Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Teknisen lautakunnan lupajaosto
Pöytäkirja 22.09.2021/Pykälä 22



Maa-aineslupahakemus kiinteistöille 286-457-2-77 ja 286-457-2-214

4725/11.01.00.04/2021

 

Teknisen lautakunnan lupajaosto 22.09.2021 § 22

   

Valmistelija: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Leca Finland Oy

Helsingintie 235

45740 Kuusankoski

Y-tunnus: 2789863-1

Yhteyshenkilö: -------------------------------------------(at)leca.fi

Ottamispaikka

Kouvolan kaupunki, Teuroisten kylä, kiinteistöt 286-457-2-214 (Metsäniemi) ja 286-457-2-77 (Orasmaa), osoite: Toivolantie, 45610 Koria

Kiinteistöjen omistajat

Kiinteistön 286-457-2-214 omistaa ----------------- ja kiinteistön 286-457-2-77 omistavat ---------------------. Kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt kirjalliset sopimukset on liitetty hakemukseen.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 19.3.2021. Hakemuslomakkeen painovirheen korjauksella päivitetty hakemus on toimitettu 31.3.2021. Täydentäviä tietoja on saatu 30.3.2021, 13.4.2021 ja 17.5.2021.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää hakemuslomakkeen, ehdotuksen ja perustelut toiminnan aloittamisvakuudeksi sekä ottamissuunnitelman, jonka liitteinä ovat sijainti- ja maastokartta, kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset, kiinteistörekisteriotteet, lainhuutotodistukset, listaus rajanaapureista ja muista asianosaisista yhteystietoineen, maakuntakaavaote, kartta asutuksesta ja muista herkistä kohteista, luontoselvitys, pohjavesi- ja suojelualuekartta sekä seuraavat suunnitelmapiirustukset: nykytilanne ja kaivantosuunnitelma (1:1000), leikkauspiirustukset (6 kpl, 1:500/1:100) ja lopputilannekartta (1:1000).

Aluetta koskevat luvat

Kyseessä on uusi toiminta eikä alueella ole aikaisempia ottolupia.

Ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä on 660 000 k-m3 savea. Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan 10 vuodeksi. Arvioitu vuotuinen otto on 66 000 k-m3. Käytännössä vuosittainen ottomäärä saattaa kuitenkin vaihdella kausittain raaka-ainetarpeen mukaan. Alueelta kaivettava savi käytetään kevytsoran valmistuksen raaka-aineena Leca Finland Oy:n kevytsoratehtaalla.

Koko ottamisalueen pinta-ala on n. 13,5 ha. Tästä ottoaluetta, johon varsinainen saven kaivu kohdistuu, on 11,7 ha. Kaivualueen rajasta länsipuolen kiinteistöihin jätetään 150 m etäisyys ja Toivolantien reunaan jätetään 15 m suojaetäisyys. Ottoaluetta ei ole jaettu vaiheisiin, koska sillä ei ole merkitystä esim. maisemoinnin kannalta. Kaivutyö kuitenkin etenee järjestelmällisesti alkaen ottoalueen pohjoiskulmauksesta edeten tasaisesti kaakkoon ja lounaaseen päin, niin että viimeisenä kaivetaan ottoalueen kaakkoisreuna. Etenemissuunnat tarkentuvat toiminnan edetessä, sillä kaivu suoritetaan tuotantoteknisesti edullisimpiin suuntiin ja huomioiden työmaatiejärjestelyt ja käytettävä kaivutekniikka.

Koko alueella kaivu ulotetaan alimmillaan tasolle +42 m (N2000) eli n. 9-10 m syvyyteen nykymaanpinnan tasosta, luiskakaltevuuksien ollessa ?7:1. Tämän alueen pinta-ala on arviolta n. 2,6 ha. Pohjatutkimustiedot ovat kuitenkin rajalliset ja saven laatu tietyllä osa-alueella selviää vasta kaivun myötä, eikä syvemmälle ulottuvan kaivualueen pinta-alaa voida ennakkoon tarkasti määrittää. Jos alue on todellisuudessa pienempi savilaadun takia, vähenee myös ottomäärä vastaavasti. Ottamisen jälkeen alueelle muodostuvan vesialtaan pohjan korkeustaso voi muutenkin vaihdella. Pohjalle jätetään vähintään n. 2 m paksu savipatja, jolloin muodostuvan altaan vesi ei pääse sekoittumaan savikerrosten alapuolella olevien moreenikerrosten pohjaveteen.

Kaivutoimintaa sekä kuljetuksia on arkisin klo 6-22 välisenä aikana. Satunnaisesti lastauksia ja kuljetuksia voi olla myös lauantaisin sekä poikkeustapauksissa yöaikaan, mikäli kevytsoratehtaan toiminta sitä vaatii. Aktiivista toimintaa arvioidaan olevan noin 11 kuukautta vuodessa.

Maa-ainesta ei jalosteta ottamisalueella, vaan kaivettu savi kuljetetaan heti tehtaalle. Ottoalueelta poistettavat pintamaat koostuvat n. 15-20 cm paksusta humuskerroksesta, jotka kuljetetaan tehtaalle saviaineksen mukana. Maa-ainesten tai pintamaiden varastointikentille ei siis ole tarvetta. Ottamisalueelle ei rakenneta maaperäsuojattua tukitoiminta-aluetta, sillä siellä ei varastoida polttoaineita tai öljyjä eikä vaarallisia jätteitä. Mahdolliset työkoneiden tankkaukset tehdään suoraan säiliöautosta. Alueella ei myöskään säilytetä työkoneita pitkäaikaisesti eikä tehdä työkoneiden huoltoja.

Ottoalueen luoteisreunalle kaivetaan selkeytysallas, jossa työnaikaiset vedet selkeytetään ennen niiden johtamista nykyistä ojaa pitkin Taasianjokeen. Selkeytysaltaan sijaintia muutetaan tarpeen mukaan työn edetessä.

Savenottoalueen reunalle ja tarvittavilta osin lisäksi kaivettavana olevan osan kohdalle asennetaan kaivannosta ilmoittavat, hyvin näkyvissä olevat kyltit. Ne pidetään niin kauan paikoillaan kuin savenottoa tai luiskien kunnostukseen liittyviä kaivu- tai täyttötöitä on meneillään. Aluetta ei ole suunniteltu aidattavaksi.

Hakija ehdottaa kartoittavansa ennen toiminnan aloittamista lähialueen talousvesikaivot n. 500 m säteellä ja ottavansa näistä kertaluonteiset vesinäytteet analysoitavaksi. Tarvittaessa näytteenotto voidaan uusia myöhemmin, mutta säännöllistä kaivojen tarkkailua ei esitetä. Muutakaan toiminnan aikaista pohjavesi- tai pintavesitarkkailua ei katsota tarpeelliseksi, kuten ei myöskään melu- tai pölymittauksia. Melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040, joka on määrätty tulemaan voimaan ennen kaavan lainvoimaisuutta. Maakuntakaavasta on jätetty neljä valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, mutta ne eivät koske haettavana olevaa savenottoaluetta. Kaavassa ottamisalueelle ei ole merkitty maankäyttömuotoa. Alueen luoteispuolella Taasianjoen rantavyöhykkeellä sijaitsee maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (merkintä MY). Ottamisalueen kaakkois- ja eteläpuolella kulkee ohjeellinen/vaihtoehtoinen reitti pääradalle (rp_o) sekä pääkaasulinja (k). Ottamisalue rajautuu pohjoispuolella Iitin alueen ajantasamaakuntakaavaan.

Ottamisalueella ei ole voimassa tai vireillä yleis- tai asemakaavaa.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ottamisalueen sijainti ja lähiasutus

Alue sijaitsee Kouvolan Elimäellä, n. 16 km Elimäen taajaman pohjoispuolella ja n. 15 km Korian länsipuolella. Alue rajautuu Kouvolan ja Iitin kunnanrajaan. Kouvolan keskustaan on etäisyyttä n. 20 km.

Lähimmät asuintalot sijaitsevat ottamisalueen länsipuolella n. 150 m etäisyydellä ja ottoalueen eteläreunassa 40 m etäisyydellä. Kiinteistön 286-457-2-77 omistajat ovat antaneet suostumuksensa kaivualueen ulottamisesta eteläreunalla olevan talouspihan läheisyyteen. Yhteensä viidellä rajanaapurikiinteistöistä on asutusta. Lisäksi ottamisalueen lähistöllä on muita asuttuja kiinteistöjä. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen asuinviihtyvyyteen, sillä melu- ja pölyvaikutukset ovat erittäin vähäiset. Melua aiheutuu ainoastaan kaivinkoneista ja kuljetusajoneuvoista ja VNp 993/1992 mukaisten melutason ohjearvojen ei arvioida ylittyvän häiriintyvissä kohteissa. Luonnonkostea savi ei varsinaisen oton aikana pölyä lainkaan. Kuljetuksen yhteydessä sitä kuitenkin joutuu autojen pyörissä ajourille ja tämä saattaa kuivuessaan pölytä jonkin verran. Ajoteiden pölyämistä estetään tarvittaessa kastelulla ja suolauksella.

Ottamisalueen nykytila, luontoarvot ja maisema

Ottamisalueen kohdalla maasto on tasainen vaihdellen pääosin tasovälillä +49,5.+52,2 (N2000), viettäen hyvin loivasti pohjoiseen/koilliseen kohti Taasianjokea, joka sijaitsee lähimmillään noin 40 m ottamisalueelta. Ottamisalueen eteläpuolella Toivolantien alapuolella jatkuvat peltoalueet, jossa maasto nousee loivasti noin tasoon +55. Ottamisalueen itäpuolella on Taasianjokeen viettäviä ojia. Maaperä koostuu savesta ja savikerrosten paksuus vaihtelee n. 15-25 m välillä. Paksuimmillaan ne ovat alueen koillisosassa ja ohuimmillaan lounaisosassa. Alueen poikki etelästä pohjoiseen kulkee kaasulinja, joka siirretään ottamisalueen ulkopuolelle ennen toiminnan aloittamista.

Ottamisalue on peltoaluetta, jolla ei ole luontoarvoja. Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi, 6.10.2020), joka on hakemuksen liitteenä. Tutkimusalueen luonnontilaisimmat ja samalla arvokkaimmat alueet sijaitsevat Taasianjoen rantavyöhykkeellä aivan jokiuoman tuntumassa. Luontoselvityksen loppupäätelmänä on todettu, että luontoarvojen puolesta hanke voidaan toteuttaa vesilain vaatimukset huomioiden. Taasianjoki on edustava savimaan puro/pikkujoki, jonka vesitaloutta ei tule muuttaa. Oikein toteutettuna savenottoaltaiden perustamisella on muiden Kouvolan seudun savenottoaltaiden tapaan luonnon monimuotoisuutta vähintään paikallisesti lisäävä vaikutus.

Alueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin yksityinen luonnonsuojelualue, Koivulehto-Peräkorpi (YSA243627) sijaitsee ottamisalueen länsipuolella yli 400 m sekä eteläpuolella n. 850 m etäisyydellä. Lähin Natura 2000 -alue, Kaalijoen, Pyydysmäen, Kontojan ja Saviojan taponlehtilehdot (FI0404002), sijaitsee ottamisalueen länsipuolella n. 1,4 km etäisyydellä. Museoviraston rekisterin mukaan ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole muinaisjäännöksiä. Ottamisalueen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaaksi merkittyjä maisema-alueita eikä otto aiheuta haitallisia muutoksia maisemakuvaan, sillä kaivu suuntautuu pellon maanpinnasta alaspäin.

Pohjavesi

Ottamisalue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Kirviänkankaan pohjavesialue (0514254), joka sijaitsee ottamisalueen lounaispuolella n. 6 km etäisyydellä. Ottamisalueella ei ole pohjaveden havaintoputkea. Taasianjoen sivu-uomassa lähellä ottamisalueen rajaa mitattu virtavesipinta on tasolla +43,87 (12.10.2020). Pohjaveden pinnantason voidaan olettaa seuraavan Taasianjoen sivu-uoman vedenpintaa.

Ottotoiminta tulee kohdistumaan hieman pohjaveden pinnan alapuolelle alimman kaivutason ollessa n. +42. Näin alueelle muodostuu enimmillään n. 9 m syvä lampi, jonka vesipinnaksi on suunniteltu taso +49,20. Ympäristön kaivojen pohjaveden riittävyys ja laadun säilyminen varmistetaan kaivamalla ottoalueella ainoastaan tiiviissä savikerroksissa. Altaan pohjaan jätetään riittävä suojakerros syvemmällä olevien, varsinaisten vettä johtavien karkeampirakeisten kerrostumien (moreeni) päälle. Toiminnalla ei näin ole haitallisia pohjavesivaikutuksia. Maa-ainesten otossa suurimmat riskit pohjavedelle ovat yleensä polttoaine- ja öljytuotteiden vuodot mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Tällä alueella ei säilytetä poltto- tai voiteluaineita eikä muitakaan laitteistoja, joten näitä riskejä ei juuri ole.

Pintavesi

Ottamisalue sijaitsee Taasianojan valuma-alueella, joka on 3. jakovaiheen vesistöalue Taasianjoki-päävesistössä. Ottamisalueen pintavesivalunta ohjautuu Taasianjokeen. Ottamisalueen pohjoisreunasta menee laskuoja jokeen, samoin ottoalueen itä- ja länsireunassa kulkevat ottoaluetta kiertävät laskuojat.

Toiminnassa ei käytetä mitään kemikaaleja, joista voisi liueta haitta-aineita vesistöihin. Savesta liukenee luonnollisia aineita ja kiintoaineen takia ottamisalueelta pois johdettavat vedet voivat olla sameita. Kiintoainepitoisuutta vähennetään ohjaamalla vedet ensin selkeytysaltaan kautta. Joessa vedet sekoittuvat nopeasti suureen vesimäärään, eivätkä ottamisalueen valuntavedet tule vaikuttamaan Taasianjoen vedenlaatuun. Hakijan muilla ottoalueilla Kouvolassa on tehty pintavesien seurantaa, jonka mukaan savenotolla ei todettu olevan haitallisia vaikutuksia vastaanottavan joen vedenlaatuun. Toivolantien ottoalueella toimintamenetelmät ovat vastaavat kuin muilla alueilla.

Liikennöinti

Ottamisalueelle on nykyisin olemassa tieyhteys alueen eteläpuolella. Kuljetukset tulevat kulkemaan Toivolantieltä Saarakalliontielle ja siitä edelleen Teuroistentien kautta valtatielle 6 ja Helsingintielle Keltissä olevalle tehdasalueelle. Etäisyys tehtaalle on ko. maanteitä pitkin n. 19 km. Hakija on toimittanut ennakkotietoa hankkeesta alueen tienhoitokunnalle ja todennut, että neuvottelut tiestön käytöstä aloitetaan luvan saamisen jälkeen.

Ottamisalueelle johtava kiinteistön sisäinen tie parannetaan tarvittaessa ennen toiminnan aloittamista. Varsinaisella ottamisalueella rakennetaan alueen sisäisiä työmaateitä tarvittavassa laajuudessa toiminnan edetessä.

Savi kuljetetaan tehtaalle kuorma-autoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä. Kuljetusmäärät ovat enintään 1 000 tonnia vuorokaudessa, mikä vastaa 40 kuormaa/vrk (25 t/kuorma). Keskimäärin kuljetuksia arvioidaan olevan vuorokaudessa n. 15-25 kuormaa. Vuorokausittaisissa kuljetusmäärissä on vaihteluja siten, että ajoittain saattaa kuljetuksissa olla taukoja ja vastaavasti ajoittain kuljetuksia voi olla keskimääräistä enemmän.

Jälkihoitotoimenpiteet

Savenoton jälkeen kaivannosta muodostuu pinta-alaltaan n. 10 ha pysyvä vesiallas, jonka syvyys on n. 7,5 m. Veden pinta asettuu noin tasoon +49,0.+49,5. Alueen luoteisreunan laskuoja toimii vedenpinnan tasaajana. Ojan pohja perataan tasoon +47,50. Ottoalueen koilliskulmaan tehdään ns. ylivuoto/tulvaoja, jolla varmistetaan, että vedenpinta ei pääse nousemaan edes rankkasateiden aikana tason +49,6 yläpuolelle.

Altaan luiskat muotoillaan soveltuvin osin kaltevuuteen n. 1:7 siten, että saavutetaan kaikissa tapauksissa riittävä stabiliteetti sortumia vastaan. Kaivanto voidaan tehdä suorin tai porrastetuin luiskin. Luiskien taitekohdat pyöristetään ja ne pyritään liittämään jouheasti ympäröivän maaston muotoihin. Kaivualueen ulkopuolella luiskat loivennetaan tarvittaessa paremmin alueen yleisilmeeseen sopiviksi.

Maisemointi koostuu lähinnä altaan reuna-alueiden siistimisestä ja lopullisten vedenpinnan ylä- ja alapuolisten luiskien muotoilusta. Maisemointityöt pyritään saamaan loppuun kolmen vuoden kuluessa varsinaisen ottotoiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan maisemointitoimenpiteitä voidaan tehdä myös vaiheittain ottotoiminnan vielä ollessa käynnissä. Pääosin ne kuitenkin tehdään vasta varsinaisen kaivutoiminnan päätyttyä.

Rantaluiskiin istutettavalla tai siihen luontaisesti kylväytyvällä rehevällä verhouksella pyritään estämään rankkasateiden, aallokon sekä jääpeitteen aiheuttamat eroosiovaikutukset sekä parannetaan luiskan pysyvyyttä. Rantojen kasvivalikoimassa ja metsitysalueilla käytetään ensisijaisesti alueelle tyypillisiä kotimaisia, helppohoitoisia kasvilajeja. Istutuksissa huomioidaan alueen valtaosin savesta koostuva maaperä. Etenkin pensas- ja ruohokerroksessa pyritään luontaiseen kylväytymiseen ja luonnon oman tasapainon toteutumiseen. Määrätyissä olosuhteissa tietyt kasvit voivat vähetä tai jopa hävitä kokonaan ja vastaavasti uusia lajeja tulla tilalle.

Muodostuva vesiallas tulee tarjoamaan mm. kahlaajalinnuille soveltuvan elinympäristön. Kokemuksen mukaan tämän tyyppiset vesialueet ovat muutoinkin luonnonolosuhteiden näkökulmasta varsin monimuotoiset ja arvokkaat. Alueelle voidaan myös istuttaa kaloja. Hakemuksen mukaan allas tulee istumaan uutena elementtinä maisemakuvaan hyvin.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 7.4.-7.5.2021. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 7.4.2021. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristötarkastaja on tutustunut maastossa hankealueeseen ja lähiympäristöön. Erillisiä neuvotteluja ei ole käyty.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, kalatalousviranomaisena toimivalta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalveluilta sekä Iitin kunnalta. Lausunnon ovat antaneet Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalvelut ja Iitin kunta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 4.5.2021 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 hankealue sijoittuu osittain maa- ja metsätalousvaltaisen alueen yhteyteen, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden ominaispiirteiden vaaliminen ja luontoalueen yhtenäisyys. Hankealueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

Hankealueen maaperään ei liity tiedossa olevia arvokkaita geologisia muodostumia tai erikoisia luonnonesiintymiä. Lähin luonnonsuojelualue, Koivulehto-Peräkorpi, sijaitsee n. 560 m etäisyydellä lännessä. Hankealueella on tehty luontoselvitys, jossa hanke katsotaan mahdolliseksi toteuttaa vesilain vaatimukset huomioiden. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ottosuunnitelmassa pohjavesi on huomioitu vähintään 2 m suojakerroksella. Hakemuksessa ehdotetaan kaivokartoitusta ja kertaluontoista kaivovesinäytteenottoa, joka voidaan uusia tarpeen mukaan. Ottaen huomioon maaperäolosuhteet ja ottosuunnitelmassa esitetyn savesta koostuvan suojakerroksen ELY-keskus arvioi, että kaivotarkkailu voidaan toteuttaa lupahakemuksen mukaisesti.

Lähin asutus sijaitsee länsipuolella n. 150 m ja ottoalueen eteläreunassa n. 40 m etäisyydellä. Hakemuksen mukaan lähimmän asuinkiinteistön omistaja on antanut kirjallisen suostumuksen ottoalueen sijoittamiseksi kiinteistöllä sijaitsevien talousrakennusten läheisyyteen kaivun stabiliteetin puitteet huomioiden. Lupapäätöksessä ja hankkeessa tulee ottaa huomioon maa-aineslain 3 §:n 4 momentti, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota ottamistoiminnasta ja kuljetuksista aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen lieventämiseen sekä turvallisuuteen liittyviin seikkoihin. Hankkeesta syntyvä melu ei saa ylittää asuinalueilla valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä meluohjearvoja.

Savenottoalueelta poisjohdettavat vedet voivat olla sameita. Hakemuksen mukaan ottamisalueelle kertyvät hulevedet johdetaan Taasianjokeen, joka edustaa tyypiltään savimaiden jokia. Taasianjoki ja siihen yhdistyvä noro ovat luonnontilaisilta osiltaan vesilain suojelemia luontotyyppejä. Taasianjokeen ja noroon ei saa aiheuttaa samentumahaittaa. Mikäli haittoja aiheutuu, tulee samentuman poistoa tehostaa muilla soveltuvilla toimenpiteillä. Mahdollisia keinoja voisivat olla selkeytysaltaan yhteydessä käytettävät silttiverhot tai kemikalisointi. Mikäli lupa myönnetään ja toiminnasta aiheutuvaa sameus- tai muuta haittaa vesistölle alkaa ilmetä eikä sitä saada hallintaan, tulee hankkeelle hakea ympäristölupa ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisesti. Mikäli hankkeesta aiheutuu Taasianjokeen liittyvän luonnontilaisen noron luonnontilan vaarantuminen, tulee hankkeelle hakea vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n mukaisesti poikkeuslupa.

Mahdollisen öljy- tai muun polttoainevuodon varalta paikalle tulee varata imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maa-ainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvältä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. maa-ainesta. Mahdollisesta vahingosta on tehtävä hätäilmoitus sekä tarvittaessa erikseen ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolaki (295/1963).

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalvelut on 11.6.2021 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Savenottoalueen purkuvedet on suunniteltu johdettavaksi viereiseen Taasianjokeen, jossa harjoitetaan kotitarvekalastusta ja ravustusta. Lisäksi Taasianjokeen tehdään meritaimenen kotiutusistutuksia ihmistoiminnan vaikutuksesta hävinneen taimenkannan tilalle. Onnistuneet kotiutusistutukset lisäävät vesistön kalataloudellista arvoa. Hankealuetta lähimmät meritaimenen kotiutusalueet sijaitsevat Taasianjoen sivu-uomissa Kaalijoessa ja Raajoessa sekä hankealueen yläpuolella Kontojassa. Välittömästi hankealueen alapuolella ei saatavilla olevan tiedon perusteella sijaitse taimenen potentiaalisia poikastuotantoalueita. On kuitenkin mahdollista, että taimen käyttää purkualueen lähivesiä esimerkiksi levähdysalueena, kauttakulussa ja ravinnonhankinnassa.

Ottosuunnitelmassa purkuveden laatua ei ole tarkemmin arvioitu, mutta veden on todettu olevan sameaa. Toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta Taasianjoen vedenlaatuun. Näkemyksemme mukaan savenottoon liittyvän maanmuokkauksen ja kasvipeitteen puuttumisen seurauksena alue on maa- tai metsätalouskäytössä olevia alueita alttiimpi esim. sadeveden aiheuttamalle eroosiolle. Näin ollen savenotto voi lisätä Taasianjoen ravinne- ja kiintoainekuormitusta ainakin paikallisesti. Yleisesti ottaen lisääntyvä ravinnekuormitus nostaa vesistön rehevyyttä, mikä näkyy kalastossa särkikalojen runsastumisena ja varsinaisten virtavesilajien, kuten taimenen, taantumisena. Kiintoainekuormituksen aiheuttama samentuminen ja pohjien liettyminen voi heikentää kalojen elinolosuhteita ja lisääntymismahdollisuuksia sekä kalojen ravintona käyttämien pohjaeläinyhteisöjen tilaa.

Taasianjoen läheisyyden vuoksi ottoalueen purkuvesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Selkeytysaltaan mitoituksen pitäisi käytännössä olla hyvin suuri, jotta savipartikkelit ehtisivät laskeutua purkuvedestä viipymän aikana. Myös ravinteiden pidättymiseen selkeytysallas soveltuu heikosti. Kiintoaineen ja ravinteiden pidättymisen tehostamiseksi vesienkäsittelyn rinnalle voisi harkita täydentäviä menetelmiä. Lisäksi ehdotamme, että vaikutuksia Taasianjoen vedenlaatuun tarkkaillaan hankkeen aikana.

Iitin kunta on 11.6.2021 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Lausunnossa viitataan maa-aineslain 3 §:n mukaisiin vaatimuksiin ottamispaikan sijoittamisesta ja ottamisen järjestämisestä. Iitin kunnan alueella on virkistyskäyttöä Taasianjoen rannalla maa-ainesottoalueen jälkeen joen virtaaman alapuolella. Maa-ainesottotoiminnasta ei saa syntyä vaikutuksia Taasianjokeen eikä toiminta saa heikentää Taasianjoen virkistyskäyttöä. Tarvittaessa samentumista ja lähtevän kiintoaineksen määrää tulee tarkkailla ja mitata ottoalueelta lähtevistä ojista.

Iitin kunnan alueella sijaitsee taponlehtilehtoja, jotka ovat luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja. Yksi alue rajoittuu Taasianjokeen. Maa-ainesottotoiminnasta ei saa syntyä sellaisia vaikutuksia, jotka heikentävät suojelualuetta.

Lausunnot kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta saapui kahdeksan muistutusta.

Muistuttaja A:n (saapunut 20.4.2021) ja B:n (saapunut 22.4.2021) pääosin samansisältöisissä muistutuksissa huomautetaan, että alueen tiestön hallinta kuuluu viralliselle tienhoitokunnalle, johon ei ole otettu mitään yhteyttä savenotosta ja ottolupa on näin ollen syytä käsitellä uudestaan. Ennen kuin tienhoitokunta voi osaltaan ottaa kantaan tien käyttöön, on kustannukset selvitettävä. Liikennemäärän lisääntyminen ja tiestön kantokyky huomioiden alueelle on saatava alennettu ajonopeus. Savenotto vaikuttaisi haittaavasti kylän yhteisötoimintaan ja erilaisiin kylän imagoa kohottaviin tilaisuuksiin, mikä on otettava huomioon. Teuroistentie on valtion tietä, jonka asfaltti ei kestä raskasta liikennettä. Ennen päätöksentekoa on tehtävä tiestön kantavuusmittaukset ja ellei kantavuus ole riittävä, ei lupaa voi myöntää. Savenajosta aiheutuu tärinää ja ennen luvan myöntämistä on suoritettava rakennusten kuntotarkastukset hakijan kustannuksella. Muistuttaja A huomauttaa lisäksi, että Teuroisten alueella pohjavedet sekä lähdevedet tuhoutuvat tai mahdollisesti saastuvat, ja että alueella on rauhoitettuja eläinlajeja.

Muistuttaja C:n (saapunut 21.4.2021) mukaan Toivolantie ja Saarakalliontie ovat liian kapeita ja heikkoreunaisia maatalouskaluston ja saviautojen kohtaamisille. Saven ajaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa maatalousliikenteelle ja yritystoiminnalle. Kyseisiä teitä käytetään myös ratsastukseen ja lenkkeilyyn ja savenajo ei saa vaarantaa liikenteen turvallisuutta tiukkojen aikataulujen ja kiireen vuoksi. Muistuttajan omistaman pellon salaojavedet kulkevat Saarakalliontien alta ja tien alitus on kestänyt raskasta liikennettä kymmeniä vuosia, mikä vastaisuuden varalta halutaan tuoda esiin.

Muistuttaja D (saapunut 22.4.2021) tuo esiin peltoaukealla kauas kantautuvat kaivuu- ja kuormaustöiden äänet ja huomauttaa, että Toivolantien kiinteistöjä alueen länsipuolella ei ole kuultu. Teuroistentien, Ropsulantien ja Saarakalliontien risteysalueella on koulukuljetuspysäkki ja yksityisliittymiä. Kapeassa risteyksessä on huono näkyvyys ja muistuttaja tiedustelee, kuinka koululaisten ja muiden tiellä liikkujien turvallisuudesta huolehditaan. Muistuttajan mukaan toiminta voi vaikuttaa talousveden saantiin lähdevedestä. Hakijan toiminta-ajat viittaavat ympärivuotiseen kaksivuorotoimintaan, joka tuntuu täysin kohtuuttomalta verrattuna nykytilanteeseen. Saarakalliontie muuttuisi rauhallisesta kylätiestä säännöllisessä yrityskäytössä olevaksi tieksi, johon se ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu. Raskaan liikenteen äänet heijastuvat muistuttajan kiinteistölle. Hän huomauttaa asumisen rauhallisessa maalaisympäristössä kärsivän huomattavasti luvan myötä ja pyytää ottamaan päätöksessä huomioon myös kiinteistön arvon alentumisen.

Muistuttaja E (saapunut 26.4.2021) tuo esiin mm. seuraavia huomioitavia seikkoja: Käytettävä tie on yksityistie, joka ei tule kestämään raskaita ajoneuvoja ja suurta liikennemäärää. Myös muu liikenne, esim. hälytysajoneuvot, ratsastajat, lenkkeilijät ja muut tien käyttäjät sekä koululaisten turvallisuus on huomioitava. Melu ja pöly vaikeuttavat pikkukylällä ikänsä rauhassa asuneiden vanhusten elämää. Muistuttaja tuo esiin mm. alueella viihtyvää eläimistöä toivoo, ettei kaikkea hävitettäisi suurten koneiden alta ja että kaupunki ei aja asukkaita pois pikkukylältä. Pölyhaitat hankaloittavat elämää, esim. pyykkien kuivatusta. Pohjavedet kärsivät varmasti. Maan tärinä voi aiheuttaa kiinteistöille vaurioita ja hakijan on suoritettava kuntotarkastukset. Korjausten ym. kustannuksia ei voi laittaa asukkaiden maksettavaksi.

Muistuttaja F (saapunut 4.5.2021) toteaa, että hanke rasittaa hänen tieoikeuttaan peltolohkolle ja kuormat kuljetetaan hänen peltonsa viereistä tietä pitkin. Muistuttaja edellyttää, että saven otto ei saa tärinällä tai autojen painolla vaurioittaa hyväkuntoisen pellon salaojitusta, mihin on suuri vaara. Saven otto voi vaikuttaa maaperän laskeutumaan ja kuivumiseen, jolloin salaojien tiiliputkitus voi vinoutua ja tukkeutua. Maaperä on erittäin hyllyvää koko lohkolla ja maa-aines ei saa lähteä kulkeutumaan kaivannon suuntaan, joten paras ratkaisu on paaluttaa kaivannon reuna. Liikenteestä ei saa aiheutua kustannuksia eikä esteitä maatalouselinkeinolle ja hakija on velvollinen korvaamaan tiestön, pellon, ojien ja salaojituksen mahdolliset vahingot.

Muistuttaja G (saapunut 7.5.2021) toteaa, että saven kuljetukseen käytettävän tiestön varrella sekä osin myös ottokiinteistöjen alueella on vesiosuuskunnan rakentamaa vesi- ja jätevesi-infraa. Mikäli hakija joutuu tekemään tiestöön verkostoa sivuavia muutostöitä, esim. ohituspaikkoja, pitäisi niistä hyvissä ajoin neuvotella osuuskunnan kanssa. Päätökseen tulisi sisällyttää hakijan täysimääräinen korvausvastuu mahdollisista liikenteen aiheuttamista muutostöistä ja korjauskustannuksista vesihuoltoinfraan.

Muistuttaja H (saapunut 7.5.2021) vastustaa luvan myöntämistä. Muistutuksen liitteinä ovat koko hakemusmateriaali ja Kouvolan kaupungin Keltin altaat -karttakyselyn yhteenveto (15.8.2017). Perusteluiden yhteenvetona muistuttaja on esittänyt mm. seuraavia asioita:

-          Kouvolan kaupunki ei toimi asiassa objektiivisesti, esim. esittelee hakijan edellisiä kaivantoja luonnonkeitaina kaupungin nettisivuilla. Tällä voi olla vaikutusta valvovan viranomaisen toimintaan.

-          Asiasta on saatava Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskusten, Iitin kunnan sekä Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntaliittojen lausunnot.

-          ELY-keskusten tulee selvittää tarpeet suunnittelutarveratkaisulle, erilliselle ympäristöluvalle, Museoviraston kanta ja hankkeen vaikutus kulttuurimaisemalle, mahdolliset tulevat kaavamuutokset sekä Taasianjoen Natura-arvot ja mahdollinen liittyminen Natura-ohjelmaan.

-          Alueella on suoritettava YVA-menettely, Natura-arviointi ja, varsinkin jos Taasianjoki päätyy Naturaan, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA).

-          Taasianjoen kyky johtaa hankkeen hulevesiä tulee selvittää perustuen virtaamien tutkimuksiin kaikilta vuodenajoilta.

-          Alueella on tehtävä maaperätutkimukset, joissa tutkitaan mm. savimaan sulfaattipitoisuus. Joen ekosysteemin saastumisen kannalta pitää saada tarkka ohjeistus ja ohjearvot ELY-keskuksilta, joilla on toimivalta Kouvolan kaupungin sijasta.

-          Em. selvitysten jälkeen voidaan ELY:n ohjaamana laatia ohjeet Taasianjoen kunnon ja ekosysteemin sekä hulevesien tarkkailemiseksi ja valvomiseksi.

-          Hakemus ja luontoselvitys ovat puutteellisia ja em. selvitysten jälkeen voidaan laatia ohjeet maa-aineslupahakemuksen täydentämiseksi. ELY-keskus ohjeistaa ja perustelee mitä hakemuksia, liitteitä ja selvityksiä tarvitaan.

-          Kun tutkimusten yksityiskohdat ovat selvillä, pitää jatkossa vaatia vähintään ojitussuunnitelma ja hulevesien käsittely- ja suodatusjärjestelmä.

-          Ennen em. selvitysten tekemistä ja valmistumista tulee lupahakemuksen käsittely keskeyttää. Tärkeintä on, että Taasianjoen ekosysteemiä ja mahdollisuutta Naturaan liittymiseen ei uhrata hakijan savenottotarpeen vuoksi.

-          Kuuleminen on suoritettava uudelleen riittävässä laajuudessa. Yhdenvertaisuuden vuoksi kuulemisaluetta on laajennettava Iitin puolella, jotta ollaan vastaavalla etäisyydellä ja vaikutusalueella kuin Kouvolan puolella. Kuulemisen laajuus pitää tarkistuttaa ELY-keskuksilla, sillä Kouvolan kaupungin toimivalta ei ylety kunnan ja maakunnan rajan yli. Kouvolan puolella on lisäksi jätetty kuulematta Taasianjoen varrella, hankkeen vaikutusalueella oleva luonnonsuojelualue.

-          Läheisen nykyään käytössä olevan ottopaikan lähinaapureita tulee kuulla, jotta saadaan kokemustietoa mahdollisista haitoista.

-          Taasianjoki johtaa merelle saakka ja sen varrella on mm. Loviisan alueella virkistys- ja matkailupalveluita ja -reittejä. Muiden joen varrella olevien toimijoiden ja yrittäjien kuuleminen on unohdettu täysin.

-          Lopuksi on todettu, että hanke ja sen käsittely on lopetettava vähintään, kunnes em. virheet ja puutteet on selvitetty. Jatkossa asiaa on selvitettävä huomattavasti laajemmin ja vaikutuspiirissä oleville on suotava mahdollisuus valittaa hankkeesta. Kuulemisessa on asetettu rajaksi maakunnan raja mikä on hallintomenettelyn ja julkisuusperiaatteen vastaista. Hanketta on valmisteltu kaupungin ja hakijan toimesta lähes salassa ja tietoja on tarkoituksella salattu ja pimitetty. Toteutuessaan hanke tulee tuhoamaan Taasianjoen ainutlaatuisen ekosysteemin, estää sen liittämisen Naturaan ja tuhoaa joen varrella olevat luonnonsuojelualueet ja keitaat, aina merelle saakka.

Muistutukset kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

Alueen läpi kulkevan kaasuputken omistajan edustajan kanssa on keskusteltu puhelimitse 11.5.2021. Suunnittelupäälliköltä saadun tiedon mukaan putken omistaja ei katso tarpeelliseksi esittää mielipidettään kirjallisesti.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin. 17.5.2021 saapuneessa vastineessaan hakija on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon sekä muistutuksiin. ELY-keskuksen lausuntoon liittyen hakija kommentoi, että talousvesikaivojen kartoitus tehtäisiin selkeästi pienemmällä alueella kuin 500 m, joka ulottuu ottoalueen vaikutusalueen ulkopuolelle, kun huomioidaan maaston muodot. Lisäksi alueella on vesiosuuskunta.

Muistutuksiin on todettu, että hakija vastaa savenkaivuu- ja kuljetustoiminnasta mahdollisesti putkistolle aiheutuvista muutostöistä. Alueen tiehoitokunnan puheenjohtajalle on tiedotettu hankkeesta 11.3.2021 sähköpostilla, joka on lähetetty tiehoitokunnan kokouksessa käsiteltäväksi. Kuljetuksiin käytettävän tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen perustusten kunto kartoitetaan ennen kaivuun ja saven ajon aloitusta ja perustuksiin asennetaan korkopultit. Kartoitukseen käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Muistutuksessa vaaditaan Teuroistentien kestoa 120 t asti. Maksimikuormat savenkuljetuksessa ovat 42 t ja Teuroistentie on valtion tie.

Vastineen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalvelujen sekä Iitin kunnan lausuntoihin hakija on toimittanut 21.7.2021. Vastineessaan hakija on todennut, että se suorittaa maa-ainesten ottoalueelta lähtevistä ojista veden laadun tarkkailu- ja mittaustoimenpiteitä tarvittaessa ja lupaehtojen näin vaatiessa. Vesien käsittelyä voidaan tarvittaessa ja lupaehtojen vaatiessa tehostaa suodatinkentällä, jonka läpi purkuvedet johdetaan. Vastaavista suodatinkentistä on kokemusta aikaisemmilta savenottoalueilta.

Vastineet kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Leca Finland Oy:n maa-aineslupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloittaminen

  1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
  2. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §)

Ottamistoiminta

  1. Ottamissuunnitelman mukaiselta 11,7 ha ottoalueelta saa ottaa savea yhteensä enintään 660 000 k-m3. Lisäksi koko ottamisalueella (13,5 ha) saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
  2. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +42,0 m (N2000) alemmaksi. Ottaminen tulee toteuttaa siten, että kaivu tapahtuu ainoastaan tiiviissä savikerroksissa. Altaan pohjaan on jätettävä vähintään 2 m paksuinen suojakerros savea varsinaisten vettä johtavien kerrosten päälle. (MAL 11 §)
  3. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
  4. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
  5. Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava niin, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. Alueella ei saa varastoida polttoaineita, öljytuotteita tai muita kemikaaleja. Polttoaineiden väliaikainenkin säilytys edellyttää kaksoisvaippasäiliötä tai suoja-altaalla ja katoksella varustettua säiliötä. Tankkaustilanteissa ja muiden kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa varovaisuutta. Alueella tulee olla varattuna riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa öljyvahinkojen varalta. (MAL 11 §)
  2. Työkoneiden tarpeetonta säilytystä alueella tulee välttää. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on poikkeuksellisesti tarpeen tehdä koneiden huoltoja tai tilapäisesti säilyttää työkoneita, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. (MAL 11 §)
  3. Mikäli öljyä tai muuta haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viipymättä ilmoittaa tapahtuneesta pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollinen pilaantunut maa-aines tulee kerätä kokonaisuudessaan talteen ja toimittaa viipymättä luvalliseen vastaanottopaikkaan. Mahdollisen veteen päässeen öljypäästön leviäminen alueen ulkopuolelle pintavesiin on estettävä. (MAL 11 §)
  4. Ottamisalueelle tulee laatia varautumis- ja öljyntorjuntasuunnitelma, joka on toimitettava tiedoksi ympäristönsuojeluun ennen savenoton aloittamista. (MAL 11 §)
  5. Kiintoaineen kulkeutumisen ja pintavesien samentumisen estämiseksi alueelta pois johdettavat vedet tulee johtaa kokooma-altaan kautta suodatuskenttään ennen niiden johtamista Taasianjokeen. Suunnitelma suodatuskentästä ja sen sijainnista sekä pintavesinäytteenotosta tulee toimittaa hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluun ennen rakentamisen aloitusta. Tarvittaessa Taasianjoen samentumisen estämiseksi tulee käyttää myös muita valvontaviranomaisen hyväksymiä lisäkeinoja. (MAL 11 §)
  6. Ennen toiminnan aloittamista tulee Taasianjokeen laskevasta ojasta ottaa vesinäyte, josta analysoidaan kiintoainepitoisuus ja sameus. Suodatuskentästä poistuvasta vedestä tulee kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana ottaa kerran vuodessa näyte, josta analysoidaan kiintoainepitoisuus, sameus, kokonaisravinteet ja BOD. Tulokset on heti niiden valmistuttua toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 11 §)
  7. Ennen toiminnan aloittamista toiminnanharjoittajan tulee kartoittaa lähialueen talousvesikaivot 500 m säteellä. Käytössä olevista talousvesikaivoista on mitattava pinnankorkeus ja selvitettävä veden laatu kaivoveden perustutkimuksella ennen kaivun aloitusta. Tulokset on heti niiden valmistuttua toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 11 §)
  8. Ottamisalueelle tulee ennen toiminnan aloittamista asentaa pohjaveden tarkkailuputki, josta laadittava putkikortti on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla putkesta neljästi vuodessa. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla putkesta kerran vuodessa otettavalla näytteellä, josta on analysoitava sameus, pH, happi, TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, nitriitti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliteetti ja öljyhiilivedyt (C10-C40). Ensimmäinen pohjaveden laadun tarkkailukerta on suoritettava ennen kuin maa-ainesten otto aloitetaan. Pohjavesitarkkailun tulokset ja niihin pohjautuva arvio toiminnan vaikutuksista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. (MAL 11 §)
  9. Näytteenotoissa tulee käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ja näytteiden analysointi on tehtävä akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä lisänäytteenotoista tai muutoksista tarkkailuihin. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja haittojen estäminen

  1. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Luvaton liikkuminen ottamisalueella on kiellettävä ja siitä on ilmoitettava näkyvästi. Kaivurintausten jyrkät reunat tulee merkitä esim. lippusiimalla tai asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §)
  2. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu-, pöly-, tärinä- tai muuta haittaa ympäristöön. Jos toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa, voi valvontaviranomainen edellyttää tarvittavia mittauksia ja tulosten perusteella antaa määräyksiä haitan poistamiseksi. (MAL 11 §)
  3. Liikenteen ja ottamistoiminnan aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää kastelemalla tai muulla tarkoitukseen sopivalla keinolla. Kasteluun ei saa käyttää pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (MAL 11 §)
  4. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että alue ei roskaannu eikä siellä varastoida jätteitä. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä asianmukaisiin keräysvälineisiin ja toimitettava viipymättä luvalliseen vastaanottopaikkaan. (MAL 11 §)
  5. Maa-ainesten ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena. (MAL 11 §)
  6. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varasto- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen kirjallista suostumusta. (MAL 11 §)
  7. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden (5) vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. (MAL 5 a, 11 ja 16 b §)
  8. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Liikennöinti

  1. Alueelle liikennöidään Saarakalliontien ja Toivolantien kautta. Luvan haltijan tulee sopia yksityistien tiehoitokunnan kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista haittavaikutuksista. (MAL 11 §)
  2. Luvan haltijan tulee sopia etukäteen alueella toimivan vesiosuuskunnan kanssa mahdollisista tiestön muutostöistä, joilla voi olla vaikutusta vesihuoltoverkostoon, sekä muutos- ja korjaustöiden aiheuttamista kustannuksista. (MAL 11 §)

Raportointi

  1. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on noudettavissa osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Jälkihoito ja maisemointi

  1. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Alue on siistittävä ja jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  2. Jälkihoito on suoritettava luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee pyrkiä tekemään jo ottamistoiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  3. Altaan reunaluiskat on muotoiltava suunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti kaltevuuteen 1:7 ja ylä- ja alareunat on pyöristettävä siten, että reunat pysyvät stabiileina ja lopputulos sopeutuu ympäröivän alueen maastonmuotoihin ja maisemaan. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

Toiminnan lopettaminen ja toiminnanharjoittajan vaihtuminen

  1. Kun maa-ainesten otto tai maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
  2. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Myös muusta toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (MAL 13 a ja 16 §)
  3. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Ottamisalueella ei ole kaavamerkintöjä eikä maa-ainesten otto ole ristiriidassa voimassa olevien kaavojen kanssa.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset on annettu mm. niistä seikoista, jotka eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta, tai ovat muita hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.

Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Maa-ainesten saatavuus ja maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi tulee turvata sekä määrällisesti että laadullisesti myös tulevien sukupolvien käyttöön luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

Toiminta ei saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen, minkä varmistamiseksi on annettu määräykset 8-16. Määräyksen 11 mukaisessa varautumis- ja öljyntorjuntasuunnitelmassa on vielä hakemusta tarkemmin käytävä läpi toiminta erilaisissa onnettomuustilanteissa, esim. konerikoissa.

Hakemuksesta poiketen kaikki alueelta poistuvat ja pumpattavat vedet tulee pelkän selkeytysaltaan sijasta johtaa myös suodatuskentän kautta määräyksen 12 mukaisesti. Suodatuskenttä pidättää selkeytysallasta tehokkaammin kiintoainetta. Kentän tarkemmasta rakenteesta ja toiminnasta sekä vesitarkkailusta on laadittava suunnitelma. Tarkkailemalla suodatuskentästä lähtevää vettä voidaan varmistaa, ettei toiminta vaikuta haitallisesti Taasianjoen vedenlaatuun.

Ennakkovesinäytteillä (määräykset 13-15) saadaan tieto lähtötilanteesta, johon myöhempiä tarkkailutuloksia voidaan verrata. Talousvesikaivot (määräys 14) on kartoitettava 500 m säteellä, kuten myös hakemuksessa oli esitetty. Tarkkailemalla pohjaveden määrää ja laatua määräyksen 15 mukaisesti voidaan varmistua, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Luvan haltijalta voidaan edellyttää lisätutkimuksia, jos se tarkkailutulosten perusteella katsotaan tarpeelliseksi (määräys 16).

Jälkihoitoa tulee pyrkiä tekemään vaiheittain jo ottamistoiminnan aikana erityisesti savisen maaperän eroosiovaikutusten vähentämiseksi.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto on huomioitu mm. kaivovesien tarkkailua, kiintoainepäästöjä ja pintavesien samentumisen estämistä, melu- ja pölyhaittojen hallintaa, ottamisalueen turvallisuutta sekä maaperän suojelua ja onnettomuustilanteisiin varautumista koskevissa lupamääräyksissä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalvelujen sekä Iitin kunnan lausunnot on huomioitu Taasianjoen kiintoainekuormituksen ja samentumisen vähentämistä sekä pintavesien tarkkailua koskevissa määräyksissä.

Muistutukset on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä. Muistutuksissa tuotiin esiin mm. pintavesien samentumiseen ja pohjavesiriskeihin liittyviä asioita, joita koskevia määräyksiä on perusteltu jo edellä. Useissa muistutuksissa viitattiin liikennöintiin ja tien kantavuuteen. Liikenneyhteys järjestetään määräyksen 25 mukaisesti, mutta luvan haltijan ja tienhoitokunnan on keskenään sovittava tien käyttöön liittyvistä käytännön ehdoista, eikä niistä voi tarkemmin määrätä maa-ainesluvassa. Samalla tavoin luvan haltijan on sovittava alueen vesiosuuskunnan kanssa mahdollisista vesihuoltoinfraan vaikuttavista muutoksista ja niiden kustannuksista (määräys 26). Imagohaittoja tai vastaavia ei myöskään voida maa-aineslupaharkinnassa huomioida, vaan lupa on myönnettävä, jos maa-aineslaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Savenotosta aiheutuva melu on pääasiassa tavanomaista työkone- ja liikennemelua, jonka ei odoteta aiheuttavan VNp 993/1992 mukaisten melutason ohjearvojen ylityksiä häiriintyvissä kohteissa. Määräyksillä 18 ja 19 on kuitenkin velvoitettu varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuuttomia haittoja lähiympäristöön ja tarvittaessa on tehtävä mittauksia. Pölyntorjunta on oltava riittävää sekä kaivun että liikennöinnin osalta. Hakija on ilmoittanut katselmoivansa lähikiinteistöt ennen toiminnan aloitusta.

Luvan haltija on maa-aineslain 9 §:n mukaisesti velvollinen vastaamaan kaikista lähikiinteistöille mahdollisesti aiheuttamistaan vähäistä suuremmista haitoista (määräys 24).

Hakemuksen johdosta kuuleminen on suoritettu kuntarajasta riippumatta siten, että rajanaapurien lisäksi on katsottu tarpeelliseksi kuulla erikseen n. 350 m säteellä ottamisalueesta sijaitsevat asuinkiinteistöt sekä lisäksi kuljetusreitin varrella Saarakalliontiellä olevat asuinkiinteistöt. Iitin kunnan puolella on kuultu kahta heti joen toisella puolella olevaa lähintä kiinteistöä, jotka voidaan rinnastaa rajanaapureiksi. Iitin puolella lähellä rajaa on metsä- ja peltoalueita ja lähin asuinrakennus on yli 600 m päässä ottamisalueesta. Julkisen kuulutuksen perusteella myös muilla kuin erikseen kuulluilla on ollut mahdollisuus jättää muistutuksensa asiaan. Maa-aineslain 7 §:n mukaisesti toimivaltainen viranomainen maa-aineslupa-asian ratkaisussa on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Sovelletut säädökset

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Kohta 6. Lupapäätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että kyseinen ottoalue on erittäin tärkeä hakijalle, koska sillä turvataan Leca-soratehtaan toimintaedellytyksiä. Laadukkaan ja riittävän raaka-aineen takaamiseksi Toivolantien alue on merkittävä ottopaikka, joka Lossitien alueen ohella osaltaan korvaa myös Timperin alueella päättynyttä saven ottoa. Tehtaan raaka-ainetoimitukset eivät saa keskeytyä, joten aloituslupa on perusteltua ja tärkeä. Aloituslupa ei myöskään tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä ottoalue voidaan palauttaa pelto- ja metsäalueeksi, mikäli maa-aineslupa kumottaisiin. Aloittamisvakuudeksi hakija on esittänyt 10 000 €.

Lupajaosto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin eikä se muuta alueen maisemallista arvoa. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei synny sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhaun jälkeen korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä peltoalue voidaan tarvittaessa ennallistaa.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 (§ 51) hyväksymän maa-ainestaksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

Luvan käsittelymaksu

Käsittelymaksun peruste

euroa

Hakemuksen tarkastaminen, ottamissuunnitelmaa kohti

260,00

Maa-ainesmäärän mukainen maksu:

0,016 €/m3 x 660 000 m3

10 560,00

Vakuuden hyväksyminen

125,00

Lupa maa-ainesten ottamisen aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

125,00

Naapureiden kuuleminen 17 kpl x 40 €/kuultava

680,00 €

Kuulutuskustannukset (Kouvolan Sanomat)

278,40 €

Yhteensä

12 028,40 €

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 12 028,40 €. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka saven ottamisalueille määräytyy seuraavasti:

Vakuuden määräytymisperuste

euroa

3 130 €/ha x 13,5 ha

42 255 €

lisäksi 0,052 €/m3 x 660 000 m3

34 320 €

Yhteensä

76 575 €

Maa-ainesvakuus on 76 575 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa. Hakija on esittänyt aloittamisluvan vakuudeksi 10 000 €.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 10 000 €. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Vuotuinen valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Muistuttajat

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalatalouspalvelut

Iitin kunta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit ja muut asianosaiset, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

Ilmoittaminen internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Leca Finland Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainestenottoluvan saven ottoon Kouvolan kaupungissa sijaitseville kiinteistöille Metsäniemi 286-457-2-214 ja Orasmaa 286-457-2-77 esityksen mukaisesti.

2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________