Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Rakennus- ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 07.10.2020/Pykälä 64

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

Maa-aineslupahakemus kiinteistölle 142-417-1-488

 

1459/11.01.00.04/2020

 

 

Rymla 07.10.2020 § 64

 

     

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ympäristölautakunnan ratkaisuksi perusteluineen.

 

ASIA

 

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä maa-aineslain 21 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

 

LUVAN HAKIJA

 

************

****************

************

 

Yhteyshenkilö: *******************************

**************************

 

OTTAMISPAIKKA

 

Iitin kunta, kiinteistö Töyrylä 142-417-1-488, osoite: Kaunistontie, 16100 Uusikylä

 

Kiinteistön omistaja

 

Kiinteistön 142-417-1-488 omistaa ***********.

 

LUPAVIRANOMAINEN

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

 

HAKEMUS

 

Hakemuksen vireille tulo

 

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 11.5.2020. Sitä on täydennetty 28.5.2020 toimitetulla luontoselvityksellä ja 2.6.2020 kartalla kiinteistörajoista sekä lainhuutotodistuksella. 23.9.2020 on täydennyspyynnön perusteella toimitettu hakijan perustelut sekä vakuusehdotus toiminnan aloittamiselle ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

 

Hakemuksen sisältö

 

Hakemuslomakkeeseen on liitetty lainhuutotodistus, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, luontoselvitys, kartta ottamisalueen sisältävän kiinteistön ja naapurikiinteistöjen rajoista (1:5000) sekä ottamissuunnitelma, jonka liitteinä ovat peruskarttaote (1:20000), nykytilannekartta (1:2000), asemapiirros-/suunnitelmakartta (1:2000) sekä leikkauskuva (1:500/1:200).

 

Aluetta koskevat luvat

 

Kyseisellä Saksanmäen alueella on ollut Iitin kunnan rakennuslautakunnan 7.7.2010 (§ 94) samalle hakijalle myöntämä maa-aineslupa, jonka voimassaolo on päättynyt 14.7.2020. Lupa koski 200 000 k-m3 soran ja hiekan ottoa n. 3,5 ha alueelta. Hakemuksen mukaan lupa-aikana on otettu hiekkaa ja soraa 5 000 m3.

 

Ottamistoiminta

 

Hakemuksen mukainen hiekan ja soran ottomäärä on 100 000 k-m3. Arvioitu vuotuinen otto vaihtelee 2 000-15 000 k-m3 välillä. Lupaa maa-aineksen ottamiseen haetaan 10 vuodeksi. Ottamisalueen pinta-ala on 1,2 ha, joka on kokonaisuudessaan myös otto- eli kaivualuetta. Alin ottotaso on +87,0 m (N2000).

 

Toiminta-alueena on nykyisen avatun sorakuopan alue, josta ottaminen suunnataan kaakkoon, itään ja koilliseen. Otto suoritetaan avoimesta rintauksesta, joka pyritään oton aikana pitämään 1:2 kaltevuudessa tai loivempana. Toiminta-alueella voidaan tarpeen vaatiessa seuloa ja tilapäisesti varastoida kiviaineksia.

 

Ottoalueelta on jo poistettu puustoa. Pintamaita poistetaan oton edetessä, kerrallaan enintään 2-3 vuoden ottoa vastaavalta alueelta. Pintamaiden määräksi on arvioitu 2 000 m3ktr ja ne varastoidaan ensisijaisesti luiskien tausta-alueelle, josta niitä käytetään lopuksi maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä muodostuu arviolta 50 m3ktr ja ne hyödynnetään energiantuotantoon.

 

Alueella varastoidaan koneita ja laitteita ainoastaan ottotoiminnan ollessa käynnissä. Koneissa käytettävät polttoaineet tuodaan tankkausta varten paikalle avolava- tai pakettiautolla tai vaihtoehtoisesti varastoidaan alueella suoja-altaalla varustetussa säiliössä kerrallaan enintään yhden viikon tarve. Ottotoiminnan ollessa käynnissä alueella pidetään varastossa riittävästi imeytysturvetta säkkitavarana.

 

Toiminta-alue suojataan aitaamalla luiskien yläreunat selvästi erottuvalla lippusiimalla ja varoituskylteillä ja/tai rintausten taakse pintamaista tehdyillä maavalleilla. Ottotoiminta aiheuttaa normaalin työkonemelun. Lähimmät kiinteistöt ovat pohjoispuolella Saksanmäen takana n. 400 m päässä ottoalueesta, joten pöly- ja meluhaittojen vaikutus asutukselle ei ole merkittävää. Toiminta ei ole jatkuvaa, vaan ottoa tehdään maa-ainesten kysynnän mukaan. Kun toiminta on käynnissä, sitä tehdään haittojen minimoimiseksi pääsääntöisesti arkipäivisin noudatettavana työaikana.

 

Toiminnassa syntyvät jätteet kerätään riittävän vahvaan jätesäkkiin tai muoviseen jätesäiliöön, josta ne määräajoin toimitetaan asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Mahdollisesti syntyvien vaarallisten jätteiden käsittely hoidetaan lakien ja asetusten mukaisesti.

 

Kaivannaisjätteiden käsittely sisältää alueelta kaivettujen pintamaiden ja muuhun käyttöön kelpaamattomien kivennäismaiden ja eloperäisten maa-ainesten varastoinnin ottoalueella. Myöhemmin nämä maa-ainekset käytetään alueen jälkihoitoon ja maisemointiin.

 

Hankkeella ei hakijan näkemyksen mukaan ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön, luonnonolosuhteisiin eikä pohjavesiin. Ottoalueen puusto on hakattu lähes kokonaan ja toiminnan aikana maisemassa näkyvä hiekkakuopan alue laajenee, mutta oton päätyttyä alue voidaan maisemoida luiskaamalla ja metsittämällä se uudelleen.

 

Alueen kaavoitustilanne

 

Ottamisalueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Kymenlaakson maakuntakaavassa (Maaseutu ja luonto, vahvistettu YM:ssä 14.12.2010) alueella ei ole merkintöjä.

 

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

 

Ottamisalue sijaitsee Iitin kunnan Säyhteen kylässä ja sijoittuu kokonaisuudessaan Kaunistontien (tie 15402) kaakkoispuolelle. Alueen ympäristössä maanpinta kohoaa ylimmillään yli 20 m Kaunistontien tasoa ylemmäs. Maasto on metsämaata, josta hyötypuu on hakattu maa-ainesten ottoa varten. Aiempaa lupavaihetta varten tehtyjen maaperätutkimusten perusteella irtomaakerrosten paksuus kallion päällä on enimmillään yli 20 m. Näytteiden perusteella maa-ainekset ovat hiekkaa, soraa ja näiden sekoituksia. Kalliopinnan taso vaihtelee tutkimusten mukaan välillä +82,4.+96,6. Oton arvioidaan ulottuvan ottoalueen itäosassa kalliopintaan likimain tasolla +87,0.

 

Lähimmät asuinrakennukset ovat Saksanmäen takana koillisessa n. 400 m päässä ja lähin vapaa-ajan rakennus lounaassa n. 450 m päässä. Nykyisen sorakuopan ympärillä on metsätalousaluetta, jossa ei ole voimassa olevia rajoituksia eikä toimenpidekieltoja. Maa-ainesten otto on aiemmin myönnetyn luvan aikana ollut vähäistä.

 

Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sitä ole luokiteltu Kymenlaakson POSKI-projektin loppuraportissa. Lähin pohjavesialue on pohjoispuolella oleva Veljestenharjun 2-luokan pohjavesialue (0514212), jonka muodostumisalueeseen etäisyys on n. 1 km ja pohjavesialueen reunaan n. 850-900 m. Pohjaveden tason seurantaa varten ottoalueelle on asennettu pohjavesiputki, joka ulottuu yli 7 m syvyyteen maanpinnasta tasolle n. +83. Putkessa ei ole havaittu vettä seurannan aikana. Pohjavesiputkeen on merkitty korkeuskiintopiste +91,31.

 

Alueelta kertyvät sade-, sulamis- ja muut valumavedet suotautuvat luonnollisten hiekka- ja soramaakerrosten läpi maastoon. Topografia ja maaperä huomioiden erillistä ojitustarvetta ei ole. Ottoalueesta luoteeseen n. 500 m päässä sijaitsevan Arrajärven pinta on keskimäärin tasolla +74,1.

 

Suunnittelualue on hiekkapohjaista kangasmetsää, joka voisi sopia uhanalaisen ja rauhoitetun kangasvuokon kasvupaikaksi. Saksanmäen alueella on takavuosikymmeninä esiintynyt kangasvuokkoa, mutta vuonna 2010 on tehty havaintoja enää vain yksittäisistä yksilöistä. Hakemukseen on liitetty Luontoselvitys Kotkansiiven laatima raportti luontoselvityksestä, jonka maastotyöt suoritettiin kangasvuokon kukinta-aikaan 1.5.2020. Raportissa on todettu, että luvitettavalla alueella on paikoin kangasvuokon kasvupaikoiksi sopivia osia, erityisesti ottoalueen kaakkoisosassa, mutta lajista ei tehty havaintoja maastokäynnillä. Myös muiden merkittävien luontoarvojen esiintyminen alueella on selvityksen mukaan melko epätodennäköistä.

 

Liikennöinti

 

Tieyhteys alueelle on ottoalueeseen välittömästi rajautuvan Kaunistontien kautta. Alueen liittymä on kunnostettu ja varustettu rummulla Kaunistontien kunnostuksen yhteydessä. Samalla on poistettu ottoalueen pohjoispuolella ollut vanhan tilustien liittymä. Kuljetukset suuntautuvat ottoalueelta valtatielle 12 sekä Lahden että Kausalan suuntaan.

 

Jälkihoitotoimenpiteet

 

Oton päättymisen jälkeen luiskat loivennetaan 1:3 kaltevuuteen tai loivemmiksi. Alue maisemoidaan sinne varastoiduilla pintamailla ja muuhun käyttöön kelpaamattomilla massoilla, jotka on kaivettu toiminnan aikana ja varastoitu ottoalueelle. Tämän jälkeen alue tai osia siitä voidaan metsittää uudelleen harkinnan mukaan.

 

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

Tiedottaminen

 

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan internetsivuilla 25.6.-27.7.2020. Kuulutuksesta on ilmoitettu Iitin Seutu -lehdessä 25.6.2020. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille lähimmille kiinteistöille.

 

Tarkastukset ja neuvottelut

 

Alueelle ei ole tehty tarkastusta luvan valmisteluvaiheessa. Edellinen maa-ainesluvan vuositarkastus on tehty 23.8.2019 (ympäristötarkastaja Katja Kangas). Uuden luvan hakemisesta on neuvoteltu suunnitelman laatijan kanssa 7.2.2020.

 

Lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Iitin kunnalta.

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 15.7.2020 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

 

Kymenlaakson maakuntakaavassa hankealueeseen ei kohdistu erityisiä aluevarauksia. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa.

 

Suunnitellulla ottoalueella on 12.5.1979 tehdyn inventoinnin mukaan ollut erittäin runsas kangasvuokkoesiintymä (noin 4 400 kukkaa). Aikaisemman lupahakemuksen käsittelyn aikana ELY-keskus on tehnyt alueelle maastotarkastuksen 14.5.2010 (Tuula Tanska/Esa Houni). Sammaloituneelta harjulta löydettiin tarkastuksen yhteydessä yksi steriili (kukkimaton) yksilö. Suunnitellulla ottoalueella tehtiin lisäksi uusi kangasvuokkoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi) 1.5.2020, jossa lajista ei tehty havaintoja.

 

Lupahakemusasiakirjoissa esitetty maa-ainesottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Veljestenharjun (2-luokan) pohjavesialue (0514212) sijaitsee noin 1 km etäisyydellä ottamisalueen pohjoispuolella. Veljestenharju-Puustellinsaari on lisäksi luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi (14205). Ottamisalueen eteläpuolella noin reilun 700 m päässä sijaitsee Natura 2000-verkostoon kuuluva Kärmesniemenkallio (FI0404006). Maa-ainesottamisalueen välittömään läheisyyteen ei liity arvokkaita geologisia muodostumia tai erikoisia luonnonesiintymiä, eikä erityisiä maisema-arvoja. Lähin asutus sijaitsee noin 400 m päässä ottoalueen koillispuolella Saksanmäen takana.

 

Mahdollisen öljy- tai muun polttoainevuodon varalta paikalle tulee varata imeytysmateriaalia. Jos öljyä ehtii imeytyä maaperään, maa-ainesta tulee kaivaa niin laajalti ja syvältä, että kaikki pilaantunut maa-aines saadaan kerättyä talteen ja se tulee toimittaa sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. maa-ainesta. Mahdollisesta vahingosta on myös välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

 

Edellä esitettyyn viitaten ELY-keskus katsoo, että maa-aineksia alueelta voidaan ottaa suunnitelman mukaisesti siten, että maisemointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi ELY-keskus esittää, että maa-ainesten otto ja jälkihoito tehdään vaiheittain niin, että mahdollisimman pieni osa alueesta on kerrallaan avoinna.

 

Ottaminen on järjestettävä niin, että ottotoiminnan vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että toiminnasta ei aiheudu asutukselle (suojaetäisyys vähintään 100 m) tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Pohjavedenpinnan tasoon tulee jättää vähintään 2 metrin suojakerros.

 

Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolaki (295/1963).

 

Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

 

Iitin kunta on 19.8.2020 saapuneessa lausunnossaan (kunnanhallitus 17.8.2020 § 147) ilmoittanut, että kunta puoltaa hakemusta.

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksesta saapui kaksi muistutusta.

 

Muistuttaja A (kaksi allekirjoittajaa) on 14.7.2020 saapuneessa muistutuksessaan todennut mm. seuraavaa:

 

Omistamme RN:o 142-417-1-101 joka on hyvin lähellä hiekanottoaluetta. Olemme kunnostaneet kiinteistön vapaa-ajanasunnoksi, johon kuuluu juomavesikaivo ja olemme rakennuttaneet kalliin jätevesijärjestelmän sekä rakentaneet sisä-wc:n ja suihkun kiinteistöömme. Tarkoituksemme on muuttaa kiinteistöön asumaan pysyvästi myöhemmin, joten kaivon toimivuus ja puhtaus on meille elintärkeää. Kaivo on liian lähellä hiekan ja soran ottopaikkaa ja hiekan/soranotto uhkaa meidän kaivomme veden määrää ja laatua.

 

Lisäksi hiekan ja soran otosta tulevan pölyn ja melun vaikutus olisi kohtuuttoman häiritsevää 10 vuoden ajan ja aiheuttaisi kiinteistön arvon huomattavaa alenemista.

 

Muistuttaja B on 22.7.2020 saapuneessa muistutuksessa vaatinut, että lupaviranomainen hylkää hakemuksen kokonaan ja toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta sekä määrää hakijan ennallistamaan nykyisen ottoalueen ja liittämään (ELY) Saksanmäen poikkeuksellisine luonnonarvoineen Töyrylän tilasta aiemmin erotettuun Kärmesniemenkallion NATURA-luonnonsuojelualueeseen FI0404006. Vaatimuksen perusteeksi on esitetty mm. seuraavaa:

 

Hakemuksen mukaan "Lähin pohjaveden muodostumisalue on Veljestenharjun alue yli 1 km ottoalueesta pohjoiseen eikä hankkeella ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön, luonnonolosuhteisiin eikä pohjavesiin." Muistuttaja kumoaa em. väittämät kokonaan esittämällä, että Veljestenharju ja Saksanmäki ovat pohjavesi- ja pohjaveden muodostumisalueita, joista suuri Veljestenharju on luokiteltu ja pienempi Saksanmäki luokittelematon haja-asutusalueella. Muistutuksessa perehdytään Saksanmäen syntyvaiheisiin jääkauden aikana sekä pohjavesiolosuhteisiin. Muistutuksessa todetaan, että pohjavesialuetta ei ole erikseen luokiteltu, koska luokituksen päätarkoitus on palvella yhdyskuntien vesihuollon järjestämistä. Saksanmäki kuitenkin kuuluu pohjaveden lakisääteisen, itseisarvoisen suojeluvelvoitteen piiriin (YSL 17 §, pohjaveden pilaamiskielto). Lisäksi perusteluina on mainittu mm. ottoalueen itäpuolella olevat kaksi lähdettä sekä ympäröivien peltojen ja talousvesikaivojen vesitalouden säilyminen. Pohjavesitarkkailua vaaditaan tarkkailuputken lisäksi myös rajanaapurien tiloille.

 

Muistutus kyseenalaistaa mm. maa-aineksen oton tarkoituksenmukaisuuden, kyseisen laatuisen maa-aineksen käyttötarpeen sekä konsultin laatiman hakemuksen riittävyyden. Uhanalaisen kangasvuokon osalta muistutus käy läpi lajin esiintymistä alueella 1970-luvulla sekä tuo esiin, että Saksanmäessä lienee edelleen lajin siemenpankki.

 

Muistutuksessa on esitetty myös oikeudellinen tarkastelu viitaten maa-aineslakiin, ympäristönsuojelulakiin, naapuruussuhdelakiin, rikoslakiin ja luonnonsuojelulakiin. Toiminnalle vaaditaan hakemaan myös ympäristölupaa pohjavesialuesijainnin sekä muiden haittojen vuoksi. Muistuttaja on myös pyytänyt erityisesti ottamaan huomioon KHO:n päätöksen 22.3.2018 nro 1387 (dnro 3502/1/16).

 

Muistutukset kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

 

Hakijan kuuleminen ja vastine

 

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin. Hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi kommentoida lausuntoja. Muistutuksiin hakija toteaa 7.9.2020 saapuneessa vastineessaan mm. seuraavaa:

 

Vastineena muistuttajalle A:

 

Muistuttajat esittävät mielipiteenään, että suunniteltu maa-ainesotto uhkaa heidän kaivonsa veden määrää ja laatua. Kyseinen kaivo sijaitsee ottoalueen pohjoispuolella jääden välissä olevan harjanteen taakse. Alueella suoritettujen maaperätutkimusten sekä kartta- ja maastotarkastelun perusteella kalliopinnantaso nousee suunnitellusta ottoalueesta pohjoiseen, itään ja etelän suuntaan, jolloin pohjaveden virtaussuunta on länteen, eikä ko. kaivolle ole vaikutuksia.

 

Toisena mielipiteenään muistuttajat esittävät, että suunniteltu maa-ainesotto aiheuttaa heidän kiinteistölleen pöly- ja meluhaittaa 10 vuoden ajan alentaen kiinteistön arvoa. Kyseinen kiinteistö sijaitsee ottoalueen pohjoispuolella jääden välissä olevan harjanteen taakse. Maa-ainesten otto suoritetaan ottoalueella rintauksen suojassa, jolloin pöly- ja meluhaittaa ei katsota aiheutuvan merkittävässä määrin. Otto tapahtuu vain silloin, kun kiviaineksia tarvitaan ja otto tapahtuu normaaleina työaikoina.

 

Vastineena muistuttajalle B:

 

Muistuttaja on esittänyt, että Saksanmäki on pohjavesialue ja pohjaveden muodostumisalue. Valituksessa GTK:n maankamara kartan otteessa esitetty Saksanmäen ympärillä oleva rajausviiva esittää jäätikkömuodostuman rajausta. Saksanmäen lähin kartoissa esitetty pohjavesialue on pohjoispuolella oleva Veljestenharju.

 

Muistuttajan mukaan Saksanmäen maa-ainesten otto rikkoo ympäristönsuojelulain 17 § pohjaveden pilaamiskieltoa. Hakija katsoo, että maa-ainesten ottotoiminta tapahtuu huolellisuutta ja säädöksiä noudattaen, eikä se aiheuta pohjaveden pilaantumista.

 

Muistuttajan mukaan Saksanmäen maa-ainesten otto heikentää sadeveden imeytymistä maa-aineksen vähentyessä. Hakija katsoo, että maa-ainestenotto ei vähennä irtonaisten maa-ainesten määrää alueella siinä määrin, että alueen vesitaseessa tapahtuisi merkittävää vähenemistä ja lähipeltojen vesitaseen muuttumista. Ottoalueen pohjalla kalliopinta nousee idän suuntaan niin, että pohjaveden virtaus ottoalueelta itään on estynyt.

 

Hakija toteaa, että on etukäteen viranomaisneuvottelussa saanut toimintaohjeeksi laatia maa-aineslupahakemuksen ilman tarvetta erillisestä ympäristöluvasta. Perusteena on aiemmin myönnetty maa-ainesten ottolupa ja aloitettu toiminta alueella. Alueen maisemointi voidaan tehdä parhaiten vasta ottotoiminnan päätyttyä.

 

Vastine kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut ************ maa-aineslupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

 

Lupamääräykset

 

 

Ottamistoiminta

 

1.

Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä.

 

Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §, Maa-ainesA 7 §)

 

2.

Ottamissuunnitelman mukaiselta 1,2 ha ottoalueelta saa ottaa soraa ja hiekkaa yhteensä enintään 100 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja.

 

Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa +87,0 m (N2000) alemmaksi. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu kuitenkin lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (MAL 11 §)

 

3.

Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)

 

4.

Ottamistoiminnan valvomista varten on paikalla oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)

 

5.

Pintamaiden poistaminen ottoalueelta tulee suorittaa vaiheittain ottamisen edetessä siten, että mahdollisimman pieni osa ottoalueesta on kerrallaan avattuna. (MAL 11 §)

 

6.

Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava niin, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

 

 

Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelu

 

7.

Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa.

 

Alueella ei saa varastoida polttoaineita, öljytuotteita tai muita kemikaaleja. Polttoaineiden väliaikainenkin säilytys edellyttää kaksoisvaippasäiliötä tai suoja-altaalla ja katoksella varustettua säiliötä. Tankkaustilanteissa ja muiden kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa varovaisuutta. Alueella tulee olla varattuna riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa öljyvahinkojen varalta.

 

Työkoneiden tarpeetonta säilytystä alueella tulee välttää. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja tai tilapäisesti säilyttää työkoneita, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. (MAL 11 §)

 

8.

Mikäli öljyä tai muuta haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viipymättä ilmoittaa tapahtuneesta pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollinen pilaantunut maa-aines tulee kerätä kokonaisuudessaan talteen ja toimittaa viipymättä luvalliseen vastaanottopaikkaan. (MAL 11 §)

 

9.

Alueella olevasta pohjaveden tarkkailuputkesta tulee laatia putkikortti valvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti ja toimittaa se tiedoksi myös ELY-keskukseen kahden kuukauden (2 kk) kuluessa tämän luvan antopäivästä.

 

Ottamisen aikana pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla alueen pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ja havainnot tulee toimittaa vuosittain tiedoksi val­von­ta­vi­ran­omai­sel­le. Tar­vit­taes­sa valvontaviranomainen voi määrätä li­­näyt­teen­otois­ta. (MAL 11 §)

 

 

Turvallisuus ja haittojen estäminen

 

10.

Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Luvaton liikkuminen ottamisalueella on kiellettävä ja siitä on ilmoitettava näkyvästi. Kaivurintausten jyrkät reunat tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §)

 

11.

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu-, pöly-, tärinä- tai muuta haittaa ympäristöön.

 

Maa-ainesten ottotoiminta tulee ajoittaa arkipäiviin (ma-pe) hakemuksen mukaisesti. Viikonloppuisin saa toimia vain erityisestä syystä. (MAL 11 §)

 

12.

Liikenteen ja ottamistoiminnan sekä varastokasojen aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää vedellä kastelemalla ja kasojen sijoittelulla. Kasteluun ei saa käyttää pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (MAL 11 §)

 

13.

Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että alue ei roskaannu eikä siellä varastoida jätteitä. Maa-ainesten ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena.

 

Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varasto- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen kirjallista suostumusta. (MAL 11 §)

 

14.

Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. (MAL 5 a, 11 ja 16 b §)

 

15.

Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

 

 

Liikennöinti

 

16.

Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisen tieyhteyden kautta Kaunistontieltä (yhdystie 15402). (MAL 11 §)

 

 

Raportointi

 

17.

Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt.

 

Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on noudettavissa osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

 

 

Jälkihoito, toiminnan lopettaminen ja toiminnanharjoittajan vaihtuminen

 

18.

Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Alue on siistittävä ja jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi.

 

Jälkihoito tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee pyrkiä tekemään jo ottamistoiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa. Maisemoinnissa ja kasvukerroksen teossa käytettävien maa-ainesten tulee olla puhtaita ja tarkoitukseen sopivia, jotta pohjaveden pilaantumista ei aiheudu.

 

Alueelle jäävät luiskat on muotoiltava pääsääntöisesti kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi tai perustellusta syystä aina kaltevuuteen 1:2 asti siten, että lopputulos sopeutuu ympäröivän alueen maastonmuotoihin ja maisemaan. Luiskien ylä- ja alareunat tulee pyöristää ja alueen voi lähtökohtaisesti antaa metsittyä luonnollisesti.

 

Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

 

19.

Kun maa-ainesten otto tai maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)

 

20.

Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Myös muusta toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin.

 

Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (MAL 13 a ja 16 §)

 

21.

Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle. (MAL 16 a §)

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

 

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

 

Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä arvokkaalle harjualueelle. Ottamisalueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Kyse on olemassa olevasta soranottoalueesta, jolle on jo aiemmin myönnetty maa-ainesten ottamislupa, eikä alueen olosuhteissa ole aiemman luvan myöntämisen jälkeen tapahtunut muutoksia, jotka estäisivät uuden luvan myöntämisen. Lupaa on haettu aiempaa pienemmälle alueelle ja ottomäärälle. Alueella ei luontoselvityksen yhteydessä havaittu Saksanmäen alueella aiemmin esiintyneen uhanalaisen kangasvuokon kasvustoja tai muita merkittäviä luontoarvoja.

 

Lupamääräysten perustelut

 

Määräykset on annettu mm. niistä seikoista, jotka eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta, tai ovat muita hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.

 

Toiminta-aikoja koskeva määräys 11 on annettu pohjautuen hakemukseen, jonka mukaan ottoa tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin noudatettavana työaikana. Toiminnan ajoittaminen normaaleihin työaikoihin estää lähialueelle aiheutuvia haittoja ja ottaminen tulee suunnitella tämän mukaisesti. Viikonloppuisin saa toimia vain poikkeustapauksessa ja perustellusta syystä.

 

Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Maa-ainesten saatavuus ja maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi tulee turvata sekä määrällisesti että laadullisesti myös tulevien sukupolvien käyttöön luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

 

Pintamaiden poistoa (määräys 5) ja jälkihoitoa tulee mahdollisuuksien mukaan suorittaa vaiheittain pohjaveden suojelun vuoksi. Mahdollisimman laajalla alueella säilytettävä pintakerros pitää pohjaveden muodostumisolosuhteet tasaisempina sekä mm. vähentää maaperän eroosiota. Jälkihoidosta on annettu suunnitelmaa täydentäviä määräyksiä (määräys 18). Hakemustekstin mukaan luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3, mutta leikkauskuvaan on merkitty kaltevuus 1:2. Luiskat tulee pääsääntöisesti tehdä mahdollisimman loiviksi, mutta on perusteltua tavoitella luonnonmukaista lopputulosta, jossa myös rinteiden kaltevuus kaavamaisen luiskan sijaan hieman vaihtelee.

 

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

 

ELY-keskuksen lausunto on huomioitu mm. maaperän ja pohjaveden suojelua, onnettomuuksiin varautumista ja onnettomuustilanteessa toimimista sekä jälkihoitoa koskevissa lupamääräyksissä.

 

Muistutukset on huomioitu soveltuvin osin mm. ottotoiminnan haittojen estämistä sekä pohjaveden tarkkailua koskevissa määräyksissä. Luvan mukaisella ottamisella ei katsota olevan vaikutusta naapurikiinteistöjen kaivoihin eikä sen katsota aiheuttavan kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa, sillä suojaetäisyys naapureihin on useita satoja metrejä.

 

Maa-aineslupaharkinnan yhteydessä tarkastellaan vain luvan myöntämisen edellytyksiä, eikä lupaviranomainen voi tehdä tarveharkintaa esim. hakijan asuinpaikan tai maa-aineksen mahdollisen kysynnän pohjalta, joihin liittyviä asioita muistuttaja B esitti. Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä luvan mukaisen ottamisen katsota aiheuttavan pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista, mikä on myös yksi maa-aineslain 3 §:n edellytyksistä luvan myöntämiselle. Soran ja hiekan otto ei edellytä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Muistuttajan B viittaamassa KHO:n päätöksessä käsitelty tapaus ei ole verrannollinen nyt kyseessä olevaan maa-aineslupahakemukseen.

 

SOVELLETUT SÄÄDÖKSET

 

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

Päätöksen voimassaolo

 

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

 

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

 

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että kyseessä on aiemmin aloitetun ottamistoiminnan jatkaminen, eikä toiminnan aloittaminen vuotuinen ottomäärä huomioiden muuta merkittävästi olosuhteita ottamisalueella. Aloittamisvakuudeksi on esitetty

2 000 €.

 

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Perustelut

 

Kyseessä on avattu soranottoalue ja toiminta sijoittuu kokonaisuudessaan alueelle, jolle on jo aiemmin myönnetty maa-aineslupa. Avatun ottoalueen hyödyntäminen loppuun on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Toiminnalla ei ole vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin eikä se muuta merkittävästi maisemaa nykyisestä. Lupamääräyksiä ja ottamissuunnitelmaa noudattamalla toiminnasta ei aiheudu ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi mahdollisen muutoksenhakuvaiheen jälkeen korjata. Toiminnan aloittaminen ei näin ollen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

 

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

 

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 (§ 51) hyväksymän maa-ainestaksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

 

Maa-ainesvakuus

 

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka soran ja hiekan ottamisalueelle määräytyy seuraavasti:

 

4 180 €/ha x 1,2 ha

5 016

lisäksi 0,052 €/m3 x 100 000 m3

5 200

Yhteensä

10 216

 

Maa-ainesvakuus on 10 216. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

 

Vanhan luvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

 

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

 

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

 

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 1 500 €. Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen yleisen käytännön mukainen (10 % maa-ainesvakuudesta, kuitenkin vähintään 1 500 €) ja riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

 

Lupahakemuksen maksut

 

Hakemuksen tarkastaminen, ottamissuunnitelmaa kohti

260,00 €

Maa-ainesmäärän mukainen maksu:

0,016 €/m3 x 100 000 m3

 

1 600,00

Vakuuden hyväksyminen

125,00 €

Lupa maa-ainesten ottamisen aloittamiseen ennen

päätöksen lainvoimaisuutta

 

125,00 €

Naapureiden kuuleminen 9 kpl x 40 €/kuultava

360,00

Kuulutuskustannukset (Iitin Seutu)

254,79

Yhteensä

2 724,79

 

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksuksi tulee 2 724,79 €. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

 

Vuotuinen valvontamaksu

 

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Päätös kirjallisena

 

Hakija

Muistuttajat

 

Päätös sähköpostilla

 

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Iitin kunta

 

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

 

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

 

Päätöksestä ilmoittaminen

 

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan internetsivuilla.

 

MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

 

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Vilma Hietala, puh. 020 615 9291,

vilma.hietala(at)kouvola.fi

 

Ympäristöjohtajan ehdotus:

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää ************** maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainestenottoluvan sekä maa-aineslain 21 §:n mukaisen toiminnan aloittamisluvan Iitin kunnassa sijaitsevalle kiinteistölle Töyrylä 142-417-1-488 esityksen mukaisesti.

 

Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös:

 

Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

____________

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa