Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 02.12.2020/Pykälä 89

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

Maa-aineslupahakemus kiinteistöille 286-419-7-363 ja 286-419-7-369

 

2175/11.01.00.04/2020

 

 

Rymla 02.12.2020 § 89

 

     

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ympäristölautakunnan ratkaisuksi perusteluineen.

 

ASIA

 

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

 

LUVAN HAKIJA

 

Jarmo Toikka Ky

Huovilantie 14

46900 INKEROINEN

 

Yhteyshenkilö: -------------------------------

-----------------------------

 

OTTAMISPAIKKA

 

Kouvola, Mämmälän kylä, kiinteistöt Kalliomäki 286-410-7-363 ja Kalliokorpi 286-410-7-369, os. Huovilantie 14.

 

Kiinteistön omistaja

 

Kiinteistön Kalliomäki 286-410-7-363 omistaa Jarmo Toikka Ky ja kiinteistön Kalliokorpi 286-410-7-369 omistaa ------------.

 

LUPAVIRANOMAINEN

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

 

HAKEMUS

 

Hakemuksen vireille tulo

 

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 11.8.2020. Hakemusta on täydennetty sähköpostitse 23.11.2020 sekä puhelinkeskusteluissa 19.11. ja 24.11.2020.

 

Hakija on jättänyt samanaikaisesti käsiteltäväksi ympäristöluvan muutoshakemuksen samalle alueelle.

 

Hakemuksen sisältö

 

Hakemuslomakkeeseen on liitetty lainhuutotodistus, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, sijaintikartta, luettelo ja kartta kiinteistö- ja rajanaapuritiedoista, asutus- ja herkät kohteet -kartta, kaavakartat, asemapiirros ja ottamissuunnitelma, jossa suunnitelmakartat ja leikkauskuvat. Lisäksi hakemuksen liitteenä on öljysäiliön tarkastuspöytäkirja.

 

Aluetta koskevat luvat

 

Jarmo Toikka Ky:llä on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.12.2015 (§123, 5710/11.00.01/2014) myöntämä ympäristölupa kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle kiinteistöjen Kalliomäki (286?419?7?363) ja Kalliokorpi (286?419?7?369) alueilla. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi.

 

Jarmo Toikka Ky:llä on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.12.2015 (§126, 5847/10.03.00/2014) myöntämä maa-aineslupa kalliokiviainesten ja turpeen ottamiseen kiinteistöjen Kalliomäki (286?419?7?363) ja Kalliokorpi (286?419?7?369) alueilla, joka on

voimassa 10 vuotta.

 

Jarmo Toikka Ky:llä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 19.5.2016 (Dnro ESAVI/7495/2014) myöntämä ympäristölupa ympäristömassojen kierrätys- ja käsittelykeskukselle kiinteistöjen Kalliokorpi (286?419?7?369), Kalliomäki (286?419?7?363) ja Rajatila (286?419?8?357) alueilla. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan mukaan alueella saa vastaanottaa, välivarastoida, käsitellä ja hyödyntää mm. puhtaita ylijäämämaita, betoni- ja tiilijätteitä, mineraalijätteitä ja puupohjaista rakennusjätettä sekä muuta puujätettä, kuorijätettä, kuitusavea, tuhkaa ja asfalttijätettä. Pilaantumatonta ylijäämämaata, joka ei ole hyötykäytettävissä, voi loppusijoittaa louhoksiin. Luvan mukaisesti alueella voidaan tehdä myös puun kylmävarastointia.

 

JT-Ympäristörakentaminen Oy on tehnyt ilmoituksen asfalttiaseman rekisteröinnistä kiinteistön Rajatila (286?419?8?357) alueelle. Asfalttiasema on pinta-alaltaan noin 0,5 hehtaaria ja se sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä toimistorakennuksesta, louhosalueen reunalla. Asfalttiasema on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 19.9.2019. Alueella ei ole vähän aikaan ollut asfalttiasematoimintaa.

 

Ottamistoiminta

 

Hakemus koskee kalliokiviaineksen ottoa tiloilta Kalliomäki (286-419-7-363) ja Kalliokorpi (286-419-7-369) sekä pientä määrää turvetta tilalta Kalliokorpi. Uutta lupaa haetaan, koska tarve on aiempaa suuremmille kiviaineksen ottamismäärille vuosittain. Samalla haetaan muutosta ottamisalueiden rajauksiin ja ottamistasoihin. Myös ympäristölupahakemus samalle alueelle on vireillä.

 

Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisottomäärälle 1 950 000 m3 kiviainesta ja vuosittain 195 000 m3. Turpeelle on esitetty ottomääräksi 6000 m3 kymmenessä vuodessa. Ottamisalueiden pinta-ala on yhteensä noin 34 ha. Tästä kiviaineksen ottoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 14 hehtaaria. Turpeen ottoalueen pinta-ala on noin 1,2 ha.

 

Vuodesta 1997 alkaen on tilojen Kalliomäki ja Kalliokorpi alueilta otettu yhteensä 1 600 000 m3 kiviainesta. Nyt tässä luvassa haetun ottomäärän jälkeen Kalliomäen alueelle jää noin hehtaarin kokoinen alue, jossa miljoona kuutiota kiviainesta. Toiminnan arvioitu kesto on noin 25 vuotta.

 

Louhintaporaukset tehdään urakoitsijan poravaunuilla. Rikotuksessa käytetään kaivinkoneeseen kiinnitettävää hydraulista vasaraa. Murskeet syötetään kaivinkoneella ja murskataan siirrettävillä 2-3-vaiheisilla leuka- ja kartiomurskaimilla. Myös seulalaitteet ovat siirrettäviä. Kiviainesten siirroissa käytetään pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Murskaus- ja seulontalaitteet ovat sähkö- ja/tai polttoöljykäyttöisiä

 

Kiviaineksen murskauslaitteisto on nyt sijoitettuna Kalliomäen alueelle, ylätasolle +60. Hakemuksessa on esitetty, että murskauslaitteisto tullaan sijoittamaan louhinnan edetessä Kalliomäen alueen pohjoisreunalle tasolle +42 tai Kalliokorven alueelle, joka on jo louhittu tasoon +35.

 

Ottaminen etenee vaiheittain tilalla Kalliomäki. Taulukossa 1 on esitetty ottamismäärät vaiheittain ja vaiheiden pinta-alatiedot sekä lopullinen ottamistaso. Ottamisvaiheet voivat olla ajallisesti päällekkäin.

 

Karttakuvat eri alueista ja vaiheista ovat oheismateriaalina.

 

Taulukko 1. Ottamismäärät.

Kiinteistö/

maa-aines

Vaihe

Otto-

alueen pinta-ala (ha)

Ottomäärä

(m3/a)

Nykyinen taso

(mpy)

Otto

tasolle

(mpy)

Kalliomäki/ kiviaines

A1

6,1

915 000

+60.+57

 

+50.+42

Kalliomäki/ kiviaines

B1

2,7

405 000

+44.+42

+27

Kalliomäki/

kiviaines

B2

3,4

510 000

+42

+27

Kalliokorpi/ kiviaines

 

<1

120 000

+50.+35

+35

Yhteensä

 

<14

1 950 000

 

 

Kalliokorpi/

turve

 

1,2

6 000

 

Ottamisen keski-

syvyys

1,5 m

 

Kalliomäki

 

Esitettyjen ottoalueiden sisällä ottosyvyydet ja vaiheistus määräytyvät otettavan kiviaineksen laadun ja kysynnän mukaisesti, joten tätä yksityiskohtaisempaa ottamisen vaiheistusta ei ole mahdollista esittää esimerkiksi karttapiirustuksina. Jatkossa Kalliomäki-tilan alueella on tarkoitus louhia 1 830 000 m3 kiviainesta kolmessa vaiheessa kymmenen vuoden aikana. Tämän jälkeen alueelle jää vielä noin 4 hehtaarin suuruinen alue, jossa otettavaa ainesta on vielä noin miljoona kuutiota.

 

Ensimmäisen vaiheen A1 louhinta-alue on kooltaan 6 ha. Ottamismäärä tältä alueelta on 915 000 m3. Louhinta toteutetaan tasolta +60 tasoille +50 ja +42.

 

Ottoalueet vaiheissa B1 ja B2 ovat kooltaan 2,7 ha ja 5 ha. Ottomäärät ovat 405 000 m3 vaiheessa B1 ja 510 000 m3 vaiheessa B2. Molemmat alueet louhitaan tasoilta +42 tasoille +27.

 

Kalliokorpi

 

Kalliokorven alueelle ei haeta muutosta voimassa olevaan maa-aineksen ottolupaan, vaan sille haetaan lupaa louhia tasoon +35, kuten nykyisessäkin luvassa on. Alue on jo pääosin louhittu tasoon +35 ja sitä käytetään osittain jo mm. ylijäämämaiden sijoituspaikkana, jolle on Aluehallintoviraston lupa. Kalliokorvessa on louhittavaa jäljellä 120 000 m3 pitkällä ja kapealla alueella luoteisreunassa.

 

Turvetta on otettu tähän mennessä 9 000 m3. Jäljellä oleva ottamismäärä on 6 000 m3. Oton keskisyvyys on 1,5 m. Ottamismääriin tai - rajauksiin ei haeta muutosta.

 

Toiminta-aika

 

Toimintaa harjoitetaan maanantaista lauantaihin ympäri vuoden. Kuormaamista ja kuljetusta tehdään ympäri vuorokauden. Laitoksen toiminta-ajat on esitetty taulukossa 2.

 

Taulukko 2. Toiminta-ajat.

Toiminto

Viikoittainen toiminta-aika

Päivittäinen toiminta-aika (klo)

Keskimääräinen toiminta-aika (h/a)

Leukamurskain

ma-la

6-22

2 000

Jälkimurskain

ma-la

24 h

2 500

Seulonta

ma-la

24 h

2 500

Poraaminen

ma-la

7-20

1 000

Rikotus

ma-la

7-20

1 500

Räjäyttäminen

ma-pe

8-18

n. 25 kpl/a

Kuormaaminen ja kuljetus

ma-la

24 h

3 000

 

Raaka- ja polttoaineet, kemikaalit ja muut tuotantoon käytettävät aineet

 

Kierrätyskeskuksen ja louhosten alueella työskentelevien työkoneiden polttonesteet (diesel- ja polttoöljy) varastoidaan siirrettävissä farmisäiliöissä, joiden yhteistilavuus on alle 10 m3. Alueella on yksi kiinteä säiliö (10 m3) jakelupisteenä. Polttoainesäiliö on valmistettu vuonna 1988 ja viimeksi tarkistettu 2019.

 

Polttoaineiden kulutus on vuodessa noin 90 000 litraa. Jakelupisteessä tankataan vain alueen toiminnanharjoittajan omia työkoneita ja kuorma-autoja. Jakelupisteen säiliö on kallion päällä näkyvissä, joten säiliöissä tai putkistoissa ei voi olla vuotoja, joita ei havaittaisi. Lisäksi säiliön alla on muovikalvo, joka ulottuu reilusti säiliön tankkausalueen ulkopuolelle.

 

Vaaralliset jätteet varastoidaan kiinteistön Kalliomäki alueella olevassa vaarallisten jätteiden varastokontissa. Vaarallisten jätteiden noudosta vastaa toimintaan asianmukaiset luvat omaava jätehuoltoyritys, joka toimittaa jätteet asianmukaisesti käsiteltäväksi. Vaaralliset jätteet toimitetaan jatkokäsittelyyn tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Jätehuoltoyritys pitää kirjaa ja raportoi vuosittain jätteiden määrät.

 

Vedenhankinta ja viemäröinti

 

Toiminnassa ei synny prosessijätevesiä. Toimisto- ja sosiaalitilojen jätevedet sekä kuivikelannan välivarastoimisesta ja kompostointikäsittelystä syntyvät suotovedet johdetaan umpikaivoon. Tarvittaessa umpikaivo tyhjennetään ja jätevedet toimitetaan muualle käsiteltäväksi.

 

Alueella käytetään vettä kaluston ja pihan puhtaanapitoon sekä pölynsidontaan. Toiminnan tarvitsema vesi otetaan eteläisestä tasausaltaasta, jonne vesi kerätään louhosalueelta ja suunnittelualueen itäpuolella olevasta kuivatusojasta.

 

Vaikutukset vesistöön

 

Kalliomäen louhosalueelta hulevedet ja kalliosta suotautuvat vedet johdetaan eteläiseen tasausaltaaseen, josta vedet johdetaan Kaihlassuolle johtavaan ojaan. Tasausaltaan tilavuus on noin 4 000 m3. Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu jonkin verran räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä. Huleveden mukana kulkeutuva hieno kiintoaines saattaa myös kuormittaa pintavesiä. Alueen ympäristössä ei ole herkkiä vesistöjä, joihin toiminnalla olisi vaikutusta.

 

Kalliokorven alueelta hulevedet ja kallioruhjeista suotautuvat vedet pumpataan alueen pohjoisosassa sijaitsevaan tasausaltaaseen, josta vedet johdetaan Soininsuolle johtavaan ojaan.

 

Vesien tarkkailu toteutetaan voimassa olevan kierrätys- ja käsittelykeskuksen ympäristölupamääräysten mukaisesti.

 

Liikenne

 

Laitoksen toiminnasta aiheutuva raskas liikenne on keskimäärin 50 käyntiä vuorokaudessa. Kuormaamista ja kuljetusta tehdään maanantaista lauantaihin tarvittaessa 24 h vuorokaudessa. Pääsääntöisesti liikenne ajoittuu klo 6-21 välille.

 

Liikennemäärä vaihtelee vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan. Kotkan valtatieltä kohteen suuntaan kääntyvä Huovilantie on asfaltoitu. Myös Huovilantieltä toiminta-alueelle vievä tie on asfaltoitu vaaka-asemalla asti. Vaaka-asemalta eteenpäin tie jatkuu sorapintaisena. Teitä puhdistetaan ja kastellaan tarpeen mukaan pölyämisen vähentämiseksi.

 

Päästöt ilmaan

 

Pölyn vaikutukset jäävät vähäisiksi, koska lähistöllä ei ole pölylle alttiita kohteita. Työkoneiden päästöillä ei ole vaikutusta hankealueen ulkopuolella ilmanlaatuun.

 

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

 

Putoamisvaaran estämiseksi louhosten ympärille on asennettu teräspaalujen varassa oleva verkkoaita, jonka korkeus on noin kaksi metriä. Räjäytyksistä varoitetaan merkkiäänellä.

 

Toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat lähinnä polttoaineiden tai muiden öljytuotteiden joutuminen maaperään vuodon tai onnettomuuden seurauksena. Vuotoja ehkäistään pitämällä laitteet kunnossa. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella noudatetaan alhaisia ajonopeuksia. Alueella säilytetään riittävä määrä imeytysainetta, jotta vuodon tai onnettomuuden seurauksena pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen nopeasti. Merkittävän ympäristövahingon vaaraa aiheuttavista tilanteista ilmoitetaan viipymättä pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Toiminta poikkeustilanteissa on ohjeistettu yrityksen ympäristöohjeessa sekä työsuojelun ohjeissa.

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

 

Ottamisalueilta on poistettu pintamaat jo aiemmissa ottamisvaiheissa. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman laatimista ei siten nähdä tarpeelliseksi.

 

Jälkihoitotoimenpiteet

 

Ottamisen aikana alue pidetään kuivana pumppaamalla. Alueella toimivalla maamassojen kierrätys- ja käsittelykeskuksella on lupa läjittää louhoksiin puhtaita maa-aineksia kierrätys- ja käsittelykeskuksen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Ottamistoiminnan jälkeen alue sopii esimerkiksi maa-ainesten käsittelyyn, maankaatopaikaksi, teollisuusalueen pohjaksi tai läheisten jätekeskusten tarpeisiin. Myös mahdollisesti muodostuvan vesialtaan virkistyskäyttö on mahdollista.

 

Alueelle muodostuvat yli kolmen metrin luiskat louhitaan pystysuoriksi. Alle kolmen metrin luiskat muotoillaan maamassoilla kaltevuuteen 1:3. Koko louhosalue (yli 3 m jyrkänteet) rajataan 1,5-2 m korkealla verkkoaidalla. Ottoalue merkitään maastoon noin 50 metrin välein pystytettävillä noin 1,5 m pitkillä metalli- tai muovipaaluilla.                           

 

Alueen kaavoitustilanne

 

Voimassa olevassa Kymenlaakson maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T).

 

Anjalankosken taajamayleiskaavassa aluetta koskevat kaavamerkinnät E = Erityisalue sekä EO = Maa-ainesten ottoalue.

 

Suunnittelualuetta koskeva asemakaavassa alue on merkitty tunnuksella EO/EJ = Maa-ainesten otto- ja jätteenkäsittelyalue.

 

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

 

Toiminta sijaitsee Kouvolan Inkeroisissa, Keltakankaan taajaman kaakkoispuolella valtatie 15:n varressa. Toiminta sijoittuu Ekopark II -alueelle, jolla toiminnanharjoittaja on harjoittanut vastaavaa toimintaa jo usean vuoden ajan.

 

Suunnittelualuetta ympäröivät alueet ovat teollisen toiminnan rikkomaa metsätalousmaata. Alueen itäpuolella ja alueen halki kulkee maakaasulinja, jota käytetään myös kuntopolkuna. Lähimmät pellot sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta itään, länteen ja koilliseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Inkeroisten taajama-alueen reunassa noin 800 metrin päässä suunnittelualueesta. Alueen lähellä kulkee ylimaakunnallinen patikointireitti (Kymenlaakson maakuntakaava; kauppa ja merialue, tiet ja reitit). Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 26.11.2014. Alueen lounaispuolella, noin 250 metrin päässä valtatien toisella puolella sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue.

 

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Inkeroisten taajama-alueen reunassa noin 800 metrin päässä Kalliomäen (286?419?7?363) tilalta. Karhunkankaan, Veikkolan ja Jukkalan asuinalueet sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä. Kalliokorven tilalta (286?419?7?369) lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 800 m etäisyydellä Huovilantiellä.

 

Muita häiriytyviä kohteita (kuten koulu, päiväkoti, leikkikenttä, sairaala, virkistysalue, elintarviketehdas) ei lähinaapurustossa (alle kahden kilometrin etäisyydellä) ole tiedossa. Keltakankaan terveyskeskus sijaitsee reilun kahden kilometrin päässä Kalliomäen tilan alueelta.

 

Kallioperä ja maaperä ja pohjavesi

 

Suunnittelualue ja koko Kymenlaakso kuluvat Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Suunnittelualueen kallioperä on ehjää, vähärakoista ja massamaista tummaa rapakivigraniittia. Kallioperän eheys on todettavissa louhoksen seinämistä, louhokseen tulevan veden määrästä ja kallioporakaivojen antoisuudesta. Louhoksesta pumpataan vain sinne satava ja sulava vesimäärä seinien ollessa kuivat. Kallioporakaivoista syvempi on kuiva paineaukaisun jälkeenkin ja matalampi porakaivo antaa vettä vain 10 l/h.

 

Pohjois- ja eteläpäässä aluetta maapeitteen paksuus on ollut ohut (alle 1 m) ja pohjoispäästä se on kallion päältä pääosin poistettu. Keskiosalla aluetta maakerroksen paksuus on suurempi. Pintaosa on turvetta ja turpeen alla on hienoainespitoinen kerros (savinen siltti) ja sen alla kallion päällä moreenikerros. Paksuimmillaan irtomaakerroksen on todettu olevan noin 3 m.

 

Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella tai sen muodostumisalueella. Lähimmät pohjavesialueet Keltakangas (nro 05 754 02) ja Tehtaanmäki (nro 05754 06) sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot (viisi asuinrakennusta) sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta.

 

Pintavesi

 

Kohteen pintavesiolosuhteet ovat selväpiirteiset. Suunnittelualueen yläpuolinen valuma-alue on selkeästi rajattavissa ja se on suhteellisen pieni. Kallionmäen alueen itäpuolella sijaitsevan Haapa-aron vedet laskevat poispäin kohti pohjoista. Alueen itäpuolelta maanpinta ja kallion pinta laskevat kohti länttä ja suunnittelualueella maanpinta ja kallion pinta viettävät alueen keskikohtaa ja länttä kohti. Itäpuoliset puhtaat pintavedet kerätään ja johdetaan ojituksella jo nykyisinkin alueen poikki ja edelleen valtatien ali länteen Kaihlassuolle. Kaihlassuon vedet purkautuvat Karhunkankaan kaatopaikan eteläpuolitse edelleen Kymijokeen.

 

Kasvillisuus ja eläimistö

 

Suunnittelualue ei ole luonnonvaraista aluetta. Alueen itäpuolella on kuivaa kangastyyppistä talousmetsää ja koillispuolella Haapa-aro -niminen vettynyt suotyyppinen metsäalue. Pohjoispuolella on pienipiirteinen kalliopohjainen mäntyä kasvava kuiva mäki, joka ulottuu myös valtatien länsipuolelle. Alueen pohjoispuolella ja valtatien länsipuolella ovat Kaihlassuon ja Soininsuon metsäiset suotyypin luontoalueet. Ympäristössä aiemmin tehtyjen arviointien perusteella alueen arvo ei luonnonsuojelun näkökulmasta ole merkittävä. Vaikutusalueella ei ole Natura-kohteita tai siellä ei ole havaittu harvinaisia tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja eikä sinällään arvokkaita luontotyyppejä. Lähimmät Natura-alueet (Rainionmäki ja Sammalsuon pelto, FI0401012) sijaitsevat 2,5 kilometrin päässä alueen kaakkoispuolella. Rainionmäen osa-alueella on merkitystä vanhojen metsien suojelulle. Merkitys kasvaa metsien ikääntyessä ja lahopuumäärän lisääntyessä. Alue on luontodirektiivin liitteessä listatun liito-oravan elinaluetta. Sammalsuon umpeen kasvavan pellon lajistoon kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajeista kirjoverkkoperhonen.

 

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

Tiedottaminen

 

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 2.9.-2.10.2020. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomat -lehdessä 2.9.2020. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille lähimmille kiinteistöille.

 

Tarkastukset ja neuvottelut

 

Alueelle on tehty tarkastus luvan valmistelua varten sekä voimassa olevan maa-ainestenottoluvan vuositarkastuksen tekemiseksi 23.9.2020. Tarkastuksella olivat läsnä hakija ja ympäristötarkastaja Katja Kangas.

 

Lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Gasgrid Finland Oy:ltä.

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 25.9.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut seuraavaa:

 

"Alue sijaitsee valtatien 15 ja maakaasulinjan välimaastossa Inkeroisten

pohjoispuolella. Alueen kallioperään ei liity tiedossa olevia erikoisia

luonnonesiintymiä. Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Alueeseen ei liity suojelukohteita eikä maisemallisia erityisarvoja.

 

Vakiintuneen käytännön ja ympäristöministeriön maa-ainesten ottamisen säätelyä ja järjestämistä varten tehdyn oppaan OH1/2009 "Maa-ainesten kestävä käyttö" suositusten mukaan tulisi asuttuun rakennukseen jättää 300-600 m suojaetäisyys kallionottamisalueelta (vähintään 500 m, jos alueelle tulee murskaamo). Karttatarkastelun perusteella lähin asuinrakennus sijaitsee noin reilun 750 metrin etäisyydellä Kalliokorven kiinteistön koillispuolella. Kalliomäen kiinteistöön nähden lähin asutus sijaitsee noin reilun 800 metrin etäisyydellä eteläpuolella. Suojaetäisyydet täyttävät valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaiset vaatimukset ja ympäristöministeriön oppaan suositukset.

 

Alue on merkitty Kymenlaakso maakuntakaava 2040:ssä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 2040 kokouksessaan 15.6.2020. Maakuntahallitus on määrännyt MRL 201 § mukaisesti maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kaavan lainvoimaisuutta. Alueen vierellä sekä halki kulkee ylimaakunnallinen patikointireitti (pa) sekä pääkaasulinja (k). Anjalankosken taajamayleiskaavassa (20.1.2004) alue on merkitty erityisalueeksi (E) ja maa-ainesten ottoalueeksi (EO).

 

Keltakankaan ekopark II-asemakaavassa (6.2.2006) alue on merkitty maa-ainesten otto- ja jätteenkäsittelyalueeksi (EO/EJ). Kaavamääräyksissä todetaan, että aluetta voidaan käyttää ympäristöluvan mukaiseen ympäristömassojen kierrätys- ja käsittelykeskuksen rakentamiseen ja siellä harjoitettavaan lupaehtojen mukaiseen toimintaan. Alueen reuna-alueet valtatie 15 ja valaistua kuntoreittiä vasten on varustettava näkösuojaa antavalla maavallilla. Tontin puolella kulkevan ulkoilureitin osan yleinen käyttömahdollisuus on säilytettävä.

 

Kalliomäen kiinteistön lounaispuolella valtatie 15:sta toisella puolella sijaitsee 30.10.2018 perustettu Mämmälän maaosakaskunnan määräaikainen rauhoitusalue (LSL 25 §), jossa on raportoitu merkkejä liito-oravasta (papanahavainnot). Nyt haettavan maa-ainesluvan ottamissuunnitelmassa esitetyn ottoalueen ja em. rauhoitusalueen välinen etäisyys on noin 470 metriä. Alueiden välillä sijaitsee 5.0 metriä korkea suojapenger. Lähin Natura-2000 verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue Rainionmäki ja Sammalsuonpelto (FI0401012) sijaitsee ottamisalueen eteläpuolella reilun 2,8 kilometrin etäisyydellä. ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottamistoiminta ei heikennä em. suojelualueiden suojeluarvoja. Kalliokorven ottoalueen itäpuolella noin 950 metrin päässä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot. Karttatarkastelun perusteella alueiden välinen etäisyys ja maastonmuodot huomioon ottaen maa-ainesten ottamistoiminnasta ei ELYkeskuksen näkemyksen mukaan aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista Sippolanjoen ja Summanjoen laaksoissa.

 

Lupamääräyksissä on syytä kiinnittää huomiota maa-ainesten ottamistoiminnasta ja kuljetuksista aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen lieventämiseen. Toiminnasta ei saa aiheutua valtioneuvoston asetus meluohjearvosta (993/1992) ylittyvää melua asumiseen käytettävissä häiriintyvissä kohteissa. Harjoitettaessa melua aiheuttavaa toimintaa kello 6-7 aamulla tulee huomioida, että siihen sovelletaan yöajan meluohjearvoa (Laeq 50 dB). Meluohjearvoja käytettäessä tulee huomioida mahdollinen melun impulssimaisuus. Pölyämisen vähentämiseen ei saa käyttää suolaa tai muita maaperälle tai pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. Louhosalueen kuivatusvedet tulee johtaa laskeutusaltaiden kautta maastoon.

 

Alueelle mahdollisesti sijoitettavat polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi- sekä työkoneiden huolto- ja käsittelypaikat tulee varustaa suojarakentein. Mahdollisen öljy- tai muun polttoainevuodon varalta paikalle tulee varata imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maa-ainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvältä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. maa-ainesta. Mahdollisesta vahingosta on myös välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

 

Ottamisalueen ja kallioseinämien jälkihoidossa ja muotoilussa tulee huomioida vaikutus maisemakuvaan. Louhosalue tulee suojata siten, että alueelle ei muodostu putoamis- ja sortumavaaraa.

 

Lupaharkinnassa ja ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset."

 

Gasgrid Finland Oy on 7.10.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut seuraavaa:

 

"Gasgrid Finland Oy:ssä on tutustuttu maa-aineslain (555/1981) mukaiseen lupahakemukseen koskien kalliokiviaineksen ottamista Kouvolan kaupungin Mämmälän kylässä kiinteistöillä Kalliomäki 286-419-7- 363 ja Kalliokorpi 286-419-7-369. Hakemuksen mukainen toiminta koskee 1 950 000 k-m3:n kalliokiviaineksen ottamistoimintaa 10 vuoden aikana. Arvioitu vuotuinen ottotarve on 195 000 k-m3. Hankealueen välittömässä läheisyydessä kulkee Gasgrid Finland Oy:n korkeapaineinen DN500 kaasuputki. Sen rinnalla sijaitsee DN400 kaasuputki, joka on poistettu käytöstä toistaiseksi.

 

Maakaasun siirtoputkisto on kansallisesti tärkeä ja kallis infra, jonka sijoittamiseen on haettu lunastusmenettelyllä käyttöoikeus. Maakaasun siirtoputkisto rajoittaa toimintaa ympäristössä merkittävästi. Putkiston määräaikaistarkastuksilla, ennakkohuollolla ja kaasulinjan merkinnöillä sekä ulkoisten hankkeiden valvonnalla varmistetaan putkiston turvallisuus. Putkiston tarkastukseen ja ylläpitoon liittyen alueella saattaa aiheutua ajoittain melua ja maanrakennustöitä.

 

Suunnitelmanne on toteutettavissa seuraavin lisäyksin:

-          Kaasuputken sijainti on merkitty maastoon merkintäpylväillä ja -kilvillä. Jos merkintäpylväitä tarvitsee siirtää pois työmaan tieltä tai sijoittaa uudestaan työmaan valmistuttua, on tästä sovittava Gasgridin valvonta- tai paikkatietohenkilöiden kanssa erikseen. Jokaiselta merkinnältä on oltava esteetön näkyvyys edelliselle ja seuraavalle merkinnälle; tarvittaessa merkintöjä lisätään. Urakoitsija huolehtii merkintöjen näkyvyydestä, käyttöoikeusalueen rajauksesta ja estää liikenteen suistumisen vajaatäyttöiseen kaasuputkikaivantoon.

-          Kaasulinjalla ei saa varastoida tai sijoittaa mitään, joka estää näkyvyyden merkintäpylväiden välillä. Kaasuputken omistajalla on velvoite raivata kasvillisuus linjalta 10 m leveydeltä, mutta linjalla sallitaan korkeintaan 0,5 m korkeuden saavuttava kasvusto.

-          Toiminta ei saa aiheuttaa rasituksia kaasuputkelle eikä liittyville rakenteille. Työmaan raskaan kaluston käyttämät kaasuputken ylityspaikat katselmoidaan ja tarvittaessa niitä vahvistetaan. Työmaajärjestelyjen yhteydessä huomioidaan raskaan liikenteen vaatimat ylityspaikan vahvistukset tai siltarakenteet, jotka minimoivat tai johtavat liikennöinnin kuormat kaasuputken ohitse. Ylityspaikkoja on tarkkailtava ja mahdollisista maanpinnan painumista ilmoitettava. Muualla kaasuputkilinjalla ei liikuta raskaalla kalustolla, eikä sinne varastoida rakennustarvikkeita tai maa-aineksia. Maa-aineksien siirtymiä ei sallita kaasulinjalla ilman valvojan lupaa. Kaasulinjan merkintäpylväiden kestävyyttä parannetaan hankkeen toimesta, jos toiminta jatkossa kasvattaa niiden kuormitusta. Esimerkiksi uuden väylän talvikunnossapidon lumivallit tulee huomioida.

-          Pohjaveden pinnan laskeminen eloperäisillä tai hienorakenteisilla maalajeilla tai maa-aineksien läjittäminen häiriintymisherkillä alueilla tulee hyväksyttää Gasgridillä, kun on syytä olettaa, että vaikutukset ulottuvat kaasuputkistolle. Tarkastelu on tehtävä ainakin 50 m lähempänä toimittaessa.

-          Kaasuputken päälle ei saa läjittää maata yli 0,5 metriä. Merkintäkilven yläreunan on oltava vähintään 1,3 m maanpinnasta ja pylväitä nostetaan tarvittaessa. Mikäli maanpintaa täytyy nostaa kaasulinjalla enemmän, on kaasuputken paljastamisesta syntyville maa-aineksille luiskatusta kaivannosta osoitettava läjityspaikka putkilinjan välittömästä läheisyydestä.

-          Tärinän heilahdusnopeuden raja-arvo kaasuputkelle pohja- ja maanrakennustöissä (pontitus, tela-alustaisen kaluston siirtely tai tiivistys) on 8 mm/s. Räjäytystöiden raja-arvot etäisyyksille 10-100 m on taulukoitu "Muista Maakaasulinja" -oppaassa. Etäisyydellä 100-500 m ja louhinnan ollessa yli 3000 k-m3, tulee tärinähaittavaikutukset ja mahdollinen mittaustarve selvittää. Louhinta- ja tärinämittaussuunnitelmat on esitettävä Gasgridille ennen hankkeen aloittamista.

-          Teräksisellä maakaasuputkella on katodinen korroosiosuojausjärjestelmä, jossa anodikentiltä syötetään heikkoa tasavirtaa 200- 800 metrin etäisyydeltä maakaasuputkelle maaperän kautta. Suojavirta kulkeutuu putken pinnoitevauriokohtiin. Alle 20 metrin etäisyydelle kaasuputkesta sijoitetut laajat sekä eristämättömät metalliset rakenteet saattavat toimia suojavirran kulkureitteinä; sen lisäksi, että tämä voi häiritä korroosiosuojauksen toimintaa, rakenne voi altistua katodisen suojavirran aiheuttamalle hajavirtakorroosiolle kohdassa, jossa suojavirta jättää rakenteen. Gasgrid ei ota vastuuta näiden rakenteiden mahdollisesta ennenaikaisesta syöpymisestä. Riski nopeutuneelle korroosiolle on tarvittaessa selvitettävä mittauksin.

-          Tulevissa kaasuputken kunnossapitotöissä käyttöoikeusalueella ja välittömässä läheisyydessä vieraiden rakenteiden tuenta, suojaus tai purkaminen sekä uudelleen rakentaminen kuluineen jäävät rakenteiden omistajien vastuulle. Kaasuputkikaivannon leveys mitoitetaan luiskatuilla seinämillä ja kaivantoon yltävät rakenteet suositellaan rakennettavaksi siten, ettei mahdollisen kaasuputkikaivannon kohdalla tuentaa, pintavesien hallintaa tai vastaavaa järjestelyä tarvita.

-          Yli kahden päivän kaasulinjalla työskentelyn yhtäjaksoinen valvonta veloitetaan valvonnan tilaajalta.

 

Tämän lausunnon vastaanottaja on velvollinen toimittamaan/tiedottamaan lausunnon liitteineen asianosaisten käyttöön.

 

Lausunto liitteineen on oltava nähtävillä paperikopiona työmaalla sitä pyydettäessä. Kaasuputken ylitykset raskaalla kalustolla vahvistamattomassa kohdassa tai maanrakennustyöt viittä (5) metriä lähempänä kaasuputkilinjaa edellyttävät valvojamme kutsumista paikalle."

 

Gasgrid Finland Oy:n lausunnossa on liitteinä "Muista maakaasulinja"- Ohjeita maakaasulinjalla työskenteleville sekä "Muista maakaasulinta"- Maanrakennus ja louhintatyöt maakaasuputkiston läheisyydessä.

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

Kymenlaakson Jäte Oy:n 30.9.2020 saapuneessa muistutuksessa todetaan seuraavaa:

 

"Tilan Kalliomäki 286-417-7-363 louhosalueelle on matkaa toimipisteeltämme n. 1 km. Tila Kalliokorpi 286-419-7-369 rajautuu omistamaamme tilaan 286-419-86-1, jolla sijaitsee Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskus ja viereisillä omistamillamme tiloilla 286-032-2047-003 sijaitsee toimistorakennus, tilalla 286-424-3-0280 vaakatoimisto ja tilalle 286-032-2047-0006 rakentuu Keltakangas-Myllykoski-alueen aluelämmityksen lämpövoimala. Toimintoihimme liittyy herkkiä mitta- ja varolaitteita sekä antureita, jotka voivat voimakkaasta maaperän tärähtelystä johtuen häiriintyä tai jopa rikkoontua ja keskeyttää toiminnan.

 

Toimistomme sijaitsevat samalla kallio-alueella, kuin luvitettavina olevat kiinteistöt. Isompia räjäytyksiä tehtäessä on vikahälytyksiä ilmennyt.

 

Meillä ei ole muuta huomauttamista lupahakemuksen johdosta kuin se, että lupamääräyksiin tulee sisällyttää määräykset, joiden mukaan kerralla räjäyttämällä irrotettava kiviainesmäärä tulee mitoittaa sellaiseksi tai työtapa määritellä niin, ettei kiinteistöllemme johdu kallioperää pitkin sellaista tärinää, joka voi aiheuttaa toimintaamme häiriöitä.

 

Muistutuksen liitteenä on kartta, johon on merkitty jätekeskuksen murskauslaitos, toimisto ja vaakalaitteisto sekä lämpövoimala.

 

Hakijan kuuleminen ja vastine

 

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutukseen. Hakija toteaa 21.10.2020 saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa:

 

Vastine ELY-keskuksen lausuntoon:

 

"Asemapiirroksessa on esitetty näkösuojaa antavien maavallien (suojapenger) sijainnit ja korkeudet. Toiminta ei vaikuta ulkoilureitin yleiseen käyttömahdollisuuteen. Lisäksi ulkoilureitti sijaitsee maakaasulinjalla, jolle ei rakenneta mitään eikä linjalta oteta maa-aineksia. Vain kulkureitti kiinteistöjen 7:363 ja 7:369 välillä liittyy haettuun toimintaan. Toimintaan liittyvä liikenne kiinteistöjen välillä ei estä ulkoilureitin yleistä käyttöä. Risteävän liikenteen turvallisuus huomioidaan toiminnassa.

 

Melumittausten perusteella kuormaamisesta, kuljetuksesta, murskauksesta ja seulonnasta syntyvä melu ei ylitä yöajan meluohjearvoa lähimmillä asuinkiinteistöillä. Eniten melua aiheuttavia toimintoja, kuten poraamista, rikotusta ja räjäytyksiä ei tehdä klo 6-7. Pölyämisen vähentämiseen ei käytetä suolaa tai muita maaperälle tai pohjavedelle haitallisia kemikaaleja.

 

Jakelupisteen säiliö on kallion päällä näkyvissä, joten mahdollisessa vuototilanteessa öljy on helposti havaittavissa. Lisäksi säiliön alla on muovikalvo, joka ulottuu reilusti säiliön tankkausalueen ulkopuolelle.

 

Kalliokorven louhosalueelle on suunnitteilla maankaatopaikka ja sen yhteydessä alueen maisemointi. ELY-keskuksen lausunto alueen jälkihoidosta ja muotoilusta otetaan huomioon suunnitelmissa. Hakemuksissa on esitetty, että yli kolmen metrin jyrkänteet rajataan 1,5-2 metriä korkealla verkkoaidalla. Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja. Jos kiinteitä muinaisjäännöksiä tai irtaimia muinaisesineitä havaitaan ottotoiminnan yhteydessä, työ keskeytetään kyseisessä kohdassa ja havainnosta ilmoitetaan Museovirastolle. Jarmo Toikka Ky:llä ei ole huomauttamista muihin ELY-keskuksen lausunnossa esitettyihin seikkoihin."

 

Vastine Gasgrid Oy:n lausuntoon:

 

"Kaasuputken läheisyydessä on Jarmo Toikka Ky:n toimesta louhittu yli 20 vuotta ilman kaasuputkelle aiheutuneita häiriöitä. Louhintaa jatketaan samalla periaatteella, ettei aiheuta häiriöitä kaasuputkelle. Tärinämittareita voidaan tarvittaessa asentaa kaasuputken välittömään läheisyyteen louhittaessa alle 100 metrin etäisyydellä kaasuputkesta. Alle 100 metrin etäisyydellä kaasuputkesta räjäytettäessä räjähdysainemäärä mitoitetaan lausunnon liitteenä 1 ("Maanrakennus- ja louhintatyöt maakaasuputkiston läheisyydessä") olevan ohjeen mukaisesti. Tärinähaittavaikutukset ja mahdollinen mittaustarve selvitetään louhittaessa 100 - 500 metrin etäisyydellä kaasuputkesta ja louhinnan ollessa yli 3000 k-m3. Louhinta- ja tärinämittaussuunnitelmat voidaan esittää Gasgrid Finland Oy:lle tarvittaessa.

 

Jarmo Toikka Ky ei aio asentaa metallisia rakenteita alle 20 metrin etäisyydelle kaasuputkesta.

 

Jarmo Toikka Ky:llä ei ole huomauttamista muihin Gasgrid Finland Oy:n lausunnossa esitettyihin seikkoihin."

 

Vastine Kymenlaakson Jäte Oy:n muistutukseen:

 

"Etäisyys kiinteistön 7:369 louhinta-alueelta jätekeskuksen rakennuksiin on lähimmillään noin yksi kilometri. Tärinämittareita voidaan kertaluonteisesti sijoittaa muistuttajan rakenteisiin tai laitteisiin louhittaessa Kalliokorven kiinteistöllä 7:369. Jarmo Toikka Ky ei näe tarvetta tärinämittauksiin jätekeskuksella louhittaessa kiinteistöllä 7:363, josta on yli 1,5 kilometriä jätekeskuksen rakennuksiin."

 

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut Jarmo Toikka Ky:n maa-aineslupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

 

Lupamääräykset

 

 

Ottamistoiminta

 

1.

Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä.

 

Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §, Maa-ainesA 7 §)

 

2.

Ottamissuunnitelman mukaiselta n. 15 ha ottoalueelta saa ottaa kalliota yhteensä enintään 1 950 000 k-m3 luvan voimassaolon aikana.

 

Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyjä eri alueiden/vaiheiden alimpia ottotasoja +27.+35...+42.+50 m alemmaksi. (MAL 11 §)

 

3.

Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan.

(MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)

 

4.

Ottamistoiminnan valvomista varten on paikalla oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa.

(MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)

 

5.

Louhintaa tai muuta tärinää aiheuttavaa toimintaa ei saa tehdä

30 metriä lähempänä maakaasun siirtoputkia ilman Gasgrid Finland Oy:n lupaa.

 

Toiminnassa tulee huomioida ajantasaiset Gasgrid Finland Oy:n ohjeet liittyen toiminta-alueella kulkeviin maakaasun siirtoputkiin. Ohjeet on oltava nähtävillä työmaalla. (MAL 11 §)

 

6.

Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava niin, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti.

(MAL 1 a §)

 

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

 

7.

Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. Alueella tulee olla varattuna riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa öljyvahinkojen varalta.

 

Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. (MAL 11 §)

 

8.

Mikäli öljyä tai muuta haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viipymättä ilmoittaa tapahtuneesta pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollinen pilaantunut maa-aines tulee kerätä kokonaisuudessaan talteen ja toimittaa viipymättä luvalliseen vastaanottopaikkaan. (MAL 11 §)

 

9.

Ottoalue on pidettävä kuivana. Ottamisalueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon selkeytysaltaiden kautta. Altaisiin kertyvä liete on poistettava säännöllisesti. (MAL 11 §)

 

 

Turvallisuus ja haittojen estäminen

 

10.

Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Luvaton liikkuminen ottamisalueella on kiellettävä ja siitä on ilmoitettava näkyvästi. Kaivurintausten reunat tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §)

 

11.

Toiminnassa tulee noudattaa hakemuksen mukaisia toiminta-aikoja. Toimintaa ei kuitenkaan saa harjoittaa arkipyhinä.

 

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu-, pöly-, tärinä- tai muuta haittaa ympäristöön. (MAL 11 §)

 

12.

Liikenteen ja ottamistoiminnan sekä varastokasojen aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää vedellä kastelemalla ja kasojen sijoittelulla. (MAL 11 §)

 

13.

Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että alue ei roskaannu ja että jätteet käsitellään ja toimitetaan eteenpäin asianmukaisesti. (MAL 11 §)

 

 

Raportointi

 

14.

Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

 

Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on noudettavissa osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

 

 

Jälkihoito, toiminnan lopettaminen ja toiminnanharjoittajan vaihtuminen

 

15.

Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Alue on siistittävä ja jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi.

 

Jälkihoito tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee pyrkiä tekemään jo ottamistoiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa.

 

Jälkihoito ja luiskien teko ja korkeiden pystysuorien rintausten suojaus voidaan tehdä kuten ottosuunnitelmassa on esitetty. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

 

16.

Kun maa-ainesten otto tai maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)

 

17.

Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Myös muusta toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin.

 

Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (MAL 13 a ja 16 §)

 

18.

Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle.

(MAL 16 a §)

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Lupaa on haettu aiempaa suuremmalle ottomäärälle ja syvemmälle ottotasolle. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

 

Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä arvokkaalle harjualueelle. Maa-ainestenottotoiminta on kaavan mukaista toimintaa. Kyse on olemassa olevasta kallionottoalueesta, jolle on jo aiemmin myönnetty maa-ainesten ottamislupa, eikä alueen olosuhteissa ole aiemman luvan myöntämisen jälkeen tapahtunut muutoksia, jotka estäisivät uuden luvan myöntämisen.

 

Lupamääräysten perustelut

 

Määräykset on annettu mm. niistä seikoista, jotka eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta, tai ovat muita hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä. Ympäristölupapäätöksessä louhintaan ja murskaukseen määrätään tarkemmin haittojen ehkäisystä ja mittaamisesta.

 

Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Maa-ainesten saatavuus ja maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi tulee turvata sekä määrällisesti että laadullisesti myös tulevien sukupolvien käyttöön luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

 

Lupamääräyksen 2 mukaisesti tulee noudattaa ottosuunnitelmaa louhinnan toteuttamisessa. Määräyksessä on annettu lupa ulottaa otto alimmillaan +27 m tasolle, kuten ottosuunnitelmassa on esitetty. Hakemuksen mukaan ottoalueen kallioperä on eheää, eikä alueella oleviin porakaivoihin juuri muodostu pohjavettä. Oton syventäminen ja syntyvät eri tasot ottoalueilla ovat perusteltuja laitoksen toiminnallisuuden kannalta. On myös parempi, että jo avatulta louhosalueelta otetaan mahdollisimman paljon kiveä kuin että avattaisiin täysin uusi louhosalue koskemattomaan maastoon. Tätä tukee myös lupamääräys 6.

 

Lupamääräys 5 on annettu, jotta toiminta ei aiheuta vahinkoa toiminta-alueen poikki kulkeville maakaasun siirtoputkille. Gasgrid Finland Oy:n ohjeet löytyvät annetusta lausunnosta ja sen liitteistä.

 

Toiminta-aikoja koskeva määräys 11 on annettu pohjautuen hakemukseen. Toiminta-ajat ovat samat kuin ympäristöluvassa. Toiminta-aikojen rajaus on tärkeää etenkin meluhaitan vähentämisessä ja ennakoinnissa. Melua- ja tärinää on tarvittaessa mitattava tai mallinnettava ympäristöluvan mukaisesti.

 

Lupamääräys 13 koskee jätteitä ja roskaantumista. Tähän on annettu tarkempi määräys ympäristöluvassa. Myös kaivannaisjätteistä on määrätty ympäristöluvassa maa-aineslain 5 a §:n mukaisesti. Alueella saa myös vastaanottaa ja käsitellä jätteitä Aluehallintoviraston 19.5.2016 myöntämän ympäristöluvan mukaisesti.

 

Määräyksessä 15 on määrätty jälkihoitosuunnitelman tekemisestä. Alueen ottotoiminta sekä AVI:n luvan mukainen jätteenkäsittelytoiminta jatkunee vielä pitkään, joten suunnitelman laatiminen myöhemmin on tarpeen. Kuitenkin jo valmiina olevat alle 3 m:n seinämät voidaan luiskata puhtailla maa-aineksilla kaltevuuteen 1:3, kuten hakemuksessa on esitetty ja syntyvät korkeat pystysuorat seinämät suojata aidalla.

 

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

 

ELY-keskuksen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä soveltuvin osin.

 

Gasgrid Finland Oy:n lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 5 ja 11.

 

Kymenlaakson Jäte Oy:n muistutus on huomioitu lupamääräyksessä 5.

 

Ympäristöluvassa on annettu tarkempia määräyksiä liittyen ELY-keskuksen lausuntoon ja Kymenlaakson Jäte Oy:n muistutukseen.

 

SOVELLETUT SÄÄDÖKSET

 

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

Päätöksen voimassaolo

 

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

 

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

 

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että kyseessä on olemassa oleva toiminta. Aloittamisvakuutta ei ole esitetty.

 

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Perustelut

 

Kyseessä on avattu kallionottoalue ja toiminta sijoittuu kokonaisuudessaan alueelle, jolle on jo aiemmin myönnetty maa-aineslupa. Toiminnan volyymi kasvaa ja otto ulotetaan syvemmälle, mutta vaikutukset eivät merkittävästi lisäänny. Avatun ottoalueen hyödyntäminen loppuun on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Toiminnalla ei ole vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin eikä se muuta merkittävästi maisemaa nykyisestä. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei aiheudu ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhakuvaiheen jälkeen korjata. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

 

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

 

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 (§ 51) hyväksymän maa-ainestaksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

 

Maa-ainesvakuus

 

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kallionottamisalueelle määräytyy seuraavasti:

 

5 220 €/ha x 34 ha

177 480

lisäksi 0,104 €/m3 x 1 950 000 m3

202 800

Yhteensä

380 280

 

Maa-ainesvakuus on 380 280. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

 

Vanhan luvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

 

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

 

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

 

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 38 028 €. Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen yleisen käytännön mukainen (10 % maa-ainesvakuudesta) ja riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

 

Lupahakemuksen maksut

 

Hakemuksen tarkastaminen, ottamissuunnitelmaa kohti

260,00 €

Maa-ainesmäärän mukainen maksu:

0,016 €/m3 x 500 000 m3 + 0,008 €/m3 x 1 450 000 m3

 

19 600

Vakuuden hyväksyminen

125,00 €

Lupa maa-ainesten ottamisen aloittamiseen ennen

päätöksen lainvoimaisuutta

 

125,00 €

Naapureiden kuuleminen 22 kpl x 40 €/kuultava

880,00

Kuulutuskustannukset (Kouvolan Sanomat)

251,55

Yhteensä

21 241,55

 

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksuksi tulee 21 241,55 €. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

 

Vuotuinen valvontamaksu

 

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Päätös kirjallisena

 

Jarmo Toikka Ky

Kymenlaakson Jäte Oy

 

Päätös sähköpostilla

 

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Gasgrid Finland Oy

 

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

 

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

 

Päätöksestä ilmoittaminen

 

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla.

 

MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Katja Kangas, puh. 020 615 7995,

katja.kangas(at)kouvola.fi

 

Ympäristöjohtajan ehdotus:

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Jarmo Toikka Ky:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainestenottoluvan sekä maa-aineslain 21 §:n mukaisen toiminnan aloittamisluvan Kouvolan kaupungissa tiloilla Kalliomäki 286-419-7-363 ja Kalliokorpi 286-419-7-36, osoitteessa Huovilantie 14, 46900 Inkeroinen, esityksen mukaisesti.

 

Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös:

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

____________

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa