Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 05.05.2021/Pykälä 121

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Maa-aines- ja ympäristölupahakemus kiinteistölle 286-409-6-90

3888/11.01.00.05/2021

 

Rymla 05.05.2021 § 121

   

Valmistelija: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Maa-ainestenotto- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ympäristölautakunnan ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Peab Industri Oy

Karvaamokuja 2a

00380 Helsinki

Y-tunnus: 2977551-2

Yhteyshenkilöt:

-----------------------------------------(at)peabasfalt.fi (hakemus)

-------------------------------------------------(at)swerock.fi (toiminta)

Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee maa-ainesten ottamista, kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta siirrettävällä kivenmurskaamolla, ylijäämälouheen ja betonijätteen vastaanottoa ja käsittelyä sekä pilaantumattomien maiden vastaanottoa, käsittelyä ja hyödyntämistä alueen maisemoinnissa. Toiminta sijoittuu Keltti I -toiminta-alueelle, kiinteistölle 286-409-6-90, osoitteessa Lahdentie 1215 a, 45740 Kuusankoski. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-409-6-90 (Pekankulma) omistaa Peab Industri Oy.

Lupavelvollisuus

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan. Kivenlouhinnalla ja murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan.

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 ja 4 a §:n mukaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 a ja b mukaan, sekä jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun kyseessä on pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, ja käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 b mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 29.1.2021. Samanaikaisesti hakija peruutti 12.5.2020 jätetyn yhteislupahakemuksen. Pyydettyjä täydennystietoja on saatu 19.2.2021. Hakijan esitys jätevakuudeksi on toimitettu 20.4.2021 ja laitoksen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 21.4.2021.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen, joka toimii samalla maa-ainesten ottamissuunnitelmana. Hakemuksen liitteinä ovat sijaintikartat (1:50 000 ja 1:20 000), lainhuutotodistus, suunnitelmakartat nyky- ja lopputilanteista (1:2000), leikkauspiirrokset (1:1000), yleisötiivistelmä, tiedot naapurikiinteistöistä ja näiden omistajien yhteystiedot sekä ympäristöasiantuntijan valtakirja.

Aluetta koskevat luvat

Alueella on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 4.5.2011 (§ 68) Lemminkäinen Infra Oy:lle myöntämä maa-aineslupa, jonka voimassaolo päättyy 14.6.2021. Lupa on myönnetty 400 000 k-m3 ottomäärälle. Notto-järjestelmään on raportoitu luvan voimassaoloaikana kalliokiviainesta otetuksi yhteensä 20 601 k-m3.

Alueella on rakennus- ja ympäristölautakunnan 3.3.2010 (§ 26) Lemminkäinen Infra Oy:lle myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa asfalttiaseman toiminnalle, kivenlouhinnalle ja murskaukselle. Kyseisen kiinteän asfalttiaseman rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään on tehty 3.6.2016, jolloin sitä koskeva osuus on poistunut ympäristöluvasta.

Alueella on myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 22.12.2009 myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa ylijäämälouheen sekä kierrätysasfaltin ja -betonin murskaukselle ja varastoinnille sekä puhtaiden kaivumaiden käsittelylle ja varastoinnille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 9.1.2014 muuttanut lupamääräystä 1. Omalla asfalttiasemalla käytettävä kierrätysasfaltti voidaan nykyisin ottaa vastaan asfalttiaseman rekisteröinti-ilmoituksen VNA 846/2012 nojalla.

Kaikkien lupien nykyinen haltija on Peab Industri Oy. Nyt haettavalla yhteisluvalla halutaan korvata nykyinen maa-aineslupa sekä molemmat alueella voimassa olevat ympäristöluvat.

Alueen kaavoitustilanne

Kymenlaakson maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa ottamisalueelle on osoitettu merkintä T, Keltin teollisuusalue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueellisesti laajat teollisuusalueet ja teollisuuden varastoalueet. Suunnittelumääräys kuuluu: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaetäisyyksin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesitulvien ehkäisyyn. Erityistä huomiota tulee kiinnittää paikallisen teollisuusympäristön ja sen rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen."

Alueella on voimassa Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava (15.10.2015), jossa suunnitelma-alue sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle (T). Hakemuksen mukaan toiminta on kaavan mukaista. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Suunnitelma-alue sijaitsee noin 8 km Kouvolan keskustasta Lahteen päin ja noin 7 km Kuusankoskelta etelään, valtatien 12 välittömässä läheisyydessä, tien pohjoispuolella. Iitin kuntaraja jää yli 800 m etäisyydelle länteen.

Samalla kiinteistöllä on kalliokiviaineksen otto- ja jalostustoiminnan lisäksi kierrätystoimintaa sekä hakijan asfalttiasema. Rekisteröidyn asfalttiaseman toimintaan liittyvät kierrätysasfaltin vastaanotto, käsittely ja hyödyntäminen ovat kiviainesliiketoiminnasta erillisiä. Alueelle ei tähän mennessä ole otettu vastaan betonijätettä. Pilaantumattomia maita on otettu vastaan kiinteistön pohjoisosaan. Otettavalla alueella nykyinen pohjataso vaihtelee n. +90 m (N2000) molemmin puolin. Pintamaat on läjitetty alueen reunoille. Eteläpuoleisella naapurikiinteistöllä on toisen toiminnanharjoittajan ottamistoimintaa.

Lähin vakituinen asutus sijaitsee yli 800 m etelään valtatien 12 eteläpuolella ja yli 900 m päässä koillisessa. Yli kilometrin päässä lännessä, valtatien 12 eteläpuolella Kontjärven rannoilla, on vapaa-ajan asutusta.

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähimmät pohjavesialueet ovat idässä Simolanmäki, etelässä Nappa ja lännessä Miehonkangas, kaikki yli kilometrin päässä suunnitelma-alueesta.

Ottamisalueesta länteen jäävän Kontjärven pinnantaso on +99,5 m. Kymijoki on yli 2 km päässä idässä. Koko suunnitelma-alue sijoittuu nykyisin käytännössä samalle Myllykosken valuma-alueelle. Alueen koillisosa on aiemmin ollut Keltin valuma-alueella, mutta ottotoiminnan myötä tilanne on tältä osin muuttunut. Sade- ja sulamisvedet ovat imeytyneet rikotetun pohjan kautta alueen itäreunalla kulkevaan avo-ojaan.

Koko ottamisalue sijoittuu yleiskaavan teollisuus- ja varastoalueelle. Suunnitelma-alue on avattua kiviaineksen ottamisaluetta, eikä sillä täten ole sellaisenaan erityisiä ympäristöarvoja. Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai rakennussuojelukohteita eikä suunnitelma-alueelle sijoitu muinaismuistokohteita.

Toiminnan kuvaus

Ottamisalue ja ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä on 240 000 k-m3 kalliokiviainesta. Arvioitu vuotuinen otto vaihtelee 0 ja 30 000 k-m3 välillä. Lupaa maa-aineksen ottamiseen haetaan 10 vuodeksi.

Koko suunnitelma-alueen pinta-ala on 9,4 ha. Tällä tarkoitetaan ympäristölupahakemuksen mukaista aluetta, johon ottamisalueen lisäksi kuuluvat varastointi- ja tukitoiminta-alueet sekä pilaantumattomien maiden, kierrätyslouheen ja betonin varasto- ja käsittelyalueet. Tästä varsinaista ottamis- eli kiviaineksen louhinta-aluetta on 7,3 ha.

Ottamisjärjestys alueen sisällä tarkentuu toiminnan edetessä. Mm. kiviaineksen laatu ja pintamaiden vahvuus ohjaavat louhinnan etenemistä. Otto on tarkoitus ulottaa tasoon +84,0.+84,4 m (N2000) siten, että pohjan taso hieman nousee pohjoiseen mentäessä.

Kiviaineksen louhinta ja rikotus

Louhintaa varten raivattavaa aluetta on arviolta 3,7 ha. Varsinaisia pintamaita ei enää tule, vaan aluetta lähinnä siistitään varastointikäytön jäljiltä. Louhinta käsittää pintamaiden poistamisen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla, panostusreikien poraamisen poravaunulla sekä porareikien panostamisen ja kallion räjäyttämisen. Kallion poraus tehdään hydraulisella porauskalustolla. Panostus tehdään yleensä samana päivänä ennen räjäytystä. Räjäytyksestä varoitetaan äänimerkillä. Mahdollisten ylisuurten lohkareiden rikotuksessa käytetään hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta.

Louhitun kiviaineksen ja ylijäämälouheen murskaus

Toiminta-alueelta louhittavaa kiviainesta käytetään raaka-aineena keskimäärin 30 000 tonnia ja enintään 70 000 tonnia vuodessa. Irrotettu kiviaines murskataan paikalle tuotavalla siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskaimia on 3-5 kpl: esi-, väli- ja tarvittava määrä jälkimurskaimia. Murskauksen yhteydessä käytetään 2- tai 3-tasoseuloja. Sähkö murskauslaitokseen tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Valmiit murskelajikkeet varastoidaan kasoihin varastoalueelle, josta ne kuljetetaan käyttökohteisiinsa. Kiviainesta voidaan myydä myös suoraan louheena. Murskauslaitoksen ollessa paikalla alueella työskentelee kerrallaan 3-8 henkilöä.

Alueella murskataan keskimäärin 100 000 tonnia ja enintään 200 000 tonnia kiviainesta vuodessa, sisältäen myös muualta tuotavan ylijäämälouheen. Ylijäämälouhetta otetaan vastaan sille varattuun paikkaan, joka voi vaihdella oton edistymisen mukaan. Ylijäämälouheen vastaanottomäärä on enintään 200 000 tonnia vuodessa ja siitä pidetään kirjaa. Vastaanottomäärät vaihtelevat vuosittain ja tyypillisesti yksittäisiltä rakennustyömailta voi tulla kerralla suurempi määrä, eikä niinkään tasaisesti ympäri vuoden.

Alueelle tuodaan vain luonnontilaista tai sellaista ylijäämälouhetta, joka ei sisällä haitallisia aineita ja aiheuta pilaantumisvaaraa. Ylijäämälouhe murskataan vastaavalla laitteistolla kuin ottoalueen oma kiviaines. Ennen murskaamista ylisuuret lohkareet rikotetaan kaivinkoneen hydraulisella iskuvasaralla. Räjäytyksille ei ole tarvetta. Vastaanotettavaa louhetta hyödynnetään vastaavasti kuin alueen omaa kiviainesta erilaisissa rakennushankkeissa sekä hakijan omalla asfalttiasemalla. Lopullisen hyödyntämispaikan määrittävät kysyntä ja kiviaineksen laatu.

Ylijäämämaiden vastaanotto, hyödyntäminen ja kierrättäminen

Alueelle otetaan vastaan pilaantumatonta maa-ainesta, joka on joko luonnontilaista tai ei sisällä haitallisia aineita siten, että siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Maita tuodaan vain alueilta, joita ei voida epäillä pilaantuneiksi. Maa-aineksia ei oteta vastaan riskialueilta (esim. ampumaradat, huoltoasemat, jätteenkäsittelyalueet), ellei niistä ole luotettavia analyysituloksia ja puolueettoman asiantuntijan lausuntoa.

Pilaantumattomia maa-aineksia otetaan vastaan hakemuksen mukaan yhteensä enintään 45 000 tonnia vuodessa. Osa näistä hyödynnetään louhinta-alueen luiskauksissa ja osa, enintään 20 000 tonnia vuodessa, voidaan välivarastoida alueelle muuta hyödyntämiskäyttöä varten. Maiden kokonais- ja vuosittaiset määrät ovat riippuvaisia Kouvolan alueen rakentamisurakoista.

Tulevat kuormat pääsääntöisesti läjitetään suoraan alueelle ilman välivarastointia. Tarvittaessa puuaines sekä isommat kivet erotetaan ensin maamassasta. Maiden vastaanottoa tehdään kiinteistön pohjoislaitaan, erikseen osoitettuun paikkaan. Massojen tuontia valvotaan kuormakirjanpidon pohjalta ja alue on suljettu lukittavalla puomilla.

Maanvastaanottoaluetta rakennetaan etelän suunnasta kerroksittain päätypenkkana siten, ettei alueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Luiskien yläreuna kohoaa noin tasoon +99,5.+100 m (N2000). Reunat luiskataan leikkauspiirrosten mukaisesti kaltevuuteen 1:3. Luiskauksiin hyödynnetään yhteensä 52 000 m3 pilaantumatonta maa-ainesta, joka vastaa yhteensä lupa-aikana noin 99 000 tonnin maiden vastaanottoa ja hyödyntämistä (muuntokerroin 1,9 t/m3).

Mikäli tulevissa kuormissa on hyödyntämiskelpoisia ja myytäväksi soveltuvia maita, välivarastoidaan nämä erillisiin kasoihin. Niitä voidaan seuloa tai murskata vastaavilla laitoksilla kuin kiviainesta ja tämän jälkeen hyödyntää rakennuskohteissa. Kokonaismäärästä välivarastoitavia maita on enintään 20 000 t vuodessa, joka vastaa alueelle aiemmin myönnetyn kierrätysluvan määrää.

Kun maita ei enää hyödynnetä alueen luiskissa, tuodaan alueelle jatkossa vain välivarastoitavia pilaantumattomia maa-aineksia keskimäärin 10 000 t ja enintään 20 000 t vuodessa. 20 000 tonnia on myös vuosittainen enimmäisvarastointimäärä alueella.

Betonijätteen vastaanotto ja käsittely

Betonijätettä otetaan vastaan keskimäärin 10 000 t ja enintään 20 000 t vuodessa. 20 000 t on myös vuosittainen enimmäisvarastomäärä. Kierrätysbetoni murskataan erillisellä tarkoitukseen sopivalla murskauslaitoksella ns. iskupalkkimurskaimella, jossa on magneetit raudoitusten poistamiseksi. Vastaanotettavassa betonijätteessä ei ole epäpuhtauksia tai muita materiaaleja lukuun ottamatta betoniterästä. Irrotettu rautaromu (2 000-3 500 kg vuodessa) toimitetaan kierrätettäväksi.

10 000 tonnin betonimäärän murskaamiseen menee noin 5 työpäivää. Betonimurske varastoidaan omassa kasassaan varastokentällä ja se toimitetaan hyödynnettäväksi viimeistään kolmen vuoden kuluessa vastaanotosta. Betonimurske hyödynnetään maanrakennuskohteissa rakennekerroksiin ns. MARA-asetuksen (VNA 843/2017) mukaiseen ilmoitusmenettelyyn tai ympäristölupamenettelyyn perustuen.

Betonimurskeen laatua ja ympäristökelpoisuutta tutkitaan MARA-asetuksen edellyttämällä tavalla sen jatkokäyttöedellytysten varmistamiseksi. Laitokselle ei oteta vastaan betonijätettä, joka ei sovellu käytettäväksi maarakentamisessa (kuten PCB-pitoiset betonielementtien saumausmassat, kreosoottipitoiset vesieristysmassat, öljyiset tai kyllästettyä puuta sisältävät betonit). Betonimurske saa sisältää siihen kuulumattomia muita materiaaleja enintään MARA-asetuksen liitteen 2 mukaisesti.

Toiminta-ajat

Vuosittaiset louhinta- ja murskausmäärät vaihtelevat täysin kysynnän mukaan. Murskausta ja louhintaa tehdään yleensä yhdessä tai kahdessa jaksossa vuodessa. Enimmäismäärällä murskausta on noin 2-3 kuukautta vuodessa. Alueella ei välttämättä louhita ja murskata joka vuosi. Eri työvaiheiden toiminta-ajat on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Laitoksen toiminta-ajat.

Työvaihe

Viikoittainen toiminta-aika

Päivittäinen toiminta-aika (klo)

Keskimääräinen toiminta-aika (h/a)

Murskaaminen

ma-pe

6-22

440

Poraaminen

ma-pe

6-22

66

Rikotus

ma-pe

6-22

Riippuu täysin ylisuurten lohkareiden määrästä

Räjäyttäminen

ma-pe

8-18

 

Kuormaaminen ja kuljetus, maan, louheen ja betonin vastaanotto

ma-pe

6-22

Kuormausta murskauksen yhteydessä 440 h/a. Muuten kuljetusta ja kuormausta päivittäin vaihtelevasti.

Murskauskalustosta riippuen rikotusta voidaan tehdä myös murskauksen yhteydessä, minkä vuoksi sille haetaan samaa toiminta-aikaa kuin murskaukselle.

Polttoaineet ja kemikaalit sekä veden ja energian käyttö

Poravaunujen ja murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan omilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena on kevyt polttoöljy. Aluetta kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi maastosta saatavalla vedellä. Tarvittava talousvesi tuodaan erikseen. Tuotannossa käytettävät polttoaineet ja kemikaalit on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Polttoaineiden ja kemikaalien kulutus toiminta-alueella.

Raaka-aine

Keskimääräinen kulutus (t/a)

Enimmäiskulutus (t/a)

Varastointipaikka

Kevyt polttoöljy (louhinta ja murskaus)

44

90

Murskauslaitos, tukitoiminta-alue

Kevyt polttoöljy (kuormaajat)

37

74

Tukitoiminta-alue

Öljyt

0,4

0,75

Tukitoiminta-alue

Voiteluaineet

0,4

0,75

Tukitoiminta-alue

Räjähdysaineet (dynamiitti, aniitti, ammoniumnitraatti)

9

21

Ei varastoida alueella, tuodaan tarvittaessa

Kaikki polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimillä. Jos polttoainesäiliöt varastoidaan ja kuljetetaan UN-hyväksytyssä kontissa, tapahtuu niiden tankkaus hallitusti kontin sisällä. Säiliöt toimivat sähköpumpulla. Pyöräkuormaajien tankkauksessa käytetään tarvittaessa suojakaukaloita, jotka estävät mahdollisten roiskeiden pääsyn maaperään. Moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan tynnyreissä tiivispohjaisissa öljy- tai varastokonteissa. Tukitoiminta-alueella on kemikaalien käsittelyä varten tarvittaessa alue, joka on nestettä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu.

Sähköenergiaa käytetään aggregaatista keskimäärin 0,4 GWh/a ja enintään 0,8 GWh/a.

Liikennöinti

Alueelle kuljetaan valtatieltä 12 lähtevän Kivistentien kautta. Kiviaineksen raskaita kuljetuksia on keskimäärin 10-21 vuorokaudessa. Vastaanotettavien jakeiden kuljetusmäärät vaihtelevat lähialueella olevien hankkeiden mukaan. Materiaalien kuljetusmääriin vaikuttaa olennaisesti myös se, kuinka paljon saadaan tuotua paluukuormina, kun alueelta viedään kiviainesta rakennustyömaille.

Murskattua kiviainesta käytetään myös kiinteistöllä sijaitsevalla asfalttiasemalla, jolloin kuljetuksia alueen ulkopuolelle ei tarvita. Pilaantumattomia maita otetaan vastaan jo tällä hetkellä kierrätysluvan puitteissa, mutta kuljetusmäärät vuositasolla kasvavat vastaanottomäärän kasvaessa. Louheen ja betonijätteen vastaanottomäärät säilyvät vastaavina kuin ne ovat aiemmassa niille myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Melu ja tärinä

Melua syntyy jokaisessa toimintavaiheessa: porauksessa, räjäytyksessä, rikotuksessa, murskauksessa, kuormauksessa, liikenteestä sekä energian tuottamisessa aggregaatilla. Porauksen, työkoneiden ja liikenteen melu on tasaista. Murskauksen ja rikotuksen melu saattaa olla impulssimaista etäisyydestä riippuen. Impulssimaisuus vähenee melun edetessä kauemmas.

Räjäytyksiä tehdään harvoin. Räjäytyksen melu on voimakas, mutta lyhytkestoinen. Näin ollen ne ovat ekvivalenttimelun (LAeq) kannalta merkityksettömiä, kun huomioidaan räjäytysten lukumäärä koko toimintakaudella. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä ottamisalueella työskenteleviin. Räjäytysten aiheuttamaan melutasoon ympäristössä vaikuttavat räjähdeaineen määrä sekä räjäytysten määrät. Melun leviämiseen vaikuttaa myös mm. louhintakorkeus yleiseen maaston korkeuteen nähden. Yksittäisen räjähdystapahtuman melutasosta ei ole ympäristönsuojelullisia säädöksiä.

Rikotusta tehdään joko hyvin lähellä louhoksen reunaa tai iskupalkkivasaralla murskauksen yhteydessä, jolloin murskauslaitteiston sijoittelu mahdollisimman suojaisalle paikalle louhoksessa vähentää ympäristöön leviävää melua.

Ylijäämälouhe murskataan samalla tai vastaavalla laitoksella kuin kiviainesta muutenkin, eikä se aiheuta tästä erovia melu- tai muita päästöjä. Ylijäämälouheen hyödyntäminen vähentää alueelta otettavan kiviaineksen murskaustarvetta. Betonin murskauksesta aiheutuva melu on kivenmurskauksen melua hiljaisempaa.

Tärinävaikutuksia aiheutuu vain räjäytysten yhteydessä. Räjäytys- ja louhintatöitä koskee erillinen lainsäädäntö, jota louhintatöissä noudatetaan. Louhintatyöstä tehdään aina räjäytys- ja turvallisuussuunnitelma. Jokaisesta kentästä tehdään lisäksi erillinen räjäytyssuunnitelma. Näillä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai merkittävää haittaa ympäristölleen. Ennen räjäytystä varmistetaan, että vaara-alueella ei ole ihmisiä. Räjäytyksestä ilmoitetaan äänimerkillä, pillin soitolla. Räjäytystyötä tekevät koulutetut ja työn vaatimat pätevyydet omaavat henkilöt.

Louhintaräjäytyksistä aiheutuvat havaittavat ilmiöt ovat osin rakennuspohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä tärinä vaimenee erittäin voimakkaasti etäisyyden myötä, ilmateitse välittyvät ääni- ja ilmanpainevaikutukset ulottuvat etäämmälle. On tavanomaista, että ääni- ja ilmanpainevaikutukset aiheuttavat sekaannusta aistinvaraisesti räjäytyshavaintoja arvioitaessa.

Työmaan tärinöille ja tärinämittaukselle on annettu ohjeita Rakennusinsinöörien liiton julkaisussa RIL 253-2010, mutta virallista säädöstä tärinän sallitulle suuruudelle ei ole. Sallittu heilahdusnopeuden arvo riippuu rakennuksen etäisyydestä räjäytyspaikkaan sekä materiaalista, jolle rakennus on perustettu. Sallittuun heilahdusnopeuden arvoon vaikuttaa myös rakennuksen rakenneluokka. Esim. kun materiaali on löyhää moreenia, hiekkaa, soraa tai sitkeää savea ja etäisyyttä kohteeseen on 2000 m, sallii RIL 253-2010 rakennukselle 5 mm/s heilahdusnopeuden. Arvot kasvavat etäisyyden lyhentyessä ja käytettävän materiaalin kovuuden myötä. Esim. kiinteällä kalliolla 200 m etäisyydellä heilahdusnopeuden arvo on 22 mm/s. Alle ohjearvojen jäävien tärinöiden ei katsota lisäävän normaalikuntoisen rakennuksen vaurioriskiä.

Alueen louhintatyöstä aiheutuvaa tärinää on selvitetty 1990-luvulta saakka kattavasti. Tärinää on mitattu Korian Napan ja Napanrinteen alueilla useissa osoitteissa sekä kiinteistöllä 286-455-1-275. Viime vuosina tärinää on mitattu Kontjärven rannalla olevalla kiinteistöllä, noin 1,5 km louhokselta länteen. Mittaustuloksista voidaan päätellä, ettei räjäytyksistä ole haittaa normaalikuntoisille rakennuksille. Jatkossa tärinää mitataan suunnitelma-alueen pohjoispuolella olevasta telemastosta, joka on teknisesti ainoa kohde, jossa mittaus on tarpeen.

Räjäytyksistä ilmoittaminen tekstiviestillä on mahdollista edeltävänä päivänä.

Päästöt ilmaan

Työkoneiden polttomoottoreista aiheutuu päästöjä ilmaan. Päästöihin voidaan vaikuttaa alueen suunnittelulla, jolloin on mahdollista vähentää sisäisiä kuljetusmatkoja, koneiden huollolla sekä tyhjäkäynnin välttämisellä. Louhinnan ja murskauksen maksimimäärillä, kevyen polttoöljyn ominaispäästöillä ja keskimääräisellä polttoainekulutuksella toiminnassa syntyy hiukkasia (sis. pöly) 0,72 t/a, typen oksideja (NOx) 0,70 t/a, rikkidioksidia (SO2) 0,30 t/a ja hiilidioksidia (CO2) 523 t/a.

Louhintatyö tehdään niin, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Poravaunuissa on pölynkeräyslaitteistot. Räjäytysten yhteydessä syntyvissä lyhytkestoisissa pölypilvissä voi olla korkeita hiukkaspitoisuuksia, jotka eivät kuitenkaan aiheuta häiriötä ympäristölle. Räjäytysten määrä on vähäinen suhteessa toiminta-aikoihin.

Kiven murskaamisesta aiheutuu pölyä. Lähellä murskauslaitosta pölypitoisuudet voivat olla korkeita, mutta ne laskevat nopeasti, koska kiven murskaus tuottaa pääasiassa karkeita jakeita. Pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeuksia.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Kiinteät öljyiset jätteet sekä akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä lukittavaan konttiin, joka kulkee murskauslaitoksen mukana. Tehdyt huollot ja öljynvaihdot kirjataan ja niiden perusteella on tiedossa, paljonko jäteöljyjä on varastoituna. Vaaralliset jätteet toimitetaan niiden käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jolle niiden vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa laaditaan siirtoasiakirja.

Sekajätteet kerätään säiliöön ja jätehuoltoyhtiö kuljettaa ne pois. Mahdolliset romumetallit vie pois romunkeräysliike. Panostustöissä mahdollisesti syntyvät räjähdysaineiden pahvipakkaukset poltetaan räjähteitä koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti panostuspaikalla. Tiedot alueella syntyvistä jätteistä on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely.

Jätenimike

Arvioitu määrä (kg/a)

Käsittely

Toimituspaikka (jos tiedossa)

Sekalaiset yhdyskuntajätteet

1 100

 

Jätehuolto

Rauta ja teräs

11 000

Lajitellaan erikseen

 

Jäteöljyt

2 000

 

Luvanvaraiselle vastaanottajalle

Öljyä sisältävät jätteet

330

 

Luvanvaraiselle vastaanottajalle

Akut, paristot

44

 

Luvanvaraiselle vastaanottajalle

Tuotannosta ei muodostu jätevesiä. Henkilökunnan käytössä alueella on sähkökäyttöinen wc tai bajamaja sekä taukotilat.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tiedot on sisällytetty hakemukseen. Alueella on jo poistettuja pintamaita arviolta noin 35 000 m3. Pintamaat käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Alueella ei suoriteta vesiseulontaa. Varsinaisesta ottotoiminnasta eroavia ympäristövaikutuksia ei synny.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä pintavesistöihin

Normaalista toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään. Vesistövaikutuksia ei ole esitetty hakemuksessa.

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja terveyteen, luontoon ja maisemaan

Suunnitelma-alue sijoittuu valtatien 12 välittömään läheisyyteen ja asutus jää melko kauas. Murskauslaitos pyritään sijoittamaan louhoksessa aina mahdollisimman alhaiselle tasolle rintauksen taakse suhteessa lähimpiin asutuksiin. Räjäytykset tehdään aina arkisin päiväaikaan.

Alue on avoin maa-ainesten ottamisalue, eikä haettavalla toiminnalla aiheuteta maa-aineslain tarkoittamaa maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tuhoutumista. Jälkihoidon avulla alue saadaan osayleiskaavan mukaiseen käyttöön.

Ottamisalueen turvallisuus, riskit ja onnettomuustilanteisiin varautuminen

Räjähteitä ei varastoida alueella. Räjäytystilanteissa ympäristöä varoitetaan tulevasta räjäytyksestä ja alueelle tulevat tiet suljetaan sekä ihmisten pääsy alueelle estetään. Alueelle johtavalla tiellä on puomi asiattoman kulkemisen estämiseksi ja alueesta varoitetaan kyltein niin, ettei sinne voi joutua vahingossa.

Öljyn pääseminen maaperään on vaara. Murskauslaitoksella on imeytysturvetta ja pressu, johon maa-aines voidaan nopeasti siirtää. Hälytysnumerot ovat nähtävillä. Polttoainesäiliöt ovat kaksikuorirakenteisia. Ympäristöriskeihin varaudutaan vahinkotapausten varalta suojelun suunnittelulla, sattuneiden onnettomuuksien tutkinnalla sekä henkilöstön koulutuksella. Tulipalon varalta asema on varustettu viranomaisten määräämällä alkusammutuskalustolla ja henkilökunta on opastettu sen käyttöön. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta suorittaa alkusammutus- tai muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi tehdään tarvittavat ilmoitukset lupaviranomaisille ja muille viranomaisille.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP)

Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen, joka vähentää päästöjä ilmaan. Energiankulutusta tarkkaillaan myös kustannussyistä ja se pyritään minimoimaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa sekä parhaita käytäntöjä.

Varastokasojen pölyäminen riippuu varastoitavasta lajikkeesta. Varastokasat ja murskauslaitos sijoitetaan louhoksen pohjalle siten, että ympäröivät kalliorintaukset ja tuotteiden varastokasat estävät mahdollisimman tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä.

Toiminnoilla on positiivinen vaikutus maarakentamisesta aiheutuviin päästöihin. Ylijäämämaiden ja louheen vastaanotolla voidaan säästää materiaalien kuljetustarpeissa sekä saada kiviaineskuljetuksia toteutettua paluukuormina rakennuskohteille. Lisäksi hyödyntämällä materiaaleja, jotka eivät niiden syntypaikalla ole suoraan hyödynnettävissä, voidaan vähentää jätteen määrää sekä jalostaa materiaaleja korvaamaan neitseellisiä materiaaleja rakennuskohteissa. Materiaaleille voidaan myös näin löytää mahdollisimman korkea-arvoinen hyötykäyttökohde.

Tarkkailu ja raportointi

Tärinää tarkkaillaan jatkossa telemastolta. Toimintaa tarkkaillaan mm. viikoittaisilla turvallisuustarkastuksilla. Murskauksesta pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenee tuotantomäärät ja -ajat. Louhinnan kenttäkorteissa on tiedot tehdyistä räjäytyksistä (pvm, kellonaika, räjäytystyön johtaja, käytetty räjähdeainemäärä jne.). Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan tai louhinnan kenttäkorttiin.

Päästöjen määrää seurataan laskennallisesti käytetyn polttoaineen ominaispitoisuuden ja polttoainemäärän perusteella.

Laitokselle on laadittu 1.6.2015 päivätty jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, joka päivitetään tarvittaessa.

Jälkihoitotoimenpiteet

Jälkihoidon avulla ottamisalue jää teollisuuskäyttöön. Louhinta toteutetaan pystyjyrkkänä ja reunat luiskataan alueella olevilla ja alueelle tuotavilla puhtailla maa-aineksilla. Pohjataso laskee etelään mennessä. Lopullinen tilanne on esitetty hakemuksen liitteenä olevissa lopputilannekartassa ja leikkauspiirroksissa.

Pilaantumattomien maiden hyödyntäminen mahdollistaa turvallisten luiskausten tekemisen. Hankekiinteistön pohjoisrajalla kulkee Pellontaustantie koko louhoksen mitalla ja louhoksen luiskauksella vältetään pystyjyrkän seinämän jääminen tien suuntaan. Loivalla kaltevuudella 1:3 luiskasta tulee turvallinen ja sen eroosiota vältetään mahdollisimman hyvin. Louhoksen reunan jääminen pystysuoraksi edellyttäisi pysyvän aidan rakentamista. Luiskauksella vältytään aitaamiselta ja aidan kunnossapitovelvoitteelta ottamistoiminnan päätyttyä. Luiskaaminen ei estä alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Kiinteistöä on ottotoiminnan päättymisen jälkeen määrä käyttää edelleen toiminnanharjoittajan teolliseen toimintaan.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 24.2.-26.3.2021. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 24.2.2021. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Toiminta-alueella on tehty ympäristönsuojelun valvontaohjelman mukaisesti viimeisin ympäristöluvan tarkastus 29.8.2019 ja viimeisin maa-ainesluvan tarkastus 11.12.2020.

Luvan hakemisesta on neuvoteltu 8.9.2020 hakijan, ELY-keskuksen ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelun edustajien kesken. Neuvottelussa keskusteltiin ylijäämämaiden hyödyntämisen ja loppusijoittamisen tulkinnasta sekä maiden läjityksen suhteesta alueen yleiskaavaan. Lisäksi keskusteltiin alueella voimassa olevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ns. kierrätysluvan sisällöstä ja voidaanko sen mukainen toiminta sisällyttää kunnan käsittelemään ympäristölupaan.

Myöhemmin ELY-keskuksen valvojan ja valtion lupaviranomaisen välisten keskustelujen perusteella todettiin, että alueelle käsiteltäväksi tuotavaa ylijäämälouhetta ei tässä tapauksessa katsota jätteeksi. Näin jätteeksi luettavien ylijäämämaiden ja betonijätteen yhteismäärä jää alle 50 000 t/a ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi luvittaa toiminnan kokonaisuudessaan.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kouvolan kaupungin kaupunkisuunnittelulta/kaavoitukselta sekä Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Lausunnon ovat antaneet Kaakkois-Suomen ELY-keskus, kaupunkisuunnittelu ja terveysvalvonta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 29.3.2021 saapuneessa lausunnossaan kuvaillut hakemuksen sisältöä ja todennut lausuntonaan mm. seuraavaa:

Hankealue on merkitty sekä Kymenlaakson maakuntakaava 2040:ssä että Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Lausunnossa on esitetty tarkemmin näitä koskevia suunnittelu- ja kaavamääräyksiä. ELY-keskus katsoo, että lupahakemuksessa esitetty toiminta ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavoituksessa varattuun tarkoitukseen. Louhinta-alueen jälkihoitoon ja maisemointiin tulee kiinnittää asianmukaista huomiota, jotta alue soveltuu ottamistoiminnan päätyttyä yleiskaavassa osoitettuun käyttötarkoitukseen.

Louhintahankkeen kallioperään ei liity tiedossa olevia erikoisia luonnonesiintymiä eikä alue kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon kuuluvia suojelukohteita tai muita luonnonsuojelualueita. Ottamisaluetta leimaa jo aikaisempi louhintatoiminta eikä siihen liity maisemallisia erityisarvoja. Alue on luokiteltu Kymenlaakson POSKI-projektissa (loppuraportti 2004) maa-aineksen ottoon soveltuvaksi alueeksi.

Karttatarkastelun perusteella lähin asutus sijaitsee louhintarajasta n. 840 m etäisyydellä etelässä. Suojaetäisyys täyttää Muraus-asetuksen (VNA 800/2010) vähimmäisvaatimuksen. ELY-keskus arvioi, ettei hankkeelle ole erityisiä maa-aineslain 3 §:n tarkoittamia esteitä. Toiminnassa ja lupaharkinnassa tulee huomioida maa-aineslain 3 § 4 momentin säädös koskien ottamispaikan sijoittamista ja ottamisen järjestämistä.

Lupamääräyksissä on syytä kiinnittää huomiota louhinnasta, murskauksesta ja kuljetuksista aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen lieventämiseen. Toiminnasta ei saa aiheutua VNp 993/1992 ylittävää melua asutukseen käytettävillä alueilla. Harjoitettaessa melua aiheuttavaa toimintaa klo 6-7 aamulla tulee huomioida, että siihen sovelletaan asutusalueilla yöajan meluohjearvoa (LAeq 50 dB). Mahdollinen melun impulssimaisuus tulee huomioida. Melumittauksia tai -mallinnusta ei ole esitetty tehtäväksi eikä hakemuksessa ole viitattu aiemmin tehtyihin melutarkasteluihin. Näin ollen jää epäselväksi päästäänkö toiminnassa melulle annettuihin ohjearvoihin. ELY-keskus katsoo, että toiminnasta aiheutuvat melupäästöt tulee varmentaa mittaamalla tai mallintamalla.

Pölypäästöille ei ole esitetty tarkkailua. Alue sijaitsee suhteellisen kaukana asutuksesta. Hakemuksessa on esitetty pölyn leviämisen rajoittamistapoja. Mikäli esitetyt keinot otetaan käyttöön, ELY-keskus katsoo, ettei pölymittauksia tarvita. Pölyämisen vähentämiseen ei saa käyttää maaperälle tai pohjavedelle haitallisia kemikaaleja.

Vastaanotettavien pilaantumattomien maiden vuosittaiseksi enimmäismääräksi on ilmoitettu 45 000 tonnia. Lupahakemuksen taulukossa 3.3 kuvataan, että 45 000 tonnia varastoidaan alueen pohjoislaidalle ja hyödynnetään luiskauksiin. Enintään 20 000 tonnia vuodessa voidaan ottaa vastaan sellaisia maita, jotka välivarastoinnin jälkeen hyödynnetään muissa rakennuskohteissa. Tämä kuvaus aiheuttaa hieman sekaannusta siitä, mikä on todellinen vuosittainen vastaanottomäärä. Lupaviranomaisen on syytä päätöksessään selkeästi määrätä siitä, kuinka paljon pilaantumattomia maita voidaan ottaa alueelle vastaan.

Betonijätettä otetaan vastaan enintään 20 000 tonnia vuodessa. Betonimurske aiotaan hyödyntää maanrakennuskohteissa joko MARA-ilmoitukseen tai ympäristölupamenettelyyn perustuen. ELY-keskus muistuttaa, että betonimurskeen ympäristökelpoisuus on tutkittava purkukohdekohtaisesti, mikäli aiotaan toimia MARA-asetuksen (liite 3, kohta 2.1 b) mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että eri kohteista tulleet betonijätteet ja niistä tehdyt murskeet on pidettävä erillään toisistaan. Varastokasat on merkittävä selkeästi kohteen mukaan sekaannusten välttämiseksi.

Vastaanotettavien maamassojen ja betonin kirjanpito on pidettävä ajan tasalla ja se on esitettävä valvontaviranomaiselle tarvittaessa. Betonijätekuormien mukana tulevia siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta ja kirjanpito jätteistä kuusi vuotta. Lisäksi ELY-keskus muistuttaa betonijätteiden kolmen vuoden enimmäisvarastointiajasta.

Hakemuksessa esitetään, että vastaanotettavia pilaantumattomia maa-aineksia käytetään alueella kallioseinämien luiskauksissa, joiden sijainti ja kaltevuus on esitetty kartalla ja leikkauspiirroksilla. ELY-keskus katsoo, että lupaharkinnassa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon, että luiskausten rakentaminen tulee olla suunnitelmallista ja maisemointiin liittyvää.

Hakija on esittänyt vakuudeksi (huom. aloittamisvakuus) 5 000 euroa. Tarkempaa laskelmaa summan perusteeksi ei ole esitetty.

Lupaharkinnassa ja toiminnassa tulee huomioida, että louhosalueelta poisjohdettavat hulevedet eivät saa kuljettaa haitallisia aineita ympäristöön. ELY-keskus katsoo, että ottamisalueelta ympäristöön johdettavat vedet on syytä johtaa selkeytysaltaan kautta tai muutoin käsitellä kiintoaineen erottamiseksi.

Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi- sekä työkoneiden huolto- ja käsittelypaikat tulee varustaa asianmukaisin suojarakentein. Mahdollisen vuodon varalta alueelle tulee varata imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maa-ainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvältä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa luvalliseen sijoituspaikkaan. Mahdollisesta vahingosta on myös välittömästi ilmoitettava valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

Toiminnassa ja jälkihoidossa tulee huomioida, että alueelle ei saa muodostua putoamis- ja sortumavaaraa toiminnan aikana tai sen jälkeen.

Kaupunkisuunnittelu/yleiskaavoitus on 30.3.2021 saapuneessa lausunnossaan arvioinut asiaa yleiskaavan pohjalta ja todennut mm. seuraavaa:

Voimassa olevassa Kymenlaakson maakuntakaavassa kohdealue on osoitettu T-merkinnällä teollisuusalueeksi. Kohdemerkinnällä on osoitettu seudullisesti merkittävät teollisuuskäyttöön tarkoitetut alueet. Voimassa olevassa yleiskaavassa (15.10.2015) alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueella ei ole voimassa asemakaavaa.

Yleiskaavassa osoitettu ja mm. kohdealueella voimassa oleva teollisuusaluevaraus liittyy ajallisesti lähtökohtaisesti valtateiden 6 ja 12 liittymäalueen toteuttamiseen tulevaisuudessa. Teollisuusalue on suunniteltu liikennehakuisille toiminnoille tai yritystoiminnalle, jolle on erityisesti eduksi sen sijainti päätieverkon yhteydessä. Kyseinen varaus on yleiskaavatasolla yksi Kouvolan merkittävimmistä yritystoiminnan kehittämisen kohdealueista. Alueen tarkempi korttelirakenne ja mm. tasaus ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Alueen käyttöönottoon vaikuttavat mm. alueen topografia ja rakennettavuusolosuhteet sekä mm. vanhastaan alueella harjoitettava maa-ainesten ottotoiminta. Jo itsessään nykyinen maa-ainesten otto asettaa osaltaan haasteita ja reunaehtoja alueen tulevalle käyttöönotolle. Maa-ainesten laajamittainen läjittäminen voi lisäksi estää/hankaloittaa merkittävästi alueen hyödyntämistä suunniteltuun tarkoitukseensa. Varsinaista maa-ainesten läjitysaluetta alueelle ei voida hyväksyä. Sen sijaan maa-ainesten ottoalueiden jälkihoito ja maisemointi ovat sallittuja.

Yhteenvetona todetaan, että maa-aines- ja ympäristölupaa ei tule myöntää siten, että vaikeutetaan alueella olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteuttamista. Maisemointityyppiselle ja hakemuksessa esitetylle määrältään kohtuulliselle luiskaamistyyppiselle maa-ainesten sijoittamiselle ei ole estettä.

Terveysvalvonta on 31.3.2021 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Kalliokiviaineksen ottamis- ja murskaustoiminta sijaitsee yli 300 m päässä asutuksesta, joten VNA 800/2010 asettama suojaetäisyys täyttyy. Mikäli toiminnan melusta todetaan aiheutuvan haittaa lähimmälle asutukselle, tulee alueella tehdä melumittauksia ja tarvittaessa lisätä meluntorjuntatoimia.

STM:n asetuksessa 545/2015 asuinhuoneen sisätilojen toimenpideraja melulle on päiväaikaan LAeq 35 dB ja yöaikaan LAeq 30 dB. Matalataajuiselle melulle on lisäksi annettu sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain. Sisätilojen melun toimenpiderajojen lähtökohtana on meluntorjuntatoimien suunnittelu siten, ettei toiminnoista aiheutuva melu ylitä seuraavia keskiäänitasoja: asumiseen käytettävillä kiinteistöillä päivällä (klo 7-22) LAeq 55 dB ja yöllä (klo 22-7) LAeq 50 dB, vastaavasti loma-asumiseen käytettävillä alueilla päivällä LAeq 45 dB ja yöllä LAeq 40 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Ohjearvot pohjautuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992).

Toiminnassa on huomioitava sen aiheuttaman pölyhaitan ehkäiseminen. Pölyä tulee ehkäistä koteloimalla, kastelemalla, säätelemällä putoamiskorkeutta tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava. Lisäksi luvan myöntäjää pyydetään huomioimaan toimijan ilmoittamat toiminta-ajat.

Lausunnot kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta saapui yksi muistutus.

Muistuttaja on 23.3.2021 saapuneessa muistutuksessaan todennut, että sillä on matkaviestintukiasema kiinteistöillä 286-409-6-58 ja 286-409-6-62. Tukiasema käsittää 50 m korkuisen vapaasti seisovan maston, jossa ei ole haruksia. Maston vieressä on laitesuojarakennus. Tukiasemassa on useita eri matkaviestinoperaattoreita, jotka tuovat langatonta (2G/3G/4G) matkaviestinverkon palvelua ympäristöön. Tukiaseman häiriötön toiminta on tärkeää alueen langattomalle matkaviestinverkolle. Muistuttaja esittää ja pyytää, että seuraavat asiat otetaan huomioon:

Muistuttajan näkemys louhinta-asiassa painottuu matkaviestintukiaseman Iaitetilassa olevien laitteiden tärinäherkkyyden huomioimiseen. Lisäksi esitetään pölyn minimoimista laitetilan läheisyydessä ilmanvaihdon suodattimien tukkeutumisen estämiseksi. Muistuttaja tuo myös esiin, mitä hakemuksessa on kerrottu pölyämisestä. Muistutuksessa on todettu, kuinka paljon mekaanisia rasituksia laitetilassa sijaitsevissa tärinäherkissä laitteissa saa enintään esiintyä. Laitetilan lähellä tapahtuvia louhintaräjäytyksiä ei saa suorittaa, jos on perusteltua syytä olettaa em. arvojen ylittyvän. Rajojen pitävyyttä valvotaan mastoon ja laitetilaan asennettavalla kiihtyvyysmittareilla (ns. tärinämittareilla). Mittareiden asennus on louhintatyön suorittajan vastuulla.

Masto on perustettu maanvaraisena. Masto ja perustus eivät ole erityisen herkkiä louhintatärinöille. Aina louhintaan ryhtyessä on syytä pitää ympäristössä louhintakatselmus, jossa myös masto perustuksineen olisi syytä tarkistaa. Kiipeäminen ei yleensä näissä ole välttämätön. Tukiasemalle kulkee kuitumaakaapeli, joka hakemuksessa olevan suunnitelmakartan mukaan kuitenkin jää ottamisalueen ulkopuolelle.

Hakemuksen mukaan "tärinää tarkkaillaan jatkossa telemastolta". Muistuttaja pyytää, että tarkkailu tarkoittaisi käytännössä edellä mainittujen mittareiden asentamista, ja että louhintatyön suorittaja ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ennen työn aloittamista alueen huoltourakoitsijaan (katselmus, mittareiden asennuksesta laitesuojaan/oven aukaisu) ja viittaa tähän muistutukseen/muistuttajan yhteyshenkilöön.

Muistutus kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutukseen. 14.4.2021 saapuneessa vastineessaan hakija on todennut mm. seuraavaa:

ELY-keskuksen lausunnosta hakija on todennut, ettei siinä ole tuotu esille seikkoja, jotka estäisivät lupien myöntämisen haetulla tavalla. Hakija on vastannut lausuntoon teemoittain mm. seuraavasti:

Kaavoituksen osalta hakija toteaa, että alueen jälkihoito ja maisemointi on suunniteltu siten, että myös ottotoiminnan jälkeen alue on hakijan käytettävissä teolliseen toimintaan. Hakija korostaa, kuten ELY-keskuskin on todennut, ettei ottamisalueeseen liity maisemallisia erityisarvoja. Lisäksi kyse on kaavan mukaisesta teollisuusalueesta, jonka läheisyydessä ei ole asutusta tai erityisesti suojeltavia luonnonarvoja.

Ympäristövaikutusten tarkkailusta hakija toteaa, että toiminta sijoittuu melko kauas lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Murskauslaitos voidaan koko toiminnan ajan sijoittaa louhoksen sisään siten, että kalliorintaukset tai varastokasat estävät melun ja pölyn leviämistä. Hakija ei ole pitänyt asutukseen jäävän pitkän etäisyyden ja valtatien läheisyyden takia melumallinnusta tarpeellisena hakemuksen yhteydessä. Mikäli valvova viranomainen katsoo melumittaukset tarpeelliseksi, niitä voidaan tarvittaessa toiminnan alettua tehdä. Hakija toteaa kuitenkin jo nyt, että valtatien melu tulee olemaan vallitseva, mikäli melua mitataan sen läheisyydessä. Samoin pölymittaus voidaan tehdä, mikäli valvova viranomainen toteaa sen tarpeelliseksi toiminnan alettua.

Hakija on teettänyt hiukkaspitoisuusmittauksia usealla ottamisalueellaan. Niiden pohjalta voidaan todeta, että lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (yli 800 m) ei tulla ylittämään sallittuja hiukkaspitoisuuksia. Louhosalueella pitoisuudet ylittynevät. Vastaavilla kalliokiviainesalueilla on 300 m etäisyydelläkin sijaitsevissa mittauspisteissä alitettu hengitettävien hiukkasten raja-arvot. Tälläkään ottamisalueella ei yleensä ole mahdollista tehdä tarvittavaa 60 päivän mittausta, koska murskausjaksot eivät ole niin pitkiä. Vastaavasti myös muilla ottamisalueilla tehdyissä mittauksissa joudutaan usein vertaamaan lyhyempien mittausjaksojen tuloksia valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (79/2017) raja-arvoihin. Hakija on siis samaa mieltä, että pölymittausta ei ole tarpeen määrätä.

Vastaanotettavista kuormista hakija selvyyden vuoksi toteaa, että pilaantumattomia maita otetaan vastaan vuosittain enintään 45 000 tonnia. Tästä määrästä enintään 20 000 tonnia on sellaisia hyödynnettäviä maita, joita välivarastoidaan ja tarvittaessa käsitellään alueella ennen niiden hyödyntämistä toisaalla. Lausunnossa on todettu, että eri kohteista tulevat betonimurskeet on varastoitava eri kasoissa ja kasat on merkattava. Näin tullaan toimimaan, mikäli betonijätettä otetaan vastaan ja se aiotaan MARA-asetuksen mukaisesti hyödyntää. Jätekirjanpito ja siirtoasiakirjat säilytetään lausunnossa esitetyllä tavalla.

Luiskausten rakentamisesta hakija toteaa, että maat läjitetään joko suoraan luiskiin tai välivarastoinnin kautta. Maiden laatu vaikuttaa siihen, onko niille kysyntää muissa kohteissa ja siten luiskausta tehdään sen mukaan, minkälaisia maita alueelle tulee. Hakijan käsityksen mukaan tämä esitetty toimintatapa on suunnitelmallinen ja mahdollistaa maamassojen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen.

Hakija toteaa, että vakuus asetetaan lupapäätöksen mukaisesti. Hulevesien johtamisesta hakija toteaa, että alueelle kertyviä sadevesiä tyhjennetään pumppaamalla pumppaussyvennyksen kautta, joka toimii kiintoaineksen laskeutusaltaana. Vuonna 2018 ennen kuin louhokseen kertyneitä vesiä pumpattiin avo-ojaan, otettiin vedestä näyte. Tutkimustuloksen perusteella vedessä ei ollut öljyhiilivetyjä. Vedet kulkeutuvat avo-ojaa myöten kiinteistön eteläpuolelta valtatien ali kohti Kivistenojaa.

Hakija toteaa, että alueella ei varastoida polttoaineita tai öljytuotteita kuin toimintajaksojen aikana. Kaikki polttoaineet varastoidaan kaksois-vaippasäiliöissä, jotka ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimillä. Pyöräkuormaajien tankkauksessa käytetään tarvittaessa suojakaukaloita, jotka estävät mahdollisten roiskeiden pääsyn maaperään. Moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan tynnyreissä tiivispohjaisessa öljy- tai varastokontissa. Alueella on imeytysainetta ja työntekijät on koulutettu toimimaan mahdollisissa vuototilanteissa.

Putoamis- ja sortumisvaaraa toiminnan aikana estetään alueen merkinnöillä sekä maamassojen läjittämisellä siten, etteivät ne pääse valumaan tai tarpeettomasti vettymään. Toiminnan päätyttyä jyrkät rintaukset luiskataan.

Kaupunkisuunnittelun lausuntoon vastataan, että pilaantumattomien maiden läjittäminen tapahtuu ottamisalueen maisemointiin ja jälkihoitoon liittyen. Pysyvästi maita läjitetään ainoastaan luiskiin. Koko ottamisalueesta ei hakemuksen mukaisesti ole tulossa maa-ainesten läjitysaluetta. Hakijan käsityksen mukaan toiminta vastaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Hakijalla on tarkoitus jatkaa omistamallaan kiinteistöillä kaavan mukaista teollista toimintaa ottamistoiminnan päätyttyä.

Terveysvalvonnan lausuntoon vastineena hakija toteaa edelleen, että melumittaukset ovat mahdollisia, mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan haittaa lähimmälle asutukselle. Muraus-asetuksen keskiäänitasojen (LAeq) raja-arvojen perustana ovat VNp 993/1992 2 §:n mukaiset ulkomelun ohjearvot. STM:n asetuksen 545/2015 soveltamisala ei hakijan näkemyksen mukaan ylipäätään koske haettua toimintaa (vrt. terveydensuojelulain 763/1994 27 § ja 51 §).

Pölyn torjunnassa ensisijaisina keinoina alueella on murskauslaitoksen sijoittelu alueella. Lausunnossa esitetty kasojen kasteleminen ei ole teknillis-taloudellisesti toimivaksi koettu keino. Hakijan käsityksen mukaan haetut toiminta-ajat ovat perustellut.

Muistutukseen hakija toteaa, että on mitannut louhinnasta aiheutuvaa tärinää maston anturasta jo nykyisen toiminnan aikana. Mittausta ehdotetaan jatkettavan tästä samasta pisteestä. Räjäytyksistä ei ole ollut aiemminkaan haittaa mastolle tai sen toiminnalle. Kuten muistutuksessa on todettu, masto tai sen perustus eivät ole erityisen herkkiä louhintatärinöille. Haettu toiminta ei muuta tärinävaikutuksia alueen aiemmasta toiminnasta. Hakija on yhteydessä huoltourakoitsijaan ennen luvan mukaisen toiminnan aloittamista.

Vastine kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Kohta 4. Rakennus- ja ympäristölautakunnan ratkaisu

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut Peab Industri Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus ja vakuudet

  1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
  2. Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuksien olla hyväksytty. Vakuuksien määrät on ilmoitettu luvan kohdassa 8, Maksut ja niiden määräytyminen. (MAL 12 §, YSL 59 ja 61 §)

Ottamisalue sekä kiviaineksen ottamis- ja tuotantomäärät

  1. Ottamissuunnitelman mukaiselta 7,3 ha louhinta-alueelta saa ottaa kalliokiviainesta yhteensä enintään 240 000 k-m3 sekä tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)
  2. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +84,0.+84,4 m (N2000) alemmas. Mikäli pohjaveden pinta havaitaan kaivun aikana alimman ottotason yläpuolella, tulee ottaminen keskeyttää ja pohjaveden pinnan tasoon tulee jättää vähintään 2 m suojakerros. (YSL 17 ja 52 §, MAL 11 §)
  3. Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)
  4. Muualta tuotavaa ylijäämälouhetta saa ottaa vastaan enintään 200 000 tonnia vuodessa. Alueelta otettavaa kiviainesta ja muualta tuotua ylijäämälouhetta saa murskata yhteensä enintään 200 000 tonnia vuodessa. (YSL 52 §)

Pilaantumattomien maa-ainesten ja betonin vastaanotto

  1. Alueelle saa vastaanottaa ja sijoittaa luiskauksiin ja maisemointiin käytettäviä pilaantumattomia ylijäämämaa-aineksia yhteensä enintään 99 000 tonnia (52 000 m3) koko lupa-ajan kuluessa. (YSL 52 ja 58 §, VNA 179/2012 12 §)
  2. Laitoksella saa vastaanottaa, käsitellä ja välivarastoida kierrätettävpilaantumattomia ylijäämämaa-aineksia enintään 20 000 tonnia vuodessa. Kierrätettävien ylijäämämaiden kertavarastointimäärä saa olla enintään 20 000 tonnia. (YSL 52 ja 58 §)
  3. Laitoksella saa vastaanottaa betonijätettä enintään 20 000 tonnia vuodessa. Betonijätteen kertavarastointimäärä saa olla enintään 20 000 tonnia. (YSL 52 ja 58 §)
  4. Vastaanotettavien maa-ainesten tulee olla puhtaita ja vaarattomia ja niiden haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa VNA 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, mikä tulee tarvittaessa varmistaa analyysein. Ylijäämämaiden vastaanotto ja käsittely on toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja veden lammikoituminen. Maa-ainesten mukana ei saa levittää alueelle eikä kierrätettävien maa-ainesten mukana eteenpäin vieraskasvilajeja ja niitä tulee tarvittaessa torjua. (YSL 6, 7, 52 ja 58 §, JäteL 12 ja 13 §, VNA 214/2007, VieraslajiL 1709/2015)
  5. Betonijätteen hyödyntämiskelpoisuus tulee tarvittaessa varmistaa ns. MARA-asetuksen mukaisesti. Vastaanotettava betonijäte ei saa sisältää haitta-aineita, kuten öljyä, PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä. Betonijätettä ei saa tuoda työmailta, joilla mitä ilmeisimmin syntyy asbestijätettä eikä työmaalla ole tehty asbestikartoitusta. (YSL 6, 7, 52 ja 58 §, JäteL 12 ja 13 §, VNA 843/2017)
  6. Hyötykäytön mahdollistamiseksi jätejakeet, laadultaan erilaiset jätteet ja eri tarkoituksiin varatut maa-ainekset on pidettävä erillään. Varastointi- ja käsittelyalueet tulee jakaa selkeästi eri toiminnoille, jätejakeille ja tuotteille. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 8, 13 ja 15 §, VNA 179/2012 12 §)
  7. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Mikäli alueelle on tuotu tai sallittujen jakeiden mukana on epäpuhtautena tullut muuta kuin sallittua jätettä tai haitallista ainetta, on nämä viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon, tai palautettava jäte sen haltijalle. (YSL 6, 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13 ja 29 §)
  8. Tietyn jäte-erän varastointiaika ei saa ylittää kolmea vuotta, pois lukien luiskauksiin ja maisemointiin käytettävät ylijäämämaat. (YSL 52 ja 58 §, VNA 331/2013)

Toiminta-ajat

  1. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

-          Kallion poraus: ma-pe klo 6-22

-          Räjäytykset: ma-pe klo 8-18

-          Murskaus ja rikotus: ma-pe klo 6-22

-          Kuormaaminen ja kuljetukset sekä materiaalien vastaanotto ja käsittely: ma-pe klo 6-22

(YSL 7 ja 52 §)

Melu ja tärinä

  1. Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle louhoksen pohjalle sekä siten, että louhintarintaukset ja/tai varasto- ja pintamaakasat estävät melun leviämistä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Louheen ja murskeen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(LAeq) ja yöaikana (klo 22-7) keskiäänitasoa 50 dB(LAeq), eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB(LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB(LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
  3. Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Tulosten perusteella meluntorjuntaa tulee tarvittaessa tehostaa. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto (esim. murskain) vaihtuu, tulee varmistua siitä, ettei se aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
  4. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  5. Louhintaräjäytyksistä tulee tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita sekä muita luvan haltijalle halukkuutensa ja yhteystietonsa ilmoittaneita lähialueen kiinteistöjä sovittavalla tavalla, esim. tekstiviestillä, vähintään 1 vrk etukäteen. Räjäytyksen yhteydessä tulee käyttää varoitusäänimerkkiä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
  6. Louhinta-alueen viereisellä matkaviestintukiasemalla tulee tehdä tarvittavat ennakkokatselmukset sekä louhinnan aikaiset tärinämittaukset, joista tulee sopia suoraan tukiaseman omistajan kanssa. Lisäksi ensimmäisen räjäytyksen yhteydessä tulee tehdä tärinämittaus esim. kiinteistöllä 286-455-1-275 tai muussa erikseen sovittavassa kohteessa. Tärinämittaussuunnitelma tulee esittää etukäteen ja mittausraportti johtopäätöksineen tulee toimittaa heti sen valmistuttua valvontaviranomaiselle. Tarvittaessa tärinämittauksia tulee teettää ulkopuolisella alan asiantuntijalla myös muilla lähikiinteistöillä. (YSL 7, 52, 54 ja 62 §, MAL 9 ja 11 §)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksessa on noudatettava varovaisuutta. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita, muita kemikaaleja ja räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  2. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden ja -tilojen on oltava nesteitä läpäisemättömiä sekä suoja-altaallisia tai reunoiltaan korotettuja. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Kemikaalit on säilytettävä niille tarkoitetussa katetussa ja lukittavassa varastossa. Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia. Säiliöissä on oltava ylitäytön- ja laponestin ja lukittava sulkuventtiili. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  3. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Päästöt pintavesistöihin

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Louhosalueelta ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava selkeytysaltaan kautta tai käsiteltävä vastaavalla tavalla kiintoaineen erottamiseksi. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  2. Toiminta-alueella syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmästä on oltava ajantasaiset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka säilytetään kiinteistöllä. Järjestelmää on käytettävä ohjeiden mukaisesti siten, että se toimii suunnitellusti ja käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNA 157/2017, VNA 800/2010)

Päästöt ilmaan

  1. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)
  2. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieniksi, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat sekä tarvittaessa kastelulla. Murskaamon pölyämistä on ehkäistävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka muulla pölyn torjumisen kannalta parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölyntorjunnassa tulee kiinnittää huomiota työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapitoon. (YSL 7 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Toiminnassa syntyvät jätteet

  1. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa luvallisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 179/2012)
  2. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää turvallisessa paikassa, niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15-17, 29 ja 121 §, VNA 179/2012)
  3. Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNA 190/2013)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

  1. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
  2. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on pidettävä pelastusajoneuvoille soveltuvina. (YSL 7, 15-17 ja 52 §, VNA 800/2010)
  3. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet sekä pilaantunut maa-aines kokonaisuudessaan on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

Liikennöinti

  1. Liikennöinti alueelle tulee järjestää olemassa olevan tieyhteyden kautta Kivistentieltä. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

  1. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
  2. Ottamistoiminnan valvomista varten ottoalueella on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
  3. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että lähialueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. Toiminta on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. (MAL 11 §, VNA 800/2010)
  4. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

  1. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon urakoitsijaa valittaessa tai laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu ja raportointi

  1. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Laitoksella on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, joka vastaa mm. tarkkailusta ja raportoinnista, ja jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 6, 7, 52 ja 62 §, VNA 800/2010)
  2. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään tarvittavia mittauksia tai selvityksiä ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010, MAL 11 §)
  3. Laitoksen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on päivitettävä ja toimitettava valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden (3 kk) kuluessa lupapäätöksen antamisesta. (YSL 58 ja 62 §, JäteL 120 §, VNA 179/2012)
  4. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

-          räjäytysten ajankohdat, louhintasuunnitelmat ja -pöytäkirjat

-          alueelta louhitun kiviaineksen ja vastaanotetun ylijäämälouheen määrät

-          kiviaineksen murskausmäärät ja varastotilanteet

-          luiskauksiin käytettävät ylijäämämaat: vastaanottomäärä, laatu, alkuperä, maisemointiin käytetty määrä, varastotilanne

-          kierrätettävät ylijäämämaat: vastaanottomäärä, laatu, alkuperä, toimituspaikat, varastotilanne

-          betonijäte: vastaanottomäärä, laatu, alkuperä, murskattu määrä, toimituspaikat, varastotilanne

-          polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

-          toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

-          ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

-          häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-          mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-          suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118-120 ja 122 §, VNA 179/2012)

  1. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on saatavilla osoitteessa https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Alueen jälkihoito, toiminnan muutos ja lopettaminen

  1. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. (YSL 52, 62 ja 94 §, VNA 179/2012 13 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  2. Maa-ainesten ottamisalueen jälkihoito tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. Jälkihoito tulee tehdä ottamissuunnitelman mukaisesti luiskaamalla louhinta-alueen reunat kaltevuuteen 1:3, noudattaen ylijäämämaiden käsittelystä annettuja lupamääräyksiä. Luiskien ylä- ja alareunat tulee pyöristää. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
  3. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (YSL 52, 89, 90, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §)
  4. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
  5. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei estä alueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteuttamista.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainesten ottamisalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm. että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava hyväksyttävä YSL 59 §:n mukainen vakuus.

Määräykset 3-6: Alueet, ottomäärä, ottotasot ja murskeen tuotantomäärä ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Varsinainen louhinta-alue on 7,3 ha. Sen ulkopuolelle jäävällä suunnitelma-alueen (yht. 9,4 ha) osalla on tukitoimintojen lisäksi ympäristöluvan mukaisen jätteenkäsittelyn sekä mm. asfalttiaseman toimintaa, eikä sitä näin ollen lasketa maa-ainesten ottamisalueeksi maa-ainesvakuutta määrättäessä.

Määräykset 7-9: Luiskauksiin saa sijoittaa vain perustellun määrän ylijäämämaa-ainesta, jolla maisemointi saadaan tehtyä suunnitelman mukaisesti. Luiskiin hyödynnettäviä maa-aineksia ei lasketa jätteiksi. Välivarastoitava ja kierrätettävä maa-aines on jätettä, jonka vastaanottomäärä on rajoitettu hakemuksen mukaiseksi, samoin kuin betonijätteen.

Määräykset 10 ja 11: Maa-aineksen katsotaan olevan puhdasta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvon. Betonijätteen laatu tulee selvittää hyödyntämiskelpoisuuden varmistamiseksi.

Määräykset 12 ja 13: Jakamalla alueet eri toiminnoille ja jätejakeille estetään jätteiden sekoittuminen ja hyötykäytön tai muun jatkokäsittelyn vaikeutuminen: esim. MARA-asetuksen mukainen hyödyntäminen edellyttää betonijätteiden hallittua käsittelyä ja laadunvalvontaa. Näin myös alue pysyy siistinä ja työskentely helpottuu. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta toiminta pysyy luvan mukaisena ja mahdolliset ympäristövahingot vältetään. Laitokselle ei ole suunniteltu vaarallisten jätteiden varastointiin soveltuvia alueita tai rakenteita.

Määräys 14: Jäte-erän varastointiaika on tarpeen rajoittaa, jotta materiaalit kiertävät kohtuullisessa ajassa hyötykäyttöön eikä alueelle muodostu pysyviä jätevarastoja, jolloin se määriteltäisiin VNA 331/2013 mukaiseksi kaatopaikaksi. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten varastointiaikaa ei kuitenkaan rajoiteta, sillä niiden vastaanottomäärä koko toiminta-ajalle on rajattu ja hyötykäyttökohde on tiedossa, mutta maisemointia suoritetaan louhinnan edetessä pidemmän ajan kuluessa.

Määräys 15: Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset eikä niitä ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa, sillä lähellä ei ole häiriintyviä kohteita.

Määräykset 16-18 on annettu meluhaittojen estämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei melu ylitä määräyksen 17 mukaisia raja-arvoja, ja tulosten perusteella tulee toteuttaa riittävät meluntorjuntatoimet. Laitoksen sijainnin ja häiriintyvien kohteiden etäisyyden vuoksi melumittausta edellytetään vain tilanteessa, jossa epäillään haittaa esim. valitusten perusteella.

Määräykset 19-21 on annettu tärinähaittojen estämiseksi. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa kaikkia halukkaita lähialueella. Keltin alueen eri toimijoiden louhintaräjäytyksistä on tehty havaintoja jopa n. 2 km päässä, vaikka mittaustulosten perusteella rakennusten vaurioitumisvaaraa ei ole ollut. Ilmoittamalla voidaan kuitenkin vähentää viihtyisyyshaittaa, kun mahdollisesti epämiellyttävältä tuntuva räjäytys ei tule yllätyksenä. Määräyksen 21 mukaiset katselmukset ja mittaukset ovat tarpeen, jotta varmistutaan ettei louhintatärinä aiheuta vaurioita viereisellä tukiasemalla. Ensimmäisen räjäytyksen yhteydessä tehtävä tärinämittaus katsotaan tarpeelliseksi, sillä se kertoo tärinän etenemisestä Napan alueen suuntaan, josta yhteydenottoja on tullut.rinää on mitattava myös muissa kohteissa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi esim. valitustapauksissa.

Määräykset 22-24 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden sekä polttoainesäiliöiden on oltava MURAUS-asetuksen (VNA 800/2010) vaatimusten mukaisia siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot.

Määräykset 25 ja 26: Louhokseen kerääntyvistä tai sieltä pois johdettavista vesistä aiheutuvat haitat, mm. pintavesien samentuminen, ehkäistään johtamalla vedet hallitusti selkeytysaltaan kautta. Selkeytysallas voi olla louhoksessa. Myöskään jätteiden vastaanotto- ja ylijäämämaiden sijoitusalueiden vesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Hakemuksen mukaan tuotannosta ei synny jätevesiä, mutta määräyksellä 26 varmistetaan, että mahdolliset käymälä- ja muut jätevedet käsitellään hajajätevesiä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Määräyksillä 27 ja 28 estetään pölyämisestä aiheutuvien haittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on käytettävä VNA 800/2010 edellyttämiä keinoja, jotka myös on hakemuksessa esitetty, sillä etäisyys lähimpään pölyherkäksi katsottavaan kohteeseen telemastoon on alle 500 m.

Määräyksillä 29-31 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräykset 32-34: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksellä 35 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä. Mahdolliset tien käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät asiat on sovittava suoraan tietä hallinnoivan tahon kanssa.

Määräyksillä 36-38 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti, sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 39: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 40: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräykset 41 ja 42: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista erikseen määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun ja haittojen torjunnan osalta.

Määräyksellä 43 velvoitetaan päivittämään laitoksen jätelain 120 §:n mukainen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma uuden luvan mukaista toimintaa vastaavaksi.

Määräykset 44 ja 45: Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähetettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 46-50: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Ylijäämämaiden käyttö luiskaamiseen ja alueen maisemointiin on perusteltua mm. turvallisuussyistä. Hyödyntäminen on tehtävä suunnitelmallisesti ja hallitusti. Mikäli ottaminen ei esim. etene suunnitelman mukaisesti, tulee jälkihoitoa ja maisemointia koskevat muutokset hyväksyttää. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm. että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu alueelta. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan olennainen muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Lausunnot ja muistutus on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä. ELY-keskuksen lausunto on huomioitu mm. jätejakeiden vastaanottomääriä, käsittelyä, varastointiaikaa ja laadunvarmistusta, melun- ja pölyntorjuntaa, hulevesien johtamista, maaperän ja pohjaveden suojelua, onnettomuuksiin varautumista, alueen turvallisuutta, jälkihoitoa ja maisemointia sekä kirjanpitoa koskevissa määräyksissä. Melumittauksen tarve on harkittu ja perusteltu lupamääräysten kohdalla.

Terveysvalvonnan lausunto on huomioitu melusta ja pölyntorjunnasta annetuissa määräyksissä. Hakemuksen mukaiset toiminta-ajat on hyväksytty, sillä lähellä ei ole asutusta. Kaavoituksen lausunnon pohjalta on katsottu, että esitetty ylijäämämailla luiskaaminen on yleiskaavan mukaista ja voidaan hyväksyä. Muistutus on huomioitu pöly- ja tärinähaittojen estämistä sekä tärinämittausta koskevissa määräyksissä.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Korvattavat päätökset

Tällä päätöksellä korvataan seuraavat Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan Lemminkäinen Infra Oy:lle myöntämät luvat: maa-aineslupa 4.5.2011 § 68 ja ympäristölupa 3.3.2010 § 26.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan raukeamisen ratkaisee valtion lupaviranomainen.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Aloittamislupaa haetaan voimassa olevien maa-aines- ja ympäristölupien mukaiselle alueelle ja näiden toiminnalle aiemmin myönnettyjen lupien mukaisin ehdoin, siten että myös vuosittainen pilaantumattomien maiden vastaanottomäärä on ns. kierrätysluvan mukainen 20 000 tonnia ennen haettavan lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Vakuudeksi esitetään 5 000 euroa, mutta se asetetaan päätöksen mukaisesti.

Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on aikaisemmin myönnetyt maa-aines- ja ympäristöluvat. Louhintaa jatketaan suoraan kytkeytyen nykyiseen louhokseen. Avattu kallioalue ei ole enää luonnontilainen ja sen hyödyntäminen loppuun on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Toiminta on kaavan mukaista ei vaikuta arvokkaisiin luontokohteisiin tai alueen maisemaan. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei synny ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhaun jälkeen korjata. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja maa-ainesvakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 hyväksymien ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan (§ 51) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 50) mukaan.

Luvan käsittelymaksu

Käsittelymaksun peruste

euroa

Hakemuksen tarkastaminen, ottamissuunnitelmaa kohti

260,00 €

Maa-ainesmäärän mukainen maksu: 0,016 €/m3 x 240 000 m3

3 840,00 €

Vakuuden hyväksyminen

125,00 €

Lupa maa-ainesten ottamisen aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

125,00 €

Louhinnan, murskauksen ja jätteen käsittelyn ympäristölupamaksu: 3 500 € + 0,5 x (3 500+3 150) € = 6 825 €. Ympäristöluvan maksun osuus yhteisluvassa 75 %: 0,75 x 6 825 €

5 118,75 €

Ympäristöluvan aloittamisvakuuden hyväksyminen (20 % ympäristölupamaksusta)

1 023,75 €

Yhteensä

10 492,50 €

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksu on 10 492,50 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätön on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kallio- ja rakennuskiven ottamisalueelle määräytyy seuraavasti:

Vakuuden määräytymisperuste

euroa

5 220 €/ha x 7,3 ha

38 106 €

lisäksi 0,104 €/m3 x 240 000 m3

24 960 €

Yhteensä

63 066 €

Maa-ainesvakuus on 63 066 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Jätevakuus

tteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava YSL 59 §:n mukainen vakuus. Hakija on esittänyt vakuudeksi 20 000 €. Perusteluna on esitetty mm., että pilaantumattomat maa-ainekset ja betonijäte ovat ympäristölle ja terveydelle riskittömiä, käyttökelpoisia ja hyödynnettäviä. Esitetty vakuussumma on sama kuin nykyisessä jätteenkäsittelyluvassa ja hakijan mukaan kattaa materiaalien tarvittavan käsittelyn ja laadunvalvonnan sekä kuormaamisen ja kuljetuksen.

Rakennus- ja ympäristölautakunta määrää, että hakijan on asetettava 20 000:n suuruinen vakuus kiinteistöllä olevien jätteiden käsittelemiseksi ja alueen puhdistamiseksi, mikäli toiminnan loppuessa jätteitä jäisi kiinteistölle hyödyntämättöminä. Summan katsotaan olevan riittävä huomioiden jätteen laatu ja hyödyntämismahdollisuudet sekä hyödyntämisen loppuun saattamisesta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset. Alueen jälkihoidon ja maisemoinnin kustannuksia kattaa osaltaan myös maa-ainesvakuus.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. (YSL 59-61 §)

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa. Hakija on esittänyt aloittamisluvan vakuudeksi 5 000 €.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että aloittamisluvan vakuudeksi voidaan määrätä 6 300 € (n. 10 % maa-ainesvakuuden määrästä) sekä ympäristöluvan toimintojen osalta 3 700. Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen yleisen käytännön mukainen ja riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset, kun aloituslupa koskee olemassa olevaa toimintaa ja avattua louhosta, jolle erikseen asetetaan myös uusi maa-aineslain mukainen vakuus.

Toiminnan aloittamisvakuus on yhteensä 10 000 ja sen voi asettaa yhtenä vakuutena. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta suoritetaan valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevien taksojen mukaan.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Muistuttaja

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupunkisuunnittelu

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291, vilma.hietala(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää

1. myöntää Peab Industri Oy:lle maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon, kallion louhintaan ja murskaukseen, ylijäämälouheen ja betonijätteen vastaanottoon ja käsittelyyn sekä pilaantumattomien maiden vastaanottoon, käsittelyyn ja hyödyntämiseen alueen maisemoinnissa Keltti I -toiminta-alueella, kiinteistöllä 286-409-6-90, esityksen mukaisesti.

2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös:

Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

____________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa