Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.10.2020/Pykälä 283

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

Kouvolan kaupungin toimiala- ja toimielinrakenteen muutosselvityksen ohjausryhmän raportti sekä kaupungin toimiala- ja toimielinrakenteen uudistaminen

 

987/00.01.01.06/2020

 

 

Kh 28.09.2020 § 269

 

  

Kouvolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 17.6.2019 (§ 70) ylätason organisaation sekä toimintojen siirrot toimialojen välillä voimaan astuviksi 1.1.2020 lukien. Samassa yhteydessä kaupunginvaltuustoon päättänyt, että käynnistetään kaupungin johdon ja konsernipalveluiden organisatorista nykyrakennetta koskeva muutosselvitys. Muutosselvityksessä tarkastellaan ja vertaillaan vaihtoehtoisia johtamis- ja ohjausrakenteita, ml. pormestarimalli, ja arvioidaan niiden vaikutuksia mm. resursointiin ja ylemmän johdon tehtäväjakoon. Selvityksen tulee sisältää konkreettisia ja vaikuttavia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kaupungin ydintoimintojen uudelleen järjestelyyn siten, että toimenpiteillä on merkittävä vaikutus johtamiseen, henkilöstöön ja kustannusten hallintaan. Selvitystyö käynnistetään vuoden 2020 alussa ja muutosehdotuksen tulee olla valmis 30.4.2020. Poikkeusolojen vuoksi kaupunginhallitus päätti 23.3.2020 (§ 106) muuttaa uudeksi määräajaksi 31.8.2020.

 

Ohjausryhmä

 

Selvitystyötä johtamaan kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 11.11.2019 (§ 375) ohjausryhmän. Ohjausryhmään nimettiin luottamushenkilöedustajiksi Harri Helminen (varalla Sanna Tähtinen), Birgit Koskela (varalla Matti Lindholm), Markku Pakkanen (varalla Liisa Varjola), Sari Hyytiäinen (varalla Jenni Aikio), Antti Eskelinen (varalla Jari Käki) ja Johanna Pyötsiä (varalla Sakari Smeds) sekä lisäksi viranhaltijoista kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja talousjohtaja. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Markku Pakkanen ja varapuheenjohtajana Birgit Koskela.

 

Muutosselvitystyön yhteistyökumppani kilpailutettiin rajoitetulla menettelyllä. Kyseessä oli kynnysarvon alittava pienhankinta. Hankintamenettely käynnistyi neuvottelulla, jotka käytiin tarjoajien kanssa 26. - 27.11.2019. Neuvottelujen jälkeen tarjoajat jättivät kirjallisen tarjouksensa muutosselvitysprosessista. Tarjouspyyntö lähetetiin kolmella toimijalle, joista FCG Konsultointi Oy:n tarjous hyväksyttiin (hankintapäällikön viranhaltijapäätös 17.12.2019 § 62).

 

Ohjausryhmän työn toteutus

 

Ohjausryhmä kokoontui toimintansa aikana yhteensä 8 kertaa ja toteutti saamansa toimeksiannon yhteistyössä FCG:n asiantuntijoiden kanssa. Selvitystyön aikana käytiin läpi vertailuaineistoja muista kaupungeista sekä tarkasteltiin Kouvolan organisaation nykyistä toimielin- ja toimialaorganisaatiorakennetta. Lisäksi toteutettiin avainhenkilöhaastattelut helmikuussa 2020. FCG:n asiantuntijat haastattelivat tuolloin valtuustoryhmien edustajat, toimialajohtajat sekä kaupunginjohtajan. Tämän lisäksi tehtiin muutosvaihtoehtojen osalta sähköinen kysely, jolla kartoitettiin luottamushenkilöiden alustavia näkemyksiä poliittisen johtamisjärjestelmän organisoinnin eri vaihtoehdoista. Kysely toteutettiin 14.2.-27.2.2020 välisenä aikana ja siihen saatiin 51 vastausta 59 valtuutetuilta eli vastausprosentti (86 %) oli erittäin hyvä. Kesäkuun lopun ja heinäkuun aikana pyydetiin valtuustoryhmiltä lausunnot raporttiluonnoksesta. Kahdeksan kymmenestä valtuustoryhmästä esitti näkemyksensä.

 

Ohjausryhmän työ on ollut luonteeltaan vuorovaikutteista. Ohjausryhmän kokouksissa käydyt keskustelut ovat täsmentäneet selvityksen tavoitteita ja teemoja ja yhdessä haastattelujen ja kyselyn kanssa nostaneet kehittämiskohteita raportin johtopäätösosioihin. Lisäksi selvitystyön tuloksena syntyneistä vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista järjestettiin erillisiä toimialajohtajien teams-palavereja, joiden aikana tehtiin vielä syventävää tarkastelua.

 

Ohjausryhmän raporttiluonnosta on esitelty kaupunginhallituksen iltakoulussa 12.8.2020 sekä 13.8.2020 järjestetyssä media-infossa.

 

Ohjausryhmän raportti on oheismateriaalina.

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat käsitelleet kokouksessaan 23.9.2020 muutosohjausryhmän raportissa esille tuotuja asioita ja toimittaneet muistioluonnoksen. Ryhmien kesken linjaukset eivät ole yksimielisiä. Ryhmien aiemmin toimittamista lausunnoista ovat luettavissa kunkin ryhmän näkemykset, lausunnot ovat liitteenä.

 

Kaupungin toimielin- ja toimialaorganisaation uudistaminen

 

Poliittinen organisaatio ja johtaminen

 

Kaupungit ovat arvioineet ja päivittäneet poliittisia johtamisrakenteitaan valtuustokauden vaihtuessa. Kuntalaissa tuodaan lakisääteisten toimielinten lisäksi esiin erilaisia poliittisen johtamisen organisointimalleja. Kuntalaki ei ole kuitenkaan tältä osin velvoittava vaan se antaa kunnille mahdollisuuden kehittää organisaatiomallejaan paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla.

 

Muutosselvityksessä on analysoitu Kouvolan kaupungin poliittisen organisaation rakennetta ja tehty vertailuja muihin kuntiin. Kaupungin tämänhetkinen toimielinrakenne ja toimielinten jäsenmäärät käyvät esille alla olevasta taulukosta:

 

TOIMIELIN

JÄSENMÄÄRÄ

Kaupunginvaltuusto

59

Kaupunginhallitus

13

Konsernijaosto

7

Tulevaisuusjaosto

9

Tarkastuslautakunta

9

Kasvatus- ja opetuslautakunta

13

Liikunta- ja kulttuurilautakunta

13

Tekninen lautakunta

13

Rakennus- ja ympäristölautakunta

9

Maaseutulautakunta

9

Keskusvaalilautakunta

5

Kymen jätelautakunta

13

Yhteensä

172

 

Kaupunginvaltuusto

 

Kouvolan kaupunginvaltuuston koko on ollut vuodesta 2009 alkaen 59 jäsentä. Kuntalaissa säädetään valtuuston asukasmäärään pohjautuvasta vähimmäiskoosta, joka on Kouvolan kokoisessa 50 001 - 100 000 asukkaan kaupungissa 51 jäsentä (KL 16.1 §).

 

Muutosselvityksessä on tehty vertailu, jossa verrokkikaupungit ovat kuntaliitoskuntia (Kouvola, Kokkola, Hämeenlinna, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Seinäjoki, Lahti). Kaikissa edellä mainituissa verrokkikaupungeissa on ollut heti yhdistymisen jälkeen aluksi suuria valtuustoja lähinnä ensimmäisen valtuustokauden ajan. Yhdistymisen jälkeen suurista valtuustoista on siirrytty kuntalain mukaiseen vähimmäismäärään Kokkolassa (43), Hämeenlinnassa (51), Lappeenrannassa (51), Mikkelissä (51), Seinäjoella (51) ja Lahdessa (59).  Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa (59) ja Joensuussa (59) valtuuston koko on suurempi kuin kuntalain mukainen vähimmäismäärä.

 

Selvitystyön aikana toteutetuissa haastatteluissa ja kyselyssä näkemykset valtuuston koosta vaihtelivat. Pääosin valtuuston kokoa arvioitiin alueiden ja poliittisten ryhmien edustavuuden sekä talouden näkökulmasta, mutta koon lopullinen merkitys nähtiin viime kädessä vähäisenä.  Valtuutetuille kohdistetussa kyselyssä enemmistö (54 %) kannatti valtuuston koon pienentämistä 51 valtuutettuun.

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena muuttaa kaupunginvaltuuston kokoa siten, että valtuuston jäsenmäärä on 1.6.2021 lukien 51 jäsentä.

 

Kaupunginhallitus ja jaostot

 

Muutosselvityksen mukaan kaupungin talouden ja toiminnan tehostaminen nostaa vaateita entistä vaikuttavammalle kokonaisohjaukselle, missä korostuu kaupunginhallituksen rooli.

 

Vertailukaupungeista Kouvolassa ja Seinäjoella kaupunginhallituksen koko 13 jäsentä, Kokkolassa 12 jäsentä ja muissa vertailukaupungeissa (Hämeenlinna, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Lahti) hallituksen koko on 11 jäsentä. Jaostorakenteiltaan vertailukaupungit poikkeavat toisistaan, mutta useimmilla kaupungeilla on Kouvolan tavoin jaosto, jolle on määritelty omistajaohjaukseen liittyviä tehtäviä. Kahdessa verrokkikaupungissa (Hämeenlinna ja Lappeenranta) ei ole lainkaan jaostoja, vaan luottamushenkilöjohdon omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnannasta vastaa kaupunginhallitus.

 

Kouvolalla on muista kaupungeista poiketen kaupunginhallituksen alainen tulevaisuusjaosto. Tulevaisuusjaosto osallistuu strategian pohjatyön laadintaan sekä toimintaympäristön seurantaan ja ennakointiin. Se vastaa Palvelumalli 2030:n ohjaamisesta, seurannasta ja kehittämisestä sekä tekee kaupunginhallitukselle esitykset innovaatiorahan myöntämisestä. Lisäksi tulevaisuusjaosto tekee kaupunginvaltuustolle esityksen aluetoimikunnan jäsenten ja puheenjohtajien nimeämisestä. Muissa kaupungeissa tämän tyyppiset tehtävät ovat kaupunginhallituksella tai viranhaltijoilla. Erityisesti strategian ja strategisten ohjelmien seuranta on hallituksen ja ylimmän viranhaltijajohdon tehtäviä.

 

Selvitystyön yhteydessä toteutetuissa haastatteluissa nähtiin kaupunginhallituksen nykyinen jäsenmäärä hyväksi, mutta mahdolliseksi nähtiin myös kokoonpanon muuttaminen 11 jäseneen kuten valtaosassa verrokkikaupunkeja. Pienemmän jäsenmäärän arvioitiin lisäävän hallitustyöskentelyn toimivuutta. Lisäksi nähtiin tarkoituksenmukaiseksi valita hallituksen jäsenet kuntalaisen valitsemista valtuutetuista. Lisäksi haastatteluissa katsottiin tulevaisuusjaoston lopettaminen mahdolliseksi, jolloin sen tehtävät siirrettäisiin hallitukselle ja tietyiltä osin viranhaltijoille.

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena

 

-          muuttaa kaupunginhallituksen kokoa siten, että sen jäsenmäärä on 1.6.2021 lukien 11 jäsentä. Jäsenmäärän pienentäminen 11 jäseneen mahdollistaa nykyistä paremmin keskittymisen strategisiin asioihin ja johtamiseen sekä tehokkaamman kokoustyöskentelyn.

 

-          päättää tulevaisuusjaoston toiminta 31.5.2021 ja siirtää sen tehtävät 1.6.2021 alkaen kaupunginhallitukselle ja muille viranomaisille.

 

Lisäksi tarkoituksenmukaista on, että konserniohjeet päivitetään ennen seuraavan valtuustokauden alkua.

 

Lautakunnat

 

Kouvolassa on kuntalaissa pakollisiksi säädettyjen kahden lautakunnan (tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta) lisäksi viisi vapaaehtoista lautakuntaa ja yksi alueellinen yhteislautakunta (Kymen jätelautakunta). Kouvolassa vapaaehtoisten lautakuntien koot vaihtelevat 9-13 jäsenen välillä.

 

Muutosselvityksen vertailukaupungeista suurin osa on siirtänyt sote-palvelut kuntayhtymään ja vain kahdella kaupungilla (Seinäjoki ja Hämeenlinna) on sote kaupungin omana toimintana. Verrokkikaupungeissa on 3-4 lautakuntaa (luvut ilman sote-lautakuntaa). Kouvolassa lautakuntien lukumäärä on vertailukaupunkeja suurempi, mutta Kouvolassa lautakunnilla ei ole lainkaan alaisuudessaan jaostoja tai johtokuntia. Kaupunkirakenteisiin liittyviä tehtäviä on muissa kaupungeissa organisoitu yhdelle tai kahdelle lautakunnalle, kun taas Kouvolassa näitä lautakuntia on kolme. Kouvolassa on myös kaikista muista poiketen maaseutulautakunta.

 

Lautakuntien jäsenmäärät vaihtelevat verrokkikaupungeissa 10-13 jäsenen välillä. Tarkastuslautakuntien jäsenmäärät vaihtelevat 7-12 jäsenen välillä (Kouvolan tarkastuslautakunnassa on yhdeksän jäsentä). Muutosselvityksen yhteydessä toteutetuissa luottamushenkilöhaastatteluissa nähtiin pääosin olennaiseksi varmistaa mahdollisimman suuri luottamushenkilöiden määrä ja siten nykyinen rakenne. Kuitenkin jotkut haastatelluista näkivät tarpeelliseksi tiivistää lautakuntarakennetta ja sovittaa rakenne mahdollisen kahden sektoritoimialan malliin. Osa haastateltavista piti tarpeellisena järjestelmää, jossa lautakunnan jäsenten valinta tehtäisiin valtuuston jäsenistä ja varajäsenistä (ns. kuntalain valiokuntamalli). Mahdolliseksi nähtiin myös, että Kouvolan toimielinrakenne voisi muodostua kolmesta lautakunnasta ja lautakuntien jäsenmäärä olisi 11 jäsentä, minkä lisäksi teknisen lautakunnan alaisuudessa toimisi lupajaosto. Maaseutulautakunnan tehtävien siirtäminen muille toimielimille ja viranhaltijoille nähtiin laajasti tarpeelliseksi.

 

Edellä esitetyn perusteella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena

 

-          päättää maaseutulautakunnan toiminta 31.5.2021 ja siirtää sen tehtävät 1.6.2021 alkaen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

 

-          päättää rakennus- ja ympäristölautakunnan toiminta 31.5.2021 ja siirtää sen tehtävät 1.6.2021 alkaen teknisen lautakunnan alaisuuteen perustettavalle lupajaostolle.

 

-          muuttaa kasvatus- ja opetuslautakunnan, liikunta- ja kulttuurilautakunnan sekä teknisen lautakunnan kokoa siten, että sen jäsenmäärä on 1.6.2021 alkaen 11 jäsentä.

 

Edellä selostustekstissä esitetyt muutokset 1.6.2021 alkaen kaupungin toimielinjärjestelmään ja toimielinten jäsenmääriin on päivitetty alla olevaan taulukkoon:

 

TOIMIELIN

JÄSENMÄÄRÄ

Kaupunginvaltuusto

51

Kaupunginhallitus

11

Konsernijaosto

7

Tarkastuslautakunta

9

Kasvatus- ja opetuslautakunta

11

Liikunta- ja kulttuurilautakunta

11

Tekninen lautakunta

11

Teknisen lautakunnan alainen lupajaosto

5

Keskusvaalilautakunta

5

Kymen jätelautakunta

13

Yhteensä

134

 

Kaupungin toimielinten lukumäärä on tällä hetkellä 12 toimielintä ja niiden jäsenmäärä yhteensä on 172 jäsentä. Ehdotettujen muutosten jälkeen toimielinten määräksi muodostuisi 1.6.2021 alkaen 10 toimielintä ja niiden jäsenmäärä yhteensä olisi 134 jäsentä.

 

Poliittisen johtamisen organisoinnin malli

 

Poliittisen johtamisen organisoitumismalleista pormestarimallin kiinnostus on kasvanut suurissa kaupungeissa, mutta vain Tampere ja Helsinki tällä hetkellä sekä ensi valtuustokauden alussa Turku ja Lahti ovat valinneet pormestarijärjestelmän. Pormestarimallissa pormestari korvaa hallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan, jolloin kaupunkikonsernin ylin viranhaltija (konsernijohtaja tai kansliapäällikkö) toimii ns. sisäisenä kaupunginjohtajana ja toimialajohtajien esimiehenä. Muutosselvityksen yhteydessä on selvitetty pormestarijärjestelmän kustannuksia muissa kaupungeissa ja arvioitu niiden avulla millaisiksi kustannukset muodostuisivat mahdollisessa Kouvolan pormestarimallissa. Kustannuksia on arvioitu Lahden 2021 pormestarimallin pohjalta, jolloin kuukausipalkka olisi 9 500 € ja apulaispormestarin kuukausipalkka 6 000 €. Lahden mallissa apulaispormestareja on kaksi. Tämänkaltaisen pormestarijärjestelmän vuosikustannukset ilman sivukuluja olisivat noin 250 000 € vuodessa. Esimerkkinä selvitystyössä on mainittu myös Pirkkala, jossa pormestarin kuukausipalkka on 8 600, jolloin yhden pormestarin mallilla vuosikustannus olisi noin 100 000 euroa. Lisäksi pormestarimalliin siirtyminen johtaisi myös hallintohenkilöstön lisäpalkkauksiin esimerkiksi pormestarin avustajien palkkauksen osalta.

 

Muutosselvitystyön yhteydessä tehdyissä haastatteluissa ei kannatettu pormestarimalliin siirtymistä, eikä sitä kannatettu myöskään valtuuston taholta: valtuustokyselyssä vajaa 2/3 ei nähnyt pormestarimallia tarkoituksenmukaisena. Lisäksi muutosselvityksessä tuodaan esille, että pormestarimalliin siirtyminen edellyttää valtuuston enemmistöpäätöstä ja vaatii runsaasti toiminnallista ja hallinnollista valmistelua. Mallin tarkoituksenmukaisuutta on kuitenkin mahdollista arvioida 2021 valtuustokaudella. Näillä perustein voidaan todeta, että poliittisen johtamisen osalta pormestarimalliin siirtymisen ei nähdä olevan ajankohtaista valtuustokaudella 2021 - 2025.

 

Kouvolan kokoisissa tai sitä suuremmissa kaupungeissa, joissa ei ole pormestaria, on pääosin kokoaikaisten ja tai osa-aikaisten palkkaperusteisten luottamushenkilöiden järjestelmä. Päätoimisten tai osa-aikaisten puheenjohtajien järjestelmä onkin pormestarijärjestelmän suuntainen poliittisen johtamisen vahvistamisen toimintatapa. Päätoimiset ja osa-aikaiset luottamushenkilöt mahdollistavat aiempaa aktiivisemman vuorovaikutuksen päättäjien ja kuntalaisten välillä. Päätoimisessa ja osa-aikaisessa luottamushenkilömallissa on perinteinen kunnanjohtaja-puheenjohtaja -asetelma, mutta luottamushenkilöjohdolle on vastuutettu erityisesti tärkeissä asioissa tapahtuvaa poliittista yhteydenpitoa ja valmistelua sekä kunnan edustamiseen liittyviä tehtäviä. Panostuksilla tavoitellaan poliittisen johtamisen vahvistamista ja vastuun kasvottamista. Kuntalain 40 §:n mukaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä, jota kaupunginhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Lisäksi Kouvolan kaupungin hallintosäännön 4.1 §:n 1 kohdan mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa kaupunkistrategian sekä kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kaupungin asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin.

 

Kouvolan kaupungin nykyinen hallintosääntö sisältää määräykset kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimimisesta osa-aikaisina luottamushenkilöinä (hallintosääntö 2.6 §). Selvitystyön yhteydessä suoritettu kaupunkivertailu toi esille, että erityisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajuuksia hoidetaan kokoaikaisesti. Useiden kaupunkien hallintosäännöissä on todettu mahdollisuus kaupunginhallituksen puheenjohtajan osa-aikaiseen tai päätoimiseen hoitamiseen. Tammikuussa 2018 päätoimisesti- tai osa-aikaisesti kunnallista luottamustehtävää hoiti 38 henkilöä 19 kunnassa. Hallituksen ja lautakunnan päätoimisena puheenjohtajana toimi 5 henkilöä ja osa-aikaisena 20 henkilöä. (Lähde: Kuntaliitto).

 

Toteutetuissa haastatteluissa suurin osa haastatelluista näki tarpeelliseksi vahvistaa poliittista johtamista ja "tunnustaa" olemassa oleva nykyinen johtavien luottamushenkilöiden ajankäyttö, mitkä tekijät puoltavat siirtymistä kokonaispalkkioperusteiseen järjestelmään. Valtuuston kyselyssä kokoaikaisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan näki tarpeelliseksi vajaa puolet (45%) vastaajista ja osa-aikaisen valtuuston puheenjohtajan yli puolet (59%) vastaajista. Kolmasosa vastaajista katsoi tarvittavan osa-aikaisia lautakuntien puheenjohtajia.

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena kehittää tulevalla valtuustokaudella Kouvolan poliittista johtamisjärjestelmää siten, että 1.6.2021 lukien Kouvolassa voi olla päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja ja ylintä poliittista johtamista vahvistavat osa-aikaiset substanssilautakuntien puheenjohtajat.

 

Kuntalain 80 §:ssä säädetään päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemasta. Päätoimiseen ja osa-aikaiseen luottamustoimeen voidaan valita henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Päätoimiselle ja osa-aikaiselle luottamushenkilölle maksettavasta kuukausipalkasta ja korvauksista päättää valtuusto osana hallintosääntöä.

 

Poliittisen johtamisen uudistaminen

 

Muutosselvityksessä on tuotu esille tarve kehittää valtuuston työskentelyä seuraavalla valtuustokaudella siten, että valtuuston strateginen johtaminen vahvistuu. Lisäksi on tuotu esille kaupunginhallituksen roolin vahvistaminen strategisessa johtamisessa ja strategisten asioiden käsittelyn lisääminen hallitustyöskentelyssä. Tämä edellyttää hallituksessa tällä hetkellä käsiteltävien yksittäisten, ei strategisten asioiden käsittelytarpeen arviointia ja näiden ei-strategisten tehtävien ja niihin liittyvän ratkaisuvallan siirtämistä lautakunnille ja viranhaltijoille.

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena

 

-          kehittää valtuuston työskentelyä valtuustokaudella 2021 - 2025 kohti strategista johtamista.

 

-          luoda edellytykset kaupunginhallituksen strategisen johtamisen roolin vahvistamiselle siten, että osana hallintosäännön uudistusta siirretään yksittäiset ei-strategiset tehtävät kaupunginhallitukselta lautakunnille ja viranhaltijoille.

 

Ammatillinen organisaatio ja johtaminen

 

Kaupungin ammatillisen organisaation muodostaa nykyisin neljä toimialaa: konsernipalvelut, kasvatus ja opetus, liikunta ja kulttuuri sekä asuminen ja ympäristö. Kullakin toimialalla on useita palveluja ja niiden alaisuudessa palveluyksiköitä. Organisaatiota johtaa kaupunginjohtaja sekä neljä toimialajohtajaa, joista yksi toimialajohtaja toimii myös kaupunginjohtajan sijaisena toimialajohtajuuden lisäksi.

 

Muutosselvityksessä on tuotu esille lukuisia tekijöitä, jotka toimivat muutosajureina kaupungin ammatillisen organisaation sopeuttamiseksi. Näitä tekijöitä ovat mm. Kouvolan väestön väheneminen ja väestörakenteen muutos, sote-palvelujen järjestämisen ja tuotannon siirtyminen Kymsoten vastuulle. Väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos vähentää huomattavasti tarvetta varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelutarpeisiin, mikä johtaa palveluverkon päivittämiseen ja tätä kautta suorittavan henkilöstön määrän vähenemiseen. Väestön väheneminen vaikuttaa myös maankäyttöön ja kaavoitustarpeisiin sekä rakennus- ja ympäristölupapalveluihin, joten näidenkin tehtävien resurssitarpeet vähenevät. Lisäksi hallinnon sähköistäminen ja palvelujen digitalisoinnin jatkaminen mahdollistaa henkilöstöresurssien vähentämisen.  Elinvoiman ja elinkeinojen kehittämistarpeet kasvavat edelleenkin elinkeinoelämän kehittämisen ja työllisyyden turvaamisen vuoksi. Palveluorganisaation sopeuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat myös valtakunnalliset tekijät. Nämä edellä esitetyt muutokset eivät voi olla vaikuttamatta sekä poliittiseen ja ammatillisen organisaation rakenteeseen että myös toimialojen rakenteeseen sekä niiden palveluyksiköiden ja henkilöstön määrään.

 

Muutosselvityksessä käytetyissä vertailukaupungeissa on pääosin kaksi sektoritoimialaa ja konsernihallinto/konsernipalvelut. Vain Hämeenlinnassa ja Seinäjoella on oma sote-toimiala. Lisäksi Seinäjoella on poikkeuksena elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala, ja Mikkelissä on kaupunginjohtajan alaisuudessa konserni- ja elinvoimapalvelujen toimiala.

 

Kouvolassa on toimialojen alaisia yksiköitä (palvelut) 20, mikä on enemmän kuin verrokkikaupungeissa - esimerkiksi Lappeenrannassa 17 yksikköä ja Mikkelissä 14 yksikköä. Yksiköiden lukumäärä vaikuttaa esimiesten määrään ja jokaisen yksikön tarvitseman omaan hallintoon.

 

Selvitystyön aikana toteutetuissa haastatteluissa nähtiin toimivaksi muutos kolmen toimialan rakenteeseen, jossa nykyiset "sivistysalueen" toimialat eli kasvatus ja opetus sekä liikunta ja kulttuuri yhdistetään. Verrokkikaupungeissa on soten siirtymisen jälkeen kaksi toimialaa ja konsernihallinto/palvelut. Lisäksi haastatteluissa tuotiin esille, että toimialojen alaisten yksikköjen (palvelut) määrää on tarkoituksenmukaista yhdistää. Haastatteluissa nousi esille, että kasvatuksen ja opetuksen sekä liikunnan ja kulttuurin yhdistyessä uudeksi toimialaksi, se voisi muodostua esimerkiksi kolmesta palvelusta: opetus, varhaiskasvatus sekä liikunta ja kulttuuri.  Haastatteluissa esitettyjen näkemysten mukaan asumisen ja ympäristön toimialan yksikkörakennetta (palvelut) on tarpeen supistaa. Yhtenä vaihtoehtona on nähty myös se, että konsernipalvelut sekä asumisen ja ympäristön voisi olla yhteinen toimiala. Haastatteluissa on tuotu esille myös, että rakennusvalvonnan ja ympäristöpalvelujen yhdistäminen myös organisaatiorakenteen tuella on luontevaa "yhden luukun" asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi. Lisäksi on nähty, että kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus, yhdyskuntatekniikka sekä maaomaisuus ja kiinteistön muodostus ja paikkatiedot palveluyksiköt voitaisiin yhdistää. Kiinteistöpalvelut voidaan tarvittaessa organisoida osakeyhtiöksi.

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena

 

-          muodostaa kaupungin ammatillinen organisaatio 1.6.2021 alkaen kolmesta toimialasta siten, että toimialat ovat konsernipalvelut, hyvinvointipalvelut ja elinvoimapalvelut. Toimialojen lopulliset nimikkeet tullaan päättämään hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä.

 

-          muodostaa toimialojen palvelujen rakenne 1.6.2021 alkaen seuraavasti:

  • konsernipalvelujen toimialalla on neljä palvelua: hallinto-, talous-, henkilöstö- sekä tilapalvelut
  • hyvinvointipalvelujen toimialalla on kaksi palvelua: opetus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri ja liikunta
  • elinvoimapalveluissa on kolme palvelua: lupapalvelut, kaupunkikehitys sekä kiinteistöpalvelut

 

Mikäli kaupungin ammatillinen organisaatio muutetaan edellä kuvatulla tavalla, muodostuu toimialojen palvelujen lukumääräksi 1.6.2021 alkaen 9 palvelujen. Tällä hetkellä palvelujen lukumäärä on 20.

 

Erillisasiat

 

Hyvinvointi

 

Muutosselvityksessä tuodaan esille hyvinvoinnin tehtävien tarpeen arviointi. Selvityksessä pidetään tarkoituksenmukaisena siirtää hyvinvointitehtävät konsernipalvelutoimialan muiden palvelujen yhteyteen ja samalla tulisi arvioida hyvinvoinnin eri tehtävien tarkoituksenmukainen resurssitarve. Selvityksessä nähdään, että kaupungin vastuulla olevat hallinnolliset hyvinvointitehtävät (mm. hyvinvointikertomus) vaativat jonkin verran resursseja, mutta valtaosin kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu normaaleissa palveluissa. Lisäksi selvityksessä katsotaan, että tulisi toteuttaa arvioinnin mukaiset tehtäväjärjestelyt mm. hyvinvointijohtajan viran osalta, palvelun nykyisten tehtävien uudelleenarviointi ja Kymsoten edunvalvonta. Lisäksi konsernipalvelujen vastuulla olevien osallisuuden ja hyvinvoinnin koordinaattoritehtävien ja niiden henkilöstön tarpeen ja sijoittumisen osalta pidetään tarpeellisena tehdä arviointi.

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena

 

-          muuttaa hyvinvointijohtajan tehtäviä 1.6.2021 alkaen siten, että keskeisin tehtävä on jatkossa valmistella vuosittain Kymsoten palvelusopimus ja seurata sen toteutumista talousarviovuoden aikana sekä raportoida tästä kaupunginjohtajalle ja -hallitukselle. Muina tehtävinä ovat mm. kuntayhtymän perussopimuksen noudattamisen seuranta ja raportointi sekä Kymsoten hallitukselle annetun omistajaohjauksen toteutumisen seuranta ja raportointi. Hyvinvointijohtajan viran muutos toteutetaan 1.6.2021 alkaen.

 

-          suorittaa muiden hyvinvointitehtävien osalta sekä tarkastelu että tarvittava uudelleenorganisointi siten, että ei synny päällekkäisyyttä Kymsoten tehtävien kanssa. Tarkastelun jälkeen kaupungille jäljelle jäävät tehtävät siirretään hyvinvointitoimialan alle. Tarkastelu on käynnistetty yhteistyössä Kymsoten kanssa ja tavoitteena on saada työ valmiiksi siten, että tarvittavat päivitykset ja uudelleenorganisonnit kaupungille jäävien tehtävien osalta voidaan toteuttaa seuraavan valtuustokauden alusta 1.6.2021 lukien.

 

Apulaiskaupunginjohtajan virkanimike

 

Apulaiskaupunginjohtaja toimii kaupunginjohtajan sijaisena ja on myös konsernipalvelujen toimialajohtajana. Muutosselvitystyön aikana tehdyissä haastatteluissa näkemykset ylimmän johdon resursoinnista ja organisoinnista vaihtelivat. Tämän johdosta on nähty tarvetta arvioida uudelleen vastuusuhteita. Lisäksi on nähty, että konsernipalvelujen toimialan johdossa voi nimike olla apulaiskaupunginjohtaja, konsernijohtaja tai konsernipalvelujohtaja.

 

Kaupungin organisaatiossa on ollut apulaiskaupunginjohtajan virka aiemmin vuoteen 2015 asti, ja myös tuolloin apulaiskaupunginjohtaja toimi sekä toimialajohtajana että kaupunginjohtajan sijaisena. Apulaiskaupunginjohtajan virka on perustettu uudelleen nykyisen valtuustokauden aikana 1.4.2018 alkaen. Apulaiskaupunginjohtajan viran perustamiseen liittyvä päätöksenteko on ollut sekä kaupunginhallituksessa (5.3.2018 § 62) että kaupunginvaltuustossa (12.4.2018 § 24) yksimielistä. Viran perustamisen yhteydessä lakkautettiin talous- ja rahoitusjohtajan virka, johon aiemmin sisältyneet konsernipalvelujen toimialajohtajan tehtävät siirtyivät osaksi apulaiskaupunginjohtajan tehtäviä.

 

Viran perustamisen taustalla on ollut tarve parantaa kaupungin edunvalvontaa ja kaupungin kärkihankkeiden toimintaedellytyksiä, mikä käy esille apulaiskaupunginjohtajan työnkuvasta, jossa painottuvat kaupungin omistajaohjaus ja elinvoiman kehittäminen. Valtuuston kokouksessaan 12.11.2018 (§ 150) vahvistaman johtajasopimuksen mukaan apulaiskaupunginjohtaja toimii konsernipalvelujen toimialajohtajana sekä kaupunginjohtajan varamiehenä ja vastaa kaupunginjohtajan tukena kaupungin strategisesta johtamisesta ja ohjauksesta, edunvalvonnasta, konserniyhteisöjen omistajaohjauksesta sekä omalta osaltaan kaupungin kärkihankkeiden edistämisestä  ja elinvoiman  kehittämisestä.  Hänen tehtäviinsä kuuluu kaupunginyhteisöjen omistajaohjaus ja omistajapolitiikan valmistelu sekä konsernijaoston esittelijänä toimiminen. Lisäksi hän vastaa kaupungin rahoitus- ja sijoituspolitiikasta sekä varainhoidon käytännöstä

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, että apulaiskaupunginjohtajan virkanimikettä ei muuteta. Virkanimikkeen muuttaminen muutaman vuoden sisällä olisi epäjohdonmukaista eikä se olisi myöskään hyvää henkilöstöjohtamista ja henkilöstöpolitiikkaa.

 

Kehitysjohtajan ja Kinnon tehtävien määrittely

 

Muutosselvityksen johtopäätöksissä esitetään arviointia kehitysjohtajan tehtävistä konsernijohdon jäsenenä ja roolista strategisen elinvoimaohjelman toimeenpanossa sekä Kinnon omistajaohjauksessa. Samassa yhteydessä esitetään mm. kaupunginjohtajan roolin arviointia Kinnon omistajaohjauksessa.

 

Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 16.12.2019 (§ 436) asettaa ohjausryhmän, jonka tehtäväksi  on annettu Kinnon strategian, tehtävien, resurssien ja sijoittumisen tarkastelu. Ohjausryhmän on tullut jättää työnsä 31.8.2020 mennessä. Näin ollen Kinnon tehtävien määrittely asianmukaista tehdä edellä mainitussa ohjausryhmässä.

 

Kaupungin ja Kinnon tehtävien läpikäynti ja kummankin organisaation roolien terävöittäminen on aloitettu 1.9.2020 alkaen Kinnon uuden toimitusjohtajan aloitettua tehtävässä.

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, että kaupungin ja Kinnon tehtävien läpikäynnin sekä organisaatioiden roolin terävöittämisen tuloksena syntyvät päivitykset huomioidaan sekä Kinnon ja kaupungin vuoden 2021 palvelusopimuksessa että kaupungin viranhaltijoiden tehtäväkuvauksissa 1.6.2021 alkaen.

 

Konsernipalveluiden tilapalvelut -yksikön ja asuminen ja ympäristö toimialan kiinteistönhoitopalveluiden tarkastelu

 

Muutosselvityksessä esitetään tilapalveluiden ja kiinteistöpalveluiden tehtävien sekä niiden mahdollisten päällekkäisyyksien arviointia ja tarvittaessa kokonaisuuden uudelleenorganisointia. Kiinteistöpalvelujen osalta selvityksessä todetaan, että tarvittaessa ne voidaan organisoida osakeyhtiöksi.

 

Edellä esitetyn pohjalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, että suoritetaan konsernipalveluiden tilapalvelut -yksikön ja asuminen ja ympäristö toimialan kiinteistönhoitopalveluiden tarkastelu. Tarkastelun yhteydessä käydään läpi yksiköiden tehtävät ja asiantuntijoiden tehtävänkuvat sekä ratkaistaan kysymys mahdollisesta uudelleenorganisoinnista syksyn 2020 aikana. Tarkastelun suorittamista varten perustetaan mahdollisesti työryhmä.

 

Vaikutusten arviointi

 

Kaupungin toimiala- ja toimielinrakenteen uudistamisen osalta suoritettu vaikutusten arviointi on liitteenä.

 

Talous- ja henkilöstövaikutukset

 

Selvityksellä on talouden osalta yhteys kaupungin käynnissä olevaan talouden tasapainottamisen toteuttamiseen.  Taloudellista selvitystä on tehnyt kaupunginhallituksen asettama Perlacon jatkotyön ohjausryhmä, jonka raportti on valmistunut. Samoin Kinnon toiminnan selvitys on käynnissä ja siinä on oma ohjausryhmänsä. Näiden kolmen ohjausryhmän esitykset valmistuivat syyskuun puolenväliin mennessä. Jokaisen ohjausryhmän raporttien mahdolliset kustannusvaikutukset tullaan huomioimaan talousarvion laadinnassa.

 

Muutosselvityksen kustannusvaikutukset tarkentuvat, kun asiaa koskevat päätökset on tehty ja yksityiskohtaiset vaikutukset ovat selvillä. Toimielinorganisaatioon esitettävien muutoksien alustavat säästövaikutukset ovat vuositasolla noin 150 000 euroa ja toimialaorganisaation liittyvien muutoksien säästövaikutus noin 500 000 euroa. Kustannussäästöt syntyvät toimielinorganisaation osalta kokous-, laite- ja muista kustannuksista sekä hallinnon tukipalveluista. Toimialaorganisaation muutoksesta johtuvista tehtävämuutoksista (esimiehen siirtyminen asiantuntijatehtäviin) sekä henkilötyövuosisäästöistä arvioidaan saatavan vuositasolla noin 0,5 milj. euron säästöt. Yhteensä muutoksien realistinen, pysyvä kustannussäästötavoite on 0,5 milj. euroa vuositasolla vuodesta 2022 lähtien.

 

Kaupunginhallitus on päättänyt työvoiman vähentämistä koskevien yt-neuvottelujen käymisestä (15.4.2019 § 162 ja 7.10.2019 § 331), joissa tavoitteeksi asetettiin yhteensä 120 henkilötyövuoden vähennys vuoden 2020 loppuun mennessä ja 60 henkilötyövuoden lisäsäästöt vuoden 2021 loppuun mennessä. Kolmannet yt-neuvottelut on tarkoitus käydä sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt uuden hallintosäännön ja toimialarakenne on selvä. Kaupunginhallitus on jo aiemmin asettanut tavoitteen yhteensä 180 henkilötyövuoden säästöistä vuoden 2021 loppuun mennessä, ja tämän toimiala- ja toimielinuudistuksen osalta tavoite, mikä sisältyy edellä mainittuun säästötavoitteeseen, on vähintään 20 henkilötyövuoden säästö. Säästöinä on tässä vaiheessa kirjattu vähintään 500 000 euroa pysyviä säästöjä vuositasolla vuoden 2022 alusta lukien.

 

Hallintosäännön hyväksymisen jälkeen käynnistetään kaikkien toimialojen osalta työtehtävien ja henkilöstömitoitusten määrittely, osana työprosessien läpikäyntiä.

 

Ennakkovaikutuksien arviointi

 

Ennakkovaikutuksien arviointi tehtiin asiantuntijatyönä ja siinä arvioitiin kuntalais-, organisaatio- ja henkilöstö-, ympäristö- sekä talousnäkökulmat. Kuntalaisnäkökulmasta esitetyllä muutoksella todettiin olevan valtuutettujen lukumäärän vähenemisen kautta mahdollisesti vaikutusta kaupungin sisäiseen alueelliseen edustavuuteen. Asiakasrajapintaan ei nähty vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia esitetyllä muutoksella ei tule olemaan. Organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia todettiin olevan jatkuvien muutosten vuoksi resurssien ja työhyvinvoinnin kautta. Lisäksi muutoksen toteuttaminen aiheuttaa hallinnollista ja operatiivista lisätyötä sekä kustannuksia. Uusi organisaatio mahdollistaa tehokkaamman eläkepoistuman hyödyntämisen sekä tehokkaamman toiminnanohjauksen. Taloudelliset vaikutukset tulevat toimielinten lukumäärän ja jäsenten määrän vähenemisen kautta sekä esimiestehtävien vähenemisestä.

 

Lisätietoja: kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi, talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi ja hallintojohtaja Katja Tommiska, puh. 020 615 8651, katja.tommiska(at)kouvola.fi

 

Kaupunginjohtajan ehdotus:

 

Kaupunginhallitus päättää merkitä Kouvolan kaupungin toimiala- ja toimielinrakenteen muutosselvityksen ohjausryhmän raportin tiedoksi.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

 

Kaupunginvaltuusto päättää, että hallintosääntö 1.6.2021 alkaen tulee valmistella seuraavien lähtökohtien mukaisesti:

 

  1. valtuuston koko on 51 jäsentä

 

  1. kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 11 jäsentä

 

  1. tulevaisuusjaosto lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään kaupunginhallitukselle ja muille viranomaisille

 

  1. maaseutulautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään muille toimielimille ja viranhaltijoille

 

  1. rakennus- ja ympäristölautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään teknisen lautakunnan alaisuuteen perustettavalle lupajaostolle

 

  1. kasvatus- ja opetuslautakunnan, liikunta- ja kulttuurilautakunnan sekä teknisen lautakunnan jäsenmäärä on 11 jäsentä

 

  1. Kouvolan kaupungissa voi olla päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja ja ylintä poliittista johtamista vahvistavat osa-aikaiset substanssilautakuntien puheenjohtajat

 

  1. yksittäiset ei-strategiset tehtävät siirretään kaupunginhallitukselta lautakunnille ja viranhaltijoille

 

  1. kaupungin ammatillinen organisaatio muodostuu kolmesta toimialasta, joita ovat konsernipalvelut, hyvinvointipalvelut ja elinvoimapalvelut. Konsernipalvelujen toimiala muodostuu neljästä palvelusta (hallinto-, talous-, henkilöstö- sekä tilapalvelut), hyvinvointipalvelujen toimiala muodostuu kahdesta palvelusta (opetus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri ja liikunta) ja elinvoimapalvelut muodostuu kolmesta palvelusta (lupapalvelut, kaupunkikehitys sekä kiinteistöpalvelut).

 

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että

 

-          hallintosääntö 1.6.2021 tulee valmistella siten, että kaupunginvaltuusto voi vahvistaa sen kokouksessaan 7.12.2020.

 

-          hyvinvointijohtajan tehtäviä muutetaan 1.6.2021 alkaen siten, että keskeisin tehtävä on jatkossa valmistella vuosittain Kymsoten palvelusopimus ja seurata sen toteutumista talousarviovuoden aikana sekä raportoida tästä kaupunginjohtajalle ja -hallitukselle. Muina tehtävinä ovat mm.  kuntayhtymän perussopimuksen noudattamisen seuranta ja raportointi sekä Kymsoten hallitukselle annetun omistajaohjauksen toteutumisen seuranta ja raportointi. Hyvinvointijohtajan viran muutos toteutetaan 1.6.2021 alkaen.

 

-          muiden hyvinvointitehtävien osalta suoritetaan sekä tarkastelu että tarvittava uudelleenorganisointi 1.6.2021 mennessä siten, että ei synny päällekkäisyyttä Kymsoten tehtävien kanssa. Tarkastelun jälkeen kaupungille jäljelle jäävät tehtävät siirretään hyvinvointitoimialan alle.

 

-          apulaiskaupunginjohtajan virkanimike säilytetään ennallaan

 

-          kaupungin ja Kinnon tehtävien läpikäynnin sekä organisaatioiden roolin terävöittämisen tuloksena syntyvät päivitykset huomioidaan sekä Kinnon ja kaupungin vuoden 2021 palvelusopimuksessa että kaupungin viranhaltijoiden tehtäväkuvauksissa 1.6.2021 alkaen.

 

-          konserniohjeet tulee päivittää ennen seuraavan valtuustokauden alkua.

 

-          konsernipalveluiden tilapalvelut -yksikön ja asuminen ja ympäristö toimialan kiinteistönhoitopalveluiden tarkastelu suoritetaan syksyn 2020 aikana, ja sen yhteydessä käydään läpi yksiköiden tehtävät ja asiantuntijoiden tehtävänkuvat sekä ratkaistaan kysymys mahdollisesta uudelleenorganisoinnista. Tarkastelun suorittamista varten perustetaan mahdollisesti työryhmä kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä.

 

Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus:

 

Kaupunginhallitus päättää merkitä Kouvolan kaupungin toimiala- ja toimielinrakenteen muutosselvityksen ohjausryhmän raportin tiedoksi.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

 

Kaupunginvaltuusto päättää, että hallintosääntö 1.6.2021 alkaen tulee valmistella seuraavien lähtökohtien mukaisesti:

 

  1. valtuuston koko on 51 jäsentä

 

  1. kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 11 jäsentä

 

  1. tulevaisuusjaosto lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään kaupunginhallitukselle ja muille viranomaisille

 

  1. maaseutulautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään muille toimielimille ja viranhaltijoille

 

  1. rakennus- ja ympäristölautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään teknisen lautakunnan alaisuuteen perustettavalle lupajaostolle

 

  1. kasvatus- ja opetuslautakunnan, liikunta- ja kulttuurilautakunnan sekä teknisen lautakunnan jäsenmäärä on 11 jäsentä

 

  1. Kouvolan kaupungissa voi olla päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja ja ylintä poliittista johtamista vahvistavat osa-aikaiset substanssilautakuntien puheenjohtajat

 

  1. yksittäiset ei-strategiset tehtävät siirretään kaupunginhallitukselta lautakunnille ja viranhaltijoille

 

  1. kaupungin ammatillinen organisaatio muodostuu kolmesta toimialasta, joita ovat konsernipalvelut, hyvinvointipalvelut ja elinvoimapalvelut. Konsernipalvelujen toimiala muodostuu neljästä palvelusta (hallinto-, talous-, henkilöstö- sekä tilapalvelut), hyvinvointipalvelujen toimiala muodostuu kahdesta palvelusta (opetus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri ja liikunta) ja elinvoimapalvelut muodostuu kolmesta palvelusta (lupapalvelut, kaupunkikehitys sekä kiinteistöpalvelut).

 

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että

 

-          hallintosääntö 1.6.2021 tulee valmistella siten, että kaupunginvaltuusto voi vahvistaa sen kokouksessaan 7.12.2020.

 

-          hyvinvointijohtajan tehtäviä muutetaan tai virka lakkautetaan ja perustetaan uusi virka tai toimi 1.6.2021 alkaen siten, että keskeisin tehtävä on jatkossa valmistella vuosittain Kymsoten palvelusopimus ja seurata sen toteutumista talousarviovuoden aikana sekä raportoida tästä kaupunginjohtajalle ja -hallitukselle. Muina tehtävinä ovat mm.  kuntayhtymän perussopimuksen noudattamisen seuranta ja raportointi sekä Kymsoten hallitukselle annetun omistajaohjauksen toteutumisen seuranta ja raportointi.

 

-          muiden hyvinvointitehtävien osalta suoritetaan sekä tarkastelu että tarvittava uudelleenorganisointi 1.6.2021 mennessä siten, että ei synny päällekkäisyyttä Kymsoten tehtävien kanssa. Tarkastelun jälkeen kaupungille jäljelle jäävät tehtävät siirretään hyvinvointitoimialan alle.

 

-          apulaiskaupunginjohtajan virkanimike säilytetään ennallaan

 

-          kaupungin ja Kinnon tehtävien läpikäynnin sekä organisaatioiden roolin terävöittämisen tuloksena syntyvät päivitykset huomioidaan sekä Kinnon ja kaupungin vuoden 2021 palvelusopimuksessa että kaupungin viranhaltijoiden tehtäväkuvauksissa 1.6.2021 alkaen

 

-          konserniohjeet tulee päivittää ennen seuraavan valtuustokauden alkua.

 

-          konsernipalveluiden tilapalvelut -yksikön ja asuminen ja ympäristö toimialan kiinteistönhoitopalveluiden tarkastelu suoritetaan syksyn 2020 aikana, ja sen yhteydessä käydään läpi yksiköiden tehtävät ja asiantuntijoiden tehtävänkuvat sekä ratkaistaan kysymys mahdollisesta uudelleenorganisoinnista. Tarkastelun suorittamista varten perustetaan mahdollisesti työryhmä kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä.

 

Kaupunginhallituksen päätös

 

Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle.

 

Jäsen Jenny Hasu poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo 16.06.

 

Varajäsen Liisa Varjola liittyi kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo 16.07.

 

____________

 

 

 

Kh 05.10.2020 § 283

 

     

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 28.9.2020 (§ 269) päättänyt jättää asian pöydälle. Jatketaan asian käsittelyä.

 

Ohjausryhmän raportti on oheismateriaalina.

 

Ryhmien aiemmin toimittamista lausunnoista ovat luettavissa kunkin ryhmän näkemykset, lausunnot ovat liitteenä.

 

Kaupungin toimiala- ja toimielinrakenteen uudistamisen osalta suoritettu vaikutusten arviointi on liitteenä.

 

Lisätietoja: Lisätietoja: kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi, talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi ja hallintojohtaja Katja Tommiska, puh. 020 615 8651, katja.tommiska(at)kouvola.fi

 

Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus:

 

Kaupunginhallitus päättää merkitä Kouvolan kaupungin toimiala- ja toimielinrakenteen muutosselvityksen ohjausryhmän raportin tiedoksi.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

 

Kaupunginvaltuusto päättää, että hallintosääntö 1.6.2021 alkaen tulee valmistella seuraavien lähtökohtien mukaisesti:

 

  1. valtuuston koko on 51 jäsentä

 

  1. kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 11 jäsentä

 

  1. tulevaisuusjaosto lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään kaupunginhallitukselle ja muille viranomaisille

 

  1. maaseutulautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään muille toimielimille ja viranhaltijoille

 

  1. rakennus- ja ympäristölautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään teknisen lautakunnan alaisuuteen perustettavalle lupajaostolle

 

  1. kasvatus- ja opetuslautakunnan, liikunta- ja kulttuurilautakunnan sekä teknisen lautakunnan jäsenmäärä on 11 jäsentä

 

  1. Kouvolan kaupungissa voi olla päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja ja ylintä poliittista johtamista vahvistavat osa-aikaiset substanssilautakuntien puheenjohtajat

 

  1. yksittäiset ei-strategiset tehtävät siirretään kaupunginhallitukselta lautakunnille ja viranhaltijoille

 

  1. kaupungin ammatillinen organisaatio muodostuu kolmesta toimialasta, joita ovat konsernipalvelut, hyvinvointipalvelut ja elinvoimapalvelut. Konsernipalvelujen toimiala muodostuu neljästä palvelusta (hallinto-, talous-, henkilöstö- sekä tilapalvelut), hyvinvointipalvelujen toimiala muodostuu kahdesta palvelusta (opetus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri ja liikunta) ja elinvoimapalvelut muodostuu kolmesta palvelusta (lupapalvelut, kaupunkikehitys sekä kiinteistöpalvelut).

 

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että

 

-          hallintosääntö 1.6.2021 tulee valmistella siten, että kaupunginvaltuusto voi vahvistaa sen kokouksessaan 7.12.2020.

 

-          hyvinvointijohtajan tehtäviä muutetaan tai virka lakkautetaan ja perustetaan uusi virka tai toimi 1.6.2021 alkaen siten, että keskeisin tehtävä on jatkossa valmistella vuosittain Kymsoten palvelusopimus ja seurata sen toteutumista talousarviovuoden aikana sekä raportoida tästä kaupunginjohtajalle ja -hallitukselle. Muina tehtävinä ovat mm.  kuntayhtymän perussopimuksen noudattamisen seuranta ja raportointi sekä Kymsoten hallitukselle annetun omistajaohjauksen toteutumisen seuranta ja raportointi.

 

-          muiden hyvinvointitehtävien osalta suoritetaan sekä tarkastelu että tarvittava uudelleenorganisointi 1.6.2021 mennessä siten, että ei synny päällekkäisyyttä Kymsoten tehtävien kanssa. Tarkastelun jälkeen kaupungille jäljelle jäävät tehtävät siirretään hyvinvointitoimialan alle.

 

-          apulaiskaupunginjohtajan virkanimike säilytetään ennallaan.

 

-          kaupungin ja Kinnon tehtävien läpikäynnin sekä organisaatioiden roolin terävöittämisen tuloksena syntyvät päivitykset huomioidaan sekä Kinnon ja kaupungin vuoden 2021 palvelusopimuksessa että kaupungin viranhaltijoiden tehtäväkuvauksissa 1.6.2021 alkaen.

 

-          konserniohjeet tulee päivittää ennen seuraavan valtuustokauden alkua.

 

-          konsernipalveluiden tilapalvelut -yksikön ja asuminen ja ympäristö toimialan kiinteistönhoitopalveluiden tarkastelu suoritetaan syksyn 2020 aikana, ja sen yhteydessä käydään läpi yksiköiden tehtävät ja asiantuntijoiden tehtävänkuvat sekä ratkaistaan kysymys mahdollisesta uudelleenorganisoinnista. Tarkastelun suorittamista varten perustetaan mahdollisesti työryhmä kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä.

 

Asian käsittely:

 

Keskustelun aikana Vesa Vainio teki Janne Wallin ja Jukka Nybergin kannattamana päätösehdotuksen 1. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen: "Valtuuston koko on 59 jäsentä." Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "JAA", ja ne jotka kannattavat Vesa Vainion muutosesitystä, äänestävät "EI". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

 

Äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Kaunisto, Eloranta, Karvonen, Koskela, Witting, Spies, Käki) ja 6 ei-ääntä (Varjola, Tähtinen, Nyberg, Wall, Vainio, Helminen). Puheenjohtaja totesi Vesa Vainion muutosesityksen tulleen hylätyksi.

 

Keskustelun aikana Jukka Nyberg teki Vesa Vainion kannattamana päätösehdotuksen 2. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen: "Kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 13 jäsentä." Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "JAA", ja ne jotka kannattavat Jukka Nybergin muutosesitystä, äänestävät "EI". Puheen-johtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

 

Äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Kaunisto, Eloranta, Karvonen, Koskela, Witting, Spies, Käki) ja 6 ei-ääntä (Varjola, Tähtinen, Nyberg, Wall, Vainio, Helminen). Puheenjohtaja totesi Jukka Nybergin muutosesityksen tulleen hylätyksi.

 

Keskustelun aikana Sanna Tähtinen teki Vesa Vainion ja Jukka Nybergin kannattamana päätösehdotuksen 3. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen: "Tulevaisuusjaoston toimintaa jatketaan." Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "JAA", ja ne jotka kannattavat Sanna Tähtisen muutosesitystä, äänestävät "EI".  Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

 

Äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Kaunisto, Karvonen, Koskela, Witting, Spies, Käki) ja 7 ei-ääntä (Varjola, Eloranta, Tähtinen, Nyberg, Wall, Vainio, Helminen). Puheenjohtaja totesi Sanna Tähtisen muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

 

Keskustelun aikana Jari Käki teki Sanna Tähtisen, Janne Wallin ja Jukka Nybergin kannattamana päätösehdotuksen 6. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen: "Kasvatus- ja opetuslautakunnan, liikunta- ja kulttuurilautakunnan sekä teknisen lautakunnan jäsenmäärä on 13 jäsentä." Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "JAA", ja ne jotka kannattavat Jari Käen muutosesitystä, äänestävät "EI".  Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

 

Äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Kaunisto, Karvonen, Koskela, Witting, Spies) ja 8 ei-ääntä (Varjola, Eloranta, Tähtinen, Nyberg, Wall, Käki, Vainio, Helminen). Puheenjohtaja totesi Jari Käen muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

 

Keskustelun aikana Birgit Koskela teki Tapio Karvosen ja Miia Wittingin kannattamana päätösehdotuksen 7. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen: "Jatketaan nykymallilla, jolloin kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja voivat toimia osa-aikaisina luottamushenkilöinä."

 

Keskustelun aikana Kaisa Spies teki Janne Wallin, Vesa Vainion ja Maria Elorannan kannattamana päätösehdotuksen 7. kohdan osalta seuraavan muutosesityksen: "Kouvolan kaupungissa voi olla päätoiminen tai osa-aikainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja."

 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaksi kannatettua esitystä, jotka poikkeavat kaupunginjohtajan esityksestä, asiasta on suoritettava äänestys. Ensin äänestetään tehtyjen muutosesitysten välillä ja näistä voittanut on kaupunginjohtajan esityksen vastaesitys. Äänestys toimitetaan nimenhuutoäänestyksenä. Puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestyksestä ja äänestystavasta hyväksyttiin.

 

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat Kaisa Spiesin muutosesitystä äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Birgit Koskelan muutosesitystä äänestävät "EI". Puheenjohtajan esitys hyväksyttiin.

 

Äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Varjola, Eloranta, Tähtinen, Nyberg, Wall, Spies, Vainio, Helminen) ja 5 ei-ääntä (Kaunisto, Karvonen, Koskela, Witting, Käki). Puheenjohtaja totesi Kaisa Spiesin muutosesityksen saaneen enemmistön äänistä.

 

Tämän jälkeen puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Kaisa Spiesin muutosesitystä äänestävät "EI". Puheenjohtajan esitys hyväksyttiin.

 

Äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Tähtinen, Helminen), 5 ei-ääntä  (Varjola, Eloranta, Wall, Spies, Vainio) ja 6 tyhjää (Kaunisto, Nyberg, Karvonen, Koskela, Witting, Käki). Puheenjohtaja totesi Kaisa Spiesin muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

 

Keskustelun aikana Vesa Vainio teki Janne Wallin ja Jukka Nybergin kannattamana päätösehdotuksen apulaiskaupunginjohtajan virkanimikettä koskevan kohdan osalta seuraavan muutosesityksen: "Apulaiskaupunginjohtajan virka lakkautetaan ja perustetaan konsernipalvelujohtajan virka." Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät "JAA", ja ne jotka kannattavat Vesa Vainion muutosesitystä, äänestävät "EI". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

 

Äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Spies), 8 ei-ääntä (Varjola, Eloranta, Tähtinen, Nyberg, Wall, Käki, Vainio, Helminen) ja 4 tyhjää (Kaunisto, Karvonen, Koskela, Witting). Puheenjohtaja totesi Vesa Vainion muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

 

Kaupunginhallituksen päätös:

 

Kaupunginhallitus päätti merkitä Kouvolan kaupungin toimiala- ja toimi-elinrakenteen muutosselvityksen ohjausryhmän raportin tiedoksi.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

 

Kaupunginvaltuusto päättää, että hallintosääntö 1.6.2021 alkaen tulee valmistella seuraavien lähtökohtien mukaisesti:

 

  1. valtuuston koko on 51 jäsentä

 

  1. kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 11 jäsentä

 

  1. tulevaisuusjaoston toimintaa jatketaan

 

  1. maaseutulautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään muille toimielimille ja viranhaltijoille

 

  1. rakennus- ja ympäristölautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään teknisen lautakunnan alaisuuteen perustettavalle lupajaostolle

 

  1. kasvatus- ja opetuslautakunnan, liikunta- ja kulttuurilautakunnan sekä teknisen lautakunnan jäsenmäärä on 13 jäsentä

 

  1. Kouvolan kaupungissa voi olla päätoiminen tai osa-aikainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja

 

  1. kaupungin ammatillinen organisaatio muodostuu kolmesta toimialasta. Toimialojen tehtävät otetaan syksyn aikana uuteen tarkasteluun ja tarkastelun suorittavan työryhmän nimeää kaupunginhallitus. Työryhmän tehtäviin kuuluu kaikkien kolmen toimialan tehtävien ja virkojen tehtäväkuvaukset.

 

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että

 

-          hallintosääntö 1.6.2021 tulee valmistella siten, että kaupunginvaltuusto voi vahvistaa sen kokouksessaan 7.12.2020.

 

-          hyvinvointijohtajan virka lakkautetaan. Perustetaan uusi virka tai toimi 1.6.2021 alkaen siten, että keskeisin tehtävä on jatkossa valmistella vuosittain Kymsoten palvelusopimus ja seurata sen toteutumista talousarviovuoden aikana sekä raportoida tästä kaupunginjohtajalle ja -hallitukselle. Muina tehtävinä ovat mm. kuntayhtymän perussopimuksen noudattamisen seuranta ja raportointi sekä Kymsoten hallitukselle annetun omistajaohjauksen toteutumisen seuranta ja raportointi.

 

-          muiden hyvinvointitehtävien osalta suoritetaan sekä tarkastelu että tarvittava uudelleenorganisointi 1.6.2021 mennessä siten, että ei synny päällekkäisyyttä Kymsoten tehtävien kanssa. Tarkastelun jälkeen kaupungille jäljelle jäävät tehtävät siirretään hyvinvointitoimialan alle.

 

-          apulaiskaupunginjohtajan virka lakkautetaan ja perustetaan konsernipalvelujohtajan virka.

 

-          kaupungin ja Kinnon tehtävien läpikäynnin sekä organisaatioiden roolin terävöittämisen tuloksena syntyvät päivitykset huomioidaan sekä Kinnon ja kaupungin vuoden 2021 palvelusopimuksessa että kaupungin viranhaltijoiden tehtäväkuvauksissa 1.6.2021 alkaen.

 

-          konserniohjeet tulee päivittää ennen seuraavan valtuustokauden alkua.

 

-          konsernipalveluiden tilapalvelut -yksikön ja asuminen ja ympäristö toimialan kiinteistönhoitopalveluiden tarkastelu suoritetaan syksyn 2020 aikana, ja sen yhteydessä käydään läpi yksiköiden tehtävät ja asiantunti-joiden tehtävänkuvat sekä ratkaistaan kysymys mahdollisesta uudelleenorganisoinnista. Tämän tarkastelun tekee kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä laajemman toimialoja koskevan tarkastelun yhteydessä.

 

 

Apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi (osallisuusjäävi).

 

Kokous keskeytettiin tämän asian käsittelyn aikana tauon pitämistä varten klo 17.07 - 17.22.

 

____________

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa