Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Teknisen lautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 01.12.2021/Pykälä 39


Ympäristölupahakemus kiinteistölle 286-449-2-1386

4867/11.01.00.00/2021

 

Teknisen lautakunnan lupajaosto 01.12.2021 § 39

   

Valmistelija: ympäristötarkastaja Ulla Rantanen, puh. 020?615 8085, ul-la.rantanen2(at)kouvola.fi

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia 

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija 

Tykkimäen Sora Oy

Tehontie 20

45200 Kouvola

Y-tunnus: 0163369-4

Yhteyshenkilö: ----------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti 

Hakemus koskee rinnesoran murskaamista siirrettävällä murskaamolla. Toiminta sijoittuu maa-ainestenottoalueelle, joka sijaitsee Kouvolan kaupungin Valkealan kylässä kiinteistöllä Haapamäki 286-449-2-1386, osoitteessa Multamäentie 550,45370 Valkeala. Lupaa haetaan olemaan voimassa yhtä kauan, kuin alueella on soranottotoimintaa.

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön Haapamäki 286-449-2-1386 omistaa Tykkimäen Sora Oy.

Lupavelvollisuus

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan kiinteän tai tietylle alueelle sijoitettavan siirrettävän murskaamon toimintaan, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukaan.

Lupaviranomainen 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 § 2 mom:n kohdan 6 b mukaan.

Kohta 2. Hakemus 

Hakemuksen vireille tulo 

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 1.4.2021. Vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta sekä melumallinnus ja lisäselvitykset ovat saapuneet 12.11.2021.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot 

Kiinteistöllä on voimassa oleva Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 23.8.2017 76) myöntämä maa-aineslupa soran ja hiekan (818 000 k-m3) ottamiseen. Lupa on voimassa 3.10.2027 saakka.

Alueen kaavoitustilanne 

Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Kymenlaakson maakuntakaavassa alue sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle (pv), missä aluetta koskevat toimenpiteet tulee suunnitella siten, että pohjaveden laatu ei heikkene. Maakuntakaavassa alueelle on merkitty myös EOm-merkintä eli maa-ainestenottoalue.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Paikka sijoittuu pitkittäisharjun eteläosaan Sydänmaanraitti-nimisen tien eteläpuolelle. Alue on osa laajempaa maa-ainestenottoaluetta, joka muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden ja on ollut käytössä vuosikymmeniä. Tällä hetkellä alueella on voimassa useita maa-ainestenottolupia sekä yksi ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen. Kiinteistö Haapamäki rajoittuu pääosin metsä- ja peltoalueisiin sekä viereisiin sora-alueisiin. Alueella ei ole suojeltavia kohteita eikä tiedossa olevia erityisiä luonnonarvoja. Alueesta noin kilometrin päässä pohjoiseen sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät geologiset Multamäen tuuli- ja rantakerrostumat (TUU-05-019). Alueesta noin kaksi kilometriä lounaaseen sijaitsee arvokkaaksi kallioalueeksi luokiteltu alue (Kaakkovuori, Haukilahdenmäki, AO050208). Lähin asutus sijaitsee noin 300-400 metrin päässä murskaamon paikasta lännen ja luoteen suuntaan. Murskaamolle on esitetty kaksi vaihtoehtoista paikkaa 12.11.2021 saapuneessa lisäselvityksessä. Koko Haapamäki-kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 9,3 ha, josta maa-ainestenottoalueen koko on noin 8,1 ha.

Kohde sijaitsee Multamäen I-luokan pohjavesialueella (0590908). Pohjaveden tarkkailua varten alueella on pohjaveden havaintoputket PV1, PV2 ja PV3, joista PV1 ja PV2 soveltuvat veden laadun tarkkailuun. Lisäksi tilalla Haapamäki 286-449-2-1386 sijaitsee Kouvolan Vesi Oy:n pohjaveden havaintoputki HP9.

Toiminnan kuvaus 

Soranottoalueelta, missä on jo voimassa oleva maa-aineslupa, murskataan rintauksesta kaivettavaa soraa soramurskelajikkeiksi, joita hyödynnetään infrarakentamisessa ja betoniteollisuuden raaka-aineina. Murskaus suoritetaan siirrettävällä tela-alustaisella murskauslaitoksella. Murskain toimii aggregaatilla tuotettavalla sähköllä. Murskausta suoritetaan 3-8 viikon jaksoissa 2-6 kertaa vuodessa arkipäivisin ma-pe kello 7-20 välisenä aikana. Murskaustoimintaa on vuosittain yhteensä noin 1560 tuntia 4-6 kk:n aikana. Kuormaamista ja kuljetusta suoritetaan samoin arkipäivisin ma-pe kello 7-20 välisenä aikana, mutta kuitenkin koko vuoden ajan. Toiminta jakautuu eri vuodenaikoihin kiviainesmenekin mukaan. Pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa vesikastelulla ja murskauslaitoksen kiinteällä koteloinnilla, joka vähentää pölyn muodostumista sekä pienentää syntyvää melua. Varastokasat sijoitetaan toiminta-alueen länsireunaan, jossa ne muodostavat melua vaimentavan esteen lähiasutukseen päin.

Polttoaineet, kemikaalit ja veden käyttö

Toiminnassa käytetään polttoöljyä keskimäärin 10 000 l ja maksimissaan 20 000 l vuodessa. Alueella ei säilytetä polttoaineita lukuun ottamatta aggregaatin polttoainetta.

Alueella käytetään lähialueen joesta otettavaa vettä keskimäärin 1 600 m3 ja maksimissaan 2 400 m3 vuodessa. Vesi varastoidaan irtosäiliössä/säiliöautossa murskaimen läheisyydessä.

Liikennöinti

Liikennöinti alueelle tapahtuu Multamäentien kautta. Multamäentieltä on sorapintainen tie saranottoalueelle. Tie on varustettu lukittavalla puomilla. Soranottoalueen tiestö on sorapintaista. Tarvittaessa pölynsidontaa hoidetaan vedellä kastelemalla. Murskaus lisää alueen raskasta liikennettä 4-8 käyntiä vuorokaudessa.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Murskausurakoitsijalta edellytetään RALA-sertifikaattia tai vastaavaa järjestelmää. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on sertifioitu.

Toiminnasta muodostuu vähäinen määrä leijumapölyä, jota torjutaan kastelemalla tarvittaessa. Aggregaatin moottori on Catepillarin viimeisintä Stage V-päästövaatimukset täyttävää mallia, joka on varustettu hiukkassuodattimella.

Melu ja tärinä

Hakijan lisäselvityksenä 12.11.2021 toimittamassa melumallinnuksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista paikkaa (1 ja 2) murskaamon sijoittamiselle. Mallinnukset on tehty ilman meluesteitä sekä murskaimen viereen rakennettavien/sijoitettavien meluesteiden kanssa. Melumallinnuksien mukaan kummassakaan tapauksessa melun ohjearvot eivät ylity lähimpien naapureiden pihoilla tilanteissa, missä meluesteet on rakennettu/sijoitettu murskaimen viereen. Melun impulssimaisuus pystytään selvittämään paikan päällä kuitenkin vasta toiminnan alettua.

Murskaustoiminnan ei oleteta aiheuttavan tärinähaittaa.

Jätteet

Murskauslaitoksen toiminnassa syntyy vähäinen määrä öljyjätettä, jonka urakoitsija toimittaa laatujärjestelmänsä mukaisesti jatkokäsittelyyn. Sekajätettä syntyy noin 500 kg vuodessa ja se toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Metalliromua syntyy noin 1 500 kg vuodessa ja se toimitetaan romunkeräykseen.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on hyväksytty maa-ainesluvan yhteydessä.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Alueella ei varastoida tai säilytetä polttoaineita tai öljyjä, lukuun ottamatta aggregaatin öljysäiliötä. Työkoneet käydään tankkaamassa erillisellä tankkausautolla. Murskauslaitoksen ja kuormauskoneiden välittömässä läheisyydessä on öljyn imeytysainetta mahdollisien letkuvaurioiden ja muiden haavereiden varalta.

Alueella ei ole kiinteitä sosiaalitiloja, joten talousjätevesiä ei synny. Sadevedet imeytyvät suoraan maaperään.

Energian käyttö

Arvioitu sähkön kulutus on 0,17 GWh/a. Sähkö hankitaan aggregaatista.

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Toiminta-alue sijaitsee portilla suljetun tieyhteyden takana. Alueella ei säilytetä polttoaineita tai öljyjä. Mahdollisten letku- ja moottorivaurioiden varalta työkoneiden läheisyydessä on imeytysturvetta heti saatavilla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP)

Kiviaineksen murskauksessa on yleisesti käytössä siirrettävä kalusto. Murskaus ostetaan urakoitsijoilta, joilla on useimmiten käytössä parhaan mahdollisen tekniikan mukainen mobiilimurskauskalusto. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan hakijan mukaan pitää raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia (min. tuotantoprosessien optimointi, pöly- ja melusuojaukset (kotelointi), säännölliset huollot, ympäristö- ja laatujärjestelmät sekä ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö).

Merkittävin päästölähde ilmaan muodostuu kivenmurskauksesta. Leijumapölyä ehkäistään laitoksen koteloinnilla ja kastelulla. Varastokasojen sijoittamisella murskaimen ja lähimpien asuinrakennusten väliselle alueelle, on melua merkittävästi vaimentava vaikutus. Mobiilimurskauslaitokset edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joissa melun vaimentamista on parannettu murskauspesän ja seulojen koteloinneilla.

Tarkkailu ja raportointi

Laitoksen vastuuhenkilö vastaa laitoksen toiminnasta ja siitä, että koneille ja laitteille pidetään vastaanotto- ja käyttöönottotarkastus aina murskausjakson alkaessa. Koneille suoritetaan viikkotarkastukset urakoitsijan toimesta. Ulkopuolinen konsultti suorittaa vesianalyysit. Murskausprosessia seurataan urakoitsijan ja laitoksen vastuuhenkilön toimesta aistihavainnoin. Konsultti vastaa, että käytössä on aina kalibroidut ja sertifioidut mittausmenetelmät ja mittalaitteet. Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain tarvittavat yhteenvetoraportit.

Jälkihoitotoimenpiteet

Alueen jälkihoito tehdään maa-ainesluvan edellyttämällä tavalla.

Tiedottaminen

Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 7.4.-7.5.2021 välisenä aikana. Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kouvolan Sanomissa 7.4.2021. Naapureita on kuultu erikseen lähetetyllä kirjeellä.

Tarkastukset ja neuvottelut

Paikalla on tehty valvontatarkastuksia maa-aineslupaan liittyen. Hakemuksesta on neuvoteltu 7.5.2021 ja 1.10.2021 teams-palaverissa.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Lausunnot

Lausunnon ovat antaneet Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 3.5.2021 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

"Hanke

Tykkimäen Sora Oy hakee ympäristölupaa soran murskaamiselle Kouvolan kunnan Valkealan kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Haapamäki 286-449-2-1386. Murskaus on tarkoitus toteuttaa siirrettävällä kivenmurskaamolla kiinteistölle sijoittuvalla maa-ainesottoalueella. Soramurskeita tuotetaan keskimäärin 22 000 m3 ja maksimissaan 33 000 m3 vuodessa. Vuosittain toteutetaan arkipäivisin 2-6 murskausjaksoa ja jaksojen pituus vaihtelee 3-8 viikkoon.

Lupaa haetaan aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hankealueella sijoittuvaan maa-aineksenottoon on sisällytetty pohjavedentarkkailuvelvoite. Pohjavettä alueella kolmesta pohjavesiputkesta (PVP1, PVP2, PVP4). Pohjaveden pinnankorkeus määritetään kahdesti ja veden laatu kerran vuodessa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvaratvastuualueen lausunto

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on perehtynyt ympäristölupahakemusasiakirjoihin ja toteaa asiasta lausuntonaan seuraavan:

"Hankealue sijoittuu Kymenlaakson maakuntakaava 2040 kaavakartalla tärkeälle pohjavesialueelle (pv). Aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene, eikä pohjaveden määrä pysyvästi vähene. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat uudet toiminnot on sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

Hankealue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Multamäen 1-luokan pohjavesialueella (0590908). Multamäen pohjavesialueella ei ole suojelusuunnitelmaa. Multamäen pohjavesialueella sijaitseva vedenottamo, joka käytössä talousvedenottamisessa varavedenottamona. Etäisyyttä hankealueelta vedenottamolle on noin 1,3 kilometriä. Pohjavesialueelle tehtiin vuonna 2009 alustava kaivonpaikkatutkimus ja alueelle on suunniteltu yhdyskuntien vedenhankintaa tulevaisuudessa. Tutkimuksessa havaittu parhaiten vedenottoon soveltuva kohde sijaitsee murskaushankkeen pohjoispuolella noin 1,1 kilometrin etäisyydellä. Pohjaveden oletettu virtaussuunta hankealueelta on kohti tutkittua vedenhankinta-aluetta.

Multamäen pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on merkitty pohjavesitietojärjestelmässä hyväksi. Multamäen pohjavesialue on kuitenkin vesienhoidossa (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 sekä Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016-2021) todettu kemialliseksi riskialueeksi pohjavedessä havaittujen torjunta-aineiden ja nitraatin vuoksi. Pohjavesialueella esiintyy erilaisia riskitekijöitä, kuten peltoviljelyä pohjavesialueen reunavyöhykkeellä, maa-ainesten ottoalueita, lopetettu huoltoasema ja lopetettu ampumarata.

Murskaushankkeessa tulee ottaa huomioon Multamäen pohjavesialuetta koskevat vesienhoidon tavoitteet (laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004, 21 § ja 28 §). Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa pohjavesialueiden hyvä tila ja säilyttää se myös jatkossa. Keskeistä on, että pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä pohjavesiin rajoitetaan. Nykykäytännön mukaisesti pohjavesialueille ei tule sijoittaa uusia riskiä aiheuttavia teollisuus- tai yritystoimintoja.

Murskaus alueella on tarkoitus toteuttaa siirrettävällä murskaimella, jonka energia tuotetaan polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla. Polttoöljyn keskimääräinen kulutus murskaushankkeessa on hakemuksen mukaan noin 10 000 t vuodessa. Hankealueen maaperä on GTK:n maaperäkartan perusteella hyvin vettä johtavaa lajittunutta maa-ainesta. Ottaen homioon polttoöljyn käytön lisääntymisen ja maaperän ominaisuudet, murskaus muodostaa uuden riskitoiminnon pohjavesialueelle. Mahdollisten laiterikkojen, häiriötilanteiden tai tankkauksen yhteydessä polttoöljyä tai muita öljyjä voi päästä vuotamaan maaperään. Hyvin nesteitä johtavassa maaperässä öljyperäiset aineet voivat kulkeutua nopeasti syvemmälle maaperään eikä niitä saada välttämättä kerättyä imeyttämällä pois.

Karttatarkastelun perusteella lähin asutus sijaitsee noin 360 metrin etäisyydellä suunnitellusta murskausaseman sijainnista. Suojaetäisyys täyttää Muraus-asetuksen (800/2010) mukaisen vähimmäisvaatimuksen. Lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota hankkeesta syntyvien melu- ja pölyhaittojen lieventämiseen. Pölynsidonnassa pohjavesialueella ei saa käyttää suolaa tai muita maaperälle tai pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. Murskauksesta syntyvä melu ei saa ylittää asuinalueilla valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyä ulkomelun päiväohjearvoa LAeq 55 dB. Lupahakemusasiakirjoissa ei ole meluselvitystä.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset

Pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 17 §) mukaan pohjaveden laadun vaarantaminen on kielletty. ELY-keskus katsoo, että mikäli pohjavesialueelle sijoitetaan polttoöljykäyttöistä murskaustoimintaa, tulee öljyn tankkaukseen ja muihin öljyä sisältävien kohteiden alapuolinen maanpinta suojata öljyä pidättävällä kerroksella tai rakenteella tai muita teknisiä keinoja käyttäen varmistaa, että öljyn pääsy maaperään estetään. Pohjavesisuojausta suunniteltaessa tulee myös huomioida suojauskerrokseen tai rakenteeseen sadannan kerryttämien hulevesien kerääminen, käsittely ja ohjaus. Murskausalueella ja erityisesti koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen tankkausalueella mahdollisesti muodostuvat hulevedet tulee johtaa öljynerotus- ja tarkkailukaivon kautta pohjavesialueen ulkopuolelle esimerkiksi putkilinjaa pitkin. Tavoitteena on estää öljyhiilivetyjä mahdollisesti sisältävän huleveden imeytyminen maaperään pohjavesialueella. Hulevesien tarkkailu sekä suojarakenteiden kunnon tarkkailu tulee sisällyttää hankkeen tarkkailuohjelmaan.

Mahdollisen öljy- tai muun polttoainevuodon varalta paikalle tulee varata imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maa-ainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvältä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. maa-ainesta. Mahdollisesta vahingosta on tehtävä hätäilmoitus sekä tarvittaessa erikseen ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

Lisäksi ELY-keskus pyytää toiminnanharjoittajaa tarkistamaan polttoaineen kulutuksen määrän.

Hankkeessa ja lupaharkinnassa on syytä myös arvioida pohjavesiriskittömämmän energiamuodon käyttöä murskaamisessa. Verkkovirran hyödyntäminen murskaamon energianlähteenä polttoöljykäyttöisen aggregaatin sijaan vähentäisi pohjavedelle aiheutuvaa laadullista riskiä.

Louhinnasta syntyvä melupäästö tulee arvioida mallintamalla tai mitata toiminnasta aiheutuva melutaso melulle herkissä kohteissa toiminnan aloittamisen jälkeen. Tarkistusmittauksissa on käytetyn laitteiston lisäksi syytä tehdä huomiot suojakasoista ja muista toimintaan liittyvistä melun leviämiseen vaikuttavista seikoista. Tarkistusmittauksia tulee myös tarvittaessa tehdä, mikäli melutasojen arvioidaan kasvavan toiminnan muutosten myötä. Melutorjuntatoimenpiteitä on tarvittaessa tehostettava,?jotta valtioneuvoston asetuksen mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity?asuinalueilla murskaustoiminnan vaikutusten vuoksi.

ELY-keskus katsoo, että toteuttamalla edellä mainitut pohjavesien suojelua koskevat toimenpiteet, toiminta voidaan aloittaa mahdollisista valituksista huolimatta."

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 30.4.2021 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

"Tykkimäen Sora Oy on jättänyt Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee soran murskausta siirrettävällä kivenmurskaamolla Kouvolan kaupungin Valkealan kylässä kiinteistöllä 286-449-2-1386, osoitteessa Multamäentie 550, 45370 Valkeala. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Lausunto

Lupahakemuksen mukaan lähimmät asuinrakennukset sijaitsevan yli 300 metrin päässä hankealueesta. Lisäksi lupahakemuksessa on todettu, että murskausyksikön melutaso jää lähimmissä asuinrakennuksissa alle 55 dB. Murskaus tapahtuu hakemuksen mukaan ottoalueen alimmalla tasolla ja varastokasat muodostavat asutuksen ja murskan välille melun ja pölyn kulkeutumista vähentävän suojarakenteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista on sisämelujen ohjearvojen lähtökohtana, että meluntorjuntatoimet suunnitellaan siten, ettei toiminnoista, toimintoihin liittyvä liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ylitä asumiseen käytettävillä kiinteistöillä päivällä (klo 7.00 - 22.00) keskiäänitasoa LAeq 55 dB. Lupahakemuksessa ei ole tarkemmin määritetty miten varmistutaan, että melu jää alle ohjearvon. Näin ollen melutaso tulee tarvittaessa todentaa mittauksin.

Toiminta sijaitsee Multamäen pohjavesialueella. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan pohjavesialueella sijaitseva Multamäen vedenottamo / yhteiskaivo ei ole enää käytössä talousvedenhankintaan, vaan se toimii ainoastaan varavedenottamona. Pohjavesialueella on tehty vuonna 2009 alustava kaivonpaikkatutkimus ja alueelle on suunniteltu yhdyskuntien vedenhankintaa lähitulevaisuudessa. Kaivonpaikkatutkimuksessa todettu parhaiten vedenottoon soveltuva uusi paikka sijaitsee noin 1,1 kilometrin etäisyydellä murskaushankealueen pohjoispuolella. Pohjaveden oletettu virtaussuunta on murskaustoiminnan hankealueelta kohti uutta vedenottopaikkaa. Koska alueella on suunnitelmia vedenottamon perustamiselle, ei alueella harjoitettava toiminta saa huonontaa pohjaveden laatua. Pohjaveden pilaamisella olisi suoria vaikutuksia alueen vesihuollolle."

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutus A on päivätty 18.4.2021 ja siinä on todettu seuraavaa:

"Nykyistä ja tulevaa toimintaa ei voi verrata aikaisemmin harjoitettuun soranajoon ja murskaustoimintaan. Ennen vuotta 2015 toiminta oli paljon maltillisempaa, eikä aiheuttanut samanlaisia melu- ja pölyhaittoja ympäri vuoden kuin nykyinen ja tuleva toiminta aiheuttaa. Lisäksi ajo ja murskaus olivat kauempana kiinteistöstä kuin hakemuksessa esitetty kohta. Soranajo tapahtui enimmillään klo 7-16 välillä ja murskaustoiminta kesti vain muutamia viikkoja vuodessa.

Tällä hetkellä soraa ajetaan rinteestä ja kuormataan kasoihin nykyisellään pääosin kiinteistön länsipuolella, jossa ei ole minkäänlaista melu- eikä pölyestettä. Jatkuva kuormaimen kaasutus ja etenkin peruutuksen yhteydessä kuuluva voimakas piipitys on erityisen häiritsevää melusaastetta päivittäin kuunneltuna useita tunteja viisi päivää viikossa ympäri vuoden. Ääni kuuluu jopa kuulosuojainten läpi ja sisälle taloon, vaikka ikkunat ovat kiinni. Sydänmaanraitin varrelle on rakennettava kunnollinen melu- ja pölyeste esimerkiksi soramäen laelta kuorittavasta joutomaasta. Hakemuksen toiminta-aika on niin pitkä. Lisäksi on mahdollista, että toiminta jatkuu hakemuskauden jälkeenkin. Pölyntorjunnan merkitys aikaisemmasta on merkittävästi lisääntynyt, koska talven aikana soramäen rinteestä on hakattu kaikki puut pois ja mäki on suurelta osin kuorittu pintamaasta, joka on tähän asti sitonut pölyä. Tuulella mäen päällä näkyy yhtenäinen hienojakoinen pölypilvi, kuten myös soraa kuormattaessa.

Murskaustoiminta ja soranajo aiheuttavat häiritsevää melusaastetta ja pölyhaittaa jo nykyisellään päivittäin klo 7.00-20.00 välisenä aikana lähes koko vuoden ympäri viitenä päivänä viikossa. Jotta kyseistä haittaa voidaan ehkäistä, on murskaustoiminta siirrettävä kiinteistön sellaiselle osalle, jossa asutus on mahdollisimman kaukana, esimerkiksi lähelle Voikkaantietä, jossa yrityksellä on olemassa olevaa kallion murskausta. Kyseisellä alueella puusto ympäröi työmaa-aluetta, jolloin melu ja erityisesti pölyhaitta on merkittävästi pienempi. Melu- ja pölyhaitasta kärsivät erityisesti Sydänmaankylän asukkaat.

Hakemuksessa ehdotettu 5 000 euron vakuussumma on liian pieni, jo vanhassa luvassa summa on yli 70 000 euroa.

Hakemuksen kohdassa 8 todetaan seuraavasti:

Murskausta suoritetaan 3-8 viikon jaksoissa, 2-6 kertaa vuodessa arkipäivisin kello 7-20 välisenä aikana.

Sama todetaan hakemuksen kohdassa 10.

Muotoilut ovat tulkittavissa niin, että murskaustoimintaa voitaisiin maksimissaan tehdä ympäri vuoden: 8 viikon jakso = 2 kk, tämä kertaa 6 = 12 kk eli koko vuosi. Tuollaisella muotoilulla hakemusta ei saa missään nimessä hyväksyä. Vasta hakemuksen kohdan 10 lopussa todetaan sama, mikä esimerkiksi kuulemissaatteessa todetaan: että murskausta tehdään 4-6-kk vuoden aikana. Sama todetaan Kouvolan kaupungin nettisivuilla https://www.kouvola.fi/ilmoitukset -ja -kuulutukset/ymparistolupahakemus -tykkimaensora-oy/.

Pitkäaikaiseen soranottotoimintaan vetoaminen ei ole kovin relevanttia, sillä volyymit ovat olleet aivan toista kuin tällä hetkellä. Aiempi toiminta on ollut paljon pienimuotoisempaa ja maltillisempaa, mitä osoittaa sekin, että aiemmin haetusta ja myönnetystä luvasta merkittävä osa oli käyttämättä. Lisäksi toiminta on aiemmin ollut kauempana asutuksesta. Siksi myös suojatoimet, erityisesti melu- ja pölyvalli Sydänmaanraitin varteen on saatava ennen kuin toiminnalle myönnetään lupa.

Hakemus lienee tehty kovalla kiireellä, sen verran tolkuttomasti hakemuksessa nykyisinä oikolukuaikoina on kirjOTlusvirheitä. Sitä suuremmalla syyllä on varmistettava edellä mainittujen asioiden huomiointi ja toteutus luvan edellytyksenä."

Muistutus B on päivätty 30.4.2021 ja siinä on todettu seuraavaa:

"Tykkimäen Sora Oy on jättänyt Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen koskien soran murskaamista, kuljetusta ja kuormaamista kiinteistöllä 286-449-2-1386, osoitteessa Multamäentie 550, 45370 Valkeala. Hakemusta perustellaan mm. sillä, että kyseisellä alueella on harjoitettu soran ottoa aiemminkin.

Kyseisellä alueella harjoitetaan soran ottoa. Soran oton määrä on aiemmin ollut pienempää ja toiminta on tapahtunut kauempana asutuksesta. Toiminta on jatkuvasti kasvanut ja soranottoalue laajentunut. Nyt soranotto on siirtynyt asutuksen välittömään läheisyyteen, lähimmillään n. 100-200 m asutuksesta. Suunniteltu murskaustoiminta on tarkoitus suorittaa asutuksen läheisyydessä soranottoalueen länsilaidalla. Lisäksi soranottoalueen ympärillä on aiemmin ollut melua vaimentavaa ja pölyn leviämistä estävää puustoa ja kasvillisuutta, mikä nyt on täysin poistettu lupahakemuksen jättäjän toimesta. Näistä em. syistä johtuen toiminta alueella aiheuttaa asukkaille jo nyt mm. pölyhaittaa sekä merkittävää jatkuvaa ja impulssityyppistä meluhaittaa.

Kohde sijaitsee 1-luokan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Osan alueen talouksien vesi tulee omasta kaivosta. Jo nyt on merkkejä siitä, että vesimäärä kaivoissa on vähentynyt. Pohjavesi on tärkeimpiä luonnonvarojamme. Sen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän myös valtakunnallisesti.

Vaadimme ensisijaisesti, että em. seikoista johtuen Tykkimäen Sora Oy:lle ei myönnetä hakemuksen mukaista soran murskausta, kuormausta ja kuljetusta koskevaa lupaa.

Jos lupa myönnetään, vaadimme toissijaisesti, että murskaus tapahtuu soranottoalueen etelä-itä -laidalla, riittävän kaukana asutuksesta niin, että toiminnasta ei aiheudu lisää melu- tai pölyhaittoja. Vaadimme myös, että luvan hakijan tulee rakentaa lain mukaiset meluesteet työskentelystä aiheutuvan melutason alentamiseksi. Melutason keskimääräisen desibeliarvon alentamisen lisäksi tulee alentaa myös koneiden merkkiäänistä syntyvää impulssiäänien tasoa niin, etteivät ne kuulu asumuksiin eikä piha-alueille. Luvan saajan tulee myös estää toiminnasta aiheutuvan pölyn leviäminen pihoille ja peltoalueille. Tämän lisäksi vaadimme, että hakemuksessa anottua toiminta-aikaa lyhennetään huomattavasti, klo 8-16 välillä tapahtuvaksi.

Ehdottomasti vaadimme, että lupaa toiminnan aloittamiselle ei saa myöntää ennen muutoksenhaun käsittelyä. Muutoin tuomioistuimet asetettaisiin jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Tällöin estettäisiin kansalaisten tasa-arvoisen oikeusturvan toteutuminen."

Muistutus C on päivätty 4.5.2021 ja siinä on todettu seuraavaa:

"Vaadimme, että Tykkimäen Sora Oy:n ympäristölupahakemus kumotaan, sillä toiminnan kohde sijaitsee alueen 1-luokan pohjavesialueella. Soranotosta ja murskauksesta aiheutuu alueen asukkaille huomattavaa melu- ja pölyhaittaa. Soranottoa koskevan alueen puuston hävittämisen myötä vaikutukset kohdistuvat myös alueen eliöstöön. Lisäksi toiminta vaikuttaa haitallisesti maisemaan ja kiinteistömme (RN:o 286-449-2-1460) arvoon. Kiinteistöllämme sijaitsee juoma- ja talousvesikaivo, jonka veden laatuun ja määrään pelkäämme soranoton ja murskaustoiminnan vaikuttavan heikentävästi.

Maa-aineslain (555/1981, MAL) kolmannen pykälän mukaan maa-ainesta ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Suunniteltu soranottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Multamäen 1-luokan pohjavesialueella. Tykkimäen Sora Oy:n ympäristölupahakemuksessa aluetta väitetään virheellisesti 2-luokan pohjavesialueeksi. Vaadimme, että Tykkimäen Sora Oy:n ympäristölupahakemus hylätään, koska vesilain mukaista lupaa ei ole.

Hakemuksen liitteenä olevasta selvityksestä käy ilmi, ettei pohjaveden laadussa ole tapahtunut muutoksia aiemman soranoton seurauksena. Selvitys on tehty yhden vuoden (2019-2020) tarkastelujakson perusteella. Ajanjakso ei ole mielestämme riittävä, sillä lyhytaikaisissa pohjavesitutkimuksissa kohdetta seurataan useampi vuosi. On todettu, että soranotto lisää pohjaveden laadun ja pinnan korkeuden vaihteluita. Murskaus-, seulonta- ja soranpesulaitokset lisäävät pohjaveden likaantumisen riskiä. Soranotto on väliaikaista ja sen negatiiviset vaikutukset pohjaveteen vähenevät toiminnan loputtua. Soran ottamislupa on kuitenkin haettu 15 vuodeksi, ja tuona aikana toiminta vaikuttaa alueen asukkaiden juoma- ja käyttöveteen. Pitkäaikaistutkimuksissa on havaittu soranoton lisäävän pohjaveden lämpötilaa, kloridipitoisuuden vaihtelua (vaadimme ettei pölyn estoon käytetä suoloja, sillä se lisää pohjaveden kloridipitoisuutta), natrium-, kalsium- ja magnesiumpitoisuuksien vaihtelua, veden kovuuden, alkaliniteetin ja happamuuden nousua, happipitoisuuden ja hapen kyllästysasteen muutoksia, kolibakteerien ja streptokokkien määrää, bikarbonaatti- ja sulfaattipitoisuuksien nousua, hiilidioksidipitoisuuden vaihtelua, nitraattipitoisuuden kasvua sekä kuparin, sinkin, nikkelin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuuksien kasvua (Rintala J. 2014, 35, 46, 57, 66). Vaikutukset eivät välttämättä poistu edes alueen jälkihoidon myötä, vaan jäävät pysyväksi haitaksi. Myös näihin seikkoihin vedoten suosittelemme ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Pohjaveden päälle jätetään suojakerros, jonka paksuus on yleensä 4-6 metriä (Syken raportti 20/2014 Jari Rintala: Pohjaveden laadun muutokset soranottoalueilla 1985 - 2013). Tykkimäen Sora Oy:n ympäristölupahakemuksessa on haettu lupaa jättää vain neljän metrin suojakerros, mutta vaadimme, että alueelle jätetään vähintään kuuden metrin suojakerros pohjaveden laadun suojelemiseksi, mikäli soranotto- ja murskaus alueella jatkuu. Aiempien lupien perusteella suunnittelualueen länsiosaan on jätetty jopa vain 1,4 metrin suojakerros.

Jos pohjaveden laadussa havaitaan ko. luvan mukaisen toiminnan seurauksena muutoksia, tulee soranotto- ja murskaustoiminta lopettaa ja ympäristöviranomaisen arvioida toiminnan haitallisuus.

Soran murskausta ja siirtoa aiotaan tehdä arkipäivisin klo 7-20. Murskauskaluston käytöstä ja murskeen siirrosta aiheutuva melu tulee häiritsemään naapurikiinteistön asukkaiden elämää myös vapaa-ajalla. Tulee myös huomioida, että lähialueella asuu vuorotyöläisiä, joiden tulisi saada levätä myös päiväsaikaan. Vaikka ko. ympäristölupahakemuksessa mainitaan toiminnasta aiheutuvan 55 desibelin meluhaitta asuinrakennuksessa, tulee huomata, että melu on luonnollisesti voimakkaampaa piha-alueilla. Nyt jo kuluneen talven aikana kyseisellä alueella tien reunaan tulevien vallien rakentamisesta on aiheutunut huomattavaa melua maansiirtokoneiden toiminnasta. Valleilta on poistettu korkea puusto, joka on edesauttanut melun kantautumisen lähialueille.

Erityisesti soran murskauksesta aiheutuu haitallista kivipölyä, joka tulee leviämään valitettavasti ympäristöön. Kyseinen pöly on haitallista hengitysteille aiheuttaen hengitystieoireita kuten ärsytysnuhaa ja astmaa. Lähimmästä soranottoalueesta on mielestämme liian lyhyt matka lähimpiin asuinrakennuksiin, joten kivipölyn kulkeutumisen riski on suuri, jos pölyntorjuntakeinot eivät ole tehokkaita ja riittäviä. Aiemmin ko. alueella oli tiheä metsä ja korkeita maastonmuotoja, jotka osaltaan estivät kivipölyn kulkeutumisen.

Mahdollinen luvan mukainen toiminta alentaa kiinteistömme RN:o 286-449-2-1460 arvoa juuri edellä mainittujen haittojen takia. Lisäksi aiemmin kyseisellä soranottoalueella sijainneen metsän kaato on alentanut alueen maisemallista arvoa.

Mikäli kyseisen ympäristölupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu edellä mainittua haittoja, vaadimme korvausta niistä. Vaadimme korvausta myös, jos ympäristösuojelulliset toimenpiteet laiminlyödään ja pohjavesi pääsee pilaantumaan."

Muistutus D on päivätty 7.5.2021 ja siinä on todettu seuraavaa:

"Tykkimäen Sora Oy on jättänyt Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen koskien soran murskaamista, kuljetusta ja kuormaamista kiinteistöllä 286-449-2-1386, osoitteessa Multamäentie 550, 45370 Valkeala.

Hakemus "toiminnan aloittamisesta ennen lainvoimaista lupa päätöstä" tulee ehdottomasti kieltää. Muuten tuomioistuimet asetettaisiin jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Tällöin estettäisiin kansalaisten tasa-arvoisen oikeusturvan toteutuminen.

Perustelu siitä, että alue on ollut maa-ainesottoalueena pitkään ei millään tavalla tue hakemuksen hyväksymistä koska toiminta alueella on muuttunut merkittävästä tuon hakemuksen hyväksymisen jälkeen. Intensiivisyys on kasvanut moninkertaiseksi ja sen myötä myös meluhaitat sekä toiminnan aikajana. Alue on merkittävä pohjavesialue, joten toiminnan lisäys kasvattaa merkittävästi riskiä näiden luontoarvojen pilaantumisesta.

Hakemuksesta poiketen lähin asutus sijaitsee mahdolliselta toiminta-alueelta noin 100m päässä ja tämän hetken toiminta alueelta 240m päässä.

Huomiona vielä, että hakija on muuttanut aiemmassa hakemuksessa ilmoitettua etäisyyttä lähimpään asutukseen pidentämällä sitä 250m-> 260m vaikka toiminta-alueen raja on enemminkin siirtynyt lähemmäs asutusta.

Hakija esittää että "alueella ei ole sellaisia arvokkaita luontokohteita tai maisemallista arvoa, joka voisi pilaantua murskaustoiminnalla", vaikka edelliseen hakemukseen liittyen ELY keskus on todennut seuraavaa: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on10.5.2017 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa: "Suunniteltu ottamisalue sijaitsee tärkeäksi luokitellulla Multamäen pohjavesialueella (luokka I). Kesäkuussa 2004 valmistuneessa POSKI- projektissa (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Kymenlaakson loppuraportti) kyseessä oleva alue on luokiteltu maa-aineksen ottoon osittain soveltuvaksi alueeksi merkittävien luonto- ja maisema tekijöiden sekä pohjaveden suojelutarpeiden vuoksi."

Ensisijaisesti vaadimme, että näiden seikkojen takia Tykkimäen Sora Oy:lle ei myönnetä hakemuksen mukaista soran murskausta, kuormausta ja kuljetusta koskevaa lupaa.

Jos lupa myönnetään, vaadimme toissijaisesti, että murskauslaitos ei missään nimessä sijaitse nyt suunnitellulla paikalla. Kyseinen paikka sijaitsee kaikkein lähimpänä suurinta asutuskeskusta alueella ja koska toimija on hakannut kaikki puut kyseiseen suuntaan pois, on viimeinenkin luonnollinen melu- ja suojavalli hävinnyt. Tämän takia nykyinenkin toiminta häiritsee normaalia elämää läheisissä taloissa ja puuston poistosta aiheutuneesta äänitason noususta johtuen, toimijan tulisi rakentaa meluvalli asuntojen suuntaan jotta melutaso laskisi merkittävästi. Murskauslaitos tulee ehdottomasti sijoittaa toiminta-alueen kaakkois-etelä laidalle, jolloin se on mahdollisimman kaukana asutuksesta ja toimijan tulee rakentaa ympärille melu- ja suojavallit, jotta äänentaso jää alle määräysten ja pölyn leviäminen ei ole mahdollista. Varastokasojen sijoittaminen länsilaidalle ei ole riittävä melun tai pölyn estämiseksi, vaan vallien tulee olla kiinteitä ja omata tarvittava paksuus sekä korkeus, jotta äänen ja pölyn taso jää tarpeeksi alhaiseksi. Tarvittava korkeus on vähintään murskauslaitoksen korkeus ja paksuus se mikä laskee suurimpien mahdollisten äänimäärien tason alle tuon 55db.

Melu- ja päästöhaitat, jotka aiheutuvat agrekaatista tulee myös ottaa huomioon suojavalleja suunnitellessa. Myös agrekaatin mahdolliset polttoaine vuodot tulee ottaa huomioon ja se tulee olla kiinteällä alustalla, jotta vuodot eivät pääse maahan ja sitä kautta pohjaveteen.

Toiminta-aika tulee ehdottomasti rajoittaa arkipäiviin ja kello 8-16 väliin, myös kuljetus tulee rajata samoihin toiminta-aikoihin.

Myös liikennejärjestelyt alueen tiestöllä ovat riittämättömät suunniteltuun raskaan liikenteen lisäykseen, tiestössä ei ole pyöräteitä ja alueella liikkuu jonkin verran lapsiakin. Raskaiden ajoneuvojen 4-8 ajokertojen lisäys vuorokaudessa on valtava määrä raskasta liikennettä alueen tiestölle. Liikenteen lisäys lisää myös pölyn määrää alueen asutukselle.

Hakijan esittämä melutasojen jääminen alle 55db rajan ei täyty edes nykyään, miten voidaan todeta, että se tapahtuisi jatkossa, kun toiminta kasvaa valtavasti ja nykyiseen toimintaan lisätään valtava murskauslaitos.

Pohjavesi tutkimuksissa näyttää, että näyteputkessa HP1/14 on raudan määrä merkittävästi muuttunut 16.6.2020  > 17.9.2020, onko tämä huomioitu tuloksia tarkastellessa ja syy selvitetty?"

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on antanut vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin 12.11.2021. Vastineessa on ollut liitteenä aggregaattirakennuksen pohjarakenteen tyyppipiirustus sekä suunnitellun murskauksen melumallinnus. Vastineessa on todettu mm. seuraavaa:

Hankealueella ei suoriteta kallion louhintaa eikä kallion murskausta, kuten ELY-keskuksen lausunnossa on mainittu. Ympäristölupaa haetaan rinnesoran murskaamiselle.

Pohjaveden suojaustoimenpiteet

Murskauslaitokseksi on valittu Sandvik UH-421-tyyppinen mobiilimurskain/seulontavaunu, jonka jatkoksi tulee 2-tasoinen seulontavaunu. Murskaimesta murskattu kiviaines siirtyy kuljettimella seulontavaunuun, jossa murskatusta kiviaineksesta seulotaan yhdellä kertaa useampi eri lajike. Tällä järjestelyllä saadaan yhdellä pyöräkuormaajalla syötettyä murskaus- ja seulontayksikkö.

Murskauslaitos sekä seulontayksikkö toimivat sähköllä ja niissä ei ole omaa aggregaattia tai polttoainesäiliötä laitokseen integroituna, kuten ns. Logotrack-tyyppisissä tela-alustaisissa murskaimissa on.

Koska alueelle ei ole sähköliittymää ja sen rakennuttaminen on kohtuuttoman kallista, tuotetaan tarvittava sähköenergia erillisellä diesel-käyttöisellä aggregaatilla.

Aggregaatti sijoitetaan alueella sijaitsevaan varastohalliin, jonka lattia asfaltoidaan ja lattiaan sijoitetaan kaivo, josta johtaa viemäri hallin ulkopuolelle sijoitettavaan umpinaiseen säiliöön. Rakenne on esitetty vastineen liitteessä 1.

Tällä laitoskokonaisuudella, jossa yksiköt toimivat sähköllä ja sähköä tuottava aggregaatti on sijoitettu erilliseen rakennukseen, missä on tiivis pohjarakenne, on saatu minimoitua pohjaveden pilaantumisen riskit.

Halliin sijoitetaan myös kaksoisvaipallinen polttoainesäiliö, josta aggregaatti tankataan. Mahdollisen aggregaatin moottoririkon tai polttoainevuodon tapahtuessa polttoaine valuu lattiakaivon kautta umpisäiliöön, josta se pumpataan erilliseen polttoainesäiliöön ja käytetään polttoaineena. Tällöin maaperään ei pääse valumaan polttoainetta. Varastohallin maaperän suojausrakenteet rakennetaan ennen toiminnan aloittamista.

Varastohallissa säilytetään myös imeytysturvetta mahdollisen työkoneen moottoririkon tai öljy-/polttoainevuodon vahinkojen torjumiseen.

Melun ja pölyn suojaus

Kohteeseen on rakennettu meluvalli murskauskohteen ja Laurilan asuintalojen väliin lupahakemuksen jättämisen jälkeen. Kohteeseen on tehty myös melumallinnus murskauksesta syntyvän melun ja melun voimakkuuden leviämisen selvittämiseksi. Mallinnuksen mukaan melutaso ei ylitä Laurilan alueen asuintaloilla 55 dB:n raja-arvoa. Muiden lähialueiden asuinrakennusten kohdalla melutaso jää alle 45 dB. Mallinnuksen raportti on vastineen liitteessä 2.

Katsomme, että rakentamalla suunnitelman mukaisen maaperän suojauksen alueella sijaitsevaan peltihalliin ja sijoittamalla sinne aggregaatin ja polttoainesäiliön, on pohjaveden suojaus riittävä pohjaveden laadun turvaamiseksi.

Nyt jo tehtyjen melun suojaustoimenpiteiden jälkeen ympäristöön leviävä melu jää lähimmissä asuinalueissa alle 55 dB, minkä valtioneuvosto on asettanut raja-arvoksi asumiseen käytettäviin alueisiin.

Lähimmissä kiinteistöissä suoritetaan melumittaus toiminnan alettua. Mittauksilla varmistetaan melun voimakkuus, ja mikäli mittauksen tulokset osoittavat, että sallittu melun raja-arvo 55 dB ylittyy, lisätään meluntorjuntarakenteita murskausyksikön ja asuinalueen väliin.

Pölyn leviämistä minimoidaan koteloiduilla kuljettimilla ja tarvittaessa varastokasojen, ajoteiden ja murskattavien aineiden kastelemisella. Kasteluun käytetään puhdasta vettä. Veteen ei lisätä muita haitallisia kemikaaleja.

Murskauksesta johtuvan pölyn leviämistä toiminta-alueen ulkopuolelle vähentävät tehokkaasti murskauksen sijoittaminen suojaavan kaivurintauksen ja meluvallin taakse ja murskauksessa käytettävä kiviaineksen kastelu estää tehokkaasti pölyn syntymistä. Kuljettimissa on myös kotelorakenteet, jotka osaltaan estävät pölyn leviämistä ympäristöön. Lisäksi pölyämistä vähennetään varastokasojen sijoittelulla ja tarvittaessa kastelulla. Toiminnasta ei aiheudu ilmanlaadun raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia toiminta-alueen ulkopuolella.

Hakija katsoo, että edellä kuvatut toimintamallit ja ympäristön suojaustoimenpiteet ovat riittävät luvan myöntämiselle ja murskaustoiminnan aloittamiselle.

Pohjaveden seuranta

Alueella tehdään jatkuvaa pohjaveden laadun seurantaa nykyisten maa-ainesten ottolupien lupamääräysten mukaisesti.

Toiminta-aika

Ympäristölupahakemuksessa on esitetty kohdassa 10 murskaustoiminnan kestoksi vuositasolla 4.6 kk. Hakemuksen kohdassa 8 ja 10 on myös esitetty päivittäiset työajat ja on arvioitu murskausjaksojen määrä ja ajallinen vaihteluväli vuodessa. Näitä arvioita ei voi laskea yhteen ja päätellä siitä, mikä on vuotuinen murskausaika. Vuotuinen murskausaika on esitetty erikseen.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin lupajaosto on tarkastanut Tykkimäen Sora Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloittaminen

  1. Ennen murskaustoiminnan aloittamista tulee hakijan 12.11.2021 antamassa vastineessa esitetyt pohjaveden suojaamistoimenpiteet sekä määräyksen 6 mukainen meluntorjunta olla tehty. Aggregaattihallin rakenteissa ja polttoaineen varastoinnissa tulee noudattaa lupamääräyksen 10 ehtoja. Aggregaattihallissa ei saa säilyttää enempää polttoainetta, kuin hallin ulkopuolella olevaan umpinaiseen säiliöön mahtuu. Mikäli säiliö sijoitetaan naapurikiinteistölle 286-449-2-1002, tulee mahdollisessa kiinteistökaupassa laatia sopimus säiliön pitämisestä kiinteistöllä toiminnan loppuun saakka. (YSL 6, 7 ja 52 §, VNA 800/2010 9 §)

Kiviaineksen tuotantomäärät

  1. Mursketta rinnesorasta saa valmistaa enintään 60 000 tonnia vuodessa. Kiinteistölle Haapamäki 286-449-2-1386 ei saa tuoda muualta mitään aineksia murskattavaksi. (YSL 7, 49 ja 52 §)

Toiminta-ajat

  1. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

-murskaaminen: ma-pe klo 7-20

-kuormaaminen ja kuljetus: ma-pe klo 7-20

(YSL 6, 7, 49 ja 52 §, VNA 800/2010 8 §)

Melu ja tärinä

  1. Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskeen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(LAeq) ja yöaikana (klo 22-7) keskiäänitasoa 50 dB(LAeq), eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB(LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB(LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
  3. Ennen toiminnan aloittamista tulee murskaimen paikasta (paikka 1 tai 2) riippuen tehdä meluesteet mallinnustilanteen 1 tai 2 mukaisesti. Heti toiminnan alettua sekä sen lisäksi tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Tulosten perusteella meluntorjuntaa tulee tarvittaessa tehostaa. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto (esim. murskain) vaihtuu, tulee varmistua siitä, ettei se aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
  4. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Toiminta tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  5. Tarvittaessa tulee teettää tärinämittauksia lähimmissä kiinteistöissä ulkopuolisella alan asiantuntijalla. (YSL 7, 52, 54 ja 62 §)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksessa on noudatettava varovaisuutta. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita ja muita kemikaaleja ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden ja -tilojen on oltava nesteitä läpäisemättömiä sekä suoja-altaallisia tai reunoiltaan korotettuja. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Kemikaalit on säilytettävä niille tarkoitetussa katetussa ja lukittavassa varastossa. Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Säiliöissä on oltava ylitäytön- sekä laponestin ja lukittava sulkuventtiili. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  3. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)

Päästöt pintavesiin

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien pilaantumista eikä sitä kautta myöskään kaivojen pilaantumista. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Mikäli toiminta-alueella tulisi myöhemmässä vaiheessa syntymään talousjätevesiä, tulee ne käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmästä on oltava ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka säilytetään kiinteistöllä. Järjestelmää on käytettävä ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellusti ja käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNA 157/2017, VNA 800/2010)

Päästöt ilmaan

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)
  2. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieniksi, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat sekä tarvittaessa kastelulla. Murskaamon pölyämistä on ehkäistävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka muulla pölyn torjumisen kannalta parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjunnassa tulee kiinnittää huomiota työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapitoon. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

Toiminnassa syntyvät jätteet

  1. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa luvallisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 179/2012)
  2. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää turvallisessa paikassa, niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15-17, 29 ja 121 §, VNA 179/2012)
  3. Toiminnanharjoittajan on noudatettava maa-ainesluvan yhteydessä olevaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, VNA 190/2013)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

  1. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. (YSL 7, 15 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on pidettävä pelastusajoneuvoille soveltuvina. (YSL 7, 15-17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  3. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet sekä pilaantunut maa-aines kokonaisuudessaan on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134, VNA 800/2010)

Liikennöinti

  1. Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisen tieyhteyden, Multamäentien, kautta. (YSL 52 §)

Turvallisuus ja toiminnanharjoittajan korvausvelvollisuus

  1. Toiminta on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. (VNA 800/2010)
  2. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (YSL 52 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

  1. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon urakoitsijaa valittaessa tai laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu ja raportointi

  1. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Laitoksella on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, joka vastaa mm. tarkkailusta ja raportoinnista, ja jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 6, 7, 52 ja 62 §, VNA 800/2010)
  2. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään tarvittavia mittauksia tai selvityksiä ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010)
  3. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

-alueella tuotetun murskeen määrä

-varastotilanne

-polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

-toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

-häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118-120 ja 122 §, VNA 179/2012)

Alueen jälkihoito, toiminnan muutos ja lopettaminen

  1. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. (YSL 52, 62 ja 94 §)
  2. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (YSL 52, 89, 90, 94 ja 170 §)
  3. Kun luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohtaa. (YSL 52 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Alueella ei ole luvan myöntämistä rajoittavia luontoarvoja eikä luvan myöntämiselle ole estettä myöskään kaavoituksen osalta.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1: Hakijan 12.11.2021 antamassa vastineessa on esitetty lisätoimenpiteitä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Esim. aggregaatti ja kaksivaippainen öljysäiliö on esitetty sijoitettavaksi omaan rakennukseen, jonka lattia tiivistetään asfaltoimalla ja varustetaan viemäröinnillä ulkopuolella olevaan umpinaiseen säiliöön. Lupamääräyksen 10 mukaiset toimenpiteet kuitenkin vaaditaan, jotta pohjaveden pilaantumisriski aggregaatissa käytettävän polttoaineen takia saadaan minimoitua. Esim. lattiarakenne määrätään tehtäväksi nesteitä läpäisemättömäksi. Melun osalta murskaimen länsipuolelle vaaditaan tehtäväksi melueste, jotta varmistutaan, että melun arvot eivät ylity naapurustossa.

Määräys 2: Murskeen tuotantomäärät ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Murskaaminen tulee rajoittaa vain kiinteistöltä saatavaan rinnesoraan, jotta toiminnan ympäristövaikutukset pysyvät hakemuksessa ja selvityksissä esitetyllä tasolla.

Määräys 3: Toiminta-ajat on määrätty hakemuksen mukaisesti paitsi arkipyhät. Toiminta-ajoissa on huomioitu myös Muraus-asetuksen rajoitteet, kun lähin asuinrakennus sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä toiminnasta. Muraus-asetus kieltää viikonloppuisin ja arkipyhinä toimimisen.

Määräykset 4-8 on annettu melu- ja tärinähaittojen estämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Tehdyn melumallinnuksen (Ramboll 9.11.2021) mukaan meluohjearvojen ei todeta ylittyvän naapurustossa. Kuitenkin heti toiminnan alettua ja sen lisäksi tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei melu ylitä määräyksen 5 mukaisia raja-arvoja. Tulosten perusteella raja-arvojen ylittyessä tulee välittömästi ryhtyä riittäviin meluntorjuntatoimiin. Lukuun ottamatta toiminnan alun melumittausta melu- ja/tai tärinämittausta edellytetään vain tilanteessa, jossa epäillään haittaa esim. valitusten perusteella.

Määräykset 9-11 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden sekä polttoainesäiliöiden on oltava Muraus-asetuksen vaatimusten mukaisia siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot.

Määräykset 12-13: Alueelle mahdollisesti kerääntyvistä tai sieltä pois johdettavista vesistä aiheutuvat haitat, mm. pintavesien samentuminen, ehkäistään johtamalla vedet hallitusti selkeytysaltaan kautta. Myöskään maa-aineskasojen ja ylijäämämaiden kasojen hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Hakemuksen mukaan tuotannosta ei synny jätevesiä, mutta määräyksellä 17 varmistetaan, että tilanteen muuttumisen varalta mahdolliset käymälä- ja muut jätevedet käsitellään hajajätevesiä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Määräyksillä 14 ja 15 estetään pölyämisestä aiheutuvien haittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on käytettävä valtioneuvoston asetuksen (VNA 800/2010) edellyttämiä keinoja, koska etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on alle 500 metriä.

Määräyksillä 16-18 estetään toiminnassa mahdollisesti syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräykset 19-21: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksellä 22 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä. Mahdolliset tien käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät asiat on sovittava suoraan tietä hallinnoivan tahon kanssa.

Määräyksillä 23 ja 24 taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja. Toiminnanharjoittajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille, mm. asuinkiinteistöille ja alueella oleville muille maa-ainestenottotoiminnassa oleville kiinteistöille.

Määräys 25: Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voi-daan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 26-27: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista erikseen määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun ja haittojen torjunnan osalta.

Määräys 28: Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähetettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Määräykset 29-31: Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu alueelta. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan olennainen muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Yhteenvetona lausunnoissa ja muistutuksissa on tuotu esille mm. melu- ja pölyhaitat sekä pohjaveden ja lähikaivojen pilaantumisriski ja vaihtoehtoinen sijoituspaikka sekä kiinteistöjen arvon aleneminen. Kolmessa muistutuksessa on vaadittu, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Esille on tuotu myös, että toiminnan aloittamislupaa ennen luvan lainvoimaisuutta ei pidä myöntää.

Muistutusten saapumisen jälkeen toiminnanharjoittajalta on pyydetty vastinetta lausunnoista ja muistutuksista. Vastine sekä melumallinnus ja lisäselvitykset ovat saapuneet 12.11.2021. Melumallinnuksen mukaan melun ohjearvot eivät ylity lähimpien naapureiden piha-alueilla. Muistutusten saapumisen jälkeen alueen länsiosaan on tehty sorasta korkea meluvalli.

Lausunnot ja muistutukset on huomioitu lupamääräyksissä soveltuvin osin. Melu- ja pölyhaitat saataneen pysymään kohtuullisina ja pohjaveden pilaantuminen pystyttäneen ehkäisemään noudattamalla lupamääräyksiä. Lupa ei käsitä rikotusta, mikä vähentää syntyvän melun määrää ja haitallisuutta. Toiminnan siirtämistä samalla pohjavesialueella soranottoalueen eteläpäähän ei katsota ympäristön kannalta hyväksi, koska se soran siirtokuljetusten myötä lisäisi ympäristövaikutuksia. Kuitenkaan toiminnan aloittamiselle ennen lainvoimaisuutta ei katsota olevan edellytyksiä, joten siihen ei myönnetä lupaa.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kiven-murskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Toiminnassa tulee noudattaa myös Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 23.8.201776) myöntämää ja 3.10.2027 asti voimassa olevaa maa-aineslupaa.

Päätöksen voimassaolo 

Päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta ja esittää aloittamisluvan vakuudeksi 5 000 €. Perusteluina on esitetty, että alue on ollut maa-ainesottoalueena pitkään. Nyt haettavassa luvassa ei ole esitetty uusia avattavia sora-alueita, vaan haetaan lupaa jo aiemmin myönnetylle ottomäärälle soran jalostamiseksi. Alueella ei ole sellaisia arvokkaita luontokohteita tai maisemallista arvoa, joka voisi pilaantua murskaustoiminnalla.

Lupajaosto katsoo, että toimintaa ei voida aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Koska hakemuksesta jätetyissä muistutuksissa on valitettu mm. melusta ja tuotu esille pohjaveden pilaantumisvaara, murskauksen aloittaminen tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Näin ollen aloituslupaa ei voida myöntää.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 (§ 50) hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

Luvan käsittelymaksu

Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 3 500 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätön on annettu.

Valvontamaksut

Ympäristöluvan valvonta suoritetaan valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Muistuttajat A, B, C ja D

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuk-sen vireille tulosta

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöjohtaja Hannu Friman, puh. 020?615 7900, hannu.friman(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Ulla Rantanen, puh. 020?615 8085, ulla.rantanen2(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää myöntää Tykkimäen Sora Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan siirrettävälle murskaamolle rinnesoran murskaamiseen Kouvolan kaupungin Valkealan kylässä kiinteistöllä 286-449-2-1386 edellä esitetyn ratkaisun mukaisesti.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________