Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 05.05.2021/Pykälä 120

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Lausunto ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi ja Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille 2022-2027

2836/11.01.00.03/2020

 

Rymla 05.05.2021 § 120

   

Valmistelija: ympäristösuunnittelija Kati Halonen, puh. 020?615 8048, kati.halonen(at)kouvola.fi

Tiivistelmä ehdotuksesta

Vesienhoidon tavoitteet

Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt ympäristöpalveluilta lausuntoa ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027. Vesienhoitosuunnitelman lisäksi palautetta voi antaa myös Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmasta samalle ajanjaksolle. Lausuntomateriaali sisältää vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen osan 1 (167 s.), osan 2: suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet (96 s.), ehdotuksen Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi (283 s.) ja toimenpideohjelman liitteet (27 s.). Materiaalit löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.

Vesienhoito on osa koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa toimeenpantu lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon perustuen. Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan ELY-keskusten alueilleen laatimien toimenpideohjelmien pohjalta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alue, ja siten toimenpideohjelma, jakautuu Kymijoen-Suomenlahden ja Vuoksen vesienhoitoalueille. Kouvola sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella, missä vesienhoitosuunnitelman kokoaa Uudenmaan ELY-keskus. Vesienhoitosuunnitelmat lähetetään valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Suunnitelmissa ja ohjelmissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset sekä määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueilla tehtävälle vesienhoitotyölle. Ne laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäiset laadittiin vuosille 2010-2015, eli nyt suunnitellaan kolmatta vesienhoitokautta.

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisena vesienhoidon tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä saavuttaa hyvä pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila sekä hyvä pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila. Vesienhoidon alkuperäinen tavoite oli saavuttaa hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Tietyin edellytyksin aikataulusta voitiin poiketa vuoteen 2021 tai 2027. Tulevan vesienhoitokauden suunnittelussa lähtökohtana on mitoittaa ja kohdentaa toimenpiteet siten, että vesienhoidon tilatavoitteen saavuttaminen on mahdollista vuoteen 2027 mennessä.

Toimenpideohjelman mukaan nyt käynnistyvälle hoitokaudelle tulee esittää täysimääräisesti kaikki toimenpiteet, jotka tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Perustelluista syistä tavoitteen saavuttamista on mahdollista myöhentää vuoden 2027 jälkeen, mutta kaikkien toimenpiteiden tulee olla tuolloin käytössä. Tavoitteen myöhentämiseen saa olla syynä ainoastaan vesistössä ja eliöstössä ilmenevän muutoksen hitaus.

Pintavedet

Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty paineet ja toimenpiteet pintavesimuodostumille, jotka eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa tai joilla on riski tilan heikkenemiselle. Pintavesien ekologinen tila määräytyy heikoimman ekologisen mittarin mukaan.

Sisävesien tilassa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia ensimmäiseen ja toiseen luokittelukierrokseen verrattuna. Joidenkin vesistöjen luokittelun pohjana oleva aineisto on edelleen varsin suppea ja tila-arvio on jouduttu tekemään asiantuntija-arviona. Muutamissa vesimuodostumissa on todettavissa todellista mittauksiin perustuvaa paranemista, mutta joissakin myös huonontumista. Pyhäjärven tila näyttäisi parantuneen tyydyttävästä hyvään. Hyvää huonommassa tilassa ovat Kouvolassa pääasiassa Kymijoki sekä maatalousvaltaisten alueiden pienet jokivesistöt. Valkealan reitillä Kannuskosken alapuoliselle osuudelle laskevia sivuvesiä luonnehtivat humusleimaisuus ja maankäytön aiheuttama lievä muuttuneisuus. Hangasjärven ja Suuri-Murtosen ekologinen tila on tyydyttävä, ravinnepitoisuudet ovat selvästi koholla. Tilaan on vaikuttanut merkittävästi valuma-alueelta tuleva kuormitus; turvemaiden kuivatusojitukset ja jossain määrin myös turvetuotanto. Vedenoton perusteella erityisalueeksi määritelty Rapojärvi-Haukkajärvi on erinomaisessa tilassa, mutta vesimuodostuman on arvioitu olevan riskissä heikentyä. Varsinkin veden humuspitoisuuden lisääntyminen on ollut merkittävää 2000-luvun aikana. Kaiken kaikkiaan koko Valkealan reitin humuspitoisuus on ollut reitille tulevien sivuvesien vuoksi pitkään kasvussa. Myös Summanjoen keskiosan Enäjärvi ja Sanijärvi luokitellaan tyydyttävään tilaan.

Ravinnekuormitusta tulisi vähentää lähes kaikissa ekologiselta tilaltaan hyvää huonompaan tilaan luokitelluista pintavesimuodostumista. Fosforikuormituksen osalta vähennystavoitteet vaihtelevat muutamasta yli 80 prosenttiin kuormituksesta. Myös typellä on alueellisesti ja paikallisesti merkitystä kasvua rajoittavana minimiravinteena ja yhteisvaikutus fosforin kanssa rehevöittää vesiä sekä aiheuttaa rantakasvillisuuden runsastumista. Lisäksi typpikuormituksen vähentäminen on tärkeää Suomenlahden kannalta. Rannikkovesimuodostumien osalta hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää typpikuormituksen vähentämistä 10-40 %.

Pohjavedet

Pohjavesille on tehty ihmistoiminnasta aiheutuvien paineiden tunnistaminen pisteyttämällä pohjavesialuekohtaisesti eri sektorikohtaisten toimintojen aiheuttamat riskit ja arvioimalla kokonaisriski alueelle. Kaikki Kaakkois-Suomen pohjavesialueet ovat määrällisesti hyvässä tilassa. Kemiallisen tilan osalta riskialueiksi nimeämiselle on useita kriteerejä liittyen pohjaveden laatuun. Kouvolassa kemiallisen tilan osalta on nimetty riskialueiksi Elimäen kirkonkylän, Harjunmäki-Korkiaharjun, Huuhkajavuoren, Kaipiaisten, Multamäen, Napan, Pohjankorven, Ruhmaanharjun, Selänpään, Tornionmäen, Tuohikotin, Utin ja Virtasenharjun pohjavesialueet. Pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perustella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa, on tehty kemiallisen tilan arviointi. Kemialliselta tilaltaan huonoiksi on katsottu Huuhkajavuori, Kaipiainen, Pohjankorpi ja Tornionmäki. Tavoitteena on, että nämä saavuttavat hyvän kemiallisen tilan vuoden 2027 loppuun mennessä. Vaikka esitetyt hoitotoimenpiteet ehdittäisiinkin tekemään tavoiteaikataulussa, niiden vaikutukset pohjavesien tilaan näkyvät viiveellä. On mahdollista, että aikataulupoikkeamia tarvitaan vielä vuoden 2027 jälkeen.

Selvityskohteiksi on Kouvolassa nimetty Valkealan kirkonkylä, Voikkaa, Tähtee ja Marinkylä. Näiden pohjaveden laadusta ei ole ollut riittävästi tietoa todentamaan kyseisen alueen ihmistoimintojen vaikutusta.

Vesistökuormitus

Pistekuormitus Kaakkois-Suomen vesistöihin on vähentynyt merkittävästi 80-luvulta alkaen. Pistekuormituksen vähenemisen vuoksi hajakuormituksen suhteellinen merkitys on kasvanut. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella pintavesien tilaa heikentää eniten maatalous, toiseksi eniten metsätalous ja kolmanneksi haja-asutus. Muiden sektoreiden merkitys on huomattavasti vähäisempi. 

Ilmastonmuutoksen aiheuttama talviaikaisten vesisateiden lisääntyminen ja useat lumen sulamisjaksot lisäävät peltoeroosiota ja siten maatalouden aiheuttamaa kuormitusta. Eroosioriski on suurin heikosti vettä läpäisevillä savi- ja hiesumailla, joita on erityisesti Salpausselkien eteläpuolisilla alueilla. Useilla hyvää huonommassa tilassa olevilla hajakuormitetuilla vesistöillä maatalouden kuormituksen vähennystarve on jopa 30-50 %. Vuonna 2015 alkaneeseen ympäristökorvausjärjestelmään oli sitoutunut noin 84 % (noin 89 % peltopinta-alasta) Kaakkois-suomalaisista viljelijöistä. Vesienhoitosuunnitelmassa arvioitu maatalouden toimenpiteiden toteutustilanne 2021: Maatalouden toimenpiteiden toteutus on edelleen jäljessä suunnitellusta. Osaa toimenpiteistä, kuten suojavyöhykkeitä tai talviaikaista kasvipeitteisyyttä on tehty paljon, mutta kohdentaminen vesienhoidon kannalta ongelmallisimmille alueille ei ole aina onnistunut. Osaa toimenpiteistä, kuten kosteikkoja ja lannan prosessointia on tehty tavoitetta vähemmän. Tilakohtainen neuvonta on toteutunut suunnitellusti.

Uudessa metsäohjelmassa on tavoitteena lisätä lannoituksia, kunnostusojituksia ja avohakkuita. Kunnostusojitus on suurin yksittäinen metsätalouden vesistökuormittaja. Metsätalouden vesistökuormitus on erityisen merkittävää herkissä, kirkkaissa ja karuissa vesistöissä, joihin kohdistuu yleensä vähän muuta kuormitusta. Hyvin monet Kaakkois-Suomen metsätalousalueilla sijaitsevat latvavesistöt ovat tummumassa. Humusaineiden mukana vesistöön kulkeutuu myös elohopeaa, jonka laatunormi on koholla monen vesistön ahvenissa. Vesienhoitosuunnitelmassa on arvioitu toimenpiteiden toteutumista vuonna 2021: Metsätalouden toimenpiteet ovat edenneet enimmäkseen suunnitellussa aikataulussa. Vesienhoidon toimenpiteiden määrä riippuu kuitenkin suuresti metsänhoitotoimenpiteiden, kuten hakkuiden määrästä. Toteutumisen arvioimista hankaloittaa vesienhoidon toimenpiteiden tilastoinnin puute.

Haja-asutuksen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu runsaasti keskitettyjä viemäröintijärjestelmiä. Luontaisesti karuilla ja kirkasvetisillä vesistöalueilla runsaan haja-asutuksen vaikutukset ovat merkittävimpiä. Vesienhoitosuunnitelmassa arvioitu haja- ja loma-asutuksen toimenpiteiden toteutustilanne 2021: Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat toimenpiteet eivät ole edenneet suunnitellulla aikataululla. Syynä ovat olleet muutokset lainsäädännössä ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hidas uusiminen. Koulutusta ja neuvontaa on tehty suunnitelmien mukaan. 

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella on kevään 2020 aikana kartoitettu alueen järvien ja merenlahtien kunnostustarve. Kouvolassa on tunnistettu kolme järvimuodostumaa, jotka kärsivät merkittävästä sisäisestä kuormituksesta. Nämä on nimetty Kouvolan tärkeimmiksi kunnostettaviksi järveksi; Sompanen, Aholanjärvi ja Vahvanen sekä Hangasjärvi. Myös Hangasjärveen laskeva Salmento on tärkeimpiä kunnostettavia järviä, mutta se sijaitsee puoliksi Luumäen puolella, samoin puoliksi Iitin puolella sijaitseva Ylimmäinen. Toimenpideohjelmaan on merkitty myös muut kunnostusta tarvitsevat vesimuodostumat, näitä on Kouvolassa 6 kpl.  Vesienhoidon toimenpiteiden toteutumisen arviointi vuonna 2021: Kunnostustoimenpiteet ovat edenneet lisääntyneen rahoituksen ansiosta, mutta toteutuksessa ollaan edelleen jäljessä aikataulusta sekä järvien että virtavesien osalta. Merenlahtien kunnostusta ei ole vielä tehty.

Kuormitus pohjavesiin

Pohjavesiä voivat vaarantaa kaikki ihmistoiminnot, joiden yhteydessä käsitellään tai varastoidaan pohjavesille haitallisia aineita. Eniten Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesialueita on yhdyskuntien, pilaantuneiden maa-alueiden sekä liikenteen ja tienpidon aiheuttamien uhkien piirissä.

Myös ilmastonmuutos voi vaikuttaa pohjavesien tilaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena kesän ja syksyn alimmat pohjavedenkorkeudet painuvat entistä alemmaksi, ja alentuneet pohjaveden virtaamat voivat johtaa hapen puutteeseen sekä liuenneen raudan, mangaanin ja metallien korkeisiin pitoisuuksiin.

Toisella vesienhoitokaudella metsätalouden pohjavesien suojelussa merkittävimpiä toimenpiteitä olivat suositusten mukaisten käytäntöjen edistäminen pohjavesialueiden metsänhoitotoimenpiteissä sekä ojitusten haittojen tarkkailun ja vanhojen ojitusten aiheuttamien pohjavesihaittojen kunnostamisen edistäminen pohjavesialueilla. Toimenpiteiden toteutumisesta ei ole kirjanpitoa.

Edellisessä toimenpideohjelmassa esitettiin maa-ainesten ottoalueiden kunnostussuunnitelmien laatimista ja kunnostusta. Esitetyt maa-ainesottoalueiden kunnostussuunnitelman laatimiseen ja kunnostukseen liittyvät toimenpiteet eivät ole toteutuneet. Toimenpiteenä uudelle vesienhoitokaudelle on edelleen nimetty vanhojen ns. isännättömien maa-ainesten ottoalueiden kunnostamisen edistäminen.

Edellisellä suunnittelukaudella esitettiin pohjavesialueille pilaantuneiden maiden pilaantuneisuusselvityksiä sekä riskinarviointeja, kunnostussuunnittelua ja kunnostuksia. Pilaantuneisuusselvityksiä toteutettiin noin puolella kohteista, riskinarviointien, kunnostussuunnittelun ja kunnostusten osalta tavoite hieman ylittyi. Vastaavia toimenpiteitä on esitetty myös seuraavalle kaudelle.

Kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn tehostamista on esitetty toimenpiteeksi kaikille riskialueille ja selvityskohteille.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ovat keskeinen vesienhoidon väline. Kouvolassa on laadittu suojelusuunnitelma 16 pohjavesialueelle. Edellisellä vesienhoidon suunnittelukaudella esitettiin Kouvolaan suojelusuunnitelman laatimista viidelle pohjavesialueelle; Harjunmäki-Korkiaharju, Huuhkajavuori, Multamäki, Pohjankorpi ja Virtasenharju. Suojelusuunnitelman päivitystä esitettiin Valkealan kirkonkylän pohjavesialueelle. Tornionmäen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys on valmistunut ELY-keskuksen tilaamana vuonna 2017. Kolmannella vesienhoitokaudella esitetään suojelusuunnitelmien laatimista edelliselle kaudelle nimettyjen alueiden lisäksi Marinkylän ja Tähteen pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmien päivittämistä esitetään toimenpiteenä kaikille niille pohjavesialueille, joilla suojelusuunnitelmien laatimisesta tulee 10 vuotta täyteen vuosien 2022-2027 aikana. Päivitystarve koskee siten Kouvolassa 15 suojelusuunnitelmaa, B-sairaalan pohjavesialue on poistettu luokituksesta. Toimenpiteeksi esitetään myös rakenneselvitystä/mallinnusta Selänpään pohjavesialueelle.

Esitys lausunnoksi

Tilatavoitteiden täyttyminen

Vesienhoitosuunnitelmassa on arvioitu, että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella pintavesien ekologinen tilatavoite täytyy esitetyillä toimenpiteillä vuonna 2027 seitsemää pintavesimuodostumaa lukuun ottamatta kaikissa muodostumissa. Vesienhoitoalueella vuosien 2018-2021 aikana on saatu 6 järveä ja 2 jokea nostettua hyvään tilaan. Suunnitelman taulukossa 40 on esitetty, että seuraavan 6 vuoden aikana hyvään tilaan saataisiin 214 järveä, 177 jokea ja kaikki 54 rannikkovettä. Tavoite vaikuttaa kovin optimistiselta. Vaikka ravinnekuormituksen väheneminen näkyy vesistöissä viiveellä, ja kuormituksen vähentämiseen on ohjattu paljon resursseja, on epätodennäköistä, että esitetty muutos tapahtuu seuraavalla vesienhoitokaudella. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on kartta pintavesimuodostumista (kuva 88), joiden kohdalla on riski, ettei hyvää tilaa saavuteta vuoteen 2027 mennessä tai että hyvä tai erinomainen tila huononee kaudella 2022-2027. Sen mukaan esim. miltei kaikkien Kouvolan jokivesistöjen osalta on riski, ettei hyvää tilaa saavuteta vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi suurimmassa osassa Kouvolan järvistä on riski, että hyvä tai erinomainen tila huononee kaudella 2022-2027. Kuvaa vastaavat tiedot tulisi ilmetä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmasta taulukkona koko vesienhoitosuunnitelman alueelta, jotta niitä voisi käyttää vertailuun vesimuodostumien tilatavoitteiden saavuttamisajankohdasta. Vesienhoitosuunnittelussa lähtökohtana on ollut mitoittaa ja kohdentaa toimenpiteet siten, että vesienhoidon tilatavoitteet on mahdollista saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Tällöin myös toimenpiteiden ja ohjauskeinojen, erityisesti rahoituksen, tulisi kohdata tavoitteen vaativuus.

Maatalous

Kouvolan vesistöjen hyvän tilan saavuttamisen kannalta maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen on kaikkein keskeisintä. Vaikka maatalouden kuormituksen vähentämiseen on panostettu runsaasti, se ei juurikaan näy vesistöjen tilassa. Viljelijäneuvonta on toimenpideohjelman mukaan toteutunut suunnitellusti ja ympäristökorvausjärjestelmään on sitouduttu laajasti. Silti tarve vähentää maatalouden vesistökuormitusta on maatalousvaltaisilla alueilla edelleen todella suuri. Täydentävien toimenpiteiden toteuttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, mikä osaltaan selittää tilannetta. Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen on löydettävä tehokkaampia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä tällä hetkellä vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen lisäksi, ja olemassa olevia on saatava laajemmin käyttöön. Olisikin toivottavaa, että maataloussektori tekisi uusia ehdotuksia toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi.

Maatalouden osalta yhtenä pohjavesien suojelun ohjauskeinona ovat kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa on vesien suojelemiseksi hyviä suosituksia, jotka tulisi saattaa lainsäädännöllä koskemaan myös ympäristönsuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuusrajaa pienempiä eläinsuojia. Ohjeen mukaan esim. uusia eläinsuojia ei tulisi perustaa pohjavesialueille. Ilmoitusvelvollisuusrajaa pienempien hevostallien, ja ainakin Kouvolassa on vain tällaisia talleja, sijainninohjaus on koettu haastavaksi.

Metsätalous

Metsätalouden osalta toimenpideohjelmassa esitetyt ohjauskeinot ovat hyvin vähäiset. Samoin kuin maataloudelle, myös metsätaloudelle on löydettävä uusia, tehokkaita ohjauskeinoja, ja toimenpiteiden toteutumista on myös seurattava. Koska metsätalouden toimenpiteiden toteumaseuranta on hyvin vähäistä, on jatkotoimenpidetarpeisiin vaikeaa ottaa kantaa. Vesienhoitosuunnitelmassa mainitulta seuranta.vaikutavesiin.fi-sivustolta löytyy joitakin lukuja vesienhoidon toimenpiteiden toteumasta vuosilta 2016-2018. Toimenpiteiden toteutumisen arviointi tehdään kolmen vuoden välein. Olisi ollut toivottavaa, viimeisimpien vuosien toteumat olisivat olleet sivuilta saatavissa lausuntoa annettaessa. Vesienhoitosuunnitelma sisältää suurpiirteisen arvion toteumasta vuonna 2021, ilman lukuarvoja. Valitettavasti kaikki käytetyt mittarit eivät kuvaa vesiensuojelun edistymistä, koska mittareita on vaikeaa löytää. Mittareiden etsimiseen olisikin syytä panostaa. Vastuu metsätalouden käytännön toteutuksesta on metsän omistajalla, joka viime kädessä päättää, mitä toimenpiteitä toteuttaa. Vesiensuojelu jää siten maanomistajan kiinnostuksen varaan. Metsätalouden vesiensuojelun ongelmana on, että sille ei ole taloudellista kannustinjärjestelmää, ja lainsäädännöllinen ohjaus on heikko.

Haja-asutus

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien valvonta on yksin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten vastuulla. Kouvolan kaltaisissa kunnissa, joissa on runsaasti haja- ja loma-asutusta, rantoja ja pohjavesialueita, resurssit eivät riitä asianmukaiseen valvontaan. Kouvolassa valvonta on aloitettu kuluvana vuonna, mutta kestää vuosia, ennen kuin rantojen ja pohjavesialueiden kiinteistöt on käyty läpi. Olisikin erittäin toivottavaa, että valtion taholta tultaisiin kuntia vastaan ja jaettaisiin hankerahaa kuntien haja-asutuksen jätevesien käsittelyjärjestelmien valvontaan, mikä on keskeisin keino saattaa kiinteistöjen järjestelmät säädösten mukaiseksi. Suunnitelmaan on kirjattu: " Vanhoja kiinteistöjä koskevat lainsäädäntömuutokset hidastavat jätevesien käsittelyyn liittyvien toimien toteutusta. Neuvonnan ja vapaaehtoisten toimien merkitys kasvaa." Jää epäselväksi, mitä tällä täsmälleen ottaen tarkoitetaan.

Toimenpideohjelmassa on esitetty kartta vesimuodostumista, joille on tunnistettu haja- tai loma-asutus merkittäväksi paineeksi (kuva 49). Kaupungilla on ollut tarkoitus suunnata hajajätevesivalvontaa ensimmäiseksi ekologiselta tilaltaan hyvän tai erinomaisen vedenlaadun omaaville, hidasviipymäisille tai ainakin osittain heikon veden vaihtuvuuden omaaville ja latvajärville, joihin kohdistuu vain vähän muuta kuormitusta. Esitetty kartta ei kuitenkaan tue tätä priorisointijärjestystä. Kartan yhteyteen tekstiin toivottaisiin selvitystä siitä, mihin tietoihin kartta pohjautuu.

Vesistökunnostukset

Vesienhoitosuunnitelmassa todetaan vesistökunnostuksen toimenpiteiden lisätarpeista: "Esitettyjä vapaaehtoisia toimenpiteitä toteutetaan resurssien puitteissa esitetyssä aikataulussa. Kunnostustoimijoiden ja omarahoituksen puute hidastaa toimeenpanoa". Nämä samat ongelmat ovat estäneet vesistökunnostuksia aina, ja kunnostusstrategian mukaan rahoitusta yritetään siirtää entistä enemmän aiheuttajille ja haitan kärsijöille. Tämä tulee vähentämään kunnostuksia entisestään, kun kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta.

Pohjavesiriskit

Toimenpideohjelmassa mainittu YM:n maa-ainesten ottamisopas vuodelta 2009 on päivitetty vuonna 2020. Maa-ainesten otto pohjavesialueilla on sallittu maa-ainesten ottamisoppaassa mainituin edellytyksin, tietyissä tapauksissa ottamiselle tulee hakea vesilupaa. Maa-ainesten otto aiheuttaa kuitenkin, varsinkin pitkällä aikavälillä, riskin pohjaveden tilan heikkenemiselle. Maa-ainestenoton, erityisesti soranoton, kieltämistä pohjavesialueilla tulisi vakavasti harkita.

Valtion maaperän tutkimus- ja kunnostusohjelma sekä JASKA-hanke ovat toimineet hyvin, mutta toimenpiteiden toteuttamismäärää on rajoittanut rahoituksen määrä. Rahoitusta on tarpeen lisätä, jotta toimenpiteitä saadaan toteutettua riittävissä määrin. Vanhat pilaantuneet kohteet aiheuttavat merkittävää riskiä pohjavedelle.

Toimenpideohjelmaan nimettyjen, vanhojen pohjavesialueilla sijaitsevien maa-ainesten ottoalueiden kunnostussuunnitelmat ja kunnostus eivät ole toteutuneet. Asian edistämiseksi tarvitsee vesienhoitosuunnitelmaan löytää uusia keinoja, esim. ohjelma tai rahasto. 

Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan tiedot pohjavesialueista eivät ole nykyisin riittäviä. Pohjavesialueiden geologiset ja/tai hydrogeologiset olosuhteet vaatisivat lisäselvityksiä, kuten pohjavesitutkimuksia, harjun rakenneselvityksiä tai pohjavesialueiden mallinnusta. Tähänkin tulisi saada rahoitusta valtiolta. Pohjaveden suojelu aiheuttaa yhteiskunnassa suuria kustannuksia, ja esimerkiksi pohjavesialueiden rajoilla on todella suuri merkitys kunnissa maankäytön suunnittelussa ja toimintojen sijainnin ohjauksessa, joten hyvällä pohjatiedolla vaatimuksia olisi helpompaa perustella. Myös esim. onnettomuuksien sattuessa pilaantumisen leviämisen ja siitä aiheutuvien riskien arviointi helpottuisi.     

Toimenpideohjelmassa esitettyjen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen tulee ottaa Kouvolassa harkintaan, olisi erittäin hyvä, jos suunnitelmat saataisiin laadittua ja niiden valvontaan osoitettua resursseja. Asiasta tulee käydä keskustelua suojelusuunnitelmien seurantaryhmän kokouksessa.

Ohjelman ja suunnitelman jalkautus sekä tulevaisuuden haasteet

Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman jalkautukseen esim. kuntaorganisaatioihin, yhteisöihin ja muihin toimenpiteiden mahdollisiin toteuttajatahoihin tulee ohjata ELY-keskuksesta henkilöstöresurssia. Jalkautus ainakin kuntiin on ollut hyvin vähäistä, käytännössä lähinnä vesienhoidon yhteistyöryhmän jäsenet ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat tietoisia päätetyistä toimenpiteistä.  

Vesien tilatavoitteisiin voi saada jatkoaikaa, jos kaikki esitetyt toimenpiteet ovat käytössä vuonna 2027. Tämä on selkeä puute, koska jäsenmaat voivat itse valita toimenpiteensä. Systeemi ei myöskään kannusta rahoittamaan toimenpideohjelmaa riittävästi, jotta tavoitteet saavutettaisiin, eikä vesienhoitosuunnitelmassa mainita, mitä seurauksia siitä on, jos maassa ei saavuteta tilatavoitteita seuraavan vesienhoitokauden loppuun mennessä.

Vesienhoitosuunnitelman mukaan toimenpiteiden toteuttaminen perustuu suurelta osalta vapaaehtoisuuteen, mikä on hidastanut toimeenpanoa alueella. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen käytettävissä oleva rahoitus ei ole myöskään vastannut tarvetta. Toimeenpanon varmistamiseksi tarvitaan lisää aktiivisia uusia toimintoja sekä hallintojen ja toimialojen rajat ylittäviä keinoja. Tämä kiteyttää hyvin vesienhoidon ongelmat, ja juuri näitä asioita pitäisi voida muuttaa, jotta vesienhoitoa saataisiin toteutettua siten, että työn tulokset näkyisivät vesien tilan parantumisena. Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty paljon hyviä kehittämiskohteita, mutta se ei riittävissä määrin vastaa edellä esitettyihin ongelmiin.

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Kati Halonen, puh. 020?615 8048, kati.halonen(at)kouvola.fi

  Ympäristöjohtajan ehdotus:

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Uudenmaan ELY-keskukselle ehdotuksesta Kymijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi ja Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille 2022-2027 esityksen mukaisen lausunnon.

  Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös:

Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

____________


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa