Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 04.11.2020/Pykälä 76

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


 

Ympäristöluvan myöntäminen kiinteän betoniaseman toimintaan kiinteistöllä 286-10-4-13

 

1185/11.01.00.00/2020

 

 

Rymla 04.11.2020 § 76

 

     

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ympäristölautakunnan ratkaisuksi perusteluineen.

 

ASIA

 

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta.

 

LUVAN HAKIJA

 

Ruskon Betoni Etelä Oy

Tiilenvalajantie 3

02330 Espoo

 

Y-tunnus: 3001677-5

 

Yhteyshenkilö: -------------------------------

-----------@ruskonbetoni.fi

 

LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI

 

Lupahakemus koskee valmisbetonin valmistusta kiinteällä betoniasemalla Kouvolassa osoitteessa Tehontie 18, 45200 Kouvola. Tykkimäen betoniasema sijaitsee kiinteistöllä 286-10-4-13, josta hakija on ostanut lohkottavan määräalan Kouvolan Betoni Oy:ltä. Kauppa ja lainhuuto ovat vireillä ja kaupan vahvistumisen jälkeen hakijalla on hallintaoikeus määräalaan. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, joka on sisältynyt Kouvolan Betoni Oy:lle myönnettyyn betoniaseman ja betonituotetehtaan ympäristölupaan. Betoniaseman toiminnanharjoittajaksi on vuonna 2017 vaihtunut Ruskon Betoni Oy, jonka tytäryhtiö Ruskon Betoni Etelä Oy hakee nyt lupaa toiminnalle.

 

LUPAVELVOLLISUUS

 

Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan liitteessä 2 tarkoitetun kiinteän betoniaseman (liite 2 kohta 8) toimintaan on oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.

 

Ympäristönsuojelulain 30 §:n mukaan liitteen 2 mukaiseen rekisteröitävään toimintaan tarvitaan ympäristölupa, jos toiminta on luvanvaraista 28 §:n perusteella.

 

LUPAVIRANOMAINEN

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 3 momentin mukaan.

 

HAKEMUS

 

Hakemuksen vireille tulo

 

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 14.4.2020 ja siitä on toimitettu täydennetty versio 16.6.2020. Täydentäviä lisätietoja on saatu sähköpostitse mm. 23.9.2020 ja 25.9.2020.

 

Aluetta koskevat luvat

 

Alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa betoniaseman ja betonituotetehtaan sekä kivenmurskaamon ja polttonesteiden jakeluaseman toiminnalle. Alun perin vuonna 2003 myönnetyn luvan lupamääräysten tarkistaminen on tehty Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksellä 4.6.2014 (§ 76). Lupa on myönnetty yhteisesti Kouvolan Betoni Oy:n betonitehtaalle ja Tykkimäen Sora Oy:n murskaamolle ja jakeluasemalle.

 

Kouvolan Betoni Oy on ympäristönsuojeluun 1.6.2017 toimittamansa selvityksen mukaan myynyt valmisbetoniliiketoiminnan Ruskon Betoni Oy:lle ja pyytänyt, että valmisbetonitehdas poistetaan heidän ympäristöluvastaan. Asiasta on neuvoteltu osapuolten ja ympäristönsuojelun kesken ja sovittu, että Ruskon Betoni Oy hakee valmisbetonitoiminnalle omaa ympäristölupaa. Ympäristönsuojelu on laatinut ympäristönsuojelulain 92 §:n mukaisen kirjallisen lausuman luvan selventämiseksi 9.6.2017. Lausumaan on kirjattu, että Kouvolan Betoni Oy:n ympäristöluvasta poistetaan valmisbetonitehdasta koskevat velvoitteet sitten, kun Ruskon Betoni Oy:n ympäristölupa on lainvoimainen. Tähän asti toimitaan Kouvolan Betoni Oy:n ympäristöluvan ehtojen mukaisesti.

 

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

 

Betoniasema sijaitsee Kouvolan Tykkimäen alueella, jossa on voimassa asemakaavamerkintä TVL-1/pv, eli alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastointikäyttöön sekä niitä palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Merkinnällä /pv on asemakaavassa asetettu tärkeälle tai veden hankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle sijoitettavalle toiminnalle erinäisiä vaatimuksia. Alueen pohjois-, länsi- ja eteläpuoli on 9.12.2019 hyväksytyssä asemakaavassa kaavoitettu suojaviheralueeksi (EV).

 

Tykkimäen betoniasema sijaitsee pohjavedenoton kannalta merkittävällä Tornionmäen pohjavesialueella (0528601), joka on vuonna 2019 pohjavesialueiden tarkistamisen yhteydessä luokiteltu 1E-luokkaan.

 

Samalla toiminta-alueella aseman itäpuolella sijaitsee Kouvolan Betoni Oy:n elementtitehdas sekä Tykkimäen Sora Oy:n soranottoalueita. Alueella on toimintoihin liittyviä korjaamo- ja varastorakennuksia sekä kiviaineksen murskausta ja varastointia. Betoniaseman läheisyydessä ei ole julkisia häiriintyviä kohteita ja lähimmät asuinrakennukset ja asuinalue sijaitsevat betoniasemasta yli 300 metriä etelään Tehontien toisella puolella. Kilometrin säteellä betoniasemasta sijaitsee idässä Tykkimäen moottoriurheilurata (n. 550 m), kaakossa golfkenttä (n. 770 m) ja Karjalankadun toisella puolella pohjoisessa Tykkimäen huvipuisto (n. 400 m). Myös lännessä valtatien 15 toisella puolella on asuinalue (n. 400 m).

 

ELY-keskuksen päätöksen (KASELY/175/07.00/2011) mukaan kiinteistöllä 286-10-4-13 vuonna 2011 tehdyn maaperän kunnostamisen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa on todettu maaperän koostuvan pääasiassa hiekasta ja hienojakoisesta hiekasta. Lisäksi pintamaakerroksissa ja syvemmissä maakerroksissa oli havaittu soraa ja kivistä hiekkaa. Maanpinnan taso oli noin +84 mpy. Pohjaveden pinnan todettiin olevan vähintään 10 metrin syvyydessä. Alueen sadevedet imeytyvät maaperään. Alueen lähin pintavesistö Käyrälampi sijaitsee noin 1,2 km päässä betonitehtaasta pohjoiseen.

 

Toiminnan kuvaus

 

Betoniaseman toiminta ja tuotanto

 

Tykkimäen betoniasema on toiminut alueella vuodesta 1970 lähtien. Asema on vuonna 2017 siirtynyt Ruskon Betoni Oy:lle, jonka tytäryhtiö Ruskon Betoni Etelä Oy on ollut 1.7.2019 alkaen. Asemaan kuuluu kiviaines- ja sementtisiilot, raaka-ainekuljettimet ja betonin sekoitusasema. Lisäksi toimintaan kuuluu betonin lisäaineiden varastointi, lämpökeskus ja pesupaikka. Laboratorio- ja sosiaalitilat sijaitsevat asemarakennuksen yhteydessä konttirakenteisissa tiloissa. Betoniasemalla työskentelee kolme henkilöä. Betonikuljetukset ja -pumppaukset hoitavat aliurakoitsijat.

 

Betoniasemalla tuotetaan valmisbetonia n. 15 000 m3 vuodessa ja sen maksimikapasiteetti on n. 50 000 m3 vuodessa. Betoni valmistetaan tekemällä prosessiohjauskoneelle reseptin mukainen tilaus. Kiviaines, sementti, vesi ja lisäaineet punnitaan ja siirretään kuljettimilla sekoittimeen. Valmis betoniannos pudotetaan sekoittimen alla olevaan betoniauton säiliöön. Tuotteelle tehtävät laboratoriomittaukset suoritetaan omassa laboratoriossa.

 

Aseman toiminta-aika on klo 5-22 ja tuotanto ajoittuu pääasiassa arkipäiville klo 6-18. Toimialasta johtuen tuotantoa on toisinaan myös normaalien tuotantoaikojen ulkopuolella ja lauantaisin.

 

Raaka-aineet ja kemikaalit

 

Kiviaines varastoidaan katetuissa siiloissa, jotka täytetään suoraan rekka-autosta kansiluukkujen kautta siilon yläosasta. Kylminä vuodenaikoina kiviainesta lämmitetään johtamalla lämpölaitoksessa tuotettu höyry siiloihin asennettuun lämmityslinjastoon. Kiviainesta käytetään n.

30 000 tonnia vuodessa.

 

Sementti varastoidaan siiloissa, jotka täytetään paineilma-avusteisesti sementtiautosta. Siiloja on kolme, yksittäisen siilon tilavuus on 28 m3 ja siihen mahtuu sementtiä 48 tonnia. Siiloissa on ylitäytönestimet sekä säännöllisesti vaihdettavat tekstiilisuodattimet, joiden läpi täytön yhteydessä syntyvä ilmavirtaus johdetaan. Sementin menekki on n. 6 000 tonnia vuodessa.

 

Betonin lisäaineina käytetään notkistinta, huokoistinta sekä stabilointiainetta. Raaka-ainetoimittaja purkaa lisäaineet letkuilla suoraan valuma-altailla varustettuihin lisäainesäiliöihin, joista raaka-aine syötetään koneellisesti prosessiin betonireseptin mukaan. Lisäainesäiliöt sijaitsevat myllyhuoneessa läpäisemättömällä alustalla. Jos lisäaineita toimitetaan betoniasemalle kanistereissa, ne säilytetään valuma-altaiden päällä myllyhuoneessa. Tilassa on saatavilla imeytysainetta. Lisäaineita varastoidaan kerrallaan mahdollisimman pieniä määriä kuitenkin niin, että tuotanto on sujuvaa. Lisäainemenekki on noin 50 tonnia vuodessa.

 

Osaan valmisbetonieristä lisätään annostelulaitteen kautta teräs- tai muovikuitua, jolla voidaan korvata betoniraudoitus tietyissä kohteissa. Kuitujen menekki vaihtelee tuotettavan betonin mukaan, mutta on arviolta n. 6 tonnia vuodessa.

 

Muottiöljyä käytetään sekoittimen ja betonimuottien pintojenkäsittelyssä laboratoriokokeiden yhteydessä. Muottiöljy varastoidaan laboratoriossa tiiviillä alustalla tynnyrissä ja sitä käytetään n. 0,1 tonnia vuodessa.

 

Luettelo laitoksella käytettävistä kemikaaleista, niiden ominaisuuksista ja maksimivarastomääristä on liitetty hakemukseen.

 

Lämpölaitos ja energian käyttö

 

Aseman automatisoitu Kamet Turbo -lämpökeskus on liitetty maakaasuverkkoon ja sillä tuotetaan energia kiviaineksen ja veden lämmitykseen kylmänä vuodenaikana. Lämpökeskuksen teho on 1 MW. Palamiskaasut johdetaan suoraan tai kuumavesisäiliöissä olevien lämmönvaihtimien kautta kiviainessiiloihin, jolloin lämpöenergia siirtyy kiviainekseen tai kuumavesisäiliön veteen.

 

Maakaasumenekki on noin n. 400 MWh/a. Sähköenergiakulutus on n. 130 MWh/a ja se otetaan sähköverkosta. Energiakulutus vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

 

Pesupaikka

 

Tuotannon päätteeksi sekoitin pestään ja syntyvä pesuvesi kuljetetaan kuljetuskaluston säiliössä pesupaikalle, jossa se lasketaan selkeytysaltaistoon. Myös kuljetussäiliöt pestään pesupaikalla. Altaiden yhteistilavuus on 280 m3.

 

Hakemuksen mukaan pesupaikka ja sopimus teollisuusjätevesien johtamisesta ovat Kouvolan Betoni Oy:n hallinnassa vielä toistaiseksi. Nykyisin pesupaikalta johdetaan säännöllisesti selkeytettyä vettä kunnalliseen jätevesiviemäriin pumppaamalla. Kun pesupaikka siirtyy Ruskon Betoni Etelä Oy:n hallintaan, tehdään pesupaikan selkeytysaltaiston kirkasvesialtaasta vesilinja prosessiin. Näin selkeytettyä vettä voidaan tuoreveden sijaan käyttää uudelleen kuljetuskaluston ja myllyn pesuissa sekä valmisbetonin raaka-aineena. Vastaava suljettu prosessivesikierto on käytössä myös muilla hakijan valmisbetonitehtailla. Suljetusta kierrosta johdetaan selkeytettyä esikäsiteltyä vettä viemäriverkostoon ainoastaan poikkeustilanteessa, mikäli pesupaikan selkeytysaltaisto uhkaisi ylitäyttyä.

 

Hakija aikoo myös laajentaa pesupaikan betonipohjaista ja kaltevaa kaukaloaluetta. Selketysaltaiston pohjalle kertyvä kiintoaines nostellaan säännöllisesti kuivumaan kaukaloalueelle, josta erottuva vesi valuu takaisin altaaseen. Kun kiintoaines on kuivunut, se siirretään koneellisesti pois. Mikäli kiintoainekselle ei löydy hyötykäyttökohdetta, se kuljetetaan laillistetulle jätteen vastaanottajalle.

 

Pesupaikalle rakennetaan kiinteäpohjainen väliaikainen kaukalo ylijäämäbetonille, johon puretaan mm. kuljetuskaluston säiliöihin logistisista syistä mahdollisesti jäävä ylijäämäbetoni. Ylijäämäbetoni pyritään ensisijaisesti hyödyntämään esim. maanrakennuksessa. Mikäli hyötykäyttökohdetta ei löydy, kuljetetaan ylijäämäbetoni säännöllisesti laillistetulle vastaanottajalle.

 

23.9.2020 hakijalta saadun täydennystiedon mukaan prosessivesilinjasta sekä kaukalon laajennuksesta on tehty suunnitelma, jota paraikaa viedään toteutukseen.

 

Vedenhankinta ja viemäröinti

 

Tuotannossa käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Veden kulutus on n. 5 000 m3 vuodessa. Kouvolan Betoni Oy:llä on Kouvolan Veden kanssa sopimus teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriverkostoon betoniaseman pesupaikan selkeytysaltaasta. Suljetun prosessivesikierron toteuttamisen jälkeen selkeytysaltaiden vettä johdetaan viemäriverkostoon enää poikkeustilanteissa.

 

Sosiaalitilojen vedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Piha on pinnoittamaton. Tontilla ei ole hulevesijärjestelmää.

 

Liikenne

 

Betoniasemalla käy vuorokaudessa noin 20 raskasta ajoneuvoa. Ajot liittyvät pääasiassa raaka-ainehuoltoon ja tuotteen kuljetukseen. Liikennöinti asemalle tapahtuu Tehontieltä.

 

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

 

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

 

Normaalitilassa tuotannolla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Toiminnassa huomioidaan aseman sijainti pohjavesialueella. Betonitehtaan toimintaa valvotaan koko valmistusprosessin ajan ja tehtaalla tehdään säännöllisiä tarkastus- ja huoltokierroksia.

 

Käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan sementti ei ole ympäristölle vaarallista, eikä se hajoa vaarallisiksi tuotteiksi. Sementtipölyn liikkuvuutta maaperässä ei ole katsottu merkitykselliseksi. Reagoidessaan veden kanssa sementti muodostaa aluksi emäksisen liuoksen ja kovettuu. Kovettunut sementti ei aiheuta toksista vaaraa.

 

Tuotannossa käytettävät lisäaineet säilytetään valuma-altaiden päällä sisätiloissa. Varastomäärät pyritään pitämään minimissä, jota kemikaalikuorma olisi mahdollisimman pieni. Asemilla on imeytysainetta poikkeuksellisia tilanteita varten.

 

Asemalla ei ole omia työkoneita tai tankkauspistettä. Asemalla ei myöskään säilytetä tai parkkeerata työkoneita tai raskaita ajoneuvoja. Lämpökeskus käyttää energialähteenään maakaasua.

 

Tuotteen purkamisen yhteydessä syntyvät, sekoittajan alle muodostuvat betonivalumat voidaan poistaa hallitusti pyöräkuormaajalla väliaikaiseen ylijäämäbetonikaukaloon. Altaiston yhteyteen valettava kalteva betonilaatta ohjaa kiintoaineksen poistossa muodostuvat valumavedet takaisin selkeytysaltaaseen.

 

Päästöt vesistöön ja viemäriin

 

Normaalitoiminnasta ei aiheudu vaikutuksia vesistöön. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin jätevesiverkostoon. Tuotannollisia jätevesiä syntyy ainoastaan sekoittajan pesussa. Nämä vedet kuljetetaan ja käsitellään pesupaikan selkeytysaltaistossa.

 

Viemäröitävien prosessivesien määrä laskee, kun pesupaikan selkeytysaltaisto liitetään tuotantoprosessiin ja vettä aletaan kierrättää prosessissa suljetussa piirissä. Myös tuotesertifiointi asettaa raaka-aineena käytettävälle prosessivedelle laatuvaatimukset ja sen ominaisuuksien on pysyttävä yhdenmukaisina. Prosessissa kiertävän veden laatua tarkkaillaan tulevaisuudessa laboratorioanalyysein. Samalla voidaan varmistua mahdollisissa häiriötilanteissa vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin johdettavan selkeytetyn prosessijäteveden laadusta ja tarvittavista varotoimista vesihuoltolaitoksella.

 

Päästöt ilmaan

 

Toiminnan vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäiset. Päästöt syntyvät lämpölaitoksesta, sementtisiiloista ja ajoneuvoista.

 

Lämpölaitoksen päästöt on todettu valmistajan vastaavilla laitoksilla suorittamien mittausten perusteella vähäisiksi. Käytössä syntyy lähinnä typen oksideja ja hiilidioksidia. Laitevalmistajan mukaan savukaasujen NOX-pitoisuudet ovat 1 MW:n teholla maakaasukäytössä 30-45 ppm. Savukaasut puhdistuvat edelleen kulkeutuessaan kiviainesmassan läpi.

 

Siilojen täytön yhteydessä syntyvä ilmavirta ohjataan tekstiilisuodattimien läpi. Suodattimien kuntoa seurataan silmämääräisesti päivittäin ja ne vaihdetaan tarvittaessa tai vähintään vuosittain. Suodattimissa on lisäksi automaattinen sähkömoottoriravistus, joka estää niiden tukkeutumisen ja parantaa suodatuskykyä. Suodatinjärjestelmä on sijoitettu erilliseen tilaan niin, että sen toimintakyky pysyy yllä ja huolto on sujuvaa. Kiviainessiilot on varustettu kansilla, joilla voidaan estää varastoinnin aikainen pölyäminen.

 

Betoniaseman piha on pinnoittamaton. Pölyämistä voidaan hallita kastelemalla pihaa. Aseman lisäksi alueella on myös muuta raskasta liikennettä elementtitehtaalle ja soranottoalueelle.

 

Melu

 

Melua syntyy kiviainessiilojen täytöstä, kiviaineskuljettimen käynnistyshälytyksestä ja työkoneista. Äänekkäin prosessi on mittausten perusteella betonin purku sekoittajasta betoniautoon.

 

Hakijan Helsingin Pasilassa asutuskeskuksessa sijaitsevalla erittäin vilkkaalla betoniasemalla suoritetussa melumittauksessa on todettu, että aseman toiminnasta aiheutuvat päivä- ja yöaikaiset äänitasot alittivat selkeästi asetetut raja-arvot (päiväaikaiselle klo 7-22 keskiäänitasolle 55 dB ja yöaikaiselle klo 22-7 keskiäänitasolle 50 dB ulkona asuin- ja virkistysalueilla). Samalla todettiin myös, ettei aseman toiminnassa synny kapeakaistaista tai iskumaista melua.

 

Kyseinen melumittausraportti (Akukon Oy, 20.10.2016) on liitetty hakemukseen. Tykkimäen asemalla melulähteet ovat samat, mutta tuotanto pienempää kuin Pasilan verrokkiasemalla. Lisäksi Tykkimäen betoniaseman välittömässä läheisyydessä (alle 300 m) ei sijaitse häiriölle alttiita kohteita.

 

Meluhaittoja pyritään pienentämään keskittämällä tuotanto pääasiassa päiväaikaan. Toiminnasta aiheutuva vähäinen melu ei lisää alueen vallitsevaa melutasoa. Asema sijaitsee vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä, joten toimintaan liittyvä liikennöinti ei erityisesti korostu alueen muun liikenteen rinnalla.

 

Toiminnassa syntyvät jätteet

 

Pesupaikalla syntyy sementin ja kiviaineksen seoksen muodostamaa betonilietettä. Laskeutunut kiintoaines poistetaan selkeytysaltaiston pohjalta kaivinkoneella kuukausittain ja hävitetään ylijäämäbetonin seassa. Betoni- ja pumppuautot purkavat hyödyntämättömäksi kelpaamattoman betonin pääasiassa suoraan ylijäämäbetonin vastaanottopaikalle. Jos tämä ei ole auki, voidaan pieniä määriä purkaa väliaikaiselle purkupaikalle pesupaikan yhteydessä. Ylijäämäbetonia syntyy n. 2-3 % vuosituotannosta. Se hyödynnetään maarakenteissa tai muissa hyväksytyissä hyötykäyttökohteissa. Toissijaisena vaihtoehtona se kuljetetaan hyväksytylle vastaanottopaikalle. Kiintoaineksen kuivattaminen ja suljettu vesikierto tulevat vähentämään pois ajettavan kiintoaineksen vesipitoisuutta ja tilavuutta.

 

Sementtisiilojen tekstiilisuodattimet ovat pesun ja huollon jälkeen uudelleenkäytettäviä. Teräs- ja muovikuidut toimitetaan tehtaalle tällä hetkellä käsinannostelupakkauksina muovi- ja voimapaperipakkauksissa. Tuotannosta kertyvästä jätteestä erotellaan pahvi ja energiajae, samoin käyttökelpoiset puulavat kerätään ja kierrätetään (L&T). Pääasiassa laitehuolloissa syntyvät vähäiset metallijätteet toimitetaan hyötykäytettäväksi luvalliselle vastaanottajalle. Tuotantolaitteiston huolloissa syntyvä öljynsuodatin- ja vaihteistoöljyjäte hävitetään vaarallisena jätteenä heti huoltojen jälkeen (L&T). Laitehuoltojen yhteydessä syntyvän jäteöljyn, suodattimien ja muun kemikaali- tai vaarallisen jätteen hävityksen hoitaa jätehuoltoyhtiö pikimmiten jätteen syntymisen jälkeen tai vähintään kerran vuodessa. Pienet määrät sosiaalitilojen jätettä kerätään sekajätteenä (L&T).

 

Muut ympäristö- ja terveysvaikutukset

 

Toiminnalla on hyvin vähäiset vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen johtuen alueella voimassa olevasta kaavasta. Normaalitilanteessa toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen, luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Betoniaseman lähistöllä ei ole Natura 2000- tms. suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Myöskään vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ei ole. Samalla alueella toimivat Kouvolan Betoni Oy:n elementtitehdas sekä Tykkimäen Sora Oy.

 

Arvio ympäristöriskeistä, toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toiminta häiriötilanteissa

 

Betoniaseman turvallisuus- ja ympäristöriskit on kartoitettu riskinarvioinnissa. Asemalle on laadittu pelastus- ja poikkeustilannesuunnitelma toimintaohjeineen, joka on liitetty hakemukseen. Toiminnan mahdollisia riskejä ovat tulipalot ja niiden sammutusvedet sekä nestemäisten kemikaalien ja/tai betonin lisäaineiden pääseminen maaperään tai viemäriin poikkeuksellisen tilanteen seurauksena.

 

Öljy- tai kemikaalivuotojen välttämiseksi kaikki kemikaalit varastoidaan ja säilytetään asianmukaisesti ja vain tarvittava määrä. Asemalla on imeytysmateriaalia ja torjuntakalustoa, joilla vuoto voidaan tarvittaessa rajata ja kerätä.

 

Jos pesupaikan selkeytysaltaisto uhkaa ylitäyttyä, johdetaan kirkastettua vettä kaupungin jätevesiviemäriin pumpulla välikaivon kautta, jolloin sitä ei purkaudu hallitsemattomasti viemäriverkostoon. Sementtisiilojen ylitäytönestimien tai pölynpoistosuodattimien vikaantuessa sementin purku lopetetaan välittömästi ja otetaan yhteys siiloja huoltavaan palvelutuottajaan.

 

Aseman palokuorma on pieni tuotteen luonteesta johtuen. Lisäksi palokuorma pyritään minimoimaan pitämällä varastossa vain tuotannon kannalta tarpeellinen määrä raaka-aineita. Jätehuolto on sijoitettu pois tehdasrakennusten välittömästä läheisyydestä ja jätteiden varastointia pyritään välttämään säännöllisillä tyhjennyksillä. Lisäksi suurin osa raaka-aineista toimitetaan suoraan siiloihin ja muihin tuotannon annostelusäiliöihin, joten pakkausjätettä ei juurikaan synny. Henkilökuntaa on koulutettu tulitöihin. Tarkastettua palonsammutuskalustoa on saatavilla.

 

Tehdashenkilöstö tarkkailee tuotantotiloissa sähkötekniikan ja -laitteiden kuntoa päivittäin. Lisäksi ulkopuolinen pätevä yhteistyökumppani tekee vuosittain sähköturvallisuuskierroksen tehtailla. Tarkastusten yhteydessä havaitut puutteet hoidetaan välittömästi tai ne aikataulutetaan hoidettavaksi.

 

Ajoneuvoihin liittyviä riskejä pienennetään noudattamalla aseman tontilla liikennesääntöjä ja varaamalla ajoneuvoihin vuodontorjuntakalustoa.

 

Tarkkailu ja raportointi

 

Betoniaseman laitteistoa tarkkaillaan päivittäin silmämääräisesti ja huolletaan säännöllisesti tai tarvittaessa. Huolto- ja kunnossapitotöistä vastavat palveluntoimittajat. Kirjaa pidetään raaka-aineiden, veden ja maakaasun kulutuksesta, tuotantomääristä sekä jätemääristä. Mahdolliset poikkeukselliset tilanteet kirjataan ja raportoidaan. Tuotantolaitteiden kuntoa ja toimintaa seurataan myös prosessipäätteellä. Pesupaikan selkeytysaltaiden toimintaa ja veden pinnankorkeutta seurataan säännöllisesti.

 

Melu- tai ilmapäästötarkkailua ei katsota tarpeelliseksi nojaten muilla hakijan valmisbetoni- ja betonituotetehtailla kerättyyn tietoon ja tehtyihin viranomaispäätöksiin.

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP)

 

Kuljettimet on peitetty pölypäästöjen vähentämiseksi. Pölypäästöjä siiloista ja sekoittimesta vähennetään käyttämällä pölynpoistolaitteistoa. Aseman lämpölaitoksena käytetty 1 MW Kamet Turbo on suunniteltu erityisesti betoniasemien lämmöntuotantotarpeisiin antaen korkean hyötysuhteen pienellä ympäristökuormituksella. Tuotannossa ja pesuissa syntyviä jätevesiä selkiytetään ja kierrätetään takaisin prosessiin ja pesuihin, jotta tuoreveden käyttö ja viemäriin johdettavien vesien määrä voidaan minimoida.

 

Merkittävimmät alueet, joissa betoni- tai betonilietevalumia voi syntyä pinnoitetaan ja kaukaloidaan niin, että syntynyt päästö voidaan kerätä. Mahdollisimman suuri osa aseman ympäristöstä pidetään kuitenkin pinnoittamattomana, jotta vaikutus muodostuvien pohjavesien määrään jäisi pieneksi.

 

Kemikaalit varastoidaan katetussa tilassa tiivispohjaisella alustalla alkuperäispakkauksissa valuma-altaiden päällä tai raaka-ainesäiliöissä niin, että kemikaalien tai lisäaineiden pääsy maaperään mahdollisessa vuototilanteessa voidaan estää. Varastointimäärät pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Paikalle varataan myös imeytysmateriaalia.

 

Raaka-aineet tilataan mahdollisuuksien mukaan pakkaamattomina suoraan siiloihin tms. annostelijoihin tai suurpakkauksissa niin, että jätteiden syntymistä voidaan vähentää ja päästöjen syntyminen minimoida. Vaarallisten jätteiden varastointia pyritään välttämään kuljettamalla syntynyt jäte pian pois. Syntyvä ylijäämäbetoni ja selkeytysaltaista kuivatettu kiintoaines hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttökohteissa.

 

Ruskon Betoni Etelä Oy:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on osa sertifioitua Ruskon Betoni Oy -konsernin integroitua toiminnanohjausjärjestelmää, joka kattaa laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät (ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001). Viimeisin auditointi on hakemuksen mukaan tehty 3/2020.

 

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

Tiedottaminen

 

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 8.7.-7.8.2020. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 8.7.2020. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille.

 

Tarkastukset ja neuvottelut

 

Laitokselle ei ole tehty tarkastusta luvan valmisteluvaiheessa. Edellinen ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukainen ympäristöluvan tarkastus on tehty 21.9.2016 ja sen jälkitarkastus 20.4.2017.

 

Lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta. Lisäksi kuulutusajan jälkeen on pyydetty lausuntoa Kouvolan Vesi Oy:ltä sekä keskusteltu Kouvolan kaupunkisuunnittelun kanssa (kaavoitus ja yhdyskuntatekniikan suunnittelu).

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 31.8.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

 

Betoniasema sijaitsee Tykkimäen alueella, jossa on voimassa kaavamerkintä TVL-1/pv. Pohjavesialuetta koskevalle merkinnälle '/pv' on kaavamääräys, jossa määrätään pohjavesien suojelun kannalta ehdot tällaiselle alueelle sijoitettavalle teolliselle toiminnalle. Lupaviranomaisen on otettava huomioon alueen toimintojen kaavanmukaisuus.

 

Lupamääräyksillä voidaan saattaa lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin alueet kaavamääräyksen mukaisiksi. Alueiden päällystäminen ja vesien ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle estävät esimerkiksi tulipalojen sammutusvesien päästöjä pohjaveteen.

 

Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty päästötarkkailun osalta pohjaveden tarkkailua.

 

Toiminta sijoittuu Tornionmäen (0528601) vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E). Betoniasemaa koskevassa aiemmassa Kouvolan Betoni Oy:lle vuonna 2014 myönnetyssä ympäristöluvassa pohjavesitarkkailusta on määräys 21. "Keväisin ja syksyisin tulee pohjavesiputkesta PVP5 sekä uudesta pohjavesiputkesta (Käyrälammen vedenottamon suunnassa) analysoida kovuus, sameus, pH, happi, kemiallinen hapenkulutus (KMnO4), sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, nitraatti, rauta, mangaani ja öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä tulee mitata myös pohjaveden pinnankorkeus." Em. ympäristölupa on koskenut betoniaseman lisäksi myös muita alueen toimintoja, jotka eivät tähän lupaan sisälly. ELY-keskus pitää kuitenkin tarpeellisena, että pohjavesialueella sijaitsevalta toiminnalta, josta voi aiheutua riskiä/vaaraa pohjaveden laadulle, edellytetään ympäristöluvassa pohjavesitarkkailua. Em. ympäristölupamääräyksen putket PVP5 ja uusi putki (HP1/14) sijaitsevat melko kaukana betoniaseman toiminnoista. Suositeltavaa olisi, että betoniaseman pohjavesitarkkailua olisi lähempänä toimintoja (pesupaikka ja selkeytysallas sekä varastointi- ja purkualueet), joista riskiä pohjavedelle voi aiheutua.

 

Tornionmäen pohjavesialue on vesienhoidossa nimetty riskipohjavesialueeksi ja pohjavesialueen kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi. Vesienhoidon tavoitteena on saada pohjavedet hyvään tilaan ja turvata pohjavesien hyvä tila sekä rajoittaa pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin. Pohjavesien seurannan tulee olla riittävää kuvaamaan/seuraamaan pohjavesialueella olevien riskitoimintojen vaikutusta pohjaveden tilaan. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi pohjavesialueille on suunniteltu toimenpiteitä. Tornionmäen pohjavesialueelle vesienhoitokaudelle 2022-2027 on toimenpiteenä esitetty Kullasvaaran teollisuusalueen osalta hulevesien hallinnan tehostamista voimassa olevan kaavamääräyksen mukaiseksi.

 

Terveysvalvonta on 9.9.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

 

Melu

 

Ympäristölupahakemuksessa on selvitetty toiminnasta aiheutuvaa melua verraten Ruskon Betoni Oy:n Helsingin Triplan betoniasemalla tehtyyn meluselvitykseen. Meluselvityksen mukaan vastaavasta toiminnasta aiheutuvat melutasot jäävät alle melutason yleisten ohjearvojen (Valtioneuvoston päätös 993/92).

 

Pohjavesi

 

Tykkimäen betoniasema sijaitsee pohjavedenoton kannalta merkittävällä I-luokan pohjavesialueella (Tornionmäki, 0528601).

 

Terveysvalvonnan lausunto

 

Ympäristöpalveluille ei ole tullut aiemman toimijan aikana valituksia melusta, joten melun hallinnalle ei ole tarpeen antaa erityisiä ehtoja tai mittausvelvoitteita.

 

Toiminta sijoittuu Tornionmäen (0528601) vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Toiminta-alueella voimassa oleva asemakaavamääräys ei salli alueella sellaisen toiminnan harjoittamista, joka voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista eikä alueella saa varastoida pohjavettä likaavia aineita. Tämä tulee huomioida lupaehdoissa ja muun muassa alueen päällystämisen tarvetta tulee arvioida erityisesti. Pohjaveden laadun heikkeneminen voi vaikuttaa myös talousveden laatuun, koska kyseisellä pohjavesialueella sijaitsee Kouvolan Vesi Oy:n vedenottamoita, joista lähimpänä Tehontien vedenottamo entisen meijerikiinteistön läheisyydessä. Myös Viilansuon ja Käyrälammen vedenottamot sijaitsevat samalla pohjavesialueella. Pohjaveden laatu on siis erittäin tärkeä myös talousveden kannalta, jotta talousvesi täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1352/2015) sille asettamat laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Pohjaveden tarkkailusuunnitelma on syytä sisällyttää ympäristölupaehtoihin.

 

Kouvolan Vesi Oy on 24.9.2020 sähköpostitse saapuneessa kommentissaan todennut, että laitoksen jätevesinäytteistä on ainakin vuonna 2017 löytynyt korkeita sulfaattipitoisuuksia ja myös pH on ollut korkealla. Myöhemmin toiminnanharjoittaja on pessyt jätevesilinjaa. Hakijan kanssa on tehtävä oma teollisuusjätevesisopimus, koska jätevettä johdetaan edelleen viemäriin, vaikkakin vain poikkeustilanteissa.

 

16.10.2020 saapuneessa lausunnossaan Kouvolan Vesi Oy on tarkentanut kantaansa seuraavasti:

 

Pesupaikan toiminta on aikaisemmin sisältynyt Kouvolan Betoni Oy:n voimassa olevaan teollisuusjätevesisopimukseen (allek. 26.6.2017). Sopimukseen ei ole sisältynyt Ruskon Betoni Oy:n toiminta. Ruskon Betoni Oy:n tulee tehdä teollisuusjätevesihakemus toiminnassaan syntyvien jätevesien johtamiseksi jätevesiviemäriin. Hakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella Kouvolan Vesi Oy laatii teollisuusjätevesisopimuksen sekä ehdot jätevesien johtamiselle jätevesiviemäriin, jätevesien laadulle ja laaduntarkkailulle. Ennen sopimuksen allekirjoittamista tulee Ruskon Betoni Oy:n noudattaa pesupaikan jätevesien johtamisessa Kouvolan Betoni Oy:n teollisuusjätevesisopimuksessa määriteltyjä ehtoja.

 

Lausunnot kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

 

Kaupunkisuunnittelun kanssa on lisäksi valmisteluvaiheessa keskusteltu alueen tulevista hulevesijärjestelyistä, joilla vesien johtaminen voitaisiin käytännössä saattaa voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi. Kaavoituksen kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu, että toiminta itsessään on kaavan mukaista teollisuutta, eikä kaavoituksella ollut myöskään pohjaveden suojelua koskevan kaavamääräyksen osalta erityistä lisättävää.

 

Yhdyskuntatekniikan suunnittelusta on saatu seuraavat tiedot ja kommentit: Kouvolan kaupunki rakentaa parhaillaan betoniaseman eteläpuolella Kullasvaarantien varrella vettä pidättävää hulevesiojaa, jonka kautta ensi vaiheessa johdetaan saman pohjavesialueen eteläosassa olevan teollisuuskiinteistön hulevedet pohjavesialueen ulkopuolelle. Vettä pidättävä oja on suunniteltu jatkettavaksi Palonojantielle asti ja tästä eteenpäin hulevesiviemärinä päättyen Tehontien pohjoispuolelle. Suunnitelmassa on huomioitu koko kyseisen Tehontien pohjoispuolisen korttelin hulevesien johtaminen. Ruskon Betoni Etelä Oy:lle (kiinteistö 286-10-4-13) voidaan esittää hulevesikiinteistöhaara. Tuleva hulevesiviemärin pää on melko lähellä tontin rajaa, mutta välissä on tontin eteläpuolella kulkeva teollisuusrata, jonka alitus on kuitenkin mahdollista tehdä.

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

 

Hakijan kuuleminen ja vastine

 

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin. 23.9.2020 saapuneessa vastineessaan hakija toteaa mm. seuraavaa:

 

Hakijalla ei ole tarkennettavaa ELY-keskuksen lausuntoon. Luvituksen yhteydessä on odotettavaa, että lupamääräysten puitteissa tarkkailu järjestetään KAS-ELYn määrittelemällä tavalla. Liikennöitävien alueiden päällystäminen järjestetään luvituksen puitteissa. Uusien pohjavesiputkien lisääminen toteutetaan yhteistyössä ympäristöviranomaisen kanssa sijaintien osalta.

 

Muutoin hakijalla ei ole tarvetta kommentoida lausuntoja enempää, sillä myös terveysvalvonnan lausunto kattoi pohjavesitarkkailun sekä liikennöintialueiden päällystämisen. Molemmat asiat käsiteltiin vastineessa jo edellä eikä hakijalla ole lausunnon pohjalta muutostarpeita hakemukseen, vaan lupamääräysten tultua toiminta järjestetään näiden mukaisesti.

 

Kouvolan Vesi Oy:n kommenttiin ja myöhemmin toimitettuun lausuntoon hakijalla ei ollut huomautettavaa.

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut Ruskon Betoni Etelä Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

 

Lupamääräykset

 

 

Tuotteet ja tuotantomäärät

 

1.

Betoniasemalla saa valmistaa valmisbetonia enintään 50 000 m3 vuodessa sekä tehdä tuotantoon liittyviä oheistoimintoja. (YSL 52 §)

 

 

Toiminta-ajat ja melu

 

2.

Valmisbetonia saa valmistaa normaalitilanteessa arkisin ma-pe klo 6-18 välisenä aikana. Valmistelevia töitä, joista ei aiheudu melua, voidaan tehdä normaalin toiminta-ajan ulkopuolella.

 

Poikkeuksellisissa tuotantotilanteissa erityisestä syystä betonia voi tilapäisesti valmistaa myös arkisin näiden toiminta-aikojen ulkopuolella sekä lauantaisin.

 

Jos melua aiheuttavaa tuotantoa joudutaan harjoittamaan normaalien toiminta-aikojen ulkopuolella, on tästä ilmoitettava valvontaviranomaiselle heti, kun tarve poikkeavalle toiminnalle on tiedossa. (YSL 7 ja 52 §, VNA 858/2018 8 §)

 

3.

Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Luvan haltijan tulee ohjeistaa kaikkia alueella työskenteleviä henkilöitä, kuljettajia ja aliurakoitsijoita mahdollisimman hiljaiseen toimintaan ja tarpeettoman joutokäynnin välttämiseen. (YSL 7 ja 52 §, NaapL 17 §)

 

4.

Toiminnasta aiheutuva melu siihen liittyvä liikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(LAeq) ja yöaikana (klo 22-7) keskiäänitasoa 50 dB(LAeq). Melutilanteen arvioinnissa on huomioitava myös alueen muiden melulähteiden äänitaso. (YSL 52 §, VNA 858/2018 8 §, VNp 993/1992)

 

5.

Tarvittaessa on tavanomaisissa käyttöolosuhteissa tehtävin mittauksin varmistettava, ettei toiminta aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla ja mittaussuunnitelma toimittaa etukäteen hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle. (YSL 6, 52 ja 62 §, VNA 858/2018 16 §)

 

 

Maaperän ja pohjaveden suojelu

 

6.

Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Laitosalueen kaikessa työskentelyssä ja liikennöinnissä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta huomioiden sen sijainti pohjavesialueella. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

 

7.

Betoniaseman lastaus- ja purkualueet sekä toimintaan liittyvät ajoneuvojen kulkuväylät ja pysäköintialueet tulee päällystää vettä läpäisemättömällä materiaalilla.

 

Päällystetyiltä alueilta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee kerätä hallitusti ja johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Maastoon johdettavat hulevedet on johdettava kiintoaineen erotusjärjestelmän kautta. Erottimen jälkeen on oltava näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, joka on sijoitettava, merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Mikäli alueilta muodostuu öljyisiä hulevesiä, on ne johdettava öljynerottimen kautta.

 

Päällystetyiltä alueilta aurattavat lumet tulee varastoida päällystetyillä alueilla siten, että sulamisvedet eivät valu suoraan ympäristöön. Myös mahdollisten tulipalon sammutusvesien keräily ja käsittely on suunniteltava siten, etteivät niiden sisältämät kemikaalit pääse maaperään tai pohjaveteen.

 

Päällystys- ja hulevesijärjestelyt tulee toteuttaa viimeistään siinä yhteydessä, kun alueelle rakennetaan kaupungin hulevesiviemäri, johon Tehontien pohjoispuoleisen korttelin hulevedet on mahdollista johtaa.

 

Suunnitelma alueiden pinnoituksesta ja hulevesien johtamisesta on esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen rakentamisen aloitusta. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)

 

 

Jätevesien käsittely ja johtaminen

 

8.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä syntyvien jätevesien määrästä ja laadusta. Prosessi- ja pesuvedet tulee normaalitilanteessa kierrättää prosessissa hakemuksen mukaisesti. Prosessi- ja pesuvesiä ei saa laskea ympäristöön eikä imeyttää maaperään.

 

Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriin. (YSL 16, 17 ja 52 §, VNA 858/2018 10 §)

 

9.

Vesihuoltolaitoksen viemäriin poikkeustilanteen vuoksi johdettavat prosessi- ja pesuvedet tulee esikäsitellä selkeyttämällä siten, ettei niistä aiheudu haittaa viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistukselle. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä teollisuusjätevesisopimus vesihuoltolaitoksen kanssa sekä tarkkailla jätevesiä vuosittain sopimuksen edellyttämällä tavalla, kuitenkin vähintään happamuutta (pH), kiintoaineen, sulfaatin ja kromin määriä.

 

Selkeytysaltaiston ja viemäreiden kunto on tarkistettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kymmenen vuoden välein, ja tarvittaessa ne on kunnostettava. Selkeytysaltaiden lietteen määrää tulee tarkkailla viikoittain ja altaat tulee tyhjentää riittävän usein, jotta ne toimivat suunnitellusti. (YSL 16, 17, 52 ja 67 §, VNA 713/2014 41 §, VNA 858/2018 10 ja 16 §)

 

 

Päästöt ilmaan

 

10.

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan.

 

Pölyävien aineiden käsittely, pölyävät työvaiheet sekä kuljetukset ja kuormaukset on järjestettävä siten, ettei pölyä leviä ympäristöön. Pölyävät aineet on varastoitava suljetuissa säiliöissä tai pakkauksissa.

 

Sementti- ja muut sideainesiilot on varustettava mitoitukseltaan ja tekniikaltaan (BAT) riittävillä pölynerottimilla, joiden toiminnasta on huolehdittava ja sitä on tarkkailtava päivittäin. Pölynerottimien suodattimet on huollettava riittävän usein ja tarvittaessa uusittava.

 

Laitteistojen rikkoutuessa tai muissa pölyämistä aiheuttavissa häiriötilanteissa on pölyävä työvaihe keskeytettävä välittömästi siihen asti, kunnes vika tai häiriö on korjattu.

 

Betoniaseman ajoväylien ja piha-alueiden puhtaanapidosta on huolehdittava. Pölynsidontaan ei saa käyttää suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 858/2018 9, 15 ja 16 §, NaapL 17 §)

 

11.

Betoniaseman lämpökeskuksen tulee täyttää kyseiselle laitostyypille valtioneuvoston asetuksella tai muulla säädöksellä asetetut vaatimukset. (YSL 52 §, VNA 1065/2017)

 

 

Kemikaalit

 

12.

Toiminnassa käytettävät kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä vahinkotilanteessakaan aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle.

 

Vaaralliset kemikaalit on säilytettävä selkeästi merkityissä astioissa tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa varastossa, joko suoja-altaassa tai reunakorotetussa tilassa. Suoja-altaan tai reunakorokkeen on oltava tilavuudeltaan vähintään 1,1 kertaa suurimman varastoitavan astian tilavuus. Varastointitilojen on oltava viemäröimättömiä tai viemärin on oltava tulpattu. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, VNA 858/2018 12 §)

 

 

Jätteet

 

13.

Pesujen yhteydessä syntyvä betoniliete, selkeytysaltaista poistettava kiintoaines ja ylijäämäbetoni on käsiteltävä ja varastoitava tiiviillä alustalla, josta ylimääräinen vesi johdetaan takaisin selkeytysaltaaseen eikä valumia maaperään ja pintavesiin synny.

 

Betonijäte ja liete tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi paikkaan, jolla on lupa tai valtioneuvoston asetuksen 843/2017 (ns. MARA-asetus) mukainen hyväksyntä vastaanottaa kyseistä jätettä. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 13 ja 29 §, VNA 858/2018 5 §, VNA 843/2017)

 

14.

Jätteiden syntyä tulee ehkäistä. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella sekä varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

 

Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa etusijajärjestyksen mukaisesti hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 179/2012, VNA 858/2018 13 §)

 

15.

Vaaralliset jätteet tulee säilyttää omissa astioissaan turvallisessa paikassa, niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat ja ne tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15-17, 29 ja 121 §, VNA 179/2012, VNA 858/2018 13 §)

 

 

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

 

16.

Öljy- ja kemikaalivahinkojen varalta niiden käsittely- ja varastointipaikkojen läheisyydessä on oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

 

Kemikaalien ja vaarallisten jätteiden suoja-altaisiin mahdollisesti kertyneet nesteet tulee tyhjentää heti, kun vuoto on huomattu.

 

Alueen kulkuväylät on pidettävä pelastusajoneuvoille soveltuvina. (YSL 7, 15-17 ja 52 §)

 

17.

Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle.

 

Poikkeuksellisia tilanteita varten laitokselle laadittu toimintasuunnitelma tulee pitää ajan tasalla.

 

Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt ja kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14-17, 52, 123 ja 134 §, VNA 858/2018 14 §)

 

 

Yleinen ympäristönsuojelu

 

18.

Betoniaseman toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta 858/2018 kiinteän betoniaseman ja betonituotetehtaan ympäristönsuojeluvaatimuksista tai tätä tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa, jos niin on lupapäätöksessä erikseen edellytetty. (VNA 858/2018 1 §)

 

19.

Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta toteutettava järjestelmällisesti niin, ettei siitä vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

 

Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka vastaa sen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6-8, 15-17, 52 ja 62 §, JäteL 12, 13 ja 122 §)

 

20.

Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon urakoitsijaa valittaessa tai laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 6-8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

 

 

Kunnossapito ja tarkkailu

 

21.

Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava päivittäin aistinvaraisesti. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava betoniaseman rakenteiden ja laitteistojen, kuten selkeytysaltaiden, pölynerottimien ja säiliöiden ylitäytönestimien säännöllisestä tarkkailusta, huollosta ja kunnossapidosta. Mahdolliset ympäristöriskin aiheuttavat viat tai puutteet on korjattava välittömästi.

 

Erotuskaivot on tyhjennettävä säännöllisesti ja tarkastettava vuosittain. Siilojen pölynerottimien suodattimet ja säiliöiden ylitäytönestimet on huollettava määrävälein ja tarvittaessa uusittava. Selkeytysaltaat on tarvittaessa tyhjennettävä kiintoaineksesta. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 66 §, VNA 858/2018 15 ja 16 §)

 

22.

Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään tarvittavia mittauksia ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §)

 

23.

Toiminta-alueelle tulee asentaa vähintään yksi uusi pohjaveden tarkkailuputki, joka on sijoitettava betoniaseman toiminnan vaikutusten tarkkailun kannalta edustavaan paikkaan.

 

Tarkkailuputken/-putkien sijoittamisesta ja tarkkailuohjelmasta tulee esittää ulkopuolisen asiantuntijan laatima perusteltu suunnitelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle sekä tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kahden (2) kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen antamisesta. Tarkkailusuunnitelmassa tulee huomioida toiminnassa käytettävät kemikaalit.

 

Näytteenotossa tulee käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ja analysointi on tehtävä akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa. Tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailumääräyksiä tai hyväksymäänsä suunnitelmaa luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. (YSL 17, 52, 62, 64 ja 66 §)

 

 

Kirjanpito ja raportointi

 

24.

Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

 

-      betonin tuotantomäärä

-      käytetyt raaka- ja lisäaineet ja niiden määrät

-      toiminta-ajat, myös tilapäiset poikkeavat toiminta-ajat

-      käytetyt polttoaineet ja muut kemikaalit, niiden määrä ja laatu

-      jätevesien määrä ja laatu

-      selkeytysaltaiden tarkastukset ja tyhjennykset

-      ympäristönsuojelun kannalta merkittävät huoltotoimet

-      häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

-      mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

-      suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

-      toiminnan muutokset

 

Lisäksi toiminnassa syntyneistä jätteistä tulee kirjata:

-      määrät jätelajeittain

-      jätenimikkeet, kuvaukset sekä olennaiset tiedot ominaisuuksista ja koostumuksesta

-      vaarallisten jätteiden vaaraominaisuudet

-      muualle toimitettujen jätteiden vastaanottaja ja kuljettaja, toimitusajankohta, jätteiden käsittelytavat, siirtoasiakirjat

 

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

 

Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpitotiedoista on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 118-120 ja 122 §, VNA 858/2018 17 §, VNA 179/2012)

 

 

Toiminnan muutos ja lopettaminen

 

25.

Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52, 89 ja 170 §, VNA 858/2018 18 §)

 

26.

Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueella tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet.

 

Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 52, 62 ja 94 §, VNA 858/2018 19 §)

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

 

Laitoksen toiminnalle on myönnetty aiemmalle toiminnanharjoittajalle toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa eivätkä alueen olosuhteet ole muuttuneet edellisen ympäristöluvan myöntämisestä. Uuden luvan myöntäminen kuitenkin edellyttää, että sijainti pohjavesialueella ja siihen liittyvä asemakaavamääräys huomioidaan ja toiminta saatetaan asemakaavan mukaiseksi kohtuullisessa ajassa. Uuden ympäristöluvan myötä betoniaseman toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksen 858/2018 mukaiseksi. Asetuksen vaatimuksia on lupamääräyksillä osittain täsmennetty ja lisäksi erityisesti pohjaveden suojelun vuoksi on katsottu tarpeelliseksi antaa myös asetusta ankarampia määräyksiä.

 

Lupamääräysten perustelut

 

Määräys 1: Tuotantomäärä on hakemuksen mukainen maksimikapasiteetti. Määräys on annettu valvonnallisista syistä.

 

Määräykset 2-5 on annettu melu- ja viihtyisyyshaittojen vähentämiseksi. Normaalitilanteessa betonin tuotantoaika on hakemuksen mukaisesti arkisin klo 6-18. Tämän ulkopuolella tehdään valmistelevia sekä sulkemiseen liittyviä toimia (ilmoitettu aseman toiminta-aika klo 5-22), joista ei kuitenkaan aiheudu meluhaittaa eikä niille ole tarpeen erikseen asettaa aikarajaa. Jos betonia täytyy perustellussa tuotannollisessa tilanteessa tilapäisesti valmistaa yöaikaan tai lauantaina, tulee tästä ilmoittaa valvonnallisista syistä. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää määräyksen 4 mukaisia raja-arvoja. Meluun voidaan vaikuttaa myös työskentelytavoilla. Esim. valitustapauksissa tulee tarvittaessa tehdä melumittaus betoniaseman tavanomaisissa käyttöolosuhteissa määräyksen 5 mukaisesti.

 

Määräykset 6 ja 7 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Päällystämällä aseman lastaus- ja purkualueet sekä liikenne- ja pysäköintialueet saadaan toiminta-alueen hulevedet kerättyä hallitusti, jolloin ne eivät imeydy maaperään pohjavesialueella. Tämä on myös asemakaavassa asetettu vaatimus. Maastoon johdettavat hulevedet eivät saa sisältää öljyä. Betoniaseman hulevesijärjestely on perusteltua toteuttaa heti, kun alueelle on saatavilla hulevesiviemäri.

 

Määräykset 8 ja 9 on annettu jätevesistä ympäristöön ja viemäriverkostoon aiheutuvien haittojen estämiseksi. Selkeytysaltaiden säännöllisellä tyhjentämisellä estetään kiintoaineksen kulkeutumista viemäriin. Teollisuusjätevesisopimuksella varmistetaan, ettei viemäriin johdettavien jätevesien laatu aiheuta vesihuoltolaitokselle ongelmia vesien käsittelyssä.

 

Määräykset 10 ja 11 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia pöly- tai muita päästöjä ilmaan tai haittaa lähinaapureille.

 

Määräys 12: Toiminnassa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää asianmukaisesti siten, ettei niistä missään tilanteessa aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, eikä kemikaaleja pääse viemäriin.

 

Määräyksillä 13-15 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat ja varmistetaan, että myös vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti. Jätehuoltoa koskevissa määräyksissä on huomioitu myös yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä. Jätebetonia voidaan toimittaa hyödynnettäväksi maarakentamisessa VNA 843/2017 eli ns. MARA-asetuksen mukaisesti tai ympäristöluvan saaneelle vastaanottajalle.

 

Määräykset 16 ja 17: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta

voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

 

Määräyksellä 18 on täsmennetty, että betoniaseman toiminnassa on aina noudatettava valtioneuvoston asetuksessa 858/2018 asetettuja ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksia, vaikkei siitä olisi luvassa yksilöidysti määrätty. Ympäristölupapäätöksessä on katsottu tarpeelliseksi edellyttää osittain myös asetusta tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa erityisesti siitä syystä, että toiminta sijaitsee pohjavesialueella.

 

Määräykset 19 ja 20: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisten tiedonsaannin valvontaa varten. Laitoksen kaikessa toiminnassa on toimittava ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti sekä pyrittävä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

 

Määräykset 21 ja 22: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Tarkkailemalla toimintaa ja huoltamalla laitteistoja säännöllisesti voidaan ehkäistä ennakolta ympäristön pilaantumista. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu- tai pölyhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun ja haittojen torjunnan osalta.

 

Määräys 23 pohjavesitarkkailusta on tarpeen pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Betoniaseman toiminnan mahdollisten vaikutusten seurantaa varten tarkkailupisteet on sijoitettava edustaviin paikkoihin ja tarkkailua tehtävä säännöllisesti ja asianmukaisin menetelmin.

 

Määräyksen 24 mukainen kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Betoniaseman toiminnasta ja jätteistä tulee pitää kirjaa VNA 858/2018 mukaisesti. Valvonnallisista syistä vuosittain on toimitettava yhteenvetoraportti, mutta kirjanpidossa kaikki tiedot ja asiakirjat on säilytettävä riittävän kauan, jotta ne ovat tarvittaessa saatavilla ja tarkastettavissa.

 

Määräykset 25 ja 26: Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm. ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

 

Lausuntojen huomiointi

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja terveysvalvonnan lausunnot on huomioitu maaperän ja pohjaveden suojelua ja tarkkailua koskevissa lupamääräyksissä. Kouvolan Vesi Oy:n lausunto on huomioitu erityisesti laitoksen jätevesiä koskevissa määräyksissä. Vesilaitos määrittelee omat ehtonsa jätevesiviemäriin johdettaville teollisuusjätevesille suoraan hakijan kanssa tehtävässä sopimuksessa.

 

Kouvolan kaupungin kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan suunnittelun kommentit on huomioitu hulevesijärjestelyistä määrättäessä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelusta saadun tiedon mukaan kyseisen alueen hulevesijärjestelyistä on tehty suunnitelma, jonka toteutuksen yhteydessä myös betoniaseman tontin hulevedet voidaan johtaa tulevan hulevesiviemärin ja parhaillaan rakennettavan Kullasvaarantien viereisen laskuojan kautta pohjavesialueen eteläpuolelle.

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus kiinteän betoniaseman ja betonituotetehtaan ympäristönsuojeluvaatimuksista (858/2018)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

Päätöksen voimassaolo

 

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

 

Korvattava päätös

 

Tämä päätös korvaa Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 4.6.2014 § 76 myöntämän ympäristöluvan valmisbetonin valmistuksen osalta. Muilta osin kyseinen lupapäätös jää voimaan ja sen haltijat säilyvät ennallaan.

 

Asetuksen noudattaminen

 

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

 

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Lupahakemuksen käsittelymaksu

 

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan 8.5.2018 (50 §).

 

Taksan 3 §:n mukainen käsittelymaksu pohjavesialueelle sijoittuvalle betoniasemalle, joka YSL 28 §:n 1 momentin mukaisesti edellyttää ympäristölupaa, on 3 500 €.

 

Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Päätös kirjallisena

 

Hakija

 

Päätös sähköpostilla

 

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Kouvolan Vesi Oy

Kouvolan kaupunkisuunnittelu

 

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

 

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

 

Päätöksestä ilmoittaminen

 

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

 

MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291,

vilma.hietala(at)kouvola.fi

 

Ympäristöjohtajan ehdotus:

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Ruskon Betoni Etelä Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen luvan kiinteän betoniaseman toimintaan osoitteessa Tehontie 18, Kouvola, kiinteistöllä 286-10-4-13, esityksen mukaisesti.

 

Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös:

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

____________

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa