Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Lupajaosto
Pöytäkirja 02.06.2021/Pykälä 7

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus kiinteistölle 286-444-15-2

4765/11.01.00.05/2021

 

Lupajaosto 02.06.2021 § 7

   

Valmistelija: ympäristötarkastaja Ulla Rantanen, puh. 020?615 8085, ulla.rantanen2(at)kouvola.fi

Maa-ainestenotto- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Nakon Tila Oy

Impivaarankuja 72

47810 Selänpää

Y-tunnus: 2961697-6

Yhteyshenkilö: -----------, puh. 040 8224030, urakointi.nakko(at)gmail.com

Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee maa-ainesten ottamista, kalliokiviaineksen louhintaa ja maa-ainesten varastointia Kouvolan kaupungin Selänpään kylässä kiinteistöllä 286-444-15-2, osoitteessa Impivaarankuja 72, 47810 Selänpää. Kyseessä on toiminnan jatkaminen.

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön Nakko 286-444-15-2 omistaa Nakon Tila Oy.

Lupavelvollisuus

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan. Kivenlouhinnalla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 ja 4 a §:n mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 6 a mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 24.3.2021. Pyydetyt lisäselvitykset, meluselvitys ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ovat saapuneet 14.5.2021 ja luontoselvitys 2021 on saapunut 18.5.2021.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Lupaa haetaan yhteislupana ja samalla haetaan myös lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen liitteinä ovat sijaintikartta, asemapiirros, ottosuunnitelma ja avokaivo, rajanaapuritiedot, naapurien kuulemiset (4 kpl), luontoselvitys (Kotkansiipi 2013), yleisölle tarkoitettu tiivistelmä, leikkauskuvat, ote Kymenlaakson maakuntakaavasta ja lainhuutotodistus. Hakemukseen on toimitettu jälkeenpäin myös meluselvitys, uusi luontoselvitys (Kotkansiipi 2021) ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

Aluetta koskevat luvat

Alueella on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 3.2.2016 (§ 15) ------------ myöntämä maa-aineslupa, joka on päättynyt 10.2.2021. Lisäksi alueella on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 10.8.2016 (§ 85) ------------ myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa louheen murskaukseen. Päättyneessä maa-ainesluvassa oli myönnetty lupa yhteensä 145 000 k-m3:n (kalliokiviaineksen 133 000 k-m3, siltin ja saven 8 000 k-m3 ja eloperäisten maalajien 4 000 k-m3) ottamiseen. Notto-rekisterin mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä kalliokiviainesta oli otettu yhteensä 32 086 k-m3 ja luvasta oli tällöin ottamatta 112 914 k-m3.

Alueen kaavoitustilanne

Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 kaavakartalla ottamisalueen kohdalle on merkitty Selänpään maakunnallinen maisema-alue, joka on arvioitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi (ma/m).

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Suunnitelma-alue sijaitsee noin 20 km Kouvolan keskustasta pohjoiseen ja noin 1, 5 km Suur-Selänpään kylätaajamasta kaakkoon Pilkanmäki-nimisen kallioalueen luoteisreunalla. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä louhinta-alueen luoteisreunasta ja seuraavat noin 450-600 metrin etäisyydellä.

Suunnitellun ottoalueen vieressä sijaitsee aikaisempi louhosalue, johon on rakennettu navettarakennus vuonna 2015 sekä viljankuivaamo vuonna 2020. Rakennusten viereen on tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa uusia maatalouden tuotanto- ja varastorakennuksia.

Hankealue rajoittuu navetan piha-alueeseen, jonka maanpinta on tasossa +89.7 m (N2000). Suunniteltu hanke laajentaa louhittua kallioaluetta kohti kaakkoa. Suunniteltu alin louhintasyvyys on tasolla +88.00 m (N2000).

Kohde sijoittuu Torasjoen valuma-alueelle (14.991). Alueen pintavedet ohjautuvat ojia pitkin Torasjokeen, joka on 2,5 km:n etäisyydellä hankealueesta etelään. Pohjaveden keskimääräinen korkeus alueella on noin +82.50 m (N2000).

Kohteen pohjoispuolella, noin 670 metrin etäisyydellä sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan luonnonsuojelualue ja noin 620 metrin etäisyydellä sijaitsee harjujensuojeluohjelmaan merkitty Selänpäänkankaan harjualue. Kohteen lounaispuolella, noin 1,4 kilometrin etäisyydellä sijaitsee yksityisten mailla sijaitseva luonnonsuojelualue Tukkulinvuoren lehto.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Selänpään 1E-luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen, sijaitsee hankealueesta katsottuna pohjoispuolella noin 450 metrin etäisyydellä.

Ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Alueella ei ole muinaismuistoja.

Toiminnan kuvaus

Ottamisalue ja ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä 1,1 ha:n suuruiselta ottamisalueelta on yhteensä 145 000 k-m3, josta 133 000 k-m3 kalliokiviainesta, 8 000 k-m3 silttiä ja savea ja 4 000 k-m3 eloperäisiä maalajeja. Arvioitu vuotuinen otto on 12 000 - 23 000 k-m3. Lupaa maa-aineksen ottamiseen haetaan 10 vuodeksi ja ympäristölupaa louhintaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Kiviaineksen louhinta ja rikotus

Kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Poraus- ja murskauskalustona käytetään louhintaurakoitsijan kalustoa. Louhinta suoritetaan sopivissa erissä, joka on mitoitettu huomioon ottaen lähellä olevat häiriintyvät kohteet. Alueella jo olevat varastokasta sekä aiempi louhosrintama toimivat meluesteenä asutuksen suuntaan. Alueen reunat louhitaan pystysuoraan. Alueen ympärille asennetaan aita ja seinämät rammeroidaan.

Louhitun kiviaineksen murskaus

Toiminta-alueelta louhittavan ja murskattavan kalliokiviaineksen määrä on 54 000 t/a ja maksimissaan 62 000 t/a. Irrotettu kiviaines murskataan paikalle tuotavalla siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskeesta suurin osa myydään ulkopuolelle ja osa käytetään rakennusmateriaaliksi. Murskaustoimintaan on erillinen 10.8.2016 myönnetty ympäristölupa. Louhittua kiviainesta, mursketta ja muita maa-aineksia välivarastoidaan hankealueella. Varastokasojen sijoittelulla pyritään estämään melun ja pölyn leviämistä navetan ja asutuksen suuntaan luoteeseen.

Toiminta-ajat

Laitos on toiminnassa jaksoittain tarpeen mukaan muutaman kuukauden vuodessa ja pääasiassa sulan maan aikana. Eri työvaiheiden toiminta-ajoiksi hakemuksessa esitetään seuraavaa: Murskaaminen arkipäivisin ma-pe klo 7-21, poraaminen arkipäivisin ma-pe klo 7-21, rikotus arkipäivisin ma-pe klo 7-21, räjäyttäminen arkipäivisin ma-pe klo 8-18, seulonta arkipäivisin ma-pe klo 7-21, kuormaaminen ja kuljetus ma-su klo 7-22.

Polttoaineet ja kemikaalit sekä veden käyttö

Työkoneissa käytettävää kevyttä polttoöljyä varastoidaan alueella siirrettävissä säiliöissä keskimäärin 3 m3/a ja maksimissaan 7 m3/a. Räjähdysaineita käytetään keskimäärin 48 t/a ja maksimissaan 57 t/a. Räjähdysaineita ei varastoida alueella. Tarvittava vesi tuodaan alueelle säiliöissä.

Liikennöinti

Liikennöinti tapahtuu nykyisen tieyhteyden kautta Impivaarankujalta Selänpääntielle. Keskimääräisen vuosituotannon perusteella toiminnasta aiheutuva raskaan liikenteen määrä on noin 10 käyntiä vuorokaudessa.

ästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Melu ja tärinä

Toiminnassa aiheutuu melua porauksesta, räjäytyksistä sekä lohkareiden rikotuksesta. Melua aiheuttava toiminta on jaksoittaista muutaman kuukauden vuodessa. Räjäytyksistä aiheutuva melu on hetkittäistä yhden räjäytyksen kestäessä noin yhden sekunnin. Räjäytyksistä ja melua aiheuttavista toimista tiedotetaan naapureita esim. jakamalla tiedotteita postilaatikoihin.

Päästöt ilmaan

Toiminta-alueella pölypäästöjä aiheutuu mm. louhinnasta, murskauksesta, lastauksista ja purkamisista sekä kuljetuksista. Pölypäästöjen määrä ja niiden leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista. Pölypäästöjä vähennetään mm. varastokasoja, kuormia ja teitä kastelemalla. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3 3,2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. Työkoneiden ja liikenteen päästöt ovat vähäisiä.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Toiminnassa muodostuu vähäisiä määriä jätteitä. Alueella ei varastoida jätteitä. Toiminnassa ei muodostu jätevesiä.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tiedot on sisällytetty hakemukseen. Pintamaat sekä savi ja siltti käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, luiskiin ja maisemointiin. Kannot ja rangat haketetaan energiaksi.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä pintavesistöihin

Louhinta-alueella ei varastoida öljyjä tai huolleta koneita. Toiminnassa tarvittavat polttoaineet tuodaan alueelle siirrettävissä säiliöissä, jotka ovat nykysäädösten mukaisia. Alueella säilytetään imeytysainetta öljyvuotojen varalta. Mahdollisista suuremmista vahinkotilanteista ilmoitetaan välittömästi viranomaisille.

Alue muotoillaan siten, että sinne ei muodostu pintavesiä kerääviä painanteita. Alueen pintavedet imeytyvät maaperään tai laskevat pelto-ojaan pois alueelta. Hulevesien mukana voi kulkeutua kiintoainesta ja typpiyhdisteitä räjähdysainejäämistä. Toiminnan aiheuttama teoreettinen typpikuormitus on alhainen, noin 200 kg/a. Hakija ei näe tarvetta hulevesien käsittelylle.

Normaalitoiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Hankealue ei sijaitse myöskään vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia vesistöön.

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja terveyteen, luontoon ja maisemaan

Toiminta louhinta-alueella suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se ei aiheuta melun raja-arvot ylittävää melua tai viihtyisyyttä haittaavaa pölyämistä lähimpiin herkästi häiriintyviin kohteisiin. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse virkistysalueita eikä ulkoilureittejä. Alueella ei ole erityisiä luonnonsuojeluarvoja. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia lähimpiin suojeltuihin alueisiin tai arvokkaisiin kohteisiin etäisyyden takia.

Ottamisalueen turvallisuus, riskit ja onnettomuustilanteisiin varautuminen

Toiminnan riskit liittyvät lähinnä laitteiden ja koneiden polttoaineen ja hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Riskejä minimoidaan käyttämällä nykyaikaista ja huollettua konekantaa. Siirrettävä polttoöljysäiliö on varustettu asianmukaisin suojarakentein. Alueelle ei tuoda pohjavesille haitallisia aineita. Öljyjä tai voiteluaineita ei varastoida eikä koneita huolleta alueella. Alueella on imeytysmateriaalia (esim. turvetta) öljy- ja polttoainevuotojen varalle.

Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta pääsee suojaustoimenpiteistä huolimatta maaperään tai pohjaveteen, ryhdytään välittömästi tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoitetaan asiasta aluehälytyskeskukseen ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnassa huomioidaan läheinen asutus ja navetta. Työmaa-alue merkitään maastoon ja ulkopuolisten pääsy alueelle kielletään kieltotauluin louhintojen aikana. Työmaalla työskenteleviä tiedotetaan turvallisuus- ja ympäristöasioista sekä opastetaan toimimaan onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Alueelle varataan riittävä määrä alkusammutuskalustoa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP)

Urakoitsijoiden valinnoissa huomioidaan käytettävät kalustot. Kallion porauksesta aiheutuvaa pölyämistä ehkäistään porausvaunuun sijoitetulla syklonilla ja suodattimella. Poravaunun arvioitu pölypäästö on 50 mg/m3. Toiminnan seuranta ja hallinta tapahtuu ammattitaitoisen henkilöstön toimesta. Kaikki louhittava ja murskattava kiviaines hyödynnetään. Räjähdysaineita käsitellään säädösten ja määräysten mukaisesti ja räjäytystyön johtaja ja panostaja vastaavat ja valvovat niiden käyttöä.

Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Lisäksi työkoneiden päästöjä vähennetään kunnossapidolla ja koneita huoltamalla.

Meluavien toimintojen (louhinta, rikotus ja murskaus) sijoittelu mahdollisuuksien mukaan louhintarintauksen ja varastokasojen taakse asutukseen nähden vähentää melun leviämistä tehokkaasti. Räjäytyksistä aiheutuva melu on luonteeltaan hetkittäistä. Räjäytyksissä noudatetaan mm. valtioneuvoston päätöstä räjäytys- ja louhintaohjeista. Räjäytykset pyritään suorittamaan aina tiettyinä ajankohtina ja niistä ilmoitetaan etukäteen merkkiäänellä säädösten mukaisesti. Räjäytysten ajaksi erotetaan tarpeellinen suoja-alue. Noudatettaessa turvallisuusmääräyksiä räjäytystöiden aiheuttama vaara ympäristölle on vähäinen. Melun häiritsevyyttä rajoitetaan ajoittamalla meluavimmat toiminnot päiväaikaan. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista louhinta- ja murskauskalustoa sekä kaluston kunnossapidolla.

Tarkkailu ja raportointi

Koneita ja laitteistoja tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Työmaalla pidetään kirjaa raaka-aineiden ja polttoaineiden kulutuksesta, tuotantomääristä, toiminta-ajoista sekä mahdollisista toimintahäiriöistä ja onnettomuustilanteista.

Melun ja pölyn leviämistä seurataan aistinvaraisesti. Tarvittaessa pölyämistä rajoitetaan kastelemalla. Mikäli toiminnasta aiheutuvan melun epäillään aiheuttavan haittaa lähimpiin asutuksiin, voidaan melua mitata kertaluonteisesti.

Jälkihoitotoimenpiteet

Jälkihoitotoimenpiteinä jyrkänteiden reunat aidataan ja alueelle asennetaan varoituskyltit.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 7.4.-7.5.2021. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 7.4.2021. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille asianosaisille.

Tarkastukset

Toiminta-alueella on tehty ympäristönsuojelun valvontaohjelman mukaisesti viimeisin ympäristöluvan tarkastus 18.10.2019 ja viimeisin maa-ainesluvan tarkastus 15.9.2020.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 5.5.2021 antamassaan lausunnossaan todennut seuraavaa:

"Hanke

Nakon Tila Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa kalliokiviaineksen louhimiseen Kouvolan kunnan Selänpään kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Nakko 286-444-15-2. Lupaa haetaan 145 000 m3 kokonaismäärälle 10 vuodeksi 1,1 hehtaarin laajuiselle ottamisalueelle. Arvioitu vuotuinen ottomäärä vaihtelee välillä 12 000 - 20 000 m3. Suunniteltu alin louhintasyvyys on tasolla +88.00 (N2000). Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema on hakemuksen perusteella tasolla +82.50. Suunnitellun ottoalueen läheisyydessä sijaitsee aikaisempi louhosalue. Vanhan ottamisalueen yhteyteen on rakennettu navettarakennus ja viljankuivaamo. Suunniteltu hanke laajentaa louhittua kallioaluetta kohti kaakkoa. Louhittava kalliokiviaines murskataan kokonaisuudessaan hankealueella. Murskauksella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Liikennöinti alueelle tapahtuu Impivaarankujan kautta. Lupaa haetaan myös toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta maa-aineslain (555/1981) § 21 mukaisesti.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto hankkeesta

Hankealue sijoittuu Kymenlaakson maakuntakaava 2040 kaava-alueelle. Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 2040 kokouksessaan 15.6.2020. Maakuntahallitus on määrännyt MRL (132/1999) 201 § mukaisesti maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kaavan lainvoimaisuutta. Maakuntakaavan kaavakartalla ottamisalueen kohdalle on merkitty Selänpään maakunnallinen maisema-alue, joka on arvioitu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi (ma/m). Selänpään kulttuurimaisemaa hallitsevat laajat viljelyaukeat ja niitä rajaavat toisen Salpausselän harjumuodostumat sekä metsät. Aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. Selänpään maisema-alue on ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa.

Hankealueen kallioperään ei liity tiedossa olevia arvokkaita geologisia muodostumia tai erikoisia luonnonesiintymiä. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Selänpään 1E-luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen, sijaitsee hankealueesta katsottuna noin 450 metrin etäisyydellä pohjoispuolella. Etäisyys ja luonnonolosuhteet huomioon ottaen hankkeesta ei aiheudu ELY-keskuksen arvion mukaan riskiä Selänpään pohjavesialueelle.

Ottamisalueen läheisyydessä on tehty luontoselvitys 31.5.2013. Luontoselvityksen selvitysalue ei kuitenkaan sisällä nyt suunniteltua ottoaluetta. Luontoselvityksessä silloisen selvitysalueen ulkopuolella todettu liito-oravan mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka (kolohaapa, jonka tyvellä havaittiin luontoselvityksessä liito-oravan papanoita) on ilmakuvan perusteella kaadettu ja sijaitsee tasatulla piha- tai louhosalueella. Ottamisalueen pohjoispuolella noin 670 metrin etäisyydellä sijaitsee Natura-2000 verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankangas (FI0424002). Noin 620 metrin etäisyydellä sijaitsee myös harjujensuojeluohjelmaan merkitty Selänpäänkankaan harjualue.

Maa-ainesten ottamisessa tulee?ottaa huomioon maa-aineslain 3 §:n 4 momentti, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.?Lupaharkinnassa ja ottotoiminnassa tulee myös huomioida Selänpään maisema-alueen maisema-arvot. Ottamisalueen maastonmuotoiluun ja jälkihoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Louhosalue ei saa aiheuttaa putoamis- tai sortumisvaaraa toiminnan aikana tai sen jälkeen.

Alueelle mahdollisesti sijoitettavat polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi- sekä työkoneiden huolto- ja käsittelypaikat tulee varustaa asianmukaisin?suojarakentein. Mahdollisen öljy- tai muun polttoainevuodon varalta paikalle tulee varata imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maa-ainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvältä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. maa-ainesta. Mahdollisesta vahingosta on tehtävä hätäilmoitus ja tarvittaessa ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle.?

Louhinta-alueelta poisjohdettavien hulevesien mukana ei saa kulkeutua haitallisia aineita ympäristöön. Kiintoaineen erottelemiseksi alueelta ympäristöön virtaavat hulevedet on syytä johtaa selkeytysaltaan kautta.

Kalliolouhintahankkeiden aiheuttama melu, pöly ja tärinä voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Louhinta-alueiden riittävä suojaetäisyys asutuksen suuntaan vaihtelee tyypillisesti 300-600 m välillä riippuen tapauskohtaisesti mm. alueen sijainnista ja maastonmuodoista. Lähin asutus sijaitsee 300 metrin etäisyydellä suunnitellun ottoalueen lounaispuolella. Suojaetäisyys asutukseen täyttää valtioneuvoston Muraus-asetuksen (800/2010) mukaisen vähimmäisvaatimuksen. Lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota maa-ainesten ottamistoiminnasta ja kuljetuksista aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen lieventämiseen. Louhintatöistä syntyvä melu ei saa ylittää asuinalueilla valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyä ulkomelun päiväohjearvoa Laeq 55 dB. Meluohjearvoja käytettäessä tulee huomioida mahdollinen melun impulssimaisuus. Lupahakemusasiakirjoissa ei ole meluselvitystä.

Hankkeesta syntyvä melupäästö tulee arvioida mallintamalla tai mitata toiminnasta aiheutuva melutaso melulle herkissä kohteissa toiminnan aloittamisen jälkeen. Tarkistusmittauksia tulee myös tarvittaessa tehdä, mikäli melutasojen arvioidaan kasvavan toiminnan mahdollisten muutosten myötä. Melutorjuntatoimenpiteitä on tarvittaessa tehostettava,?jotta valtioneuvoston asetuksen mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity asuinalueilla hankkeen vaikutusten vuoksi.

Alueella tulee tehdä luontoselvitys, joka käsittää suunnitellun ottoalueen. Vuonna 2013 tehty luontoselvitys ei anna liito-oravan esiintymisestä ajantasaista kuvaa, eikä suunnitellun ottoalueen luontoarvoista ole tietoja. Luontoselvityksessä tulee myös arvioida louhintahankkeen vaikutuksia luonnonsuojelu- ja Natura 2000-alueisiin.

Lupahakemusta tulee täydentää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla maa-aineslain 5 a §:n mukaisesti.

Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolaki (295/1963)."

Terveysvalvonta on 7.5.2021 antamassaan lausunnossaan todennut seuraavaa:

"Nakon Tila Oy on jättänyt Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle maa-aines- ja ympäristölupahakemukset koskien pääosaltaan kalliokiviaineksen ottamista Kouvolan kaupungin Selänpään kylässä kiinteistöllä 286-444-15-2, osoitteessa Impivaarankuja 72. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Lausunto

Lupahakemuksen mukaan lähin asuinkiinteistö sijaitsee 300 metrin päässä hankealueesta. Oma navettarakennus on aivan hankealueen vieressä. Louhinta etenee hakemuksen mukaan hankealueen kaakkois- ja koillisosasta ensin kohti luodetta, jolloin louhintarintaus sekä varastokasat toimivat meluesteenä asutuksen suuntaan. Toisessa vaiheessa louhinta etenee kaakosta kohti koillista. Myös alueen eteläreunaan jää louhintarintaus.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista on sisämelujen ohjearvojen lähtökohtana, että meluntorjuntatoimet suunnitellaan siten, ettei toiminnoista, toimintoihin liittyvä liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ylitä asumiseen käytettävillä kiinteistöillä päivällä (klo 7.00 - 22.00) keskiäänitasoa LAeq 55 dB. Lupahakemuksessa ei ole tarkemmin määritetty miten varmistutaan, että melu jää alle ohjearvon. Näin ollen melutaso tulee tarvittaessa todentaa mittauksin.

Valtioneuvoston asetuksessa nautojen suojelusta (592/2010) sanotaan, että naudat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 dB(A). Näin ollen toiminnassa tulee huomioida, ettei naudat ole jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 dB(A)."

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutukseen ja hakijaa on pyydetty toimittamaan hakemukseen lisäselvityksiä. Hakija ei ole antanut vastinetta, mutta on 14.5.2021 toimittanut meluselvityksen ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sekä 18.5.2021 uuden luontoselvityksen.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin lupajaosto on tarkastanut Nakon Tila Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus ja vakuus

  1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
  2. Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. Vakuuden määrä on ilmoitettu luvan kohdassa: Maksut ja niiden määräytyminen. (MAL 12 §)

Ottamisalue sekä kiviaineksen ottamis- ja tuotantomäärät

  1. Ottamisalue sekä ottoalue on 1,1 ha. Ottamissuunnitelman mukaiselta 1,1 ha:n suuruiselta louhinta-alueelta saa ottaa kalliokiviainesta yhteensä enintään 133 000 k-m3, silttiä ja savea yhteensä enintään 8 000 k-m3 ja eloperäisiä maa-aineksia yhteensä enintään 4 000 k-m3, sekä varastoida maa-aineksia ja tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. Maa-aineksia saa ottaa yhteensä enintään 23 000 k-m3 vuodessa. Mursketta saa valmistaa enintään 62 000 tonnia vuodessa. (MAL 11 §, YSL 7 ja 52 §)
  2. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +88.00 m (N2000) alemmaksi. Mikäli pohjaveden pinta havaitaan kaivun aikana alimman ottotason yläpuolella, tulee ottaminen keskeyttää ja pohjaveden pinnan tasoon tulee jättää vähintään 2 metrin suojakerros. (YSL 17 ja 52 §, MAL 11 §)
  3. Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

Toiminta-ajat

  1. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

-          murskaaminen: ma-pe klo 7-22

-          poraaminen: ma-pe klo 7-21

-          rikotus: ma-pe klo 8-18

-          räjäytykset: ma-pe klo 8-18

-          kuormaaminen ja kuljetus: ma-pe klo 7-22

(YSL 7 ja 52 §)

Melu ja tärinä

  1. Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Louheen ja murskeen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(LAeq) ja yöaikana (klo 22-7) keskiäänitasoa 50 dB(LAeq), eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB(LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB(LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
  3. Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Tulosten perusteella meluntorjuntaa tulee tarvittaessa tehostaa. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto (esim. murskain) vaihtuu, tulee varmistua siitä, ettei se aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
  4. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  5. Louhintaräjäytyksistä tulee tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita sovittavalla tavalla, esim. tekstiviestillä, vähintään 1 vrk etukäteen. Räjäytyksen yhteydessä tulee käyttää varoitusäänimerkkiä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  6. Tarvittaessa tulee teettää tärinämittauksia lähimmissä kiinteistöissä ulkopuolisella alan asiantuntijalla. (YSL 7, 52, 54 ja 62 §, MAL 9 ja 11 §)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksessa on noudatettava varovaisuutta. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita, muita kemikaaleja ja räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  2. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden ja -tilojen on oltava nesteitä läpäisemättömiä sekä suoja-altaallisia tai reunoiltaan korotettuja. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Kemikaalit on säilytettävä niille tarkoitetussa katetussa ja lukittavassa varastossa. Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Säiliöissä on oltava ylitäytön- sekä laponestin ja lukittava sulkuventtiili. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  3. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Päästöt pintavesiin

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien pilaantumista eikä sitä kautta myöskään kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Louhosalueelta ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava selkeytysaltaan kautta tai käsiteltävä vastaavalla tavalla kiintoaineen erottamiseksi. Lopputilanteessa ottoalueelle ei saa jäädä vesiallasta, vaan mahdollisesti pohjaan kertyvä vesi tulee johtaa pois alueelta. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Mikäli toiminta-alueella tulisi myöhemmässä vaiheessa syntymään talousjätevesiä, tulee ne käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmästä on oltava ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka säilytetään kiinteistöllä. Järjestelmää on käytettävä ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellusti ja käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNA 157/2017, VNA 800/2010)

Päästöt ilmaan

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)
  2. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieniksi, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat sekä tarvittaessa kastelulla. Murskaamon pölyämistä on ehkäistävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka muulla pölyn torjumisen kannalta parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjunnassa tulee kiinnittää huomiota työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapitoon. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Toiminnassa syntyvät jätteet

  1. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa luvallisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 179/2012)
  2. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää turvallisessa paikassa, niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15-17, 29 ja 121 §, VNA 179/2012)
  3. Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNA 190/2013)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

  1. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  2. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on pidettävä pelastusajoneuvoille soveltuvina. (YSL 7, 15-17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  3. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet sekä pilaantunut maa-aines kokonaisuudessaan on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Liikennöinti

  1. Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisen tieyhteyden kautta Impivaarankujalta Selänpääntielle. Luvan haltijalla tulee olla voimassa oleva sopimus yksityistien tiehoitokunnan kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä toimintaan liittyvän liiketeen mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista haittavaikutuksista. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

  1. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
  2. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
  3. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että lähialueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. Toiminta on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. (MAL 11 §, VNA 800/2010)
  4. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

  1. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon urakoitsijaa valittaessa tai laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu ja raportointi

  1. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Laitoksella on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, joka vastaa mm. tarkkailusta ja raportoinnista, ja jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 6, 7, 52 ja 62 §, VNA 800/2010)
  2. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään tarvittavia mittauksia tai selvityksiä ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010, MAL 11 §)
  3. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

-          räjäytysten ajankohdat, louhintasuunnitelmat ja -pöytäkirjat

-          alueelta louhitun kiviaineksen määrä

-          luiskauksiin käytettävät ylijäämämaa, maisemointiin käytetty määrä, varastotilanne

-          polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

-          toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

-          häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-          mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-          suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118-120 ja 122 §, VNA 179/2012

  1. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on saatavilla osoitteessa https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Alueen jälkihoito, toiminnan muutos ja lopettaminen

  1. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. (YSL 52, 62 ja 94 §, VNA 179/2012 13 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  2. Maa-ainesten ottamisalueen jälkihoito tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. Jälkihoito tulee tehdä ottamissuunnitelman mukaisesti. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  3. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (YSL 52, 89, 90, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §)
  4. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
  5. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista ottaen lisäksi huomioon, että luvan myöntämisen edellytykset aivan hankealueen vieressä olevalle maa-ainesten otolle oli todettu edellisessä lupaharkinnassa 3.2.2016.

Jo avatussa ottokohteessa ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Alueelle tehdyn luontoselvityksen (Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko 17.5.2021) mukaan alueella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi rajoittavaa vaikutusta maa-ainesten ottoon.

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainesten ottamisalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm. siitä, että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen.

Määräykset 3-5: Alueet, ottomäärät, ottotasot ja murskeen tuotantomäärä ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Ottoalue ja ottamisalue on 1,1 ha.

Määräys 6: Toiminta-ajat määräytyvät suoraan Muraus-asetuksesta, kun lähin asuinrakennus sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä toiminnasta. Samalla poiketen hakemuksessa esitetystä, kuormaamisen ja kuljetuksen osalta toiminta-ajaksi määrätään sama toiminta-aika, kuin jo voimassa olevassa murskauksen ympäristöluvassa on määrätty, eli ma-pe klo 7.00-22.00 pois lukien arkipyhät. Kuormaamista ja kuljetusta ei sallita viikonloppuisin. Edelleen poiketen hakemuksessa esitetystä, rikotusta saa suorittaa ma-pe klo 8.00-18.00 pois lukien arkipyhät. Murskaamista saa suorittaa ma-pe klo 7.00-22.00 pois lukien arkipyhät, mikä on Muraus-asetuksen mukaisesti sekä voimassa olevan murskauksen ympäristöluvan mukaisesti sallittu toiminta-aika murskaamiselle.

Määräykset 7, 8 ja 9 on annettu meluhaittojen estämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia ulkomelun ohjearvoja.

Tehdyn ympäristömeluselvityksen tarkoituksena oli tarkastella kalliokiviaineksen louhinnan ja -käsittelyn aiheuttamia melutasoja kohteen ympäristössä huomioiden lähimmät kiinteistöt sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluva Selänpäänkankaan harjualue sekä muut lähellä sijaitsevat suojeltavat kohteet. Lisäksi meluselvityksessä oli huomioitu eläinsuojelulliset seikat valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Meluselvityksessä esitetyn mukaisesti alueen toiminnat tullaan sijoittamaan alimmalle ottamistasolle sekä kalliorintauksen suojaan meluvaikutusten leviämisen estämiseksi. Laadittujen melulaskentamallien perusteella suunnitelma-alue sijaitsee meluvaikutusten kannalta kohtuullisen suotuisassa paikassa ja riittävällä etäisyydellä lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Päiväaikaisen keskiäänitason meluvyöhyke 55 dB ulottuu toiminta-alueesta enimmillään noin 400 metrin etäisyydelle ja 45 dB meluvyöhyke enimmillään noin 950 metrin etäisyydelle. Tarkastelluissa laskentatilanteissa suunnitelma-alueella suoritettavien louhinta- ja kivenkäsittelytoimintojen keskiäänitason aiheuttama melutaso lähimpien vakituisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen piha-alueilla on enimmillään 51 dB. Lähistöllä sijaitseville luonnonsuojelualueille suunnitelma-alueen toimintojen keskiäänitasot LAeq aiheuttavat enimmillään 49 dB melutason. Laskentavaiheiden perusteella suunnitellun toiminnan keskiäänitasot eivät aiheuttaneet valtioneuvoston päätöksen päivämeluohjearvon 55 dB ylittäviä melutasoja lähimpien vakituisessa käytössä olevien kiinteistöjen piha-alueilla. Selänpäänkankaan harjualueella melutason ohjearvot 45 dB ylittyivät hieman, mutta laskentaepävarmuus huomioiden ylitys on vähäinen ja tarkasteltavalle harjualueelle jää edelleen alueita, joissa melutason ohjearvot saavutetaan hyvin. Tarkasteltavissa toiminnan vaiheissa toimintojen aiheuttama keskiäänitaso navettarakennuksen ympäristössä on enimmillään noin 72dB, joten valtioneuvoston asetuksen 592/2010 mukainen melutason ohjearvo ylittyy navettarakennuksen ottoalueen puoleisella sivustalla. Navettarakennuksen lounaispuolella melutasot ovat kuitenkin kohtuulliset, enimmillään noin 53 dB. Meluvaikutusten pienentämiseksi suositellaan ottoalueen puoleisten ikkunoiden ja ovien sulkemista toiminnan ajaksi, mikäli naudat oleskelevat töiden suorittamisen aikaan sisätiloissa.

Tehdyn ympäristömeluselvityksen (Taratest Oy, t16994, 12.5.2021) mukaan meluohjearvojen ei todeta ylittyvän naapurustossa. Tarvittaessa tulee kuitenkin varmistaa mittauksin, ettei melu ylitä määräyksen 8 mukaisia raja-arvoja. Tulosten perusteella raja-arvojen ylittyessä tulee välittömästi ryhtyä riittäviin meluntorjuntatoimiin. Melumittausta edellytetään vain tilanteessa, jossa epäillään haittaa esim. valitusten perusteella.

Määräykset 10-12 on annettu tärinähaittojen estämiseksi. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa kaikkia lähialueella olevia naapureita. Ilmoittamalla voidaan myös pyrkiä vähentämään viihtyisyyshaittaa, kun mahdollisesti häiritsevä räjäytys ei tule yllätyksenä.

Määräykset 13-15 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden sekä polttoainesäiliöiden on oltava Muraus-asetuksen (VNA 800/2010) vaatimusten mukaisia siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot.

Määräykset 16-17: Louhokseen kerääntyvistä tai sieltä pois johdettavista vesistä aiheutuvat haitat, mm. pintavesien samentuminen, ehkäistään johtamalla vedet hallitusti selkeytysaltaan kautta. Selkeytysallas voi olla myös louhoksessa. Myöskään maa-aineskasojen ja ylijäämämaiden kasojen hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Hakemuksen mukaan tuotannosta ei synny jätevesiä, mutta määräyksellä 17 varmistetaan, että tilanteen muuttumisen varalta mahdolliset käymälä- ja muut jätevedet käsitellään hajajätevesiä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Määräyksillä 18 ja 19 estetään pölyämisestä aiheutuvien haittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on käytettävä valtioneuvoston asetuksen (VNA 800/2010) edellyttämiä keinoja, koska etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on alle 500 metriä.

Määräyksillä 20-22 estetään toiminnassa mahdollisesti syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräykset 23-25: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksellä 26 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä. Mahdolliset tien käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät asiat on sovittava suoraan tietä hallinnoivan tahon kanssa.

Määräyksillä 27-29 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti, sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 30: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 31: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräykset 32 ja 33: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista erikseen määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun ja haittojen torjunnan osalta.

Määräykset 34 ja 35: Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähetettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 36-40: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Ylijäämämaiden käyttö luiskaamiseen ja alueen maisemointiin on perusteltua mm. turvallisuussyistä. Hyödyntäminen on tehtävä suunnitelmallisesti ja hallitusti. Mikäli ottaminen ei esim. etene suunnitelman mukaisesti, tulee jälkihoitoa ja maisemointia koskevat muutokset hyväksyttää ympäristönsuojeluviranomaisella. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu alueelta. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan olennainen muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lausuntojen huomiointi

Lausunnot on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Toiminnassa tulee noudattaa myös Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 10.8.2016 (§ 85) myöntämää toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa louheen murskaukseen.

Kohta 7. Lupapäätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa. Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta, jotta alueen kehittämistoiminta jatkuisi keskeytyksettä. Lisäksi perusteluina aloittamiselle on todettu ympäristövaikutusten vähäisyys ja että louhinta ja maa-aineksen ottotoiminta ei aiheuta ympäristölle peruuttamatonta haittaa. Aikaisemman maa-ainesluvan vakuus 20 150 € on vielä voimassa.

Lupajaosto katsoo, että toimintaa ei voida aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Kyseessä on avattu maa-ainestenottopaikka, missä kalliokiviaineksen ottaminen laajenee vielä koskemattomalle alueelle. Toiminnasta voi syntyä ympäristölle sellaisia vaikutuksia tai muutoksia, joita ei voitaisi muutoksenhaun jälkeen enää palauttaa ennalleen. Näin ollen toiminnan aloittaminen tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja maa-ainesvakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan (§ 51) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 50) mukaan. Taksat ovat tulleet voimaan 1.6.2018.

Luvan käsittelymaksu

Käsittelymaksun peruste

euroa

Hakemuksen tarkastaminen, ottamissuunnitelmaa kohti

260 €

Maa-ainesmäärän mukainen maksu: 0,016 €/m3 x 145 000 m3

2 320

Vakuuden hyväksyminen

125 €

Louhinnan ympäristölupamaksu: 3 500 €. Ympäristöluvan maksun osuus yhteisluvassa 75 %: 0,75 x 3 500

2625

Yhteensä

5 330

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 5 330 . Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätön on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kallio- ja rakennuskiven ottamisalueelle määräytyy seuraavasti:

Vakuuden määräytymisperuste

euroa

5 220 €/ha x 1,1 ha

5 742

lisäksi 0,104 €/m3 x 145 000 m3

15 080

Yhteensä

20 822

Maa-ainesvakuus on 20 822 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta suoritetaan valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevien taksojen mukaan.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Ulla Rantanen, puh. 020?615 8085, ulla.rantanen2(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Lupajaosto päättää myöntää Nakon Tila Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja varastoimiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan Kouvolan kaupungin Selänpään kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä 286-444-15-2 edellä esitetyn ratkaisun mukaisesti.

Lupajaoston päätös:

Lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa