. euroa ja takaukset muille ovat 9 milj. euroa. Kymijoen Hoiva ry:lle myönnettyjen takauksien alkuperäinen summa on 3,5 milj. euroa ja niistä 31.12.2021 on jäljellä 2,3 milj. euroa. Tämä on 0,3 % kaupungin vuoden 2021 taseen loppusummasta. Nyt esitettäväksi tehtävä järjestely ei muuta kaupungin takausvastuiden määrää.

On tarkoituksenmukaista, että Kymijoen Hoiva ry:n velvoitetaan esittämään vuosittain 1.6. mennessä edellisen vuoden tilinpäätös takaajalle.

Talousjohtaja Hellevi Kunnas on kokouksessa paikalla asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin.

Lisätietoja: talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi, kaupunginlakimies Päivi Sandås, puh. 020 615 8212, paivi.sandas(at)kouvola.fi

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus:

Kouvolan kaupunki lainan omavelkaisena takaajana päättää hyväksyä Kymijoen Hoiva ry:n Kymenlaakson Osuuspankilta saadun lainan lainaehtojen muutokset:

Laina-ajan jatko 4 vuotta

Lyhennysvapaa 1 vuosi

Uusi lyhennyserä on 13.304,44 e/ 6kk.

Seuraava lyhennys 30.06.2023

Viimeinen lyhennys 31.12.2031

Muutospalkkio 500 e

Kymijoen Hoiva ry:n tulee esittää Kouvolan kaupungille vuosittain 1.6. mennessä edellisen vuoden tilinpäätös.

Valtiontuesta ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta komission SGEI-päätöksen 2012/21/EU artiklan 4 f kohdan mukaan. Takauksen ajallisen pidentämisen johdosta takaus raportoidaan komissiolle jälkikäteen komission SGEI-päätöksen 9 artiklan mukaan. Kouvolan kaupungin toimittaa takauksen tiedot ARA:an, joka toimittaa tiedot eteenpäin komissiolle.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

Kaupunginhallitus myönsi talousjohtaja Hellevi Kunnakselle läsnäolo- ja puheoikeuden. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

____________