Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 02.12.2020/Pykälä 88

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

Ympäristölupahakemus louhintaan ja murskaukseen kiinteistöille 286-419-7-363 ja 286-419-7-369

 

2174/11.01.00.00/2020

 

 

Rymla 02.12.2020 § 88

 

     

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ympäristölautakunnan ratkaisuksi perusteluineen.

 

ASIA

 

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

 

LUVAN HAKIJA

 

Jarmo Toikka Ky

Huovilantie 14

46900 INKEROINEN

 

Yhteyshenkilö: --------------------------------

-----------------------------

 

LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI

 

Lupahakemus koskee Kouvolan kaupungin Mämmälän kylässä, kiinteistöillä Kalliomäki 286-410-7-363 ja Kalliokorpi 286-410-7-369, os. Huovilantie 14 tapahtuvaa kiviaineksen louhintaa ja murskausta. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon haetaan muutosta. Muutos koskee kiviaineksen louhinta- ja murskausmäärien kasvattamista sekä ottotason syventämistä.

 

Kiinteistön omistaja

 

Kiinteistön Kalliomäki 286-410-7-363 omistaa Jarmo Toikka Ky ja kiinteistön Kalliokorpi 286-410-7-369 omistaa -------------

 

LUPAVELVOLLISUUS

 

Ympäristönsuojelulain 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 c mukaan kivenlouhimolla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa.

 

Ympäristönsuojelulain 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 e mukaan tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa.

 

Ympäristönsuojelulain 29 §:n mukaan ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

 

 

LUPAVIRANOMAINEN

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kivenlouhimon ja kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 6 a ja b mukaan.

 

HAKEMUS

 

Hakemuksen vireille tulo

 

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 11.8.2020. Hakemusta on täydennetty sähköpostitse 23.11.2020 sekä puhelinkeskusteluissa 19.11. ja 24.11.2020.

 

Hakija on jättänyt samanaikaisesti käsiteltäväksi maa-aineslupahakemuksen samalle alueelle.

 

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

 

Jarmo Toikka Ky:llä on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.12.2015 (§123, 5710/11.00.01/2014) myöntämä ympäristölupa kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle kiinteistöjen Kalliomäki (286?419?7?363) ja Kalliokorpi (286?419?7?369) alueilla. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi.

 

Jarmo Toikka Ky:llä on Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.12.2015 (§126, 5847/10.03.00/2014) myöntämä maa-aineslupa kalliokiviainesten ja turpeen ottamiseen kiinteistöjen Kalliomäki (286?419?7?363) ja Kalliokorpi (286?419?7?369) alueilla, joka on

voimassa 10 vuotta.

 

Jarmo Toikka Ky:llä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 19.5.2016 (Dnro ESAVI/7495/2014) myöntämä ympäristölupa ympäristömassojen kierrätys- ja käsittelykeskukselle kiinteistöjen Kalliokorpi (286?419?7?369), Kalliomäki (286?419?7?363) ja Rajatila (286?419?8?357) alueilla. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan mukaan alueella saa vastaanottaa, välivarastoida, käsitellä ja hyödyntää mm. puhtaita ylijäämämaita, betoni- ja tiilijätteitä, mineraalijätteitä ja puupohjaista rakennusjätettä sekä muuta puujätettä, kuorijätettä, kuitusavea, tuhkaa ja asfalttijätettä. Pilaantumatonta ylijäämämaata, joka ei ole hyötykäytettävissä, voi loppusijoittaa louhoksiin. Luvan mukaisesti alueella voidaan tehdä myös puun kylmävarastointia.

 

JT-Ympäristörakentaminen Oy on tehnyt ilmoituksen asfalttiaseman rekisteröinnistä kiinteistön Rajatila (286?419?8?357) alueelle. Asfalttiasema on pinta-alaltaan noin 0,5 hehtaaria ja se sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä toimistorakennuksesta, louhosalueen reunalla. Asfalttiasema on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 19.9.2019. Alueella ei ole vähän aikaan ollut asfalttiasematoimintaa.

 

Alueen kaavoitustilanne

 

Voimassa olevassa Kymenlaakson maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T).

 

Anjalankosken taajamayleiskaavassa aluetta koskevat kaavamerkinnät E = Erityisalue sekä EO = Maa-ainesten ottoalue.

 

Suunnittelualuetta koskeva asemakaavassa alue on merkitty tunnuksella EO/EJ = Maa-ainesten otto- ja jätteenkäsittelyalue.

 

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

 

Toiminta sijaitsee Kouvolan Inkeroisissa, Keltakankaan taajaman kaakkoispuolella valtatie 15:n varressa. Toiminta sijoittuu Ekopark II -alueelle, jolla toiminnanharjoittaja on harjoittanut vastaavaa toimintaa jo usean vuoden ajan.

 

Hakemuksen mukaista aluetta ympäröivät alueet ovat teollisen toiminnan rikkomaa metsätalousmaata. Alueen itäpuolella ja alueen halki kulkee maakaasulinja, jota käytetään myös kuntopolkuna. Lähimmät pellot sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta itään, länteen ja koilliseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Inkeroisten taajama-alueen reunassa noin 800 metrin päässä suunnittelualueesta. Alueen lähellä kulkee ylimaakunnallinen patikointireitti (Kymenlaakson maakuntakaava; kauppa ja merialue, tiet ja reitit). Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 26.11.2014. Alueen lounaispuolella, noin 250 metrin päässä valtatien toisella puolella sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue.

 

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Inkeroisten taajama-alueen reunassa noin 800 metrin päässä Kalliomäen (286?419?7?363) tilalta. Karhunkankaan, Veikkolan ja Jukkalan asuinalueet sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä. Kalliokorven tilalta (286?419?7?369) lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 800 m etäisyydellä Huovilantiellä.

 

Muita häiriytyviä kohteita (kuten koulu, päiväkoti, leikkikenttä, sairaala, virkistysalue, elintarviketehdas) ei lähinaapurustossa (alle kahden kilometrin etäisyydellä) ole tiedossa. Keltakankaan terveyskeskus sijaitsee reilun kahden kilometrin päässä Kalliomäen tilan alueelta.

 

Kallioperä ja maaperä ja pohjavesi

 

Suunnittelualue ja koko Kymenlaakso kuluvat Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Suunnittelualueen kallioperä on ehjää, vähärakoista ja massamaista tummaa rapakivigraniittia. Kallioperän eheys on todettavissa louhoksen seinämistä, louhokseen tulevan veden määrästä ja kallioporakaivojen antoisuudesta. Louhoksesta pumpataan vain sinne satava ja sulava vesimäärä seinien ollessa kuivat. Kallioporakaivoista syvempi on kuiva paineaukaisun jälkeenkin ja matalampi porakaivo antaa vettä vain 10 l/h.

 

Pohjois- ja eteläpäässä aluetta maapeitteen paksuus on ollut ohut (alle 1 m) ja pohjoispäästä se on kallion päältä pääosin poistettu. Keskiosalla aluetta maakerroksen paksuus on suurempi. Pintaosa on turvetta ja turpeen alla on hienoainespitoinen kerros (savinen siltti) ja sen alla kallion päällä moreenikerros. Paksuimmillaan irtomaakerroksen on todettu olevan noin 3 m.

 

Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella tai sen muodostumisalueella. Lähimmät pohjavesialueet Keltakangas (nro 05 754 02) ja Tehtaanmäki (nro 05754 06) sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot (viisi asuinrakennusta) sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta.

 

Pintavesi

 

Kohteen pintavesiolosuhteet ovat selväpiirteiset. Suunnittelualueen yläpuolinen valuma-alue on selkeästi rajattavissa ja se on suhteellisen pieni. Kallionmäen alueen itäpuolella sijaitsevan Haapa-aron vedet laskevat poispäin kohti pohjoista. Alueen itäpuolelta maanpinta ja kallion pinta laskevat kohti länttä ja suunnittelualueella maanpinta ja kallion pinta viettävät alueen keskikohtaa ja länttä kohti. Itäpuoliset puhtaat pintavedet kerätään ja johdetaan ojituksella jo nykyisinkin alueen poikki ja edelleen valtatien ali länteen Kaihlassuolle. Kaihlassuon vedet purkautuvat Karhunkankaan kaatopaikan eteläpuolitse edelleen Kymijokeen.

 

Kasvillisuus ja eläimistö

 

Suunnittelualue ei ole luonnonvaraista aluetta. Alueen itäpuolella on kuivaa kangastyyppistä talousmetsää ja koillispuolella Haapa-aro -niminen vettynyt suotyyppinen metsäalue. Pohjoispuolella on pienipiirteinen kalliopohjainen mäntyä kasvava kuiva mäki, joka ulottuu myös valtatien länsipuolelle. Alueen pohjoispuolella ja valtatien länsipuolella ovat Kaihlassuon ja Soininsuon metsäiset suotyypin luontoalueet. Ympäristössä aiemmin tehtyjen arviointien perusteella alueen arvo ei luonnonsuojelun näkökulmasta ole merkittävä.

 

Vaikutusalueella ei ole Natura-kohteita tai siellä ei ole havaittu harvinaisia tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja eikä sinällään arvokkaita luontotyyppejä. Lähimmät Natura-alueet (Rainionmäki ja Sammalsuon pelto, FI0401012) sijaitsevat 2,5 kilometrin päässä alueen kaakkoispuolella. Rainionmäen osa-alueella on merkitystä vanhojen metsien suojelulle. Merkitys kasvaa metsien ikääntyessä ja lahopuumäärän lisääntyessä. Alue on luontodirektiivin liitteessä listatun liito-oravan elinaluetta. Sammalsuon umpeen kasvavan pellon lajistoon kuuluu luontodirektiivin liitteen II lajeista kirjoverkkoperhonen.

 

Toiminnan kuvaus

 

Ympäristölupahakemuksen kanssa samaan aikaan vireillä oleva maa-aineslupahakemus koskee kalliokiviaineksen ottoa tiloilta Kalliomäki (286-419-7-363) ja Kalliokorpi (286-419-7-369) sekä pientä määrää turvetta tilalta Kalliokorpi. Uusia lupia haetaan, koska tarve on aiempaa suuremmille kiviaineksen ottamismäärille ja murskeen tuotantomäärille vuosittain. Samalla haetaan ottamistason syventämistä.

 

Tällä hetkellä voimassa olevassa ympäristöluvassa on kokonaisottomäärä 940 000 k-m3 kalliota (vuotuinen ottomäärä 94 000 k-m3) ja 7 500 m3 turvetta. Alin ottotaso on +35 m. Vuotuinen ottomäärä Notto-rekisterin mukaan on vuosina 2016-2019 ollut n. 98 000 - 110 000 k-m3.

 

Nyt lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisottomäärälle 1 950 000 k-m3 kiviainesta ja vuosittain 195 000 k-m3. Turpeelle on esitetty ottomääräksi 6 000 m3 kymmenessä vuodessa. Ottamisalueiden pinta-ala on yhteensä noin 34 ha. Tästä kiviaineksen ottoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 14 hehtaaria. Turpeen ottoalueen pinta-ala on noin 1,2 ha. Ottamistasoksi haetaan alimmillaan + 27 m.

 

Vuodesta 1997 alkaen on tilojen Kalliomäki ja Kalliokorpi alueilta otettu yhteensä 1 600 000 m3 kiviainesta. Nyt tässä luvassa haetun ottomäärän jälkeen Kalliomäen alueelle jää noin hehtaarin kokoinen alue, jossa miljoona kuutiota kiviainesta.

 

Murskaus

 

Alueella tuotetaan kivimursketta nykyään n. 230 000 t (350 000 t max.) vuodessa. Jatkossa kiviainesta tuotetaan alueella enintään 195 000 m3 eli 520 650 t vuodessa. Kiviainesta tuodaan muualta 25 000 - 30 000 t vuodessa. Murskeen tuotannon arvioidaan kasvavan n. 400 000 t (max. 551 000 t) vuodessa.

 

Louhintaporaukset tehdään urakoitsijan poravaunuilla. Rikotuksessa käytetään kaivinkoneeseen kiinnitettävää hydraulista vasaraa. Murskeet syötetään kaivinkoneella ja murskataan siirrettävillä 2-3-vaiheisilla leuka- ja kartiomurskaimilla. Myös seulalaitteet ovat siirrettäviä. Kiviainesten siirroissa käytetään pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Murskaus- ja seulontalaitteet ovat sähkö- ja/tai polttoöljykäyttöisiä.

 

Murskauslaitteet sijoitetaan olemassa olevien louhosten pohjalle ja valmis murske varastoidaan olemassa oleviin varastokasoihin. Hakijalta puhelimitse 19. ja 24.11.2020 saadun tiedon mukaan osa jälkimurskauksesta on vielä tehty Kalliomäen louhosalueen ylätasolla + 60 m, mutta se siirtyy kokonaan louhosmonttuihin 2-5 vuoden kuluessa louhinnan edetessä Kalliomäen alueen pohjoisreunalle tasolle +42 tai Kalliokorven alueelle, joka on jo louhittu tasoon +35. Enemmän melua aiheuttava esimurskaus (leukamurskain) tehdään jo nyt louhosmontuissa. Jälkimurskaimen melu vastaa käytännössä seulonnan melua tai on jopa sitä pienempi. Tuotteiden varastointia tehdään ympäri vuoden. Hiekoitussepeli varastoidaan katetussa hallissa louhoksen pohjalla.

 

Toiminta-aika

 

Toimintaa harjoitetaan maanantaista lauantaihin ympäri vuoden. Kuormaamista ja kuljetusta tehdään ympäri vuorokauden. Toiminnan arvioitu kesto on noin 25 vuotta. Laitoksen toiminta-ajat on esitetty seuraavassa taulukossa:

 

Toiminto

Viikoittainen toiminta-aika

Päivittäinen toiminta-aika (klo)

Keskimääräinen toiminta-aika (h/a)

Leukamurskain

ma-la

6-22

2 000

Jälkimurskain

ma-la

24 h

2 500

Seulonta

ma-la

24 h

2 500

Poraaminen

ma-la

7-20

1 000

Rikotus

ma-la

7-20

1 500

Räjäyttäminen

ma-pe

8-18

n. 25 kpl/a

Kuormaaminen ja kuljetus

ma-la

24 h

3 000

 

Jälkimurskausta ja seulontaa tehdään pääsääntöisesti päiväsaikaan, joskus poikkeustilanteessa joudutaan tekemään myös yöllä. Näin on tapahtunut nyt voimassa olevan ympäristöluvan aikana muutamana vuorokautena (puhelinkeskustelu hakijan kanssa 19.11.2020).

 

Polttoaineet, kemikaalit ja veden käyttö

 

Kierrätyskeskuksen ja louhosten alueella työskentelevien työkoneiden polttonesteet (diesel- ja kevytpolttoöljy) varastoidaan siirrettävissä farmisäiliöissä, joiden yhteistilavuus on alle 10 m3. Alueella on yksi kiinteä säiliö (10 m3) jakelupisteenä. Polttoainesäiliö on valmistettu vuonna 1988 ja viimeksi tarkistettu 2019.

 

Polttoaineiden kulutus on vuodessa noin 90 000 litraa. Jakelupisteessä tankataan vain alueen toiminnanharjoittajan omia työkoneita ja kuorma-autoja. Jakelupisteen säiliö on kallion päällä näkyvissä, joten säiliöissä tai putkistoissa ei voi olla vuotoja, joita ei havaittaisi. Lisäksi säiliön alla on HDPE-muovikalvo, joka ulottuu reilusti säiliön tankkausalueen ulkopuolelle. Voitelu- ja hydrauliikkaöljyt varastoidaan suljetussa kontissa.

 

Alueella käytetään vettä kaluston ja pihan puhtaanapitoon sekä pölynsidontaan. Toiminnan tarvitsema vesi otetaan eteläisestä tasausaltaasta, jonne vesi kerätään louhosalueelta ja suunnittelualueen itäpuolella olevasta kuivatusojasta.

 

Liikenne

 

Laitoksen toiminnasta aiheutuva raskas liikenne on keskimäärin 50 käyntiä vuorokaudessa. Kuormaamista ja kuljetusta tehdään maanantaista lauantaihin tarvittaessa 24 h vuorokaudessa. Pääsääntöisesti liikenne ajoittuu klo 6-21 välille.

 

Liikennemäärä vaihtelee vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan. Kotkan valtatieltä kohteen suuntaan kääntyvä Huovilantie on asfaltoitu. Myös Huovilantieltä toiminta-alueelle vievä tie on asfaltoitu vaaka-asemalla asti. Vaaka-asemalta eteenpäin tie jatkuu sorapintaisena. Teitä puhdistetaan ja kastellaan tarpeen mukaan pölyämisen vähentämiseksi.

 

Ympäristövaikutukset

 

Jätteet

 

Toiminnassa syntyvät jätejakeet ja niiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa:

 

Jätenimike

Arvioitu määrä (kg/a)

Varastointi laitoksella

Toimituspaikka

Jäteöljy

1 500

Keräys astiaan

Vaarallisten jätteiden käsittelylaitos

Öljy ja voiteluaineet

500

Keräys astiaan

Vaarallisten jätteiden käsittelylaitos

Käytetyt suodattimet

200

Keräys astiaan

Vaarallisten jätteiden käsittelylaitos

Kaatopaikkajäte

500

Keräys astiaan

 

Energiajäte

500

Keräys astiaan

Energiajätteen käsittelylaitos

Metallijäte

3 500

Keräys lavalle

Kierrätys

Kiinteä öljyinen jäte

500

Keräys astiaan

Vaarallisten jätteiden käsittelylaitos

 

Vaaralliset jätteet varastoidaan kiinteistön Kalliomäki alueella olevassa vaarallisten jätteiden varastokontissa. Vaarallisten jätteiden noudosta vastaa toimintaan asianmukaiset luvat omaava jätehuoltoyritys, joka toimittaa jätteet asianmukaisesti käsiteltäväksi. Vaaralliset jätteet toimitetaan jatkokäsittelyyn tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Jätehuoltoyritys pitää kirjaa ja raportoi vuosittain jätteiden määrät.

 

Viemäröinti ja vaikutukset vesistöihin

 

Toiminnassa ei synny prosessijätevesiä. Toimisto- ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpikaivoon. Tarvittaessa umpikaivo tyhjennetään ja jätevedet toimitetaan muualle käsiteltäväksi.

 

Ottamisen aikana alue pidetään kuivana pumppaamalla. Kalliomäen louhosalueelta hulevedet ja kalliosta suotautuvat vedet johdetaan eteläiseen tasausaltaaseen, josta vedet johdetaan Kaihlassuolle johtavaan ojaan. Tasausaltaan tilavuus on noin 4 000 m3. Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu jonkin verran räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä. Huleveden mukana kulkeutuva hieno kiintoaines saattaa myös kuormittaa pintavesiä. Alueen ympäristössä ei ole herkkiä vesistöjä, joihin toiminnalla olisi vaikutusta.

 

Kalliokorven alueelta hulevedet ja kallioruhjeista suotautuvat vedet pumpataan alueen pohjoisosassa sijaitsevaan tasausaltaaseen, josta vedet johdetaan Soininsuolle johtavaan ojaan.

 

Vesien tarkkailu toteutetaan voimassa olevan kierrätys- ja käsittelykeskuksen ympäristölupamääräysten mukaisesti. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa tasausaltaista lähtevästä vedestä. Näytteistä tutkitaan lämpötila, ulkonäkö, haju, väri, sameus, kiintoaine, pH, CODMn, BOD7. alkaliteetti, kokonaiskovuus, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta, mangaani, happi ja mineraaliöljyt.

 

Energian käyttö

 

Hakemuksessa ei ole esitetty arviota laitoksen sähkönkulutuksesta. Sähkö hankitaan sähköverkosta.

 

Päästöt ilmaan

 

Tuotekasojen sijoittelulla vähennetään tuulen aiheuttaman pölyn muodostumista. Hakijan kanssa 19.11. ja 24.11.2020 käydyn puhelinkeskustelun mukaan Kalliomäen alueen ylätasolla olevaan kivituhkakasaan ei ole enää ajettu lisää tuotetta, vaan sitä on parin vuoden ajan tyhjennetty ja hakijan arvion mukaan se tyhjenee kokonaan noin vuoden sisällä. Tarvittaessa varastokasoja kastellaan. Kastelussa käytetään louhosalueen kuivatusvesiä.

 

Murskaustoimintojen sijoittaminen syvemmälle louhokseen vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitteiden koteloinneilla sekä mahdollisuuksien mukaan tehtävällä kastelulla vähennetään murskauksen pölypäästöjä. Työkoneet pidetään kunnossa ja uusien koneiden hankinnassa huomioidaan ilmapäästöjen vähentäminen.

 

Pölyn vaikutukset jäävät vähäisiksi, koska lähistöllä ei ole pölylle alttiita kohteita. Työkoneiden päästöillä ei ole vaikutusta hankealueen ulkopuolella ilmanlaatuun.

 

Melu

 

Meluavimpia toimintoja ovat kallion poraus, kivien rikotus ja murskaus sekä räjäytykset. Vähemmän melua aiheutuu kuormauksista ja liikenteestä. Räjäytyksiä tehdään harvoin, arviolta parikymmentä kertaa vuodessa, jolloin niiden vaikutus kokonaismeluun jää vähäiseksi. Melun häiritsevyyttä rajoitetaan ajoittamalla rikotus ja räjäytykset päiväaikaan. Meluavien toimintojen (rikotus, murskaus) sijoittuminen louhoksen pohjalle vähentää melun leviämistä tehokkaasti myös tehtyjen mittausten perusteella. Varastokasat sijoitellaan siten, että ne ehkäisevät osaltaan melun leviämistä. Käytössä olevaa laitteistoa on uusittu vähemmän meluavaksi.

 

Toiminnasta ympäristöön aiheutuvaa melua on mitattu kolmesti. Mittausten perusteella toiminnasta syntyvä melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaisia päivä- ja yöajan ohjearvoja. Asuinalueiden päiväajan ohjearvoksi on asetettu 55 dB ja yön ajalle 50 dB.

 

Jarmo Toikka Ky on vuonna 2014 teettänyt Ramboll Oy:lla melumittauksen ja siihen perustuvan melumallinnuksen sepelin murskauksen (jälkimurskauslaitteisto) aiheuttaman yöaikaisen melun selvittämiseksi. Mallinnustulokset alittavat laskentaepävarmuus huomioiden yöajan ohjearvon kaikkien lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Mallinnuksen mukaan yöajan 45 dB:n meluvyöhyke ulottuu enimmillään vain noin 350 m etäisyydelle murskauspaikasta ja yöajan 40 dB:n meluvyöhykekin enimmillään noin 500 m etäisyydelle murskauspaikasta. Mallinnus on tehty niin, että jälkimurskauslaitteisto on ollut sijoitettuna louhosmonttuun (puhelinkeskustelu hakijan kanssa 24.11.2020).

 

Louhintamäärien kasvattaminen ei lisää melun leviämistä. Louhinnan keskittäminen jo valmiiden louhosten pohjalle ja jo olemassa olevien louhosten syventäminen vähentää tehokkaasti melun leviämistä ympäristöön. Hakijalle ei ole tullut valituksia melusta nykyisen laitteiston käytön aikana.

 

Tärinä

 

Tärinää on mitattu lähimmän kiinteistön alueella vuonna 2005 Kivi- & Maa-asia Valtonen Ky:n toimesta. Mittaustulos ei ylittänyt mittarin kynnysarvoa 1 mm/s. Toiminnasta ei mittauksen mukaan aiheudu sellaisia tärinävaikutuksia, jotka aiheuttaisivat vaurioriskiä lähimmille rakennuksille.

 

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

 

Putoamisvaaran estämiseksi louhosten ympärille on asennettu teräspaalujen varassa oleva verkkoaita, jonka korkeus on noin kaksi metriä. Räjäytyksistä varoitetaan merkkiäänellä.

 

Yrityksellä on sisäinen ympäristöohje. Toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat lähinnä polttoaineiden tai muiden öljytuotteiden joutuminen maaperään vuodon tai onnettomuuden seurauksena. Vuotoja ehkäistään pitämällä laitteet kunnossa. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella noudatetaan alhaisia ajonopeuksia. Alueella säilytetään riittävä määrä imeytysainetta, jotta vuodon tai onnettomuuden seurauksena pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen nopeasti. Merkittävän ympäristövahingon vaaraa aiheuttavista tilanteista ilmoitetaan viipymättä pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Toiminta poikkeustilanteissa on ohjeistettu yrityksen ympäristöohjeessa sekä työsuojelun ohjeissa.

 

Tarkkailu ja raportointi

 

Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Vesien tarkkailu toteutetaan kierrätys- ja käsittelykeskuksen ympäristölupamääräysten (AVI:n lupa) mukaisesti. Toiminnan tarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti.

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

 

Ottamisalueilta on poistettu pintamaat jo aiemmissa ottamisvaiheissa. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman laatimista ei siten nähdä tarpeelliseksi.

 

Jälkihoitotoimenpiteet

 

Alueella toimivalla maamassojen kierrätys- ja käsittelykeskuksella on lupa läjittää louhoksiin puhtaita maa-aineksia kierrätys- ja käsittelykeskuksen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Ottamistoiminnan jälkeen alue sopii esimerkiksi maa-ainesten käsittelyyn, maankaatopaikaksi, teollisuusalueen pohjaksi tai läheisten jätekeskusten tarpeisiin. Myös mahdollisesti muodostuvan vesialtaan virkistyskäyttö on mahdollista.

 

Louhinnassa ja murskauksessa tarvittavat laitteet ja rakenteet puretaan pois. Louhoksiin tehdyt ajoluiskat sekä alueen tiestö jätetään alueelle jatkokäyttöä varten.

 

Alueelle muodostuvat yli kolmen metrin luiskat louhitaan pystysuoriksi. Alle kolmen metrin luiskat muotoillaan maamassoilla kaltevuuteen 1:3. Koko louhosalue (yli 3 m jyrkänteet) rajataan 1,5-2 m korkealla verkkoaidalla. Ottoalue merkitään maastoon noin 50 metrin välein pystytettävillä noin 1,5 m pitkillä metalli- tai muovipaaluilla.                           

 

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

Tiedottaminen

 

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 2.9.-2.10.2020. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomat -lehdessä 2.9.2020. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille lähimmille kiinteistöille.

 

Tarkastukset ja neuvottelut

 

Alueelle on tehty tarkastus luvan valmistelua varten 23.9.2020. Tarkastuksella olivat läsnä hakija ja ympäristötarkastaja Katja Kangas.

 

Lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta ja Gasgrid Finland Oy:ltä.

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 25.9.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut seuraavaa:

 

"Alue sijaitsee valtatien 15 ja maakaasulinjan välimaastossa Inkeroisten

pohjoispuolella. Alueen kallioperään ei liity tiedossa olevia erikoisia

luonnonesiintymiä. Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Alueeseen ei liity suojelukohteita eikä maisemallisia erityisarvoja.

 

Vakiintuneen käytännön ja ympäristöministeriön maa-ainesten ottamisen säätelyä ja järjestämistä varten tehdyn oppaan OH1/2009 "Maa-ainesten kestävä käyttö" suositusten mukaan tulisi asuttuun rakennukseen jättää 300-600 m suojaetäisyys kallionottamisalueelta (vähintään 500 m, jos alueelle tulee murskaamo). Karttatarkastelun perusteella lähin asuinrakennus sijaitsee noin reilun 750 metrin etäisyydellä Kalliokorven kiinteistön koillispuolella. Kalliomäen kiinteistöön nähden lähin asutus sijaitsee noin reilun 800 metrin etäisyydellä eteläpuolella. Suojaetäisyydet täyttävät valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaiset vaatimukset ja ympäristöministeriön oppaan suositukset.

 

Alue on merkitty Kymenlaakso maakuntakaava 2040:ssä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 2040 kokouksessaan 15.6.2020. Maakuntahallitus on määrännyt MRL 201 § mukaisesti maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kaavan lainvoimaisuutta. Alueen vierellä sekä halki kulkee ylimaakunnallinen patikointireitti (pa) sekä pääkaasulinja (k). Anjalankosken taajamayleiskaavassa (20.1.2004) alue on merkitty erityisalueeksi (E) ja maa-ainesten ottoalueeksi (EO).

 

Keltakankaan ekopark II-asemakaavassa (6.2.2006) alue on merkitty maa-ainesten otto- ja jätteenkäsittelyalueeksi (EO/EJ). Kaavamääräyksissä todetaan, että aluetta voidaan käyttää ympäristöluvan mukaiseen ympäristömassojen kierrätys- ja käsittelykeskuksen rakentamiseen ja siellä harjoitettavaan lupaehtojen mukaiseen toimintaan. Alueen reuna-alueet valtatie 15 ja valaistua kuntoreittiä vasten on varustettava näkösuojaa antavalla maavallilla. Tontin puolella kulkevan ulkoilureitin osan yleinen käyttömahdollisuus on säilytettävä.

 

Kalliomäen kiinteistön lounaispuolella valtatie 15:sta toisella puolella sijaitsee 30.10.2018 perustettu Mämmälän maaosakaskunnan määräaikainen rauhoitusalue (LSL 25 §), jossa on raportoitu merkkejä liito-oravasta (papanahavainnot). Nyt haettavan maa-ainesluvan ottamissuunnitelmassa esitetyn ottoalueen ja em. rauhoitusalueen välinen etäisyys on noin 470 metriä. Alueiden välillä sijaitsee 5.0 metriä korkea suojapenger. Lähin Natura-2000 verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue Rainionmäki ja Sammalsuonpelto (FI0401012) sijaitsee ottamisalueen eteläpuolella reilun 2,8 kilometrin etäisyydellä. ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottamistoiminta ei heikennä em. suojelualueiden suojeluarvoja. Kalliokorven ottoalueen itäpuolella noin 950 metrin päässä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot. Karttatarkastelun perusteella alueiden välinen etäisyys ja maastonmuodot huomioon ottaen maa-ainesten ottamistoiminnasta ei ELYkeskuksen näkemyksen mukaan aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista Sippolanjoen ja Summanjoen laaksoissa.

 

Lupamääräyksissä on syytä kiinnittää huomiota maa-ainesten ottamistoiminnasta ja kuljetuksista aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen lieventämiseen. Toiminnasta ei saa aiheutua valtioneuvoston asetus meluohjearvosta (993/1992) ylittyvää melua asumiseen käytettävissä häiriintyvissä kohteissa. Harjoitettaessa melua aiheuttavaa toimintaa kello 6-7 aamulla tulee huomioida, että siihen sovelletaan yöajan meluohjearvoa (Laeq 50 dB). Meluohjearvoja käytettäessä tulee huomioida mahdollinen melun impulssimaisuus. Pölyämisen vähentämiseen ei saa käyttää suolaa tai muita maaperälle tai pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. Louhosalueen kuivatusvedet tulee johtaa laskeutusaltaiden kautta maastoon.

 

Alueelle mahdollisesti sijoitettavat polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi- sekä työkoneiden huolto- ja käsittelypaikat tulee varustaa suojarakentein. Mahdollisen öljy- tai muun polttoainevuodon varalta paikalle tulee varata imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maa-ainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvältä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. maa-ainesta. Mahdollisesta vahingosta on myös välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

 

Ottamisalueen ja kallioseinämien jälkihoidossa ja muotoilussa tulee huomioida vaikutus maisemakuvaan. Louhosalue tulee suojata siten, että alueelle ei muodostu putoamis- ja sortumavaaraa.

 

Lupaharkinnassa ja ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset."

 

Gasgrid Finland Oy on antanut lausuntonsa maa-aineslupahakemuksesta 7.10.2020. Gasgrid Finland Oy on 23.11.2020 saapuneessa sähköpostiviestissä ilmoittanut, että lausunto koskee myös ympäristölupahakemusta:

 

"Gasgrid Finland Oy:ssä on tutustuttu maa-aineslain (555/1981) mukaiseen lupahakemukseen koskien kalliokiviaineksen ottamista Kouvolan kaupungin Mämmälän kylässä kiinteistöillä Kalliomäki 286-419-7- 363 ja Kalliokorpi 286-419-7-369. Hakemuksen mukainen toiminta koskee 1 950 000 k-m3:n kalliokiviaineksen ottamistoimintaa 10 vuoden aikana. Arvioitu vuotuinen ottotarve on 195 000 k-m3. Hankealueen välittömässä läheisyydessä kulkee Gasgrid Finland Oy:n korkeapaineinen DN500 kaasuputki. Sen rinnalla sijaitsee DN400 kaasuputki, joka on poistettu käytöstä toistaiseksi.

 

Maakaasun siirtoputkisto on kansallisesti tärkeä ja kallis infra, jonka sijoittamiseen on haettu lunastusmenettelyllä käyttöoikeus. Maakaasun siirtoputkisto rajoittaa toimintaa ympäristössä merkittävästi. Putkiston määräaikaistarkastuksilla, ennakkohuollolla ja kaasulinjan merkinnöillä sekä ulkoisten hankkeiden valvonnalla varmistetaan putkiston turvallisuus. Putkiston tarkastukseen ja ylläpitoon liittyen alueella saattaa aiheutua ajoittain melua ja maanrakennustöitä.

 

Suunnitelmanne on toteutettavissa seuraavin lisäyksin:

-          Kaasuputken sijainti on merkitty maastoon merkintäpylväillä ja -kilvillä. Jos merkintäpylväitä tarvitsee siirtää pois työmaan tieltä tai sijoittaa uudestaan työmaan valmistuttua, on tästä sovittava Gasgridin valvonta- tai paikkatietohenkilöiden kanssa erikseen. Jokaiselta merkinnältä on oltava esteetön näkyvyys edelliselle ja seuraavalle merkinnälle; tarvittaessa merkintöjä lisätään. Urakoitsija huolehtii merkintöjen näkyvyydestä, käyttöoikeusalueen rajauksesta ja estää liikenteen suistumisen vajaatäyttöiseen kaasuputkikaivantoon.

-          Kaasulinjalla ei saa varastoida tai sijoittaa mitään, joka estää näkyvyyden merkintäpylväiden välillä. Kaasuputken omistajalla on velvoite raivata kasvillisuus linjalta 10 m leveydeltä, mutta linjalla sallitaan korkeintaan 0,5 m korkeuden saavuttava kasvusto.

-          Toiminta ei saa aiheuttaa rasituksia kaasuputkelle eikä liittyville rakenteille. Työmaan raskaan kaluston käyttämät kaasuputken ylityspaikat katselmoidaan ja tarvittaessa niitä vahvistetaan. Työmaajärjestelyjen yhteydessä huomioidaan raskaan liikenteen vaatimat ylityspaikan vahvistukset tai siltarakenteet, jotka minimoivat tai johtavat liikennöinnin kuormat kaasuputken ohitse. Ylityspaikkoja on tarkkailtava ja mahdollisista maanpinnan painumista ilmoitettava. Muualla kaasuputkilinjalla ei liikuta raskaalla kalustolla, eikä sinne varastoida rakennustarvikkeita tai maa-aineksia. Maa-aineksien siirtymiä ei sallita kaasulinjalla ilman valvojan lupaa. Kaasulinjan merkintäpylväiden kestävyyttä parannetaan hankkeen toimesta, jos toiminta jatkossa kasvattaa niiden kuormitusta. Esimerkiksi uuden väylän talvikunnossapidon lumivallit tulee huomioida.

-          Pohjaveden pinnan laskeminen eloperäisillä tai hienorakenteisilla maalajeilla tai maa-aineksien läjittäminen häiriintymisherkillä alueilla tulee hyväksyttää Gasgridillä, kun on syytä olettaa, että vaikutukset ulottuvat kaasuputkistolle. Tarkastelu on tehtävä ainakin 50 m lähempänä toimittaessa.

-          Kaasuputken päälle ei saa läjittää maata yli 0,5 metriä. Merkintäkilven yläreunan on oltava vähintään 1,3 m maanpinnasta ja pylväitä nostetaan tarvittaessa. Mikäli maanpintaa täytyy nostaa kaasulinjalla enemmän, on kaasuputken paljastamisesta syntyville maa-aineksille luiskatusta kaivannosta osoitettava läjityspaikka putkilinjan välittömästä läheisyydestä.

-          Tärinän heilahdusnopeuden raja-arvo kaasuputkelle pohja- ja maanrakennustöissä (pontitus, tela-alustaisen kaluston siirtely tai tiivistys) on 8 mm/s. Räjäytystöiden raja-arvot etäisyyksille 10-100 m on taulukoitu "Muista Maakaasulinja" -oppaassa. Etäisyydellä 100-500 m ja louhinnan ollessa yli 3000 k-m3, tulee tärinähaittavaikutukset ja mahdollinen mittaustarve selvittää. Louhinta- ja tärinämittaussuunnitelmat on esitettävä Gasgridille ennen hankkeen aloittamista.

-          Teräksisellä maakaasuputkella on katodinen korroosiosuojausjärjestelmä, jossa anodikentiltä syötetään heikkoa tasavirtaa 200- 800 metrin etäisyydeltä maakaasuputkelle maaperän kautta. Suojavirta kulkeutuu putken pinnoitevauriokohtiin. Alle 20 metrin etäisyydelle kaasuputkesta sijoitetut laajat sekä eristämättömät metalliset rakenteet saattavat toimia suojavirran kulkureitteinä; sen lisäksi, että tämä voi häiritä korroosiosuojauksen toimintaa, rakenne voi altistua katodisen suojavirran aiheuttamalle hajavirtakorroosiolle kohdassa, jossa suojavirta jättää rakenteen. Gasgrid ei ota vastuuta näiden rakenteiden mahdollisesta ennenaikaisesta syöpymisestä. Riski nopeutuneelle korroosiolle on tarvittaessa selvitettävä mittauksin.

-          Tulevissa kaasuputken kunnossapitotöissä käyttöoikeusalueella ja välittömässä läheisyydessä vieraiden rakenteiden tuenta, suojaus tai purkaminen sekä uudelleen rakentaminen kuluineen jäävät rakenteiden omistajien vastuulle. Kaasuputkikaivannon leveys mitoitetaan luiskatuilla seinämillä ja kaivantoon yltävät rakenteet suositellaan rakennettavaksi siten, ettei mahdollisen kaasuputkikaivannon kohdalla tuentaa, pintavesien hallintaa tai vastaavaa järjestelyä tarvita.

-          Yli kahden päivän kaasulinjalla työskentelyn yhtäjaksoinen valvonta veloitetaan valvonnan tilaajalta.

 

Tämän lausunnon vastaanottaja on velvollinen toimittamaan/tiedottamaan lausunnon liitteineen asianosaisten käyttöön.

 

Lausunto liitteineen on oltava nähtävillä paperikopiona työmaalla sitä pyydettäessä. Kaasuputken ylitykset raskaalla kalustolla vahvistamattomassa kohdassa tai maanrakennustyöt viittä (5) metriä lähempänä kaasuputkilinjaa edellyttävät valvojamme kutsumista paikalle."

 

Gasgrid Finland Oy:n lausunnossa on liitteinä "Muista maakaasulinja"- Ohjeita maakaasulinjalla työskenteleville sekä "Muista maakaasulinta"- Maanrakennus ja louhintatyöt maakaasuputkiston läheisyydessä.

 

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa, mutta heidän kanssaan on keskusteltu hakemuksen ja lupamääräysten sisällöstä.

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

Kymenlaakson Jäte Oy:n 30.9.2020 saapuneessa muistutuksessa todetaan seuraavaa:

 

"Tilan Kalliomäki 286-417-7-363 louhosalueelle on matkaa toimipisteeltämme n. 1 km. Tila Kalliokorpi 286-419-7-369 rajautuu omistamaamme tilaan 286-419-86-1, jolla sijaitsee Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskus ja viereisillä omistamillamme tiloilla 286-032-2047-003 sijaitsee toimistorakennus, tilalla 286-424-3-0280 vaakatoimisto ja tilalle 286-032-2047-0006 rakentuu Keltakangas-Myllykoski-alueen aluelämmityksen lämpövoimala. Toimintoihimme liittyy herkkiä mitta- ja varolaitteita sekä antureita, jotka voivat voimakkaasta maaperän tärähtelystä johtuen häiriintyä tai jopa rikkoontua ja keskeyttää toiminnan.

 

Toimistomme sijaitsevat samalla kallioalueella, kuin luvitettavina olevat kiinteistöt. Isompia räjäytyksiä tehtäessä on vikahälytyksiä ilmennyt.

 

Meillä ei ole muuta huomauttamista lupahakemuksen johdosta kuin se, että lupamääräyksiin tulee sisällyttää määräykset, joiden mukaan kerralla räjäyttämällä irrotettava kiviainesmäärä tulee mitoittaa sellaiseksi tai työtapa määritellä niin, ettei kiinteistöllemme johdu kallioperää pitkin sellaista tärinää, joka voi aiheuttaa toimintaamme häiriöitä.

 

Muistutuksen liitteenä on kartta, johon on merkitty jätekeskuksen murskauslaitos, toimisto ja vaakalaitteisto sekä lämpövoimala.

 

Hakijan kuuleminen ja vastine

 

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutukseen. Hakija toteaa 21.10.2020 saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa:

 

Vastine ELY-keskuksen lausuntoon:

 

" Asemapiirroksessa on esitetty näkösuojaa antavien maavallien (suojapenger) sijainnit ja korkeudet. Toiminta ei vaikuta ulkoilureitin yleiseen käyttömahdollisuuteen. Lisäksi ulkoilureitti sijaitsee maakaasulinjalla, jolle ei rakenneta mitään eikä linjalta oteta maa-aineksia. Vain kulkureitti kiinteistöjen 7:363 ja 7:369 välillä liittyy haettuun toimintaan. Toimintaan liittyvä liikenne kiinteistöjen välillä ei estä ulkoilureitin yleistä käyttöä. Risteävän liikenteen turvallisuus huomioidaan toiminnassa.

 

Melumittausten perusteella kuormaamisesta, kuljetuksesta, murskauksesta ja seulonnasta syntyvä melu ei ylitä yöajan meluohjearvoa lähimmillä asuinkiinteistöillä. Eniten melua aiheuttavia toimintoja, kuten poraamista, rikotusta ja räjäytyksiä ei tehdä klo 6-7. Pölyämisen vähentämiseen ei käytetä suolaa tai muita maaperälle tai pohjavedelle haitallisia kemikaaleja.

 

Jakelupisteen säiliö on kallion päällä näkyvissä, joten mahdollisessa vuototilanteessa öljy on helposti havaittavissa. Lisäksi säiliön alla on muovikalvo, joka ulottuu reilusti säiliön tankkausalueen ulkopuolelle.

 

Kalliokorven louhosalueelle on suunnitteilla maankaatopaikka ja sen yhteydessä alueen maisemointi. ELY-keskuksen lausunto alueen jälkihoidosta ja muotoilusta otetaan huomioon suunnitelmissa. Hakemuksissa on esitetty, että yli kolmen metrin jyrkänteet rajataan 1,5-2 metriä korkealla verkkoaidalla. Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja. Jos kiinteitä muinaisjäännöksiä tai irtaimia muinaisesineitä havaitaan ottotoiminnan yhteydessä, työ keskeytetään kyseisessä kohdassa ja havainnosta ilmoitetaan Museovirastolle. Jarmo Toikka Ky:llä ei ole huomauttamista muihin ELY-keskuksen lausunnossa esitettyihin seikkoihin."

 

Vastine Gasgrid Oy:n lausuntoon:

 

"Kaasuputken läheisyydessä on Jarmo Toikka Ky:n toimesta louhittu yli 20 vuotta ilman kaasuputkelle aiheutuneita häiriöitä. Louhintaa jatketaan samalla periaatteella, ettei aiheuta häiriöitä kaasuputkelle. Tärinämittareita voidaan tarvittaessa asentaa kaasuputken välittömään läheisyyteen louhittaessa alle 100 metrin etäisyydellä kaasuputkesta. Alle 100 metrin etäisyydellä kaasuputkesta räjäytettäessä räjähdysainemäärä mitoitetaan lausunnon liitteenä 1 ("Maanrakennus- ja louhintatyöt maakaasuputkiston läheisyydessä") olevan ohjeen mukaisesti. Tärinähaittavaikutukset ja mahdollinen mittaustarve selvitetään louhittaessa 100 - 500 metrin etäisyydellä kaasuputkesta ja louhinnan ollessa yli 3000 k-m3. Louhinta- ja tärinämittaussuunnitelmat voidaan esittää Gasgrid Finland Oy:lle tarvittaessa.

 

Jarmo Toikka Ky ei aio asentaa metallisia rakenteita alle 20 metrin etäisyydelle kaasuputkesta.

 

Jarmo Toikka Ky:llä ei ole huomauttamista muihin Gasgrid Finland Oy:n lausunnossa esitettyihin seikkoihin."

 

Vastine Kymenlaakson Jäte Oy:n muistutukseen:

 

"Etäisyys kiinteistön 7:369 louhinta-alueelta jätekeskuksen rakennuksiin on lähimmillään noin yksi kilometri. Tärinämittareita voidaan kertaluonteisesti sijoittaa muistuttajan rakenteisiin tai laitteisiin louhittaessa Kalliokorven kiinteistöllä 7:369. Jarmo Toikka Ky ei näe tarvetta tärinämittauksiin jätekeskuksella louhittaessa kiinteistöllä 7:363, josta on yli 1,5 kilometriä jätekeskuksen rakennuksiin."

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut Jarmo Toikka Ky:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

 

Lupamääräykset

 

 

Yleismääräykset

 

1.

Louhintaa tai muuta tärinää aiheuttavaa toimintaa ei saa tehdä

30 metriä lähempänä maakaasun siirtoputkia ilman Gasgrid Finland Oy:n lupaa. (NaapL 17 §)

 

2.

Toiminnassa tulee huomioida ajantasaiset Gasgrid Finland Oy:n ohjeet liittyen toiminta-alueella kulkeviin maakaasun siirtoputkiin. Ohjeet on oltava nähtävillä työmaalla.

 

(NaapL 17 §)

 

 

Tuotteet ja tuotantomäärät

 

3.

Hakemuksessa esitetyllä alueella saa louhia kalliota enintään

195 000 k-m3 vuodessa, valmistaa kivimursketta enintään 551 000

t vuodessa ja tehdä niihin liittyviä oheistoimintoja. Muualta tuotua louhetta saa vastaanottaa 30 000 t vuodessa.

 

(YSL 52 §)

 

 

Melu ja tärinä

 

4.

Toimintaa saa harjoittaa arkisin, ei kuitenkaan arkipyhinä, seuraavasti:

- esimurskaus (leukamurskain) ma-la klo 6-22

- jälkimurskaus ma-la 24 h

- poraus ma-la klo 7-20

- räjäytykset ma-pe klo 8-18

- rikotus ma-la klo 7-20

- seulonta ma-la 24 h

- kuormaaminen ja kuljetus ma-la 24 h

 

YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010

 

5.

Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa ympäristöön

mahdollisimman vähän melua ja tärinää. Varastokasat ja murskauslaitos tulee sijoittaa meluntorjunnan kannalta ympäristöä suojaavasti.

 

Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja määräyksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet lähialueen asukkaille ja yritystoiminnalle. Räjäytyksistä on tiedotettava alle kilometrin päässä sijaitsevia lähimpiä häiriintyviä kohteita vähintään yhtä vuorokautta ennen räjäytystä.

 

 (YSL 7 §, 52 §, VNA 800/2010)

 

6.

Toiminnasta aiheutuva melu ja muiden laitoksen alueella olevien toimintojen kanssa muodostuva yhteismelutaso ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 keskiäänimelutasoa 50 dB (LAeq).

 

(YSL 7, 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)

 

7.

Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee suorittaa melu- tai tärinämittauksia tai mallinnuksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittauksen/mallinnuksen suorittajalla tulee olla alan riittävä asiantuntemus. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa mittaussuunnitelma etukäteen ja mittausraportti tulosten valmistuttua.

 

(YSL 52, 62 ja 64 §)

 

 

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

 

8.

Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen tulee estää parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Laitoksen

toiminnasta ei saa aiheutua haittaa talousveden hankinnalle.

 

(YSL 7, 8, 52 ja 53 §, VNA 800/2010)

 

9.

Toiminta-alueella käytettävien koneiden säilytyspaikat ja polttoaineen jakelupiste tulee suojata siten, ettei niistä pääse haitallisia

aineita maaperään. Poltto- ja voiteluaineet on säilytettävä tiiviillä, reunakorotetulla ja katetulla alustalla.

 

Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai katoksella varustettuja kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava ylitäytön- ja laponestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Jakelupistoolit tulee olla lukittuina, kun alueella ei työskennellä.

 

Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla

kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden

huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai muita vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita, polttoaineita tai öljyjä.

 

Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa

käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden

pilaantumisen vaaraa. Pölyämisen vähentämiseen ei saa käyttää suolaa tai muita maaperälle tai pohjavedelle haitallisia kemikaaleja.

 

(YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §, VNA 800/2010)

 

 

Jäte- ja hulevedet

 

10.

Toiminnassa syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti tai on liityttävä kunnalliseen jätevesiviemäriverkostoon.

 

(YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

 

11.

Louhosalueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maastoon selkeytysaltaiden kautta. Altaisiin kertyvä liete on poistettava säännöllisesti.

 

(YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

 

 

Jätteet

 

12.

Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti.

 

(YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 179/2012)

 

13.

Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa

tilassa tiiviillä alustalla eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Vaaralliset jätteet on merkittävä selkeästi. Vaaralliset jätteet on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan ja niistä on laadittava siirtoasiakirja.

 

(YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15-17, 29 ja 121 §, VNA 179/2012)

 

14.

Mikäli toiminnassa syntyy kaivannaisjätteitä, toiminnanharjoittajan tulee laatia kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja toimitettava se valvontaviranomaiselle.

 

(YSL 113 ja 114 §, VNA 190/2013)

 

 

Päästöt ilmaan

 

15.

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja.

 

Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Murskauslaitteisto on tarvittaessa koteloitava tai ehkäistävä pölyämistä kastelemalla.

 

Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Varastokasojen koko ja sijoittelu on suunniteltava siten, että kasoista aiheutuu mahdollisimman vähän pölyämistä. Varastokasoja tulee tarvittaessa kastella.

 

(YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010, VNA 79/2017)

 

 

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

 

16.

Toiminnanharjoittajan tulee varautua häiriötilanteisiin ja perehdyttää alueella työskentelevät häiriötilanteiden varalta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja aliurakoitsijat ovat tietoisia ympäristöluvan velvoitteista.

 

(YSL 7, 15 ja 52 §, VNA 800/2010)

 

17.

Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueella on oltava riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy alueelle tulee estää.

 

(YSL 7, 15-17 ja 52 §, VNA 800/2010)

 

18.

Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä viipymättä torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

 

Näistä onnettomuus- ja häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

(YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134 §, VNA 800/2010)

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka

 

19.

Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä.

 

(YSL 7, 8 ja 53 §)

 

 

Tarkkailu ja raportointi

 

20.

Laitoksen toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava

päivittäin toiminnan aikana aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti.

 

Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle, terveydelle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään tarvittavia mittauksia ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määritettävällä tavalla.

 

(YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010)

 

21.

Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjan tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

 

- toiminta-ajat työvaiheittain

- tiedot räjäytyksistä (ajankohdat ja irrotettu määrä)

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät sekä varastotilanteet, muualta tuodut kiviainekset eriteltynä

- käytetyt polttoaineet ja niiden kulutus

- toiminnassa syntyneet jätteet jätelajeittain ja niiden toimituspaikat

- häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset

tilanteet ja niiden korjaustoimet

- mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

- suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

 

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

 

Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä.

 

(YSL 6, 8 j a172 §, JäteL 12, 118-120 ja 122 §, VNA 179/2012)

 

 

Toiminnan muutos tai lopettaminen

 

22.

Toiminnan lopettamisesta, toiminnan oleellisesta muuttumisesta

tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava

ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

(YSL 52, 89, 170 §)

 

23.

Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi asianomaiset luvat saaneeseen paikkaan.

 

Ennen toiminnan lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä.

 

Toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan vaikutusten selvittämisestä sekä tarvittavasta tarkkailusta. Mikäli toiminnanharjoittajaa ei enää ole tai häntä ei tavoiteta, em. toimista vastaa alueen haltija.

 

(YSL 52 ja 94 §)

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa muutetaan, koska tuotantomäärä kasvaa merkittävästi.

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä

esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen

tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

 

Lupamääräysten perustelut

 

Määräyksillä 1 ja 2 pyritään turvaamaan, että toiminta ei aiheuta vahinkoa toiminta-alueen poikki kulkeville maakaasun siirtoputkille. Gasgrid Finland Oy:n ohjeet löytyvät annetusta lausunnosta ja sen liitteistä.

 

Määräyksessä 3 toiminnan tuotteet ja tuotantomäärät on määritetty hakijan esittämän hakemuksen mukaiseksi. Määräys on annettu valvonnallisista syistä ja siksi, että toiminta pysyy ns. YVA-rajan (200 000 m3/a) alapuolella, koska ympäristövaikutusten arviointia ei ole vaadittu tehtäväksi.

 

Määräyksessä 4 toiminta-ajat on määrätty hakemuksen mukaisesti. Lisäksi on kielletty arkipyhinä työskentely. Jälkimurskausta ja seulontaa on sallittu tehtäväksi myös yöaikaan. Tätä on tapahtunut erittäin harvoin, eikä asiasta ole tullut valituksia. Määräyksen 6 mukaisesti meluohjearvot ovat tässä luvassa raja-arvoja. Melumittauksia tai melumallinnus voidaan vaatia määräyksen 7 mukaisesti. Alueella tehtyjen melumittausten ja vuonna 2014 tehdyn melumallinnuksen mukaan toiminta ei aiheuta meluohjearvojen ylittymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Vuonna 2014 tehty melumallinnus koski jälkimurskausta louhosmontussa yöaikaan. Nyt jälkimurskaus tehdään kuitenkin vielä osittain toiminta-alueen ylätasolla, joten melumallinnuksen tuloksia ei suoraan voi soveltaa nykyiseen toimintaan.

 

Toiminnan suunnittelulla voidaan vähentää louhinnasta aiheutuvia melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Räjähdysainemäärät/räjäytettävien kenttien koko tulee mitoittaa siten, etteivät ne aiheuta tärinähaittaa lähialueen kiinteistöille tai laitteille. Naapurit voivat varautua räjäytyksiin, jos niistä ilmoitetaan etukäteen. (Määräys 5)

 

Määräyksessä 6 on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa

aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähimmissä asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason

ohjearvoista.

 

Määräyksen 7 mukaisesti voidaan vaatia melumittauksia tehtäväksi esim. yöaikaisen murskauksen yhteydessä tai valitusten vuoksi. Mittauksilla saadaan selville todellinen melutaso häiriintyvässä kohteessa.

Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa taho, jolla on niihin riittävät edellytykset. Mallinnus voi olla tarpeen esim. yöaikaisen melutason selvittämiseksi.

 

Jotta varmistutaan, ettei räjäytyksistä aiheudu haittaa lähimmille kiinteistöille, tulee räjäytysten aiheuttamaa tärinää tarvittaessa mitata määräyksen 7 mukaisesti.

 

Määräyksillä 8 ja 9 estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen.

 

Määräys 10 on annettu sosiaalitiloista ja toimistosta tulevien jätevesien asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.

 

Määräyksellä 11 estetään pintavesien samentuminen ja liettyminen.

 

Määräyksillä 12 ja 13 varmistetaan, että toiminnanharjoittajan on

huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätteistä ei

saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi vaarallisten jätteiden käsittelyltä, varastoinnilta ja siirroilta edellytetään erityisiä toimia.

 

Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, ettei toiminnasta synny kaivannaisjätteitä, koska alueen pintamaat on jo poistettu, joten kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa ei ole laadittu. Määräyksen 14 mukaisesti suunnitelma tulee laatia, mikäli alueella kuitenkin syntyy kaivannaisjätteitä. Suunnitelma tulee tarkistaa vähintään viiden vuoden välein.

 

Määräyksen 15 tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää toiminnan aiheuttamia pölyhaittoja.

 

Määräyksillä 16, 17 ja 18 pyritään turvaamaan, että poikkeavia päästöjä ei pääse syntymään tai että vahinko- tai onnettomuustilanteissa päästöjen suuruus ja/tai vaikutusaika jää mahdollisimman pieneksi.

 

Määräyksessä 19 tarkoitetaan, että soveltamalla toimialan parasta käyttö kelpoista tekniikkaa varmistutaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimoinnista. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan

on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.

 

Määräykset 20 ja 21 koskien tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia

ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Raportoinnin yhteydessä tulee muistaa toimittaa valvontaviranomaiselle myös kierrätys- ja käsittelykeskuksen ympäristöluvassa (AVI) vaaditut vesientarkkailutulokset.

 

Toiminnan lopettamisessa määräyksillä 22 ja 23 edellytetään mm. sitä,

että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja varastoidut jätteet on poistettu tontilta. Toiminnan olennainen muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Lisäksi lupamääräyksillä varmistetaan, ettei alueelle jää ympäristörasitteita ja että alueen jälkihoito toteutuu.

 

Lausuntojen ja muistutuksen huomiointi

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

 

Gasgrid Finland Oy:n lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 1, 2, 5 ja 7.

 

Kymenlaakson Jäte Oy:n muistutus on huomioitu lupamääräyksissä 5 ja 7. Mahdollisesta tärinämittauksesta voidaan erikseen sopia hakijan ja Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa.

 

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen

ulkopuolisilla alueilla (209/2011)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

Päätöksen voimassaolo

 

Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toiminta

olennaisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa tätä

aikaisemmin. (YSL 89 §)

 

Korvattavat päätökset

 

Tämä lupa korvaa Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 9.12.2015 § 123 myöntämän ympäristöluvan.

 

Asetuksen noudattaminen

 

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

 

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Vakuudeksi esitetään 10 000 €, joka asetetaan mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupamääräysten muuttamisen varalta. Hakijan käsityksen mukaan esitetty vakuus on riittävä ympäristönsuojelulain soveltamisalaan kuuluvan pilaantumisen estämisen osalta.

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Hakijan tulee asettaa tätä varten 10 000 € vakuus.

 

Perustelut

 

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Nyt haetaan ympäristöluvan muutosta. Toiminta-alue ja toiminnot ovat samoja kuin voimassa olevassa ympäristöluvassa. Toiminnan volyymi kasvaa ja otto ulotetaan syvemmälle, mutta ympäristövaikutukset eivät merkittävästi lisäänny, eikä siitä synny pysyvää ympäristön pilaantumista toimittaessa tämän luvan mukaisesti. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt

ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan 8.5.2018 § 50. Taksan 3 §:ssä on asetettu kivenlouhimon ympäristölupamaksuksi 3 500 € ja murskaamon ympäristölupamaksuksi 3 500 €. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lupapäätöksen tarkistamista tai uudistamista koskevan hakemuksen käsittelymaksuksi voidaan määrätä 50 prosenttia 3 §:n mukaisesta maksusta. Lisäksi ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymisestä peritään lisämaksu, joka on 20 prosenttia toimintaa koskevasta maksusta.

 

Tämän ympäristöluvan maksuksi tulee 4 200 €.

 

Toiminnanharjoittajalta peritään lisäksi kuulutuskustannukset todellisten

kustannusten mukaisina.

 

Ympäristölupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Päätös kirjallisena

 

Jarmo Toikka Ky

Kymenlaakson Jäte Oy

 

Päätös sähköpostilla

 

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Gasgrid Finland Oy

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

 

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

 

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

 

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

 

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

 

MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Katja Kangas, puh. 020 615 7995,

katja.kangas(at)kouvola.fi

 

Ympäristöjohtajan ehdotus:

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan Jarmo Toikka Ky:lle kiviaineksen

louhintaan ja murskaukseen Kouvolan kaupungissa tiloilla Kalliomäki

286-419-7-363 ja Kalliokorpi 286-419-7-36, osoitteessa Huovilantie 14,

46900 Inkeroinen, esityksen mukaisesti.

 

Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös:

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

____________

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa