Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kouvolan kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://ep10.kouvola.fi:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 21.09.2020/Pykälä 262

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Oheismateriaali
  Verrokkikuntataulukko

 

Vastineet tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksen johdosta

 

1103/00.03.00.00/2020

 

 

Kh 21.09.2020 § 262

 

     

Kaupunginvaltuusto (8.6.2020 § 22) on kehottanut kaupunginhallitusta ja muita tilivelvollisia ottamaan huomioon arviointikertomuksesta esille nostetut kysymykset ja antamaan niistä vastineensa valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle lokakuun loppuun mennessä

 

Tarkastuslautakunnan kysymykset kaupunginhallitukselle ovat:

 

  1. Miten varmistetaan talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen? Korona aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta sen osuutta on vaikea arvioida ja kokonaisuus kaikkine rinnakkaisvaikutuksineen realisoituu oletettavasti vasta vuosina 2021 -2022-2023.

 

  1. Miten varmistetaan Kymsoten omistajaohjaus niin, että

 

?      kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset pysyvät hallinnassa ja kaupunki saa maksamilleen euroille vastinetta?

 

?      kaupunki saa vastinetta lastensuojelutyöstä maksamilleen euroille?

 

?      lisäksi tarkastuslautakunta kysyy, miten varmistetaan, että kaupungin maksamalla työmarkkinatuen maksuosuudella saadaan riittävät työllisyydenhoidon toimenpiteet?

 

  1. Miten kaupunkisuunnittelun/kaavoituksen nykyisillä henkilöstöresursseilla pystytään turvaamaan elinvoiman ja kaavoituksen ketterä yhteistyö ja resurssien käyttö yrityselämän tarpeisiin? Palvelulla on merkittäviä vaikutuksia kaupungin kehittämiseen ja elinvoimaan. Yritysten tarpeista johtuvat asemakaavamuutokset edellyttävät nopeaa reaktiokykyä. Kaavoitus on osa tonttituotantoketjua, uudiskaavatuotannon lisäksi myös kaavojen ajantasaistaminen vaikuttaa relevanttiin tonttitarjontaan.

 

Toimialat ovat valmistelleet osaltaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen johdosta annettavat vastineet.

 

Konsernipalvelut

 

Tarkastuslautakunta pyytänyt arviointikertomuksessa vastinetta kysymykseen:

 

  1. Miten varmistetaan talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen? Korona aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta sen osuutta on vaikea arvioida ja kokonaisuus kaikkine rinnakkaisvaikutuksineen realisoituu oletettavasti vasta vuosina 2021 -2022-2023.

 

Talousjohtajan vastine talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamista koskevaan kysymykseen:

 

Talousarvion toteutumisen seurannalla ja tehtyjen päätösten täytäntöönpanolla varmistetaan sopeuttamistoimenpiteiden toteutuminen. Talouden sopeuttamistoimenpiteet sisällytetään vuosittain talousarvioon ja -suunnitelmaan. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja siitä laaditaan raportti aikataulun mukaisesti. Tällä hetkellä lähes kaikki talousarvioon sisältyvät toimenpiteet näyttävät toteutuvan. Toteutumatta näyttäisi jäävän ainoastaan koronan takia tulojenlisäykset. Laadittaessa seuraavia taloussuunnitelmia otetaan huomioon jo tehdyt sopeuttamispäätökset. Talouden tasapainottamistyötä tehdään jatkuvasti aktiivisesti. Kaupunginhallituksen loppuvuodesta 2019 asettaman Perlacon raportin jatkotyön ohjausryhmän raportin tuotokset huomioidaan vuoden 2020 talousarviossa ja vuosia 2020- 2024-suunnitelmassa. Tämän lisäksi virkamiesjohto on käynnistänyt lisäsäästöselvityksen toimialoittain ja jatkaa ohjausryhmän työtä talousarviopäätöksentekoon asti. Toimialoilta haetaan vielä säästöesityksiä toiminnallisen tarkastelun kautta.

 

Lisäksi tarkastuslautakunta pyytänyt arviointikertomuksessa vastinetta kysymykseen:

 

  1. Miten varmistetaan Kymsoten omistajaohjaus niin, että

 

  • kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset pysyvät hallinnassa ja kaupunki saa maksamilleen euroille vastinetta?
  • kaupunki saa vastinetta lastensuojelutyöstä maksamilleen euroille?
  • lisäksi tarkastuslautakunta kysyy, miten varmistetaan, että kaupungin maksamalla työmarkkinatuen maksuosuudella saadaan riittävät työllisyydenhoidon toimenpiteet?

 

Hyvinvointijohtajan vastaus Kymsoten omistajaohjausta koskeviin kysymyksiin:

 

  1. Omistajaohjauksen varmistaminen siten, että kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset pysyvät hallinnassa ja kaupunki saa maksamilleen euroille vastinetta

 

Kouvolan kaupunki on siirtänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuun Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymälle (Kymsote). Kouvolan kaupungin rahoitusosuus ja vuosittain yhteisesti sovitut kehittämiskohteet määritellään vuosittain laadittavassa peruskunnan ja kuntayhtymän välisessä palvelusopimuksessa. Kuntayhtymän kanssa tehtävä yhteistyö ja seuranta perustuu sopimusohjaukseen. Kuntayhtymän perussopimuksen mukainen kuntajohtajien neuvottelukunta kokoontuu kuukausittain. Kuntayhtymän ja peruskuntien viranhaltijoiden välinen seurantaryhmän toiminta käynnistyi 2019 keväällä ja elokuussa 2020 päätettiin lakkauttaa seurantaryhmän toiminta. Seuranryhmän kokouksissa on raportoitu palvelukohtaisesti toiminnan toteutumisesta sekä palveluittain yhteistä sopimista vaativista asioista. Syyskuusta 2020 lukien kuntajohtajien neuvottelukunnan kokouksiin osallistuvat omistajakuntien hyvinvointijohtajat ja talousjohtajat.

 

Kouvolan kaupungin omistajaohjauksesta Kymsotelle vastaa kaupunginjohtaja ja annettu omistajaohjaus toimitetaan Kymsoten hallituksen kouvolalaisille edustajille, jotka omassa luottamustehtävässään edustavat Kouvolan kaupunkia ja sen etua. Konsernipalveluiden viranhaltijat valmistelevat kaupunginjohtajalle Kymsotea koskevan omistajaohjauksen. Annettu omistajaohjaus käsitellään kaupunginhallituksen kokouksissa.

 

Keskeisenä haasteena on, että niin perussopimukseen kuin vuosittain laadittavaan kuntakohtaiseen palvelusopimukseen on kirjattu Kymsotelle neuvotteluvelvoitteet neljännesvuosittain kuntayhtymän talouden ja toiminnan toteutumisesta. Lisäksi perussopimukseen ja palvelusopimukseen on kirjattu vuoropuhelun velvoite kuntayhtymän ja omistajkuntien kesken , kun kuntayhtymän toiminnassa tai taloudessa on havaittavissa haasteita tai merkittävää kustannusten muutosta jäsenkuntien rahoitusosuuksiin. Kouvolan kaupunki on toimittanut 17.6.2020 omistajaohjauksen Kymsotelle yhteistyössä muiden Kymsoten omistajakuntien kanssa. Omistajaohjauksessa on todettu, että perussopimuksen ja palvelusopimuksen 2020 kirjausten mukaiset neuvottelu velvoitteet eivät ole toteutuneet sovitusti.

 

Kouvolan kaupungin rahoitusosuuden toteutumaa seurataan kuukausittain ja raportoidaan kokonaistoteutuma sekä palvelusopimuksen kirjauksen mukaisesti palvelukohtainen toteutuma kuukausikatsausten ja osavuosikatsausten yhteydessä kaupunginhallitukselle.

 

Kymsote puolestaan raportoi jäsenkunnille erikseen kuukausitasolla palveluketjuittain toiminnan ja talouden toteutumisen hallitukselleen ja edelleen jäsenkunnille.

 

Haasteena kuntayhtymän toiminnan ja talouden vaikuttavuuden seurannassa sekä omistajaohjauksen toteutuksessa on se, että kuntayhtymän seurantajärjestelmä ei tuota kuntakohtaista tietoa toiminnan ja talouden toteutumisesta eikä asiakastarpeeseen vastaamisesta nimenomaan kouvolalaisten kuntalaisten näkökulmasta. Kuntayhtymän kustannuskehityksen vertaaminen muihin kuntayhtymiin on haasteellista, koska osa kuntalaskutuksesta toteutuu tuotehinnoin ja sosiaalipalvelut ovat kiinteä rahoitteisia sekä kuntayhtymien talouden kirjausten erilaisuus vaikeuttaa vertailua. Perusterveydenhuollon tuotelaskutus on käynnistynyt vuoden 2020 alusta. Lisäksi COVID -19 pandemian rajoitteet ovat aiheuttaneet kiireettömän hoidon alasajon keväästä 2020 lukien. Vuoden 2020 perusterveydenhuollon kustannuskehityksen vertailu edelliseen vuoteen ei ole mahdollista em. johtuen.

 

Kuntayhtymä raportoi www-sivuilla kansallisen linjauksen mukaisesti hoitotakuun toteutumisen sekä keskeiset odotusajat. Kymsoten nykyiset tietojärjestelmät eivät mahdollista tarkempaa raportointia jäsenkunnittain (esim. palvelutarpeeseen vastaaminen, asiakaspalaute).

 

Kokonaisvaltaisen sopimusohjauksen toteuttaminen vaatii tuekseen toimivaa raportointi-järjestelmää sekä yhteisesti sovittuja raportoinnin tasoja sekä tuotetun tiedon analysointia poikkeamien havaitsemiseksi, ml. yhteisesti sovitut korjaavat toimenpiteet.

 

  1. Omistajaohjauksen varmistaminen siten, että kaupunki saa vastinetta lastensuojelutyöstä maksamilleen euroille

 

Kouvolan kaupungin vuosittaiseen palvelusopimukseen sisältyy kiinteä rahoitteinen sosiaalipalveluiden maksuosuus (vuonna 2020 yhteensä 140 milj. euroa). Em. maksuosuudessa on mukana Kymsoten psykososiaalisten ja kehityksellisten palveluiden palveluketjun toteuttama lastensuojelu. Kouvolan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on kasvun tuen palvelu, jossa lasten ja nuorten psykososiaaliset oppilashuollonpalvelut (ml. psyykkaritoiminta ja koulukuraattorit).

 

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän käynnistyminen vuoden 2019 alusta romutti kaupungin aiemmin kehittämät monialaiset asiakaslähtöiset toimintamallit ja palattiin palvelulähtöisiin toimintamalleihin. Em. toimintamalli ei tue asiakaslähtöistä palvelun toteuttamista vaan työtä tehdään oman palvelun sekä vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Kuntayhtymän näkökulmasta asiakkuuden tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasprosessissa, vaikka osaan asiakastarvetta voidaan vastata varhaisen tuen psykososiaalisilla palveluilla. Kymsoten johtaminen ei ole tukenut monialaista asiakaslähtöistä verkostotyötä vaan työn laatu/ toteutustapa on ollut työntekijästä riippuvaista. Kymsoten puolella on ollut lastensuojelun palvelussa jatkuvia henkilöstövaihdoksia ja haasteita kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa. Arjen yhteistyön haasteita ovat ajantasaisen tiedon vaihto esim.  huostaanotto- ja sijoitustapauksissa sekä lastensuojeluilmoitusten osalta yhteinen toimintamalli ja em. ilmoitusten periaatteiden sopiminen. Lapsen kokema uhka ja turvattomuus tulee kuulla sekä yhteisesti lähteä selvittämään asiaa. Yhteistyön tulee olla sujuvaa ja lapsen etua ajavaa peruskunnan ja kuntayhtymän toimijoiden kesken.

 

Kymsoten sopimusohjausta tulisi toteuttaa lähempänä palveluita, jotta toimintaa pystytään kehittämään ja vahvistamaan vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden tarvetta. Lastensuojelun toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on vaikea arvioida erillään ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta. Kyse on lapsen ja perheen palveluprosessista, jossa toimintojen tulee toimia saumattomasti peruspalveluista erityispalveluihin ilman erillistä asiakkuuden määritelmää. Lapset ja perheet ovat yleensä samanaikaisesti peruspalveluiden (esim. varhaiskasvatus), ennalta ehkäisevien palveluiden (esim. psykososiaalinen tuki yksikössä) ja erityispalveluiden (lastensuojelu) asiakkaana. Mikäli nämä eri palvelut eivät toimi yhteistyössä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tuhlataan resursseja ja toimet eivät vastaa asiakastarpeeseen. Vaikuttavan ja asiakastarpeeseen vastaavan lastensuojelutyön toteuttamiseen tarvitaan yhteen sovittavaa johtamista sekä yhteistä tavoitteiden mukaista toimintaa lähellä lapsen ja perheen arkea, eikä siiloista tapahtuvaa lastensuojelun toteuttamista.

 

Mikäli tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa opiskeluhuolto siirtyy sotepalveluihin menetetään peruskunnassa lähellä lasta ja nuorta toteutettava varhainen tuki. Varhaisen tuen psykososiaalisilla palveluilla mahdollistetaan saavutettava varhaisen puuttumisen ja yhteistyön toteuttaminen yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa. Mikäli muutos toteutuu, niin kuntayhtymän tulee vahvistaa asiakaslähtöistä monialaista verkostotyötä kunnan opetustoimen kanssa merkittävästi nykyisestä. Pelkkä sopimusohjaus kunnan ja kuntayhtymän välillä ei tätä mahdollista.

 

Keväällä 2020 COVID -19 pandemian varautumisessa ja kiireettömien palveluiden alasajossa kuntayhtymä siirsi kouluilta terveydenhoitajat 23.3.2020 muihin tehtäviin ja kouluilla ei ollut käytettävissään terveydenhoitajien ammattitaitoa oppilaiden tukemisessa. Kasvatuksen ja opetuksen toimialan kasvun tuen psykososiaalisen oppilashuollon henkilöstö oli koulujen käytettävissä ja heillä oli mahdollisuus kontaktoida kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia, nuoria ja perheitä. Kuntayhtymän lastensuojelun siirtyessä pääosin etätyöhön myöskään oppilaiden asiakasprosessit eivät juurikaan edistyneet.

 

Kouvolan kaupunki peräänkuuluttaa saumatonta yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä kuntayhtymän kesken, monialaisen asiantuntijuuden kunnioittamista ja vahvaa ammatillisuutta yhteistyön tekemisessä.

 

  1. Omistajaohjauksen varmistaminen siten, että kaupungin maksamalla työmarkkinatuen kuntaosuudella saadaan riittävät työllisyydenhoidon toimenpiteet

 

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden monialainen työelämäpalvelu vastaa kuntayhtymän pitkään työttömänä olleiden ja vajaakuntoisten kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta, TYP-palvelusta ja yhteistyössä terveydenhuollon kanssa työ- ja toimintakyvyn selvittämisestä. Kaakkois-Suomen Työ- ja elinkeinotoimisto on asettanut Kymenlaakson työllisyysjohtoryhmän, joka kokoontuu kuukausittain ja yhteistyösopimuksessa on määritelty johtoryhmän tehtävät yhteistyösopimuksen osapuolten henkilöstöresursointi TYP-palvelun toteuttamiseen sekä seurattavat strategiset toiminnan tavoitteet. Johtoryhmän jäseninä ovat kuntayhtymän ja kuntien edustajat sekä TE-toimiston ja KELA:n edustaja. Johtoryhmän kokouksissa esitellään keskeiset tunnusluvut työelämäpalvelun osalta. Keskeisiä kuukausittain seurattavia tunnuslukuja ovat työelämäpalvelun asiakastilastot, kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen (ml. asiakasarvioinnit) ja työmarkkinatuen kuntaosuuden toteutuma. Lisäksi vuoden 2020 alusta on seurattu työ- ja toimintakyvyn arviointien toteutumista. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteutuman laskutus toteutuu ns. läpilaskutuksena kuntayhtymän kautta kunnille. Aktivointiaste kertoo, miten suuri osa työttömistä osallistuu johonkin työvoimapalveluun, mm kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointiaste erityisesti yli 1000 päivää työmarkkinatukea (kuvassa tmt) saaneiden kohdalla on polkenut paikallaan vuodesta 2018. Tunnuslukujen seurannasta huolimatta, ja myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta, kunnalle kustannuksiltaan raskain, yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden ryhmä, ei ole päässyt palveluiden piiriin. Tilasto kuvastaa hyvin sitä, että Kymsotella ei ole mitään konkreettista kannustetta kunnan maksaman työmarkkinatuen maksuosuuden pienentämiseen.

 

 

 

Kymsoten työelämäpalvelun toiminta keskittyy pitkään työttömänä olleiden työllistämiseen. Kouvolan kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuuden toteutuma oli 2019 vuoden lopussa 7, 09 milj. euroa (keskimäärin 590 919 euroa kuukaudessa). Alkuvuodesta 2020 työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma oli 2019 tasolla kuukaudessa. 2019 toteutuma on ollut noin 100 000 euroa alhaisempi kuin vuoden 2018 lopussa.

 

COVID -19 pandemian rajoitteet ovat vaikeuttaneet kuntouttavan työtoiminnan toteutusta keväästä 2020 lukien ja Kelan osarahoittaman työmarkkinatuen kustannus on noussut heinäkuun 2020 loppuun mennessä 455 377 eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Jos kustannuskehitys pysyy samana, eikä enää kasva, niin vuositason kustannus vuonna 2020 kaupungille tulee olemaan 1,6 miljoonaa suurempi kuin vuonna 2019.

 

Kelan osarahoittaman työmarkkinatuen kuntaosuuden toteutumaa kerryttävät yli 300 tai 1 000 päivää työttömänä olleet, työmarkkinatukea saavat henkilöt. Vuonna 2019 on ollut keskimäärin 1 541 henkilöä työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä. Alkuvuodesta 2020 kokonaishenkilömäärässä ei ole tapahtunut merkittävää vähenemää.

 

Kymsoten työelämäpalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi kuntayhtymän tulee vahvistaa asiakkaiden läpivirtausta ja palveluihin pääsyä. Tämä sisältää työ- ja toimintakyvyn arviointia sekä asiakkaiden palveluohjausta, jotta asiakkaat ohjautuvat heille soveltuvan työllistämistoimenpiteen piiriin.  Työelämäpalvelun tulee tarjota monipuolisia vaihtoehtoja kuntouttavaan työtoimintaan, jotta toiminnalla voidaan vastata hyvinkin erilaisiin asiakastarpeisiin.  Kuntayhtymän työ- ja toimintakyvyn arvioinnin toimintamallin jalkautukseen tulee kuntayhtymän kohdentaa enemmän resurssia kuin yhden lääkärin työpanos, jotta arviointi toteutuu ajantasaisesti, jo siinä vaiheessa, kun asiakas on vielä kuntoutettavissa työelämään.

 

Oleellista työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuskehityksen leikkaamiseen on kuntouttavan työtoiminnan vahvistamisen rinnalla lisätä yhteistyötä peruskunnan työllisyyden edistämisen palveluyksikön kanssa ja TE-toimiston kanssa niin, että varhaisessa vaiheessa on tarjolla työttömäksi jääneille palveluohjausta sekä vaihtoehtoisia keinoja (ml. opinnollistaminen) oman ammattitaidon kehittämiseen. Lisäksi kuntayhtymän kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavilla palveluntuottajilla ja yksiköillä tulee olla riittävä resurssia asiakasohjauksen toteuttamiseen.

 

Lisätietoja: talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi ja hyvinvointijohtaja Arja Kumpu. puh. 020 615 7429, arja.kumpu(at)kouvola.fi

 

Asuminen ja ympäristö

 

Tekninen lautakunta on käsitellyt vastaukset kokouksessaan 1.9.2020.

 

Tarkastuslautakunta on vuoden 2019 arviointikertomuksessaan pyytänyt tekniseltä lautakunnan alaiselta palvelulta kaupunkisuunnittelulta vastinetta kysymykseen:

 

  1. Miten kaupunkisuunnittelun/kaavoituksen nykyisillä henkilöstöresursseilla pystytään turvaamaan elinvoiman ja kaavoituksen ketterä yhteistyö ja resurssien käyttö yrityselämän tarpeisiin? Palvelulla on merkittäviä vaikutuksia kaupungin kehittämiseen ja elinvoimaan. Yritysten tarpeista johtuvat asemakaavamuutokset edellyttävät nopeaa reaktiokykyä. Kaavoitus on osa tonttituotantoketjua, uudiskaavatuotannon lisäksi myös kaavojen ajantasaistaminen vaikuttaa relevanttiin tonttitarjontaan.

 

Kaupunkisuunnittelun vastine tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksessa esitettyyn kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta koskevaan kysymykseen:

 

Yksi kaavoitusinsinöörin toimi (asemakaavoitus) on lakkautettu vuonna 2019 päätettyjen kaupungin henkilöstöä koskeneiden säästötavoitteiden seurauksena. Toimialaan koskeneet säästötavoitteet olivat niin suuria, että ne vaikuttivat kaikkiin palveluihin, myös toimialan viranomaispalveluihin, kuten kaupunkisuunnitteluun ja rakennusvalvontaan. Kaavoituksessa vakituista henkilökuntaa on enää 11 hlöä ja tilanne oli ennen yhden toimen lakkautusta jo kriittinen. Asemakaavoittajia on enää neljä ja tarve lisäresursseille on ilmeinen.

 

Hankekaavojen määrä on lisääntynyt ja elokuussa 2020 käynnissä on yhteensä 9 tämän tyypistä kaavoitushanketta. Hankekaavoja käynnistyy pitkin vuotta ja ennakoimattomasti. Hankekaavoihin on syytä reagoida heti, koska taustalla on aina akuutit yritysten tai asumiseen liittyvät tarpeet. Hankekaavojen valmistelu on suoraan kaupungin strategian mukaista toimintaa, jolla erityisesti mahdollistetaan paikallisten yritysten kasvua. Tämä johtaa siihen, että ei käytettävissä olevilla kaupunkisuunnittelun resursseilla ei ole mahdollista enää pysyä varsinaisessa ennalta laaditussa kaavoitusohjelmassa. 'Kaavanpäivitysvelkaa' syntyy lisää entisen päälle.

 

Vanhentuneet asemakaavat myös työllistävät lisää, koska se tarkoittaa runsasta poikkeamispäätösten valmistelua. Viimeisten 10 vuoden aikana poikkeamispäätöksiä on valmisteltu yhteensä 714 kpl, eli keskimäärin noin 70 kpl/vuosi. Asemakaavoituksen lisäksi tarvitaan selkänoja ajantasaista yleiskaavoista. Esimerkiksi yleiskaavoituksen ajantasaisuuden osalta Anjalankosken alueen tilanne on haastavin.

 

Kaupunkisuunnittelu on selvittänyt kaavoituksen lisäämistä ostopalveluna. Selvityksen perusteella kaavojen laadinta on kokonaisuutena noin 50% kalliimpaa kuin omana työnä tehtynä. Ostopalvelut edellyttävät jossain määrin myös kaupungin oman henkilökunnan työpanosta. Työpanos koostuu mm. tilaajatehtävistä ja suunnittelutyön ohjaamisesta sekä kaavaprosessin koordinoinnista kokonaisuutena.

 

Johtopäätöksenä tarkastuslautakunnan kysymykseen voidaan todeta, että lisätyövoiman tarve on ilmeinen. Kaupunkisuunnittelun kuin myös rakennusvalvonnan nykyinen resurssipula nähdään toimialalla korkean tason riskinä. Em. palvelut mahdollistavat rakentamisen Kouvolassa ja sitä kautta vahvistavat elinvoiman ja yritysten kasvun mahdollisuuksia. Ajantasainen asemakaava, monipuolinen tonttitarjonta sekä sujuvat lupaprosessit mahdollistavat yritysten sijoittumista ja kasvua Kouvolassa sekä parantavat kaupungin mahdollisuutta vastata usein nopeastikin muuttuviin yritysten muutos- ja kehitystarpeisiin.

 

Vastineen oheismateriaalina on verrokkikuntataulukko.

 

Lisätietoja: kaupunginarkkitehti Anne Kangasniemi-Kuikka, puh. 020 615 9138, anne.kangasniemi-kuikka(at)kouvola.fi, tekninen johtaja Hannu Tylli, puh. 020 615 8570, hannu.tylli(at)kouvola.fi, hallintopalvelupäällikkö Saara Rahkonen-Rannikko, puh. 020 615 9066, saara.rahkonen-rannikko(at)kouvola.fi

 

Kaupunginjohtajan ehdotus:

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksen johdosta annetut vastineet hyväksytään.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle:

 

Kaupunginvaltuusto merkitsee tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksen johdosta annetut vastineet tiedoksi.

 

Kaupunginhallituksen päätös:

 

Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

 

____________

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa