Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Teknisen lautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 06.04.2022/Pykälä 54



Ympäristöluvan myöntäminen RS Kierrätys Oy:lle rakennus- ja purkujätteen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen kierrätysasemalle, 286-463-10-2

185/11.01.00.00/2022

 

Teknisen lautakunnan lupajaosto 06.04.2022 § 54

   

Valmistelija: ympäristötarkastaja Marleena Kuitikka, puh. 020?615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

RS Kierrätys Oy

Kontiontie 4

45610 Koria

Y-tunnus: 3247137-6

Yhteyshenkilö: -------------------------------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti

Lupahakemus koskee rakennus- ja purkujätteen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen vastaanotto- ja kierrätystoimintaa perustettavalla kierrätysasemalla. Toiminta sijaitsee Kouvolan kaupungissa osoitteessa Metsäkulmantie 255, 45610 Koria, RNo 286-463-10-2. Hakija on hankkinut toimintakiinteistön omistukseensa.

Lupavelvollisuus

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun kyseessä on pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle ja käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 b perusteella.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee myös muun jätteenkäsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun jätettä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 f mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 18.1.2022. Hakija on täydentänyt hakemusta 20.3.2022.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Kiinteistöllä on aiemmin ollut vastaavaa ympäristöluvanvaraista jätteenkäsittelytoimintaa.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijoittuu Kouvolan Korialla kiinteistölle, joka sijaitsee noin 2 km Korian keskustasta etelään asemakaava- ja yleiskaava-alueiden ulkopuolella. Alueen länsi ja pohjoispuolella on metsää. Eteläosasta tontti rajoittuu Kouvolan kaupungin omistamaan Korian entiseen kaatopaikka-alueeseen ja toisen yrityksen omistamaan jätteenkäsittelykiinteistöön. Myös alueen itäpuolella on entinen jätteenkäsittelyalue.

Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin tärkeä pohjavesialue Nappa (0504405) sijaitsee noin 2.1 km päässä Korian keskustassa. Lähin asuinrakennus sijaitsee alueen itäpuolella noin 250 m sekä lounaassa noin 470 m päässä tontin rajasta.

Pintavedet ohjautuvat kiinteistöltä etelään kaatopaikan ympärysojiin, josta edelleen Raanojaan sekä Tallusjokeen viljelysmaiden keskelle.

Toiminnan kuvaus

Kierrätysasema palvelee purku- ja rakennusalan yrityksiä, sekä lähialueen kuluttajasektoria. Toiminta pitää sisällään jätejakeiden vastaanottoa, välivarastointia, mekaanista käsittelyä, kuten konelajittelua, murskausta ja seulontaa sekä tuotteiden myyntiä. Kiinteistöllä on myös toisen yrittäjän mullantuotantotoimintaa.

Vastaanotettavat jätejakeet ja niiden käsittely

Tuotannon raaka-aineina toimivat alueella vastaanotetut jätejakeet. Jätteiden vastaanottomäärä on yhteensä enintään 65 900 tonnia vuodessa siten, että maa-ainesten sekä betoni-, tiili- ja kaakelijätteen yhteenlaskettu määrä on yhteensä 46 000 tn/a ja muita jätteitä on yhteensä 19 900 tn/a. Alueella vastaanotettavat jätejakeet ja niiden käsittely on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Jätejakeet ja niiden käsittely

Jätejae

Jätekoodi

Vastaanotto-määrä (max), tn/a

Suurin kerta-varastointi-määrä, tn

Käsittely

Pilaantumaton ylijäämämaa-aines

17 05 04 + vast.

20 000

10 000

Hyötykäyttö suojavalleissa. Seulonta, murskaus ja välivarastointi

Betoni- ja tiilijäte*

17 01 01 17 01 02 + vast.

25 000

10 000

Hyötykäyttö alueen kentissä. Murskaus ja välivarastointi.

Laatat ja kaakelit

17 01 03

1 000

500

Hyötykäyttö alueella, murskaus

Rakennusjäte (puu, lasi, muovi)

17 02 01 17 02 02 17 02 03 + vast.

17 800

1 000

Tarkka lajittelu Puiden haketus Murskaus

Metallit

17 04

100

40

Lajittelu

Lajittelukelvoton jäte

 

2 000

1 000

Jää jäljelle lajitellusta jätteestä

*Pitoisuudet ja liukoisuudet alla VNA 843/2017 raja-arvojen.

Jätejakeiden lisäksi alueella otetaan vastaan jätteeksi luokittelematonta puhdasta puuta/jalostamatonta puumateriaalia, kuten oksia, risuja, kantoja ja metsätähteitä enintään 80 000 tn/a. Näiden suurin varastointimäärä kerrallaan on 20 000 tn.

Vastaanotettavista ylijäämämaista tuotetaan rakennuskäyttöön soveltuvia maa-aineksia ja betoni- ja tiilijätteestä maanrakennuskäyttöön soveltuvaa mursketta. Purkupuusta ja puhtaista puuaineksista valmistetaan hakettamalla biopolttoainetta voimalaitoksille.

Hyödyntämiskelvoton jäte kerätään suoraan vaihtolavoille odottamaan kuljetusta eteenpäin.

Toiminta-alue

Toiminta-alueelle tultaessa ensimmäisenä vasemmalla on vuokralaisen käytössä oleva mullantuotantoalue. Vaaka-asema sijaitsee tontin itä-reunassa. Vaaka-aseman jälkeen vasemmalla olevalla asfaltoidulla kentällä varastoidaan ja käsitellään biopolttoaineeksi menevä puumateriaali, metsätähteet, kannot ja risut. Samalla alueella tehdään myös puuainesten haketus. Rakennusjätteen lajittelua tehdään puukentän länsipuolella ja metallit kerätään puukentän ja mullanvalmistusalueen välissä.

Betonimateriaalin vastaanottoalue on puukentän takana olevalla betonimurskapohjaisella alueella. Betoni murskataan ja sillä tehdään lisää kantavaa kenttää nykyisen murskekentän laajennuksena. Toimittamassaan täydennyksessä hakija on esittänyt, että tälle laajennettavalle kenttäosalle on suunnitteilla jätteenkäsittelykatos. Kentän valmistuttua betonin vastaanottoalue siirtyy sille kiinteistön luoteispäätyyn sähkölinjojen läheisyyteen. Sähkölinjojen läheisyydessä alue myös rajataan betonimurskeella tehdyllä vallilla, joka päällystetään puhtailla maa-aineksilla. Vallia tehdään tarvittaessa myös eteläreunalle naapurikiinteistön jätealueen rajalle.

Ajo käsittelyalueelle tapahtuu Metsäkulmantien kautta, jolle pääsee sekä Anjalantien että Takamaantien kautta. Suurin liikenne tulee ohjautumaan Anjalantien kautta.

Jätteiden hyödyntäminen laitosalueen rakenteissa

Betonimursketta käytetään alueen takaosassa olevan, vielä koskemattoman kentän tekemiseen. Kentän rakentamisessa hyödynnetään VNA 843/2017 mukaisesti arvioituna maanrakennuskelpoista betonimursketta, jossa on enintään 30 painoprosenttia tiili- ja kaakelijätettä. Betoni- ja tiilimurskeesta rakennetaan nykyiselle kenttäalueelle 0,5?2,5 m jakava kerros siten, että alueelta poistetaan ensin nykyisiä maa-aineksia. Betonimurskarakenteella kenttä saadaan samaan tasoon jo olemassa olevien kenttien kanssa. Jakavan kerroksen päälle rakennetaan vähintään 150 mm paksu kantava kerros kalliomurskeesta (0.32 mm). Rakennettavan kentän koko on noin 7200 m2 ja siihen käytetään noin 15-25 000 tonnia betoni- ja tiilimurskaa. Kentän täyttö on tarkoitus saada valmiiksi kahden vuoden kuluessa ympäristöluvan voimaantulosta. Mikäli jätemateriaaleja ei saada tarpeeksi tuossa ajassa, loppu täytetään kalliomurskeella tai pienennetään suunniteltua täyttöaluetta siten, että se kuitenkin palvelee kuorma-autoliikennettä.

Ennen betonin hyödyntämistä maanrakennuksessa, betonista poistetaan raudoitusraudat sekä muut epäpuhtaudet. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen raekoko on VNA 834/2017 vaatimuksesta poiketen 0.300 mm, mutta muilta osiltaan hyödynnettävä betoni täyttää em. asetuksen vaatimukset. Asetuksen mukainen betonimurskeen maksimiraekokovaatimus on 90 mm. Esitetty suurempi raekoko 0.300 mm edellyttää betonin murskausta ainoastaan kertaalleen ja maarakennusteknisesti 0.300 mm betonimurskeen hyödyntäminen ei eroa olennaisesti reakokoon 0.90 mm murskeesta. Suuremman raekoon käyttämisestä ei myöskään aiheudu ympäristövaikutuksia.

Alueelle on tarkoitus tehdä osittainen suojavalli 0.300 mm raekokoon murskatusta betonista. Myöhemmin luvan käsittelyn aikana hakija on ilmoittanut, että vallissa käytetään betonin sijasta tiilimursketta ja sitä tarvitaan noin 5000 tonnia. Vallin rakentaminen ei ole hakijan mukaan välttämätöntä, mutta sillä rajattaisiin toiminta-aluetta. Peittoaineksena vallissa käytetään noin 1500 tonnia alueella olevaa mullan valmistuksesta jäänyttä ylitettä sekä alueelle tulleita puhtaita maa-aineksia, joista on seulottu epäpuhtaudet pois ja joiden pilaantumattomuus on varmistettu näytteenotolla ennen hyödyntämistä. Mikäli alueella varastoidut maa-ainekset todetaan pilaantuneiksi eli pitoisuudet ylittävät VNA 214/2017 ylemmän ohjearvon, jota yleisesti sovelletaan viitearvona teollisuusalueilla pohjavesialueiden ulkopuolella, toimitetaan maa-ainekset asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.

Toiminta-ajat

Jätteiden vastaanottoa ja tuotteiden kuormausta tehdään arkisin klo 6?20 sekä lauantaisin klo 8?16. Murskausta ja haketusta tehdään arkisin klo 7?18 sekä tarvittaessa lauantaisin klo 9?16. Murskausta ei tehdä pyhinä tai arkipyhinä. Murskauspäiviä on vuosittain noin 60 ja haketuspäiviä noin 120.

Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö

Työkoneiden tarvitsemat poltto- ja voiteluaineet varastoidaan toiminta-alueella olevan vaakakopin välittömässä läheisyydessä. Voiteluaineet säilytetään lukittavassa varastossa ja polttoaineet pihalla olevassa 3000 litran farmisäiliössä. Hakija on luvan valmistelun aikana tarkentanut, että hakemuksessa esitetystä poiketen polttoainesäiliö pystytään sijoittamaan asfaltoidulle alueelle. Energiaa käytetään alueella vähäisessä määrin vaakakopin lämmitykseen, aluevalaistukseen sekä koneiden polttoaineena. Energiankulutusta minimoidaan välttämällä tarpeetonta käyttöä.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Aluetta ei ole liitetty vesihuoltoverkostoon. Luvan valmistelun aikana hakija on ilmoittanut, että alueella on toimistorakennus, johon tulee sosiaalitiloja. Vesihuolto hoidetaan tuontivedellä säiliöistä ja jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Vesihuoltoverkoston liityntää selvitellään mahdollisesti myöhemmin. Toiminnassa käytetään vettä tarvittaessa hakkeiden ja puuainesten kasteluun sekä betonia murskattaessa pölyn hallintaan.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Melu

Melu sekä murskauksesta aiheutuva tärinä voi heikentää yleistä viihtyvyyttä alueen lähettyvillä. Alueella toimii yksi murskaus- tai haketuslaite kerrallaan. Lisäksi alueella toimii pyöräkuormaajia sekä kaivinkoneita jätteiden lajittelussa ja lastauksessa. Haitta arvioidaan kuitenkin vähäiseksi, koska laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta ja meluava toiminta rajoittuu arkipäiviin ja päiväaikaan. Rakennettavat suojavallit ja ympäröivät metsät toimivat haittaa ehkäisevänä.

Päästöt ilmaan

Laitoksella käytettävistä työkoneista sekä kuljetuskalustosta muodostuu pakokaasupäästöjä. Työkoneiden turhaa joutokäyntiä vältetään. Toiminnasta syntyy pölypäästöjä haketuksessa, murskauksessa, jätteen lajittelussa sekä kuormauksessa. Pölyn hallinnassa käytetään vettä. Myös materiaalien turhaa siirtoa pyritään välttämään. Mikäli toiminnon huomataan olevan poikkeuksellisen pölyävää, muutetaan työtapaa tai aloitetaan materiaalin kastelu ja tarvittaessa keskeytetään pölyä aiheuttava toiminta.

Pölyäminen voi ajoittain heikentää ilmanlaatua laitosalueella. Merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun laitosalueen ulkopuolella tai lähimmille asutuksille ei arvioida aiheutuvan, koska alueen ympärillä on metsää, joka hidastaa pölyn leviämistä.

Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen

Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön, pohjaveteen tai maaperään. Mahdolliset avo-ojiin päätyvät kiintoaineet kerätään pois. Polttoaineen jakelu työkoneisiin tapahtuu vain säiliön välittömässä läheisyydessä.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Toiminnassa syntyy lajittelun jälkeen lajittelukelvotonta jätettä, joka toimitetaan edelleen asianmukaiseen jätteenkäsittelylaitokseen. Työkoneiden kunnossapitoa varten alueelle hankitaan lukittu öljynkeruuastia, joka tyhjennetään vuosittain tai tarpeen mukaan.

Toiminta itsessään koskee jätteiden hyödyntämistä ja niitä hyödynnetään myös laitoksen rakenteissa edellä kuvatulla tavalla. Syntyvien jätteiden haitallisuutta vähennetään pitämällä eri jätejakeet toisistaan erillään. Hakemukseen on liitetty jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.

Arvio ympäristöriskeistä, toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toiminta häiriötilanteissa

Työkoneiden poltto- ja voiteluaineiden säilytyspaikan välittömään läheisyyteen sijoitetaan öljynimeytysmateriaalia sekä öljyvahingon puhdistusmateriaalia. Mikäli öljyä kuitenkin vuotaa maaperään, poistetaan pilaantuneet ainekset käyttäen alueella olevia työkoneita. Massat kerätään lavalle ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.

Puujätemateriaalin sijoittamisessa alueelle kiinnitetään huomiota palorajoihin paloturvallisuuden lisäämiseksi. Mahdollisen tulipalon sattuessa palon alkurajaus tehdään käsisammuttimilla, jotka sijaitsevat kaikissa työkoneissa, vaakakopissa sekä poltto- ja voiteluainevarastossa. Palon tukahduttamisessa voidaan myös mahdollisuuksien mukaan huomioida alueella varastossa olevat maa-ainekset. Myös avo-ojista on mahdollisuus pumpulla ottaa vettä. Lähin palokunta sijaitsee noin 4 km päässä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt

Alueella käytetään nykyaikaista, melultaan ja polttoaineen kulutukseltaan parasta käytettävissä olevaa tekniikka edustavia koneita. Polttoaine tankkauksen toteuttaminen pinnoitetulla alueella on paras käyttökelpoinen tekniikka poltto- ja voiteluaineen käsittelyyn liittyvien riskien hallinnassa. Toiminta jo pitkään jätteenkäsittely käytössä olleen Korian entisen avokaatopaikan välittömässä läheisyydessä on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista verrattuna tilanteeseen, jossa toiminta sijoitettaisiin uudelle alueelle.

Tarkkailu ja raportointi

Käyttötarkkailu sisältää vastaanotettavia ja eteenpäin toimitettavien materiaalien määrää ja laatua. Käyttötarkkailusta vastaa kierrätysaseman henkilökunta. Murskauksen ja haketuksen melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti. Kierrätysaseman ympäristössä voidaan viranomaisen edellyttäessä toteuttaa melumittauksia, mikäli melusta tulee valituksia asukkailta. Muuta päästö- ja vaikutustarkkailua ei katsota tarpeelliseksi.

Kierrätysaseman toiminnasta pidetään kirjaa sisältäen ainakin seuraavat tiedot: vastaanotetut materiaalit (laatu, määrä, ajankohta, tuoja, alkuperä), edelleen toimitetut materiaalit ja/tai jätteet (laatu, määrä, ajankohta, hakija, kohde), toiminnan muutokset sekä tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista. Yhteenveto käyttötarkkailusta toimitetaan Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 26.1.-25.2.2022 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 26.1.2022. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä luettavissa Kouvolan kaupungin kirjastojen asiakaspäätteiltä. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksen johdosta ei ole erikseen katsottu tarpeelliseksi käydä tarkastuksella, koska ympäristötarkastaja on käynyt alueella viimeksi 16.12.2021. Hakijan kanssa on lisäksi käyty useita puhelinneuvotteluja hakemukseen ja käynnistyvään toimintaan liittyen. Puhelimitse on mm. tarkennettu jätetaulukon jätejakeita ja jätekoodeja, tietoa alueelle suunnitellusta toimistotilasta sekä polttoaineen jakelun sijoituspaikasta.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnasta sekä Fingrid Oyj:ltä ja Gasgrid Finland Oy:ltä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 28.1.2022 ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi antaa ympäristölupahakemuksesta lausuntoa.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 18.2.2022 ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa ympäristölupahakemuksesta.

Lausunnon ovat antaneet Fingrid Oyj sekä Gasgrid Finland Oy.

Fingrid Oyj on 25.2.2022 saapuneessa lausunnossaan todennut mm., että voimajohtoja varten on valtioneuvoston päätöksellä lunastettu kiinteistöjen käyttöoikeus johtoalueeseen ja johdon omistajalla on oikeus pitää sekä ylläpitää ja huoltaa voimajohtonsa kyseisellä alueella. Lisäksi maanomistajan oikeuksia rajoitetaan esimerkiksi siten, että maanomistaja ei saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Fingrid Oyj toteaa, että jätteiden vastaanotto, varastointi sekä käsittelytoiminnot tukitoimintoineen (työmaakopit, kontit, työkoneiden huolto- ja säilytystilat, polttoainesäiliöt, purku- ja lastaustoiminnot yms.) tulee kokonaisuudessaan sijoittaa voimajohtojen johtoalueen ulkopuolelle eli vaakasuoraan mitattuna vähintään 27 metrin etäisyydelle 400 kV:n johdon Koria-Kymi keskilinjasta. Keskilinja maastossa on kyseisen voimajohdon keskimmäisen virtajohtimen kohdalla. Fingrid Oyj huomauttaa lisäksi, että kaikki jätteiden käsittelytoiminta on tehtävä sellaisin työmenetelmin, että voimajohtojen virtajohtimet ja eristinketjut joutuvat mahdollisimman vähän alttiiksi pölyyntymiselle.

Gasgrid Finland Oy on 25.2.2022 saapuneessa lausunnossaan todennut mm., että mikäli kaasuputken merkintäpylväitä on tarpeen siirtää työmaan tieltä, on niistä sovittava erikseen Gasgridin kanssa. Kaasulinjalle ei saa varastoida tai sijoittaa mikään, mikä estäisi näkyvyyden merkintäpylväiden välillä. Kaasulinjalla ei myöskään saa liikkua raskaalla kalustolla eikä sinne saa varastoida rakennustarvikkeita tai maa-aineksia. Meluvallin sekä alueelle varastoitavien materiaalien painot ja rakenteet eivät saa aiheuttaa siirtymiä eikä maanpaineita kaasuputkikaivannossa. Gasgrid toteaa, että pohjaveden pinnan laskeminen tai maa-aineksien läjittäminen 50 m etäisyydellä kaasuputkesta tulee hyväksyttää Gasgridillä. Kaasulinjalle ei saa läjittää maata yli 0,5 metriä alkuperäistä enemmän. Merkintäkilven yläreunan on oltava vähintään 1,3 m maanpinnasta ja pylväitä nostetaan tarvittaessa. Mikäli maan pintaa täytyy nostaa kaasulinjalla enemmän, on selvitettävä vaikutukset kaasuputken painumiin sekä osoitettava luiskatun kaasuputkikaivannon maa-aineksille läjityspaikka putkilinjan vierestä. Lausunnossa on todettu myös, että tärinän heilahdusnopeuden raja-arvo kaasuputkelle pohja- ja maanrakennustöissä (ponttaus, tela-alustaisen kaluston siirtely tai tiivistys) on 8 mm/s ja tärinämittaus tehdään tarvittaessa valvojan päätöksellä. Sähkökaapeleita tai eristämättömiä ja sähköä johtavia rakenteita (metalliputkistot, merkintälangat ja maadoituskaapelit) ei tulisi asentaa maakosketukseen alle 20 m etäisyydelle teräksisestä maakaasuputkistosta. Kaasuputkikaivannon leveys mitoitetaan luiskatuilla seinämillä ja kaivantoon yltävät rakenteet suositellaan rakennettavaksi siten, ettei mahdollisen kaasuputkikaivannon kohdalla tuentaa, pintavesien hallintaa tai vastaavaa järjestelyä tarvita. Gasgrid edellyttää myös, että hankkeen mahdolliset muutokset kaasuputkeen liittyen on hyväksytettävä sillä, annettu lausunto liitteineen pidetään saatavilla paperikopiona työmaalla ja Gasgridin valvoja kutsutaan paikalle, mikäli on tarpeen ylittää kaasuputki raskaalla kalustolla vahvistamattomassa kohdassa tai tehdä maanrakennustöitä viittä (5) metriä lähempänä kaasuputkilinjaa.

Lausunnot ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutus on saapunut 25.2.2022 ja siinä on todettu, mm. että jätteiden käsittelykenttien tulee olla tiivisasfaltoituja, viemäröityjä ja hulevedet tulee vähintään käsitellä hiekan- ja öljynerotuskaivoissa ennen luontoon johtamista. Muistuttaja huomauttaa, että hakijalle ei voi myöntää lupaa poiketa ns. MARA-asetuksesta raekoon osalta, koska asetuksella tiettyyn raekokoon on päädytty perustelluista ympäristönsuojelullisista syistä eikä voida todentaa, että suuremman raekoon käyttämisellä ei aiheutuisi ympäristövaikutuksia. Betonimurskeen käytössä tulee lisäksi huomioida ns. MARA-asetuksen vaatimukset käytettävän jätteen laadusta sekä laadunvarmistuksesta. Lisäksi muistuttaja tiedustelee, miten luvanhakija varmentaa, että betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen ja välivarastointi maanrakentamiskohteissa perustuu lakisääteiseen suunnitelman tai lupaan. Muistuttaja kyseenalaistaa betonin käyttämisen vallirakenteissa ja toisaalta katsoo, että koko käsittelyalue tulisi vallien rakentamisen sijaan aidata luvattoman käytön ja mahdollisten turvallisuus- ja ympäristöriskien välttämiseksi. Muistuttaja toteaa, että hakemuksessa esitetyt laadunseurannan ja ympäristövaikutusten seurannan puutteet ovat merkittäviä ja niihin tulee kiinnittää ympäristölupapäätöksessä huomiota. Koska kyseessä on ammattimainen jätteenkäsittelytoiminta, joka aiheuttaa ympäristökuormitusta (kiintoaine- ja raskasmetallipäästöt vesistöön ja maaperään, roskaantuminen), luvanhakijan tulee tarkkailuohjelman mukaisesti todentaa toiminnasta ilmaan, maaperän ja veteen aiheutuvat päästöt sekä todeta toiminnan aiheuttamat melutasot mittauksilla. Arvioitaessa toiminnan ympäristö- ja terveysvaikutuksia tulee huomioida kaikki alueella tehtävät toiminnot ja varastoitavat jätejakeet huolimatta siitä, miten ne luokitellaan. Esimerkiksi metsätähde luokitellaan usein polttoaineeksi ja polttoaineen varastointi luokitellaan luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka ympäristövaikutuksia lupaviranomaisen tulee lupamääräyksin edellyttää tarkkailtavan. Muistutuksessa tiedustellaan hakemuksessa esitetyn polttoainesäiliön suojausrakenteiden riittävyyttä sekä lainsäädännön mukaisten henkilöstön sosiaalitilojen (ruokailu-, lepo- ja käymälätilat sekä peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat) järjestämistä. Lisäksi esitetään vaadittavaksi varautumissuunnitelma öljyvahinkojen varalle sekä pelastussuunnitelma erilaisia vaaratilanteita varten. Lisäksi muistuttajan näkemyksen mukaan toiminnan vakuuspyyntö on asetettu liian alhaiseksi. Jätevakuusoppaan mukaisesti vakuuden on oltava riittävä kattamaan kustannukset, joita toiminnanharjoittajan hallussa olevan jätteen käsitteleminen aiheuttaa, jos toiminta yllättäen päättyy. Vakuusmäärän tulee sisältää sekä kuljetuskustannukset että vastaanotto ja käsittely vastaanottopaikassa. Laskelmiin tulee muistuttajan mukaan sisällyttää myös metsätähteiden pois viemisestä aiheutuvat kustannukset.

Muistutus on oheismateriaalina.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutukseen 15.3.2022 mennessä.

Annettuihin lausuntoihin hakija on 8.3.2022 saapuneessa vastineessaan todennut, että sillä ei ole syytä poiketa Fingrid Oyj ja Gasgrid Oy:n lausunnoissa esitetyistä seikoista ja toteaa lisäksi, että Gasgrid Oy:n putket kulkevat aivan tontin nurkassa eivätkä ole lähelläkään luvanhakijan työskentelyalueita.

Muistutukseen hakija on lisäksi todennut mm., että hänen näkemyksensä mukaan alueelle ei tässä vaiheessa toimintaa tarvitse tehdä viemäröintejä ja öljynerotuskaivoja, koska siellä ei käsitellä jätteenä tulevia nesteitä, jotka voisivat kulkeutua luontoon. Mikäli lupaviranomainen katsoo tarpeelliseksi hakija voi varustaa alueelta lähtevän purkuojan öljynimeytyspuomilla, joka vaihdetaan tarvittavin väliajoin. Puomi estää myös pienten irtoainesten virtauksen luontoon. Jätteiden käsittelykentät ovat tiivisasfaltoituja ja suunnitelmissa on laajentaa asvaltoituja alueita lähivuosina. Hakija katsoo, että Tukesin hyväksymä valuma-altaallinen farmisäiliö on riittävä. Polttoaineen jakelualue on piirretty lupahakemuksessa sorapohjalle, mutta hakija ilmoittaa siirtävänsä polttoaineen jakelun tiivisasvaltoidulle alueelle. Hakijan mukaan ainoa mahdollinen öljyvahinko on laiterikko, jota ei voi ennustaa, mutta siihen on varauduttu hankkimalla tarvittava määrä imeytystarvikkeita. Pelastussuunnitelmasta on keskustelu Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa ja se laaditaan ennen toiminnan aloittamista.

Alueella ei ole vesistöjä, mutta hakijan mukaan avo-ojiin kulkeutuvaa kiintoainepäästöjä tarkkaillaan silmämääräisesti päivittäin. Kentän lakaisulla vähennetään kiintoainesten joutumista vesistöön. Tarvittaessa voidaan myös ottaa vesinäytteitä, mutta hakijan mukaan on mahdoton sanoa, ovatko päästöt heidän alueeltaan vai rajanaapurissa sijaitsevasta suuresta lajittelemattomasta jätekasasta peräisin. Hakija siivoaa tältä alueelta tulevat kiintoainekset ojista tarvittaessa päivittäin. Pöly on vähäistä ja rajoittuu toiminta-alueelle. Koko toiminta-alue rajautuu metsiin, jolloin pöly ei pääse leviämään lähimpiin asutuksiin. Myös materiaalikasojen sijoituksilla saadaan hillittyä mahdollista pölyn leviämistä. Hakija ei näe tarpeelliseksi aidata koko aluetta toiminta-alueen syrjäisestä sijainnista johtuen. Hakijan mukaan alueelle on valmistumassa 150 m2 kokoinen toimisto ja sosiaalitilat, joissa on wc sekä suihkutilat.

Hakija toteaa, että hakemuksessa on esitetty betonin käyttöä valleissa, mutta hakemuksen kuuluttamisen jälkeen asiasta on keskusteltu luvan valmistelijan kanssa ja hakija on päätynyt käyttämään suojavalleissa betonimurskeen sijasta tiilimursketta ja puhtaita maa-aineksia. Hakija ei näe ympäristön kannalta merkittävää ero käytetäänkö kentän tekoon 90 mm vai hakemuksessa esitettyä 0-300 mm betonia. Isompaa kokoa käyttämällä säästetään ympäristöä, kun yksi tai kaksi murskauskertaa jätetään tekemättä. Lisäksi alueen pehmeä savimaa saadaan kantavammaksi käyttämällä isompaa raekokoa. Hakija esittää, että betonijätteestä voidaan ottaa liukoisuustestit tietyn tonnimäärän välein.

Hakijan mukaan melumittauksia ei ole voitu tehdä, koska toiminta ei ole käynnissä. Syrjäisen ja metsänkeskeisen sijainnin vuoksi hakija ei näe meluhaittaa suureksi ongelmaksi ja melua vaimennetaan myös sijoittamalla materiaalikasoja murskaimen läheisyyteen.

Hakija ei näe syytä, miksi metsätähteestä valmistettu hake pitäisi luokitella polttoaineeksi, koska sitä voidaan käyttää maarakentamiseen ja sitä saa kuljettaa ilman ADR-lupia, mutta polttoaineita ei. Hakija katsoo, että metsätähteille ei tarvitse asettaa vakuutta, koska ne ovat rahallisesti arvokkaita, niitä ei luokitella jätteeksi ja niitä saa kerätä myös ilman ympäristölupaa.

Vastine on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut RS Kierrätys Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Yleismääräykset

  1. Laitoksella saa ottaa vastaan ja käsitellä sekä välivarastoida betoni- ja tiilijätettä, kaakeleita sekä pilaantumattomia maa-aineksia yhteensä enintään 46 000 tn/a sekä rakennusjätettä, metalleja ja lajittelukelvotonta jätettä yhteensä enintään 19 900 tn/a. Jätteiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät saavat olla enintään päätöstekstiin laaditun jätetaulukon mukaiset. Laitoksella voidaan myös ottaa vastaan ja käsitellä metsätähteitä. Laitosalueen rakenteissa voidaan hyödyntää betoni- ja tiilijätettä sekä ylijäämämaita erikseen määritellyllä tavalla. (YSL 52 ja 58 §)
  2. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Vastaanotettava betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää haitta-aineita, kuten öljyä, PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä. Betoni- ja tiilijätettä ei saa tuoda työmailta, joilla mitä ilmeisimmin syntyy asbestijätettä eikä työmaalla ole tehty asbestikartoitusta. Mikäli laitokselle on tuotu tai vastaanotettavien jätteiden mukana on epäpuhtautena tullut muuta kuin luvassa sallittua jätettä tai haitallista ainetta (esim. asbestia, PVC-muovia, kyllästettyä puuta tai vaarallisia jätteitä), on nämä viipymättä toimitettava asianmukaisesti pakattuina laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon, tai palautettava jäte sen haltijalle. Alueella murskattavista betoni- ja tiilijätteistä tulee tehdä MARA-asetuksen (VNA 843/2017) mukaiset haitta-aineanalyysit kustakin murskauserästä, kuitenkin vähintään 5000 tn välein. Kaikkien hyödynnettävien jätteiden ympäristökelpoisuus tulee olla varmistettuna viimeistään ennen niiden sijoittamista rakenteisiin tai luovuttamista hyötykäyttöön vastaanottajalle, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.  (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13, 15-17 ja 29 §, VNA 978/2021 19 §)
  3. Jätejakeet tulee pitää erillään toisistaan. Varastointi- ja käsittelyalueet tulee jakaa selkeästi eri toiminnoille, jätejakeille ja tuotteille. Jätteen syntyä tulee ehkäistä. Toiminnassa muodostuvat jätteet (esim. lajittelematon sekajäte ja muut haitattomat epäpuhtautena tulevat jakeet) on kerättävä tarkoitukseen sopiviin astioihin, lavoille tms. Tiettyä jäte-erää saa varastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä tai enintään yhden vuoden ennen sen loppukäsittelyä. Jätteet on lajiteltava ja välivarastoinnin tai muun käsittelyn jälkeen toimitettava etusijajärjestyksen mukaisesti laitokseen tai paikkaan, jossa niiden vastaanotto ja/tai käsittely on hyväksytty. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 17 ja 29 §, VNA 978/2021, VNA 331/2013)
  4. Jätteiden vastaanottoa sekä tuotteiden kuormausta ja kuljetuksia saa tehdä arkisin ma?pe klo 06-20 sekä lauantaisin klo 08?16. Murskaus, haketus sekä muut erityistä melua aiheuttavat työvaiheet on kuitenkin suoritettava arkisin ma?pe klo 07-18 sekä tarvittaessa lauantaisin klo 09?16. Murskausta ei saa tehdä pyhinä tai arkipyhinä. (YSL 7 ja 52 §)

Toiminta-alue ja jätemateriaalien hyödyntäminen sen rakenteissa

  1. Asiaton pääsy ja luvaton jätteen tuonti alueelle on estettävä. Mahdollinen aitaaminen on suoritettava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei jätemateriaaleja leviä laitosalueen ulkopuolelle. Alue on pidettävä suljettuna aukioloaikojen ulkopuolella. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista ja tarvittaessa toiminnanharjoittajan on huolehdittava lähiympäristön siivoamisesta. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 ja 73 §, NaapL 17 §)
  2. Hakijan tulee noudattaa Fingrid Oyj:n sekä Gasgrid Finland Oy:n lausunnoissaan esittämiä ehtoja ja tarvittaessa olla yhteydessä suoraan verkkoyhtiöihin sopiakseen alueen rakennustöistä tai muusta työskentelystä, joilla voi olla vaikutusta voimajohtoon tai kaasuputkeen. (YSL 52 §)
  3. Laitosalueen kenttärakenteisiin saa sijoittaa pysyvästi maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellisen määrän betoni- ja tiilijätettä. Rakennusvalvontaviranomainen määrittelee kentän korot ja luiskaukset toimenpideluvassa. Jätteen laatu on varmistettava MARA-asetuksen (VNA 843/2017) vaatimusten mukaisesti. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen ominaisuuksien on täytettävä MARA-asetuksen kenttään sijoitettavan peitetyn rakenteen vaatimukset lukuun ottamatta raekokoa, joka saa olla enintään 300 mm. Jätettä sisältävän kerroksen paksuus saa olla enintään 2 m ja se tulee peittää vähintään 150 mm luonnonkivikerroksella tai pinnoittaa asfaltilla. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13 §, VNA 843/2017)
  4. Suojavalleissa saa käyttää ainoastaan edellä lupamääräyksessä 7 mainittua tiilimursketta sekä pilaantumattomia maa-aineksia, joiden haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä VNA 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Rakennusvalvontaviranomainen määrittelee vallin rakenteen ja sijoittamisen toimenpideluvassa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 214/2007)

Polttoaineet, kemikaalit ja huoltotoimenpiteet sekä vaaralliset jätteet

  1. Polttoaineita ja muita kemikaaleja on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tankkauspaikka tulee sijoittaa päällystetylle alustalle. Polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai se tulee sijoittaa suoja-altaaseen, joka on katettu tai sadevesien kertyminen siihen muulla tavoin estetty. Säiliössä on oltava ylitäytön- ja laponestin ja lukittava sulkuventtiili. Toiminnassa käytettävät kemikaalit on säilytettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa varastossa, suoja-altaassa tai reunakorotetussa tilassa. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Työkoneiden huollot tulee suorittaa pääsääntöisesti muualla kuin laitosalueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä huoltotoimenpiteitä, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)
  2. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää erillään muista jätteistä lukittavassa ja katetussa tilassa, omissa astioissaan tai pakkauksissaan, joissa on merkintä astian sisällöstä sekä varoitusmerkinnät. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee varastoida suoja-altaan päällä tai tiiviillä reunakorotetulla alustalla, joka on mitoitettu vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat, jotka mahdollisuuksien mukaan tulee laatia sähköisenä. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15-17, 121 ja 121a §, VNA 978/2021)

Päästöt maaperään ja vesistöön

  1. Tuotantoalueelta syntyvät hulevedet on kerättävä ja johdettava alueelta pois tai imeytettävä siten, ettei kummassakaan tapauksessa niiden mukana pääse alueen ulkopuolelle puuainesta tai merkittävää määrää kiintoainesta. Mikäli havaitaan kiintoaineen kulkeutumista ojiin, tulee valvontaviranomaiselle esittää suunnitelma sen torjumiseksi. Päällysteen kuntoa on tarkkailtava ja halkeamat ja muut vauriot on korjattava välittömästi. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)

Melu

  1. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa ylittää lähimmillä asuinalueilla päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB (LAeq). Laitoksen melupäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Meluvaikutusta tulee pyrkiä vähentämään esim. kaluston melusuojauksilla sekä toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla. Tarvittaessa laitoksen melulähteiden todelliset äänitehotasot ja melutaso lähimmillä asuinkiinteistöillä tulee selvittää mittauksilla valvontaviranomaisen erikseen hyväksymällä tavalla. (YSL 7 ja 52 §, VNp 993/1992)

Päästöt ilmaan

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Pölyävien ainesten vapaa pudotuskorkeus mm. purkamisen ja lastauksen yhteydessä on pidettävä matalana. Työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapidosta on huolehdittava. Tarvittaessa kenttien, kulkuväylien, varastokasojen sekä murskauksen ja haketuksen aiheuttamaa pölyämistä on estettävä vedellä kastelemalla. (YSL 7 ja 52 §, JäteL 13 §, NaapL 17 §)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

  1. Toimintaa varten on ennen toiminnan aloittamista laadittava pelastussuunnitelma, joka on hyväksytettävä pelastusviranomaisella. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitoksella on aina oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta, alkusammuttimia ja muuta torjuntakalustoa sekä näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Henkilöstön kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöllisesti. (YSL 7, 15-17 ja 52 §, JäteL 120 §)
  2. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14, 16-17, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

  1. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta toteutettava järjestelmällisesti niin, ettei siitä vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka vastaa sen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6-8, 15-17, 52 ja 62§, JäteL 12, 13 ja 122 §)
  2. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

  1. Laitosalueelta maastoon johdettavien vesien laatua on tarkkailtava. Näytteet tulee ottaa vuosittain ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä. Näytteestä tulee analysoida ainakin pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori sekä öljyhiilivedyt. Näytteenoton yhteydessä on määritettävä ojahavaintopaikan virtaama. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi puolen vuoden sisällä luvan voimaantulosta. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyttää asiantuntijaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66 §)
  2. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava ja siitä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

?        vastaanotetut jätteet/materiaalit: laatu, määrä, ajankohta, alkuperä

?        edelleen toimitetut jätteet/materiaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet: laatu, määrä, toimituspaikka ja -ajankohta, siirtoasiakirjat

?        alueella varastoituna olevien jätteiden/materiaalien laatu ja määrä kalenterivuoden lopussa

?        alueen rakenteissa hyödynnetyn betonijätteen, tiilijätteen sekä ylijäämä maa-aineksen laatu, määrä ja alkuperä

?        murskauksen ja haketuksen toiminta-ajat

?        toiminnan muutokset

?        ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

?        mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä toimintaa koskevat valitukset

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

Toiminnan muutos ja lopettaminen

  1. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)
  2. Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueella tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 52, 62 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Toiminta-alue sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja kyseisellä tontilla on jo ennestään ollut vastaavaa jätteenkäsittelytoimintaa.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1: Laitoksella käsiteltävät jätteet, niiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät sekä muut toiminnot ovat hakemuksen mukaiset. Metsätähteiden määrille ei ole tarpeen asettaa rajoituksia, koska ne ovat maa- ja metsätaloudessa syntyviä ympäristölle ja terveydelle haitattomia luonnonaineksia eikä niitä luokitella jätteiksi.

Määräys 2: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta vältetään mahdolliset ympäristövahingot ja toiminta pysyy luvan mukaisena. Laitokselle ei ole suunniteltu vaarallisten jätteiden varastointiin soveltuvia alueita tai rakenteita.

Määräys 3: Jakamalla alueet hakemuksessa esitetyllä tavalla eri toiminnoille ja jätejakeille estetään jätteiden sekoittuminen ja niiden hyötykäytön tai muun jatkokäsittelyn vaikeutuminen. Tämä myös pitää alueen siistinä ja helpottaa työskentelyä. Toiminnassa muodostuvia tavanomaisia jätejakeita voidaan kerätä toimitettavaksi kerralla jatkokäsittelyyn. Yksittäisen jäte-erän varastointiaika on tarpeen rajoittaa enintään kolmeen vuoteen, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jätevarastoja eikä sitä määritellä VNA 331/2013 mukaiseksi kaatopaikaksi. Jätettä saa luovuttaa eteenpäin ainoastaan paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jossa hyödyntäminen tehdään MARA-ilmoituksella.

Määräys 4: Toiminta-ajat ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Melu- ja viihtyisyyshaittojen rajoittamiseksi arkipyhät on rajattu toiminta-aikojen ulkopuolelle.

Määräyksellä 5 ehkäistään roskaantuminen ja muu epäsiisteys sekä mahdollinen ilkivalta, jonka seuraukset voivat olla hallitsemattomia.

Määräyksellä 6 varmistetaan, että toiminta-alueen reunoilla kulkevien voimajohdolle sekä kaasuputkelle ei aiheudu haittaa toiminnasta.

Määräykset 7-8: Betoni- ja tiilijätteiden sekä ylijäämämaiden hyödyntämistarkoitus alueen kenttä- ja vallirakenteissa on varmistettu annetuilla määräyksillä. Varastokentän (yli 1000 m2) ja vallien tekemiseen tulee hakea MRL:n mukainen toimenpidelupa rakennusvalvonnasta. Ympäristölupamääräyksillä varmistetaan, että hyödynnettävissä jätejakeissa ei ole epäpuhtauksia ja niiden käsittely kokonaisuudessaan järjestetään asianmukaisesti eikä toiminnasta aiheudu haittoja. Betoni- ja tiilimurske on ominaisuuksiltaan MARA-asetuksen mukaista, lukuun ottamatta suurempaa raekokoa ja jätettä sisältävän kerroksen enimmäispaksuutta. Tällä ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Hakemuksen mukaisesti peittävä luonnonkivikerros tehdään asetuksen vaatimusta paksummaksi.

Määräykset 9-11 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Tankkaus- ja huoltojärjestelyt on esitetty hakemuksessa, mutta määräyksellä on huomioitu myös mahdolliset akuutit korjaustilanteet. Hiekan- ja öljynerottimia ei ole vaadittu toiminta-alueelle toiminnan luonteesta ja käsiteltävistä jätteistä johtuen.

Määräys 12: Laitoksen toiminnasta lähimmille asuinalueille aiheutuvan melun raja-arvoiksi on määritelty VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyisyyshaittaa, mutta meluvaikutukset on pyrittävä minimoimaan ja esim. valitustapauksissa on varauduttava tekemään tarkempia selvityksiä mittauksin.

Määräys 13 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia pöly- tai muita päästöjä ilmaan tai haittaa lähinaapureille ja lähellä sijaitseville sähkölinjoille.

Määräykset 14-15: Poikkeustilanteissa ympäristö- ja terveysvahingot on rajattava mahdollisimman pieniksi. Suojarakenteet ja varotoimet eivät poista velvollisuutta kerätä pienetkin vuodot heti talteen. Häiriötilanteista on ilmoitettava, jotta mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä toimenpiteet niiden estämiseksi ja torjumiseksi voidaan määritellä. Myös tiedonkulku viranomaisille on varmistettava tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarana aiheutua haittaa.

Määräykset 16-17: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisten tiedonsaannin valvontaa varten. Laitoksen kaikessa toiminnassa on toimittava ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti sekä pyrittävä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräys 18: Hulevesien tarkkailu on katsottu tarpeelliseksi, sillä toiminta saattaa aiheuttaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja betonin käyttö voi muuttaa vesien pH-arvoa. Öljyhiilivetyjen pitoisuuksia on syytä seurata, jotta voidaan varmistua, ettei kenttäalueilta tai työkoneista tule päästöjä ympäristöön. Myös muilla jätetoimijoilla on hulevesien tarkkailuvelvoite.

Määräys 19: Valvonnallisista syistä yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain, mutta jätteen käsittelytoiminnan kirjanpidossa on kuuden vuoden ajan säilytettävä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotta ne ovat tarvittaessa saatavilla.

Määräykset 20-21: Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm., ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Fingrid Oyj:n ja Gasgrid Oy:n lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä 6 ja 13. Muistutuksessa esiin tuodut seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että aloittamisesta ei aiheudu peruuttamatonta haittaa tai muutosta ympäristön tilassa, koska alueella on ollut lähes vastaavaa ympäristöluvallista toimintaa jo aiemmin. Toimenpiteet voidaan tarvittaessa peruuttaa ja jätteet poistaa alueelta. Lisäksi viivästymisestä aiheutuisi merkittävää haittaa hakijan liiketoiminnalle. Aloittamisluvan vakuudeksi hakija esittää 5000 €.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 § 50 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Taksan 3 §:n mukaiset käsittelymaksut ovat seuraavat:

Pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, 3 150 €

Muu jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely, 3 150 €

Taksan 5.5 kohdan mukaisesti lupahakemuksen käsittelystä peritään yhdistetty maksu lisäämällä perusmaksultaan kalleimman toiminnan lupamaksuun muiden toimintojen osuutena 50 % näiden perusmaksuista, eli: 3 150 + 0,50 x 3 150 € = 4 725 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20 % kyseistä toimintaa koskevasta 3 §:n mukaisesta maksusta, eli: 0,20 x 4 725 € = 945 €.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 4 725 + 945 € = 5 670 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Hakija on esittänyt jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi 55 000 € (alv 0 %) perustuen ylijäämämaiden, betoni- ja tiilijätteen sekä rakennusjätteen suurimpiin kertavarastointimääriin.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi määrätään 61 080 € (alv 0 %). Vakuussumma perustuu hakijan esittämään laskelmaan siten, että siihen on lisätty vakuus myös kaakelille, metallille ja lajittelukelvottomalle jätteelle taulukossa 2 esitetyn mukaisesti.

Taulukko 2. Jätevakuuden muodostuminen

Jätejae

Käsittelyhinta, €/tn

Kertavarastointimäärä, tn

Vakuus, €

Ylijäämämaat

2

10 000

20 000

Betoni- ja tiilijäte

2

10 000

20 000

Laatat/kaakelit

2

500

1 000

Rakennusjäte

10

1 000

10 000

Metallit

2

40

80

Lajittelukelvoton jäte

10

1 000

10 000

Vakuus on riittävä huomioiden toimintapaikka, käsiteltävän jätteen määrä ja laatu sekä jätteen mahdollisesta käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutosten tai muiden seikkojen vuoksi.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 59-61 §)

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisluvan vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 10 000 . Vakuussummaa on nostettu siten, että se kattaa noin 20 % suunnitellun betoni-tiilimurskekentän rakentamiseen tarvittavan jätemäärän tai kerrallaan varastossa olevien lajittelukelvottomien jätteiden pois toimittamisesta aiheutuvat kustannukset. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Fingrid Oyj

Gasgrid Finland Oy

Muistuttaja

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Marleena Kuitikka, puh. 020?615 8016,

marleena.kuitikka(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

  1. myöntää RS Kierrätys Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan jätteenkäsittelytoimintaan kiinteistöllä 286-463-10-2 esityksen mukaisesti.
  2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________