Teknisen lautakunnan lupajaosto 08.10.2025  

Valmistelija: ympäristötarkastaja Rosa Tamminen, puh. 020 615 8085, rosa.tamminen(at)kouvola.fi

Yhteenveto

RS Kierrätys Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee olemassa olevan rakennus- ja purkujätteen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen kierrätysaseman toimintaa osoitteessa Metsäkulmantie 255, 04610 Koria (286-463-10-2) sekä toiminnan laajentamista viereisille kiinteistöille 286-463-10-3 ja 286-463-10-101. Toiminnassa käsitellään maa-aineksia sekä betoni-, tiili- ja kaakelijätettä yhteensä 46 000 tn/a ja muita jätteitä yhteensä 19 900 tn/a. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa (Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto 06.04.2022 § 54). Toiminnasta voi aiheutua melua ja pölyä.

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta ja päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 28.11.2024 ja hakemusta on täydennetty 11.2.2025.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 26.2. – 28.3.2025. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 26.2.2025. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta, Fingrid Oyj:ltä ja Gasum Finland Oy:ltä.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2. kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

RS Kierrätys Oy

Kontiontie 4

45610 Koria

Y-tunnus: 3247137-6

Yhteyshenkilö: -------------------------------------------------

Laitoksen toiminta ja sijainti

Lupahakemus koskee olemassa olevan rakennus- ja purkujätteen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen vastaanotto- ja kierrätystoiminnan laajentamista Metsäkulmantien kierrätysasemalla. Toiminta sijaitsee Kouvolan kaupungissa osoitteessa Metsäkulmantie 255, 04610 Koria (kiinteistöt 286-463-10-2, 286-463-10-3 ja 286-463-10-101).

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-463-10-2 (Nuutalila II) omistaa RS Kierrätys Oy. Kiinteistön 286-463-10-3 (Arvoalue) omistaa Nikla Tek Oy ja kiinteistön 286-463-10-101 (Suurtarha) omistaa ------------- ------------ toimii RS Kierrätys Oy:n ja Nikla Tek Oy:n toimitusjohtajana.

Lupavelvollisuus

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 29 § mukaan.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b perusteella jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muun käsittelyn kuin sijoittaminen kaatopaikalle kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa sekä 2 §:n kohdan 12 f perusteella muun jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittelyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista kun käsiteltävä määrä on alle 20 000 tonnia vuodessa.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 28.11.2024. Hakija on täydentänyt hakemusta 11.2.2025.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on voimassa oleva Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoston 6.4.2022 (§ 54) myöntämä ympäristölupa.

Alueen kaavoitustilanne

Toiminta-alue ei sijaitse yleis- tai asemakaava-alueella eikä alueelle ole vireillä yleis- tai asemakaavoja. Kymenlaakson maakuntakaavassa 2040 kiinteistöjen alueelle ei ole laadittu kaavamerkintöjä tai - määräyksiä.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijoittuu Kouvolan Korialla alueelle, joka sijaitsee noin 2 km Korian keskustasta etelään. Toiminta-alue rajautuu metsään ja toiminta-alueen keskelle jää edellisen toimijan siivoamaton jätteen varastointialue. Lisäksi kiinteistöllä 286-463-10-2 on toisen toiminnanharjoittajan mullanvalmistustoimintaa. Viereiset kiinteistöt (286-463-10-3 ja 286-463-10-101), jonne toiminnan on tarkoitus laajentua, ovat aiemmin olleet teollisuuskäytössä tai metsänä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alueen itäpuolella noin 190 m etäisyydellä ja lounaispuolella noin 300 m etäisyydellä kiinteistön rajasta.

Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella tai pohjaveden muodostumisalueella. Lähin pohjavesialue Nappa (0504405) sijaitsee noin 2,1 km etäisyydellä kohteen pohjoispuolella Korian keskustassa. Nappa kuuluu vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin luokkaan 1.

Pintavedet ohjautuvat kiinteistöiltä etelään toiminta-alueen ympärysojiin, joista edelleen Raanojaan ja Tallusjokeen viljelysmaiden keskelle. Kohteen lähin pintavesistö Kymijoki sijaitsee kohteen koillispuolella noin 3,5 km etäisyydellä.

Toiminnan kuvaus

Kierrätysasema palvelee purku- ja rakennusalan yrityksiä sekä lähialueen kuluttajasektoria. Toiminta pitää sisällään jätejakeiden vastaanottoa, välivarastointia ja mekaanista käsittelyä, kuten konelajittelua, murskausta ja seulontaa sekä tuotteiden myyntiä. Jätejakeita ovat pilaantumaton ylijäämämaa-aines, betoni- ja tiilijäte, laatat ja kaakelit, rakennusjäte (puu, lasi, muovi), metallit ja lajittelukelvoton jäte. Lisäksi alueella otetaan vastaan jätteeksi luokittelematonta puhdasta puuta ja jalostamatonta puumateriaalia, kuten oksia, risuja, kantoja ja metsätähteitä.

Vastaanotettavat jätejakeet ja niiden käsittely

Jätteiden vastaanottomäärä jakautuu siten, että maa-ainesten sekä betoni-, tiili- ja kaakelijätteen yhteenlaskettu määrä on yhteensä 46 000 tn/a ja muita jätteitä on yhteensä 19 900 tn/a.

Hakija esittää nostavansa metallien vastaanottomäärää nykyisestä 100 tn/vuodessa 3100 tn/vuodessa ja suurinta kertavarastointimäärää nykyisestä 40 tonnista 1000 tonniin. Rakennusjätteen (puu, muovi, lasi) vastaanottomäärä vähenee 17 800 tonnista vuodessa 14 800 tonniin. Alueella vastaanotettavat jätejakeet, niiden määrät ja käsittely on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Jätejakeet ja niiden käsittely

*Pitoisuudet ja liukoisuudet alle VNA 843/2017 raja-arvojen

Vastaanotettavista ylijäämämaista tuotetaan rakennuskäyttöön soveltuvia maa-aineksia ja betoni- ja tiilijätteestä maanrakennuskäyttöön soveltuvaa mursketta. Betoni murskataan ja siitä tehdään lisää kantavaa kenttää nykyisen murskekentän laajennuksena.

Purkupuusta ja puhtaista puuaineksista valmistetaan hakettamalla biopolttoainetta voimalaitoksille. Energiajätteestä valmistetaan murskaamalla energiapolttoainetta (REF) voimalaitoksille.

Hyödyntämiskelvoton jäte kerätään suoraan vaihtolavoille odottamaan kuljetusta eteenpäin.

Jätejakeiden lisäksi alueella otetaan vastaan jätteeksi luokittelematonta puhdasta puuta/jalostamatonta puumateriaalia, kuten oksia, risuja, kantoja ja metsätähteitä enintään 80 000 tn/a. Näiden suurin varastointimäärä kerrallaan on 20 000 tn.

Toiminta-alue

Toiminta-alueelle tultaessa ensimmäisenä oikealla, itäisellä kiinteistöllä (286-463-10-101), on valmiin biopolttoaineen ja betonin varastointialueet. Itäinen kiinteistö on uusi luvitettava alue, joka päällystetään kierrätysasfaltilla. Vasemmanpuoleisella tontilla (284-463-10-2) on valtaosa kierrätysaseman toiminnoista sekä vuokralaisen käytössä oleva mullantuotantoalue. Tontilla sijaitsee toimistorakennus ja vaaka-asema. Vaaka-aseman jälkeen vasemmalla olevalla asfaltoidulla kentällä tapahtuu murskaustoiminta sekä varastoidaan ja käsitellään kierrätyspuut. Alueen vieressä tehdään myös metsäenergian haketusta ja varastointia. Rakennusjätteen ja energiajätteen lajittelua ja varastointia tehdään puukentän länsipuolella, ja kantojen varastointialue on näiden takana lähellä sähkölinjoja. Toiminta-alueen eteläisellä kiinteistöllä (286-462-10-3) on metallien ja betonin varastointialueet. Betonin varastointi tapahtuu riittävällä etäisyydellä voimajohtolinjoista. Eteläinen kiinteistö on uusi luvitettava alue, joka päällystetään kierrätysasfaltilla.

Jätteiden hyödyntäminen laitosalueen rakenteissa

Betoni- ja tiilimursketta käytetään alueen takaosassa, keskeneräisen kentän viimeistelyyn ja itäisellä kiinteistöllä (286-463-10-101) kentän rakentamiseen. Betonimurskepohja rakennetaan noin 0,6 ha kokoiselle alueelle 1 metrin täytöllä. Tähän arvioidaan menevän noin 8000 tonnia betonimursketta. Nykyisen ympäristöluvan aikana kenttään on sijoitettu 2500 tonnia 0–300 mm betonimursketta.

Toiminta-aika

Kierrätysasema toiminta on ympärivuotista. Jätteiden vastaanottoa ja tuotteiden kuormausta tehdään arkisin maanantaista perjantaihin klo 6–20 välillä sekä lauantaisin klo 8–16. Meluavimmat työvaiheet murskaus ja haketus tehdään arkisin klo 7–18 välisenä aikana sekä tarvittaessa lauantaisin klo 9–16, murskausta ei tehdä pyhäpäivinä. Murskauspäiviä on vuosittain noin 60 ja haketuspäiviä noin 120.

Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö

Työkoneiden polttoainetankkaus tapahtuu tankkausauton avulla. Työkoneiden tarvitsemat voiteluaineet varastoidaan toiminta-alueella olevan vaakakopin välittömässä läheisyydessä lukittavassa varastossa.

Alueella käytettävä energia on tavanomaista kyseiselle toiminnalle. Käytettävien koneiden tarpeetonta käyttöä vältetään sekä käytetään polttoainetta vain tarvittavat määrät. Energiaa käytetään alueella vähäisessä määrin vaakakopin lämmitykseen, aluevalaistukseen sekä koneiden polttoaineena. Energiankulutusta minimoidaan välttämällä tarpeetonta käyttöä.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Aluetta ei ole liitetty vesihuoltoverkostoon. Alueella on toimistorakennus, jossa on sosiaalitilat. Toimistorakennuksen vesihuolto hoidetaan tuontivedellä säiliöistä ja jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa imuautolla.

Toiminnassa käytetään vettä tarvittaessa hakkeiden ja puuainesten kasteluun sekä betonia murskattaessa pölyn hallintaan. Vesi otetaan pumpun avulla kiinteistöjen reunoilla olevista avo-ojista.

Liikennöinti

Liikennöinti toiminta-alueelle tapahtuu Metsäkulmantien kautta, jolle pääsee Anjalantien sekä Takamaantien kautta. Suurin liikenne tulee ohjautumaan Anjalantien kautta.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Toiminnasta syntyvät jätteet

Toiminta itsessään koskee jätteiden hyödyntämistä ja niitä hyödynnetään myös laitoksen rakenteissa edellä kuvatulla tavalla. Toiminnassa syntyy lajittelun jälkeen lajittelukelvotonta jätettä, joka toimitetaan edelleen asianmukaiseen jätteenkäsittelylaitokseen. Syntyvien jätteiden haitallisuutta vähennetään pitämällä eri jätejakeet toisistaan erillään. Toiminnalle on olemassa jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.

Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen

Toiminnan aiheuttama saastumisriski maaperään ja pohjaveteen arvioidaan olevan vähäinen. Toiminnassa ei käsitellä vaarallisia jätteitä. Maaperän saastumisriski muodostuu lähinnä käytettävien koneiden ja laitteistojen kanssa. Polttoaineen jakelu työkoneisiin tapahtuu vain polttoainejakeluauton välityksellä asfaltoidulla alueella.

Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjaveden saastumisriskiä lähtökohtaisesti arvioida olevan. Mahdolliset avo-ojiin kulkeutuvaa kiintoainesta tarkkaillaan silmämääräisesti päivittäin ja mahdolliset avo-ojiin päätyvät kevyet jätejakeet kerätään pois. Kentän lakaisulla vähennetään kiintoaineksen joutumista vesistöön. Lisäksi laitosalueelta maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti ympäristökuormituksen (kiintoaine- ja raskasmetallipäästöt vesistöön ja maaperään, roskaantuminen) seuraamiseksi.

Energian käyttö

Energiaa käytetään alueella vähäisessä määrin vaakakopin lämmitykseen, aluevalaistukseen sekä koneiden polttoaineena. Energiankulutusta minimoidaan välttämällä tarpeetonta valaisimien, lämmityksen tai koneiden käyttöä.

Päästöt ilmaan

Toiminnan vaikutukset lähiympäristön ilmanlaatuun arvioidaan vähäisiksi eikä ilmanlaadun arvioida muuttuvan nykyisestä. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat lähinnä paikallisia pölypäästöjä ja liikenteen pakokaasupäästöjä. Toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse herkkiä kohteita. Lähin asuinrakennus sijaitsee 140 m etäisyydellä toiminta-alueesta. Toiminta pyritään toteuttamaan siten, ettei kyseisellä alueella tehdä pölyävää toimintaa.

Laitoksella käytettävistä työkoneista sekä kuljetuskalustosta muodostuu pakokaasupäästöjä. Työkoneiden turhaa joutokäyntiä vältetään. Toiminnasta syntyy hetkittäisiä pölypäästöjä haketuksessa, murskauksessa, jätteen lajittelussa sekä kuormauksessa. Pölyn hallinnassa käytetään vettä. Työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapidosta huolehditaan. Pölyävien ainesten vapaa pudotuskorkeus muun muassa purkamisen ja lastauksen yhteydessä pidetään matalana. Myös materiaalien turhaa siirtoa pyritään välttämään. Mikäli toiminnon huomataan olevan poikkeuksellisen pölyävää, muutetaan työtapaa tai aloitetaan materiaalin kastelu ja tarvittaessa keskeytetään pölyä aiheuttava toiminta.

Pölyäminen voi ajoittain heikentää ilmanlaatua laitosalueella, mutta sen leviämistä laitosalueen ulkopuolelle tai lähimmille asutuksille ei arvioida aiheutuvan, koska alueen ympärillä on metsää, joka hidastaa pölyn leviämistä. Murskauksen ja haketuksen pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti.

Melu ja tärinä

Toiminnassa merkittävimmät melunlähteet ovat murskaus ja haketus. Lisäksi alueella toimii pyöräkuormaajia sekä kaivinkoneita jätteiden lajittelussa ja lastauksessa. Melu sekä murskauksesta aiheutuva tärinä voi heikentää yleistä viihtyvyyttä alueen lähettyvillä. Haitta arvioidaan kuitenkin vähäiseksi, koska laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta ja meluava toiminta rajoittuu arkipäiviin ja päiväaikaan.

Murskauspäiviä on vuosittain noin 60 ja haketuspäiviä noin 120. Murskausta tehdään yli 300 m etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta ja alueella toimii vain yksi murskaus- tai haketuslaite kerrallaan. Ympäröivät metsät ehkäisevät melun leviämistä.

Toiminnasta ei ole tehty melumallinnusta tai melumittauksia. Murskauksen ja haketuksen melupäästöjä seurataan aistinvaraisesti.

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Valmis biopolttoaine koostuu haketetusta puhtaasta kierrätyspuusta ja eri metsäjakeista, joista ei aiheudu hajuhaittoja.

Toiminnassa ympäristö- ja onnettomuusriskien todennäköisyys arvioidaan pieneksi. Työkoneiden voiteluaineiden säilytyspaikan välittömään läheisyyteen on sijoitettu öljynimeytysmateriaalia sekä öljyvahingon puhdistusmateriaalia. Mikäli öljyä kuitenkin vuotaa maaperään, poistetaan pilaantuneet ainekset käyttäen alueella olevia työkoneita. Massat kerätään lavalle ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan sekä ilmoitetaan asiasta kunnan ympäristöviranomaiselle.

Puujätemateriaalin sijoittamisessa alueelle kiinnitetään huomiota palorajoihin paloturvallisuuden lisäämiseksi. Mahdollisen tulipalon sattuessa palon alkurajaus tehdään käsisammuttimilla, jotka sijaitsevat kaikissa työkoneissa, vaakakopissa sekä voiteluainevarastossa. Palon tukahduttamisessa voidaan myös mahdollisuuksien mukaan huomioida alueella varastossa olevat maa-ainekset. Myös avo-ojista on mahdollisuus pumpulla ottaa vettä. Lähin paloasema sijaitsee noin 4 km päässä.

Toiminnassa käsitellään ja varastoidaan myös sekalaista rakennusjätettä. Rakennusjätteen varastointikasan tulipalo on mahdollista, mutta niitä tapahtuu harvoin. Kyseistä onnettomuusmahdollisuutta pyritään ehkäisemään varastoimalla rakennusjätettä omana erillisenä kasanaan sekä kyseistä jätekasaa ei varastoida rakennuksen sisällä vaan ilman katosta. Jätekasaa pyritään käsittelemään ja sekoittamaan riittävän usein, jotta mahdollisia palopesäkkeitä ei muodostuisi.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt

Alueella käytetään nykyaikaista, melultaan ja polttoaineen kulutukseltaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa edustavia koneita. Kierrätyksessä ja jätteiden käsittelyssä huomioidaan ajantasainen lainsäädäntö. Polttoainetankkauksen toteuttaminen pinnoitetulla alueella on paras käyttökelpoinen tekniikka poltto- ja voiteluaineen käsittelyyn liittyvien riskien hallinnassa.

Toiminta jo pitkään jätteenkäsittelykäytössä olleen Korian entisen avokaatopaikan välittömässä läheisyydessä on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista verrattuna tilanteeseen, jossa toiminta sijoitettaisiin uudelle alueelle tai lähialueiden jätteet kuljetettaisiin muualle kierrätysasemille vastaanotettaviksi, käsiteltäviksi ja varastoitaviksi.

Tarkkailu ja raportointi

Kierrätysaseman toiminta tapahtuu tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Käyttötarkkailusta vastaa kierrätysaseman henkilökunta. Murskauksen ja haketuksen melu- ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti. Alueella ei ole vesistöjä, mutta avo-ojiin kulkeutuvaa kiintoainepäästöjä tarkkaillaan silmämääräisesti päivittäin. Hulevesien tarkkailua suoritetaan kerran vuodessa pintavesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan muun muassa seuraavat tiedot: vastaanotetut materiaalit (laatu, määrä, ajankohta, tuoja, alkuperä), edelleen toimitetut materiaalit ja/tai jätteet (laatu, määrä, ajankohta, hakija, kohde), toiminnan muutokset sekä tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista. Yhteenveto käyttötarkkailusta toimitetaan Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristötarkastaja on käynyt 27.3.2025 tarkastuksella ympäristölupahakemukseen liittyen. Tarkastuksella kierrettiin jalkaisin läpi tämänhetkinen toiminta-alue sekä kiinteistöt, joille toiminta on laajenemassa. Toiminta vastasi silmämääräisesti arvioiden jätteiden varastoinnin ja käsittelyn osalta hakemuksen tietoja. Tarkastuksella on keskusteltu suunnitelluista muutoksista.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Kouvolan kaupungin terveysvalvonnasta sekä Fingrid Oyj:ltä ja Gasgrid Finland Oy:ltä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonta ovat ilmoittaneet, etteivät ne anna lausuntoa. Gasgrid Finland Oy ei antanut lausuntoa.

Fingrid Oyj on 20.3.2025 saapuneessa lausunnossaan todennut mm., että voimajohtoja varten on valtioneuvoston päätöksellä lunastettu kiinteistöjen käyttöoikeus johtoalueeseen. Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan kuitenkin esimerkiksi siten, että maanomistaja ei saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle tai ihmisen terveydelle. Fingrid Oyj toteaa, että jätteiden vastaanotto, varastointi sekä käsittelytoiminnot tukitoimintoineen (työmaakopit, kontit, työkoneiden huolto- ja säilytystilat, polttoainesäiliöt, purku- ja lastaustoiminnot yms.) tulee kokonaisuudessaan sijoittaa voimajohtojen johtoalueen ulkopuolelle 89 metrin etäisyydelle 400 kV voimajohdoista Koria–Kymi ja Loviisa– Koria. Jätteiden käsittely ja murskaus on mahdollista vain yli 27 metrin päässä 400 kV voimajohdon Koria–Kymi keskilinjasta. Fingrid Oyj huomauttaa lisäksi, että kaikki jätteiden käsittelytoiminta on tehtävä sellaisin työmenetelmin, että voimajohtojen virtajohtimet ja eristinketjut joutuvat mahdollisimman vähän alttiiksi pölyyntymiselle.

Lausunto on oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Ympäristölupahakemuksesta on saapunut kaksi muistutusta.

Muistutus A on saapunut 28.3.2025 ja siinä on todettu, että RS Kierrätys Oy:n ympäristölupahakemuksessa esitetyt jätteiden määrät ylittävät kuntatasolla käsiteltävien ympäristölupa-asioiden raja-arvot. Muistuttaja A on sitä mieltä, että lupa-asian käsittely tulisi siirtää aluehallintoviranomaiselle. Toiminnan ympäristö- ja terveysvaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaikki alueella tehtävät toiminnot yhtenä kokonaisuutena. Kaikki vastaanotettavat ja varastoitavat jätejakeet ja muut ympäristökuormitusta aiheuttavat jakeet tulee ottaa huomioon huolimatta siitä, miten ne luokitellaan. Biopolttoaineiden valmistus ja varastointi tulee huomioida osana luvanvaraista toimintaa, jonka ympäristövaikutuksia lupaviranomaisen tulee lupamääräyksin edellyttää tarkkailtavan. Muistutuksessa toivotaan luvanhakijoiden yhdenvertaista kohtelua koskien valvontaviranomaista. Muistuttaja A toteaa, että hakemuksessa ei ole esitetty uusien kenttien pinta-aloja eikä perusteluja todellisille tarvittaville pinta-aloille tai rakenteissa tosiasiallisesti 3 tarvittavalle materiaalimäärälle. Mikäli suojavallien tai uusien kenttien laajennusalueiden todelliselle tarpeelle ei ole perusteita, eikä ole esitetty mitä rakennusmateriaaleja jätteillä korvataan, jätteiden soveltuvuutta kyseiseen rakenteeseen tai rakennekerrokseen, on kyseinen toiminta jätelain (VNa 646/2011) 6 § määritelmien perusteella jätteen loppukäsittelyä eikä hyödyntämistä. Muistutuksessa huomautetaan, että hakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty vastaanotettavan ja käsiteltävän erilliskerätyn energiajätteen tai rakennusjätteen määriä tai jätekoodeja eikä valmistetun energiapolttoaineen jätekoodia ja kertavarastointimääriä. Hakemuksessa ei ole myöskään esitetty prosessikuvauksia mahdollisesta murskaus- ja seulontatoiminnasta ja niiden laadunvalvonnasta. Melupäästöjen osalta todetaan, että melu- ja pölypäästöjen tarkkailuksi esitetty aistinvarainen tarkkailu ei ole riittävää, vaan toiminnan melu- ja pölypäästöt tulisi todentaa standardoiduin mittauksin lähimmiltä häiriintyviltä kohteilta. Tarvittaessa tulisi tehdä myös hajumittaukset. Muistutuksessa todetaan, että hulevedet tulisi käsitellä vähintään kiintoaineenerotusjärjestelmillä (hiekanerotus ja öljynerotus) ennen luontoon johtamista.

Muistutus B on saapunut 13.3.2025 ja siinä on todettu mm., että laajentamishanketta ei tulisi hyväksyä ja että hakemuksessa annetut tiedot eivät pidä paikkaansa. Muistuttaja B kertoo, että raskastakalustoa ajaa kiinteistölle 15 sijasta 20–40 päivässä. Tämä aiheuttaa Muistuttaja B:n mukaan huomattavaa pölyhaittaa lähikiinteistöille. Lisäksi aukioloajat ovat vaihtelevia, sillä tavaraa otetaan vastaan ilmoitetun klo 6–20 aikaikkunan ulkopuolellakin.

Muistutukset ovat oheismateriaalina.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoon ja muistutuksiin 15.4.2025 mennessä. Hakija on 9.4.2025 saapuneessa vastineessaan todennut, että Muistuttaja A edustaa kilpailevaa liiketoimintaa ja hakija on käynyt ennakkoneuvotteluja lupaviranomaisen kanssa muun muassa jätemääristä. Lisäksi hakija pyrkii toiminnassaan huomioimaan Muistuttaja B:n esiin tuomat asiat.

Vastine on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut RS Kierrätys Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Yleismääräykset

1. Laitoksella saa ottaa vastaan ja käsitellä sekä välivarastoida betoni- ja tiilijätettä, kaakeleita sekä pilaantumattomia maa-aineksia yhteensä enintään 46 000 tn/a sekä rakennusjätettä, metalleja ja lajittelukelvotonta jätettä yhteensä enintään 19 900 tn/a. Jätteiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät saavat olla enintään päätöstekstiin laaditun jätetaulukon mukaiset. Laitoksella voidaan myös ottaa vastaan ja käsitellä jätteeksi luokittelematonta puhdasta puuta ja jalostamatonta puumateriaalia, kuten oksia, risuja, kantoja ja metsätähteitä. Laitosalueen rakenteissa voidaan hyödyntää betoni- ja tiilijätettä sekä ylijäämämaita erikseen määritellyllä tavalla. (YSL 52 ja 58 §)
2. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Vastaanotettava betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää haitta-aineita, kuten öljyä, PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä. Betoni- ja tiilijätettä ei saa tuoda työmailta, joilla mitä ilmeisimmin syntyy asbestijätettä eikä työmaalla ole tehty asbestikartoitusta. Mikäli laitokselle on tuotu tai vastaanotettavien jätteiden mukana on epäpuhtautena tullut muuta kuin luvassa sallittua jätettä tai haitallista ainetta (esim. asbestia, PVC-muovia, kyllästettyä puuta tai vaarallisia jätteitä), on nämä viipymättä toimitettava asianmukaisesti pakattuina laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon, tai palautettava jäte sen haltijalle. Alueella murskattavista betoni- ja tiilijätteistä tulee tehdä MARA-asetuksen (VNA 843/2017) mukaiset haitta-aineanalyysit kustakin murskauserästä, kuitenkin vähintään 5000 tn välein. Kaikkien hyödynnettävien jätteiden ympäristökelpoisuus tulee olla varmistettuna viimeistään ennen niiden sijoittamista rakenteisiin tai luovuttamista hyötykäyttöön vastaanottajalle, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.  (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13, 15–17 ja 29 §, VNA 978/2021 19 §)
3. Jätejakeet tulee pitää erillään toisistaan. Varastointi- ja käsittelyalueet tulee jakaa selkeästi eri toiminnoille, jätejakeille ja tuotteille. Jätteen syntyä tulee ehkäistä. Toiminnassa muodostuvat jätteet (esim. lajittelematon sekajäte ja muut haitattomat epäpuhtautena tulevat jakeet) on kerättävä tarkoitukseen sopiviin astioihin, lavoille tms. Tiettyä jäte-erää saa varastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä tai enintään yhden vuoden ennen sen loppukäsittelyä. Jätteet on lajiteltava ja välivarastoinnin tai muun käsittelyn jälkeen toimitettava etusijajärjestyksen mukaisesti laitokseen tai paikkaan, jossa niiden vastaanotto ja/tai käsittely on hyväksytty. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 17 ja 29 §, VNA 978/2021, VNA 331/2013)
4. Jätteiden vastaanottoa sekä tuotteiden kuormausta ja kuljetuksia saa tehdä arkisin ma−pe klo 06–20 sekä lauantaisin klo 08–16. Murskaus, haketus sekä muut erityistä melua aiheuttavat työvaiheet on kuitenkin suoritettava arkisin ma−pe klo 07–18 sekä tarvittaessa lauantaisin klo 09–16. Murskausta ei saa tehdä pyhinä tai arkipyhinä. (YSL 7 ja 52 §)

Toiminta-alue ja jätemateriaalien hyödyntäminen sen rakenteissa

5. Asiaton pääsy ja luvaton jätteen tuonti alueelle on estettävä. Mahdollinen aitaaminen on suoritettava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei jätemateriaaleja leviä laitosalueen ulkopuolelle. Alue on pidettävä suljettuna aukioloaikojen ulkopuolella. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista ja tarvittaessa toiminnanharjoittajan on huolehdittava lähiympäristön siivoamisesta. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13, 72 ja 73 §, NaapL 17 §)
6. Hakijan tulee noudattaa Fingrid Oyj:n lausunnossa esittämiä ehtoja sekä Gasgrid Finland Oy:n aiemman (vuoden 2022) lupahakemuksen yhteydessä antamassa lausunnossaan esittämiä ehtoja ja tarvittaessa olla yhteydessä suoraan verkkoyhtiöihin sopiakseen alueen rakennustöistä tai muusta työskentelystä, joilla voi olla vaikutusta voimajohtoon tai kaasuputkeen. (YSL 52 §)
7. Laitosalueen kenttärakenteisiin saa sijoittaa pysyvästi maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellisen määrän betoni- ja tiilijätettä. Rakennusvalvontaviranomainen määrittelee kentän korot ja luiskaukset toimenpideluvassa. Jätteen laatu on varmistettava MARA-asetuksen (VNA 843/2017) vaatimusten mukaisesti. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen ominaisuuksien on täytettävä MARA-asetuksen kenttään sijoitettavan peitetyn rakenteen vaatimukset lukuun ottamatta raekokoa, joka saa olla enintään 300 mm. Jätettä sisältävän kerroksen paksuus saa olla enintään 2 m ja se tulee peittää vähintään 150 mm luonnonkivikerroksella tai pinnoittaa asfaltilla. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13 §, VNA 843/2017)

Polttoaineet, kemikaalit ja huoltotoimenpiteet sekä vaaralliset jätteet

8. Polttoaineita ja muita kemikaaleja on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Mikäli alueelle tulee oma tankkauspaikka, tulee se sijoittaa päällystetylle alustalle. Polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai se tulee sijoittaa suoja-altaaseen, joka on katettu tai sadevesien kertyminen siihen muulla tavoin estetty. Säiliössä on oltava ylitäytön- ja laponestin ja lukittava sulkuventtiili. Toiminnassa käytettävät kemikaalit on säilytettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa varastossa, suoja-altaassa tai reunakorotetussa tilassa. Suoja-allas tai reunakoroke tulee mitoittaa vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Työkoneiden huollot tulee suorittaa pääsääntöisesti muualla kuin laitosalueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä huoltotoimenpiteitä, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)
9. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää erillään muista jätteistä lukittavassa ja katetussa tilassa, omissa astioissaan tai pakkauksissaan, joissa on merkintä astian sisällöstä sekä varoitusmerkinnät. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee varastoida suoja-altaan päällä tai tiiviillä reunakorotetulla alustalla, joka on mitoitettu vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat, jotka mahdollisuuksien mukaan tulee laatia sähköisenä. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15–17, 121 ja 121a §, VNA 978/2021)

Päästöt maaperään ja vesistöön

10. Tuotantoalueelta syntyvät hulevedet on kerättävä ja johdettava alueelta pois tai imeytettävä siten, ettei kummassakaan tapauksessa niiden mukana pääse alueen ulkopuolelle puuainesta tai merkittävää määrää kiintoainesta. Mikäli havaitaan kiintoaineen kulkeutumista ojiin, tulee valvontaviranomaiselle esittää suunnitelma sen torjumiseksi. Päällysteen kuntoa on tarkkailtava ja halkeamat ja muut vauriot on korjattava välittömästi. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 66 §)

Melu

11. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa ylittää lähimmillä asuinalueilla päivällä klo 7–22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22–7 keskiäänitasoa 50 dB (LAeq). Laitoksen melupäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Meluvaikutusta tulee pyrkiä vähentämään esim. kaluston melusuojauksilla sekä toimintojen ja varastokasojen sijoittelulla. Tarvittaessa laitoksen melulähteiden todelliset äänitehotasot ja melutaso lähimmillä asuinkiinteistöillä tulee selvittää mittauksilla valvontaviranomaisen erikseen hyväksymällä tavalla. (YSL 7 ja 52 §, VNp 993/1992)

Päästöt ilmaan

12. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Pölyävien ainesten vapaa pudotuskorkeus mm. purkamisen ja lastauksen yhteydessä on pidettävä matalana. Työskentelyalueen ja kulkuväylien puhtaanapidosta on huolehdittava. Tarvittaessa kenttien, kulkuväylien, varastokasojen sekä murskauksen ja haketuksen aiheuttamaa pölyämistä on estettävä vedellä kastelemalla. (YSL 7 ja 52 §, JäteL 13 §, NaapL 17 §)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

13. Toimintaa varten on ennen toiminnan aloittamista päivitettävä pelastussuunnitelma uusien alueiden osalta, joka on hyväksytettävä pelastusviranomaisella. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitoksella on aina oltava saatavilla riittävästi imeytysainetta, alkusammuttimia ja muuta torjuntakalustoa sekä näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Henkilöstön kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristöasioihin liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöllisesti. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, JäteL 120 §)
14. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 14, 16–17, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

15. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta toteutettava järjestelmällisesti niin, ettei siitä vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka vastaa sen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6–8, 15–17, 52 ja 62 §, JäteL 12, 13 ja 122 §)
16. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

17. Laitosalueelta maastoon johdettavien vesien laatua on tarkkailtava. Tarkkailu tapahtuu olemassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteet tulee ottaa vuosittain ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä. Näytteestä tulee analysoida ainakin pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori sekä öljyhiilivedyt. Näytteenoton yhteydessä on määritettävä ojahavaintopaikan virtaama. Tarkkailun toteuttamisessa tulee käyttää asiantuntijaa ja akkreditoituja mittauslaitoksia ja tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 8, 16, 17, 52, 62, 65 ja 66 §)
18. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava ja siitä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

−        vastaanotetut jätteet/materiaalit: laatu, määrä, ajankohta, alkuperä

−        edelleen toimitetut jätteet/materiaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet: laatu, määrä, toimituspaikka ja -ajankohta, siirtoasiakirjat

−        alueella varastoituna olevien jätteiden/materiaalien laatu ja määrä kalenterivuoden lopussa

−        alueen rakenteissa hyödynnetyn betonijätteen, tiilijätteen sekä ylijäämä maa-aineksen laatu, määrä ja alkuperä

−        murskauksen ja haketuksen toiminta-ajat

−        toiminnan muutokset

−        ajantasainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

−        mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä toimintaa koskevat valitukset

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava sähköisen YLVA-raportointijärjestelmän kautta valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

19. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)
20. Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueella tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (YSL 52, 62 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Toiminta-alue sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja kyseisellä tontilla on jo ennestään ollut vastaavaa jätteenkäsittelytoimintaa.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1: Laitoksella käsiteltävät jätteet, niiden vastaanotto- ja kertavarastointimäärät sekä muut toiminnot ovat hakemuksen mukaiset. Metsätähteiden määrille ei ole tarpeen asettaa rajoituksia, koska ne ovat maa- ja metsätaloudessa syntyviä ympäristölle ja terveydelle haitattomia luonnonaineksia eikä niitä luokitella jätteiksi.

Määräys 2: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta vältetään mahdolliset ympäristövahingot ja toiminta pysyy luvan mukaisena. Laitokselle ei ole suunniteltu vaarallisten jätteiden varastointiin soveltuvia alueita tai rakenteita.

Määräys 3: Jakamalla alueet hakemuksessa esitetyllä tavalla eri toiminnoille ja jätejakeille estetään jätteiden sekoittuminen ja niiden hyötykäytön tai muun jatkokäsittelyn vaikeutuminen. Tämä myös pitää alueen siistinä ja helpottaa työskentelyä. Toiminnassa muodostuvia tavanomaisia jätejakeita voidaan kerätä toimitettavaksi kerralla jatkokäsittelyyn. Yksittäisen jäte-erän varastointiaika on tarpeen rajoittaa enintään kolmeen vuoteen, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jätevarastoja eikä sitä määritellä VNA 331/2013 mukaiseksi kaatopaikaksi. Jätettä saa luovuttaa eteenpäin ainoastaan paikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jossa hyödyntäminen tehdään MARA-ilmoituksella.

Määräys 4: Toiminta-ajat ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Melu- ja viihtyisyyshaittojen rajoittamiseksi arkipyhät on rajattu toiminta-aikojen ulkopuolelle.

Määräyksellä 5 ehkäistään roskaantuminen ja muu epäsiisteys sekä mahdollinen ilkivalta, jonka seuraukset voivat olla hallitsemattomia.

Määräyksellä 6 varmistetaan, että toiminta-alueen reunoilla kulkevien voimajohdolle sekä kaasuputkelle ei aiheudu haittaa toiminnasta.

Määräys 7: Betoni- ja tiilijätteiden sekä ylijäämämaiden hyödyntämistarkoitus alueen kenttä- ja vallirakenteissa on varmistettu annetuilla määräyksillä. Yli 1000 m2 varastokentällä tulee olla RL:n mukainen toimenpidelupa rakennusvalvonnasta. Ympäristölupamääräyksillä varmistetaan, että hyödynnettävissä jätejakeissa ei ole epäpuhtauksia ja niiden käsittely kokonaisuudessaan järjestetään asianmukaisesti eikä toiminnasta aiheudu haittoja. Betoni- ja tiilimurske on ominaisuuksiltaan MARA-asetuksen mukaista, lukuun ottamatta suurempaa raekokoa ja jätettä sisältävän kerroksen enimmäispaksuutta. Tällä ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Hakemuksen mukaisesti peittävä luonnonkivikerros tehdään asetuksen vaatimusta paksummaksi.

Määräykset 8–10 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Tankkaus- ja huoltojärjestelyt on esitetty hakemuksessa, mutta määräyksellä on huomioitu myös mahdolliset akuutit korjaustilanteet. Hiekan- ja öljynerottimia ei ole vaadittu toiminta-alueelle toiminnan luonteesta ja käsiteltävistä jätteistä johtuen.

Määräys 11: Laitoksen toiminnasta lähimmille asuinalueille aiheutuvan melun raja-arvoiksi on määritelty VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta melu- tai viihtyisyyshaittaa, mutta meluvaikutukset on pyrittävä minimoimaan ja esim. valitustapauksissa on varauduttava tekemään tarkempia selvityksiä mittauksin.

Määräys 12 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia pöly- tai muita päästöjä ilmaan tai haittaa lähinaapureille ja lähellä sijaitseville sähkölinjoille.

Määräykset 13–15: Pelastussuunnitelma tulee päivittää nykyisen alueen mukaiseksi, sillä alueen pinta-ala kasvaa merkittävästi. Poikkeustilanteissa ympäristö- ja terveysvahingot on rajattava mahdollisimman pieniksi. Suojarakenteet ja varotoimet eivät poista velvollisuutta kerätä pienetkin vuodot heti talteen. Häiriötilanteista on ilmoitettava, jotta mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä toimenpiteet niiden estämiseksi ja torjumiseksi voidaan määritellä. Myös tiedonkulku viranomaisille on varmistettava tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarana aiheutua haittaa.

Määräys 16: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisten tiedonsaannin valvontaa varten. Laitoksen kaikessa toiminnassa on toimittava ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti sekä pyrittävä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräys 17: Hulevesien tarkkailu on katsottu tarpeelliseksi, sillä toiminta saattaa aiheuttaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja betonin käyttö voi muuttaa vesien pH-arvoa. Öljyhiilivetyjen pitoisuuksia on syytä seurata, jotta voidaan varmistua, ettei kenttäalueilta tai työkoneista tule päästöjä ympäristöön.

Määräys 18: Valvonnallisista syistä yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain, mutta jätteen käsittelytoiminnan kirjanpidossa on kuuden vuoden ajan säilytettävä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotta ne ovat tarvittaessa saatavilla.

Määräykset 19–20: Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm., ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Fingrid Oyj:n lausunto ja Gasgrid Oy:n edellisen (vuoden 2022) lupahakemuksen yhteydessä annettu lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 6 ja 12. Muistutuksissa esiin tuodut seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä. Muistuttaja A:n viittaus luvittavasta viranomaisesta on selitetty tämän päätöksen kohdassa 1, Lupaviranomainen.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Rakentamislaki (751/2023)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

Korvattavat päätökset

Tämä lupa korvaa aikaisemman Teknisen lautakunnan jaoston myöntämän ympäristöluvan 6.4.2022 54 §.

Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että toiminnalla on olemassa oleva ympäristölupa, jonka mukaisesti toiminta jatkuu tämän ympäristölupahakemuksen käsittelyn ajan. Luvan hakija esittää, että toiminnan jatkamiselle ei aseta uutta vakuutta.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Toiminnan aloittamisvakuudesta on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 § 261 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

Taksan 3 §:n mukaiset käsittelymaksut ovat seuraavat:

Pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, 3 400 €.

Muu jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely, 3 400 €.

Taksan 5.4 kohdan mukaisesti lupahakemuksen käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalleimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden perusmaksuista, eli: 3 400 + 0,50 x 3 400 € = 5100 €.

Taksan 5.3 kohdan mukaisesti (luvan muuttaminen YSL 89 §) lupamaksua alennetaan 20 %, jolloin käsittelymaksu on 0,8 x 5 100 € = 4 080 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti Ympäristönsuojelulain 199 §:n 1 momentin mukaisen toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta päätöksestä ja vakuusasian käsittelystä lupapäätöksen yhteydessä peritään 250 € lisämaksu.

Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Hakija on esittänyt, että jätteen käsittelytoimintaa jatketaan voimassa olevan luvan vakuuden mukaisesti.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi on aiemman luvan osalta määrätty 61 080 € (alv 0 %). Jätemäärien muutoksien vuoksi vakuussummaa on tarpeen päivittää. Vakuussumman määrittämiseen on hyödynnetty toiminnanharjoittajalta saatuja käsittelyhintoja sekä kertavarastointimääriä. Lisäksi laatimiseen on käytetty Ympäristöministeriön laatimaa jätevakuusopasta (Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:20). Oppaan mukaisesti kaatopaikkojen ja muiden jätealueiden vakuus lasketaan pinta-alakohtaisesti. Koska kohteen pinta-ala suurenee noin kaksinkertaiseksi, nostetaan kaikkien muiden paitsi ylijäämämaiden osalta hinnat kaksinkertaisiksi. Päivitetty laskelma on taulukossa 2. Jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi määrätään täten jatkossa 102 000 € (alv 0 %).

Taulukko 2. Jätevakuuden muodostuminen

*Positiivisen arvon omaavien jätejakeiden voidaan katsoa kattavan käsittelykustannuksensa

Vakuus on riittävä huomioiden toimintapaikka, käsiteltävän jätteen määrä ja laatu sekä jätteen mahdollisesta käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutosten tai muiden seikkojen vuoksi.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 59–61 §)

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisluvan vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 20 000 €. Vakuussummaa on nostettu siten, että se kattaa kerrallaan varastossa olevien lajittelukelvottomien jätteiden pois toimittamisesta aiheutuvat kustannukset. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Muistuttajat

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Fingrid Oyj

Gasgrid Finland Oy

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Rosa Tamminen, puh. 020 615 8085, rosa.tamminen(at)kouvola.fi

Vt. rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää RS Kierrätys Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan jätteenkäsittelytoimintaan kiinteistöillä 286-463-10-2, 286-463-10-3 ja 286-463-10-101 esityksen mukaisesti
2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös: