Teknisen lautakunnan lupajaosto 08.10.2025  

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Kuljetus Taiminen Oy on tehnyt ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukaisen lupahakemuksen, joka koskee kalliokiviaineksen ottamista, louhintaa ja murskausta sekä rakentamisessa syntyneen puhtaan maa- ja kiviaineksen, asfaltin kappaleiden ja käytetyn hiekoitussepelin vastaanottoa ja jatkojalostusta Kouvolan Maunukselassa osoitteessa Lahdentie 1215B sijaitsevalla Kivistenmäen materiaalialueella kiinteistöillä Kuusma 286-409-6-88 ja Vastamäki 286-409-6-2. Lisäksi on haettu lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 50 000 tonnia, enintään 200 000 tonnia vuodessa. Maa-aineslupaa haetaan maa-ainesten ottamiseen 850 000 k-m3 kokonaisottomäärälle. Yhdistettyä ympäristö- ja maa-aineslupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle.

Maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta on laadittu päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen. Teknisen lautakunnan lupajaostolle esitetään, että se myöntää haetun maa-aines- ja ympäristöluvan ratkaisun mukaisesti.

Asian valmistelun tausta ja päätösvallan perusteet

Hakemus on tullut vireille 7.5.2025.

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 14.5.–13.6.2025. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 14.5.2025. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille.

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 27 §:n 2. kohdan mukaan teknisen lautakunnan lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, jonka toimivaltaan ympäristönsuojelulain (527/2014) ja maa-aineslain (555/1981) mukainen asia kuuluu.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

  Kuljetus Taiminen Oy / --------------

  ------------

  -----------

  Y-tunnus: 2311099-0

Yhteyshenkilö: ------------------------------------------------------------

  Laitoksen toiminta ja sijainti

Hakemus koskee kiviaineksen ottamista sekä kallionlouhintaa ja murskausta sekä lisäksi puhtaan maa- ja kiviaineksen ja asfaltinkappaleiden sekä käytetyn hiekoitussepelin vastaanottoa ja jatkojalostusta Kivistenmäen materiaalialueella. Toiminta sijoittuu Kouvolan kaupungin Maunukselassa sijaitseville kiinteistöille 286-409-6-88 (Kuusma) ja 286-409-6-2 (Vastamäki), osoitteeseen Lahdentie 1215B. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainestenottotoiminta.

  Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-409-6-88 (Kuusma) omistaa Kuljetus Taiminen Oy ja kiinteistön 286-409-6-2 (Vastamäki) omistaa --------------.

Lupavelvollisuus

Maa-ainesten ottaminen vaatii luvan maa-aineslain 4 §:n mukaan. Kiven louhinnalla ja murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan.

Jätteen ammattimaisella tai laitosmaisella käsittelyllä on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan maa-aineslupa ja samaa hanketta koskeva ympäristölupa on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 ja 4 a §:n mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohtien 6 a ja b mukaan, sekä jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelyn ympäristölupahakemuksen, kun kyseessä on pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, ja käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa, valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n kohdan 12 b mukaan.

Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 7.5.2025.

Hakemuksen sisältö

Hakemus sisältää maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen, joka toimii samalla maa-ainesten ottamissuunnitelmana. Hakemuksen liitteenä ovat maa-aineslupapäätös 5.9.2018 § 84 (Kouvolan kaupunki, Rymla), ympäristölupapäätös 14.8.2013 § 85 (Kouvolan kaupunki, Rymla), omistajien ja naapureiden yhteystiedot, lainhuutotodistukset (2 kpl) ja maanomistajan suostumus, yleisölle tarkoitettu tiivistelmä, jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, luontoselvitys, sijaintikartta, kaavakartta, luonnonsuojelu- ja pohjavesialuekartta, peruskartta, rekisterikartta (sijaintipaikan naapurit, tukitoiminta-alue ja häiriintyvät kohteet), tiesuunnitelmakartta (alueen sijoittuminen tiesuunnitelmakartalle), kartta (tukitoiminta-alue, murskausasema, asfaltinkappaleet ja puhtaat leikkausmaat), valokuvakollaasi nykytilanteesta, nykytilannekartta 1:2000, 20.2.2025, maastonmuotoilukartta 1:2000, 20.2.2025 ja leikkaukset A–A, B–B, C–C, D–D, E–E 1:2000/1:400, 20.2.2025.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt 5.9.2018 (§ 84) maa-ainestenottoluvan Kuusan Maansiirto Oy:lle kiinteistölle 286-409-6-88 (Kuusma). Maa-aineslupa on myönnetty 124 900 k-m3:n kokonaismäärälle ja lupa on voimassa 10 vuotta lainvoimaisuuspäivästä. Notto-rekisterin mukaan on luvan voimassa olon aikana tähän mennessä otettu kalliokiviainesta yhteensä 47 210 k-m3.

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt 14.8.2013 (§ 85) toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen sekä hyödynnettävien maa-ainesten vastaanottoon ja välivarastointiin.

Sekä maa-aines- että ympäristölupa on siirretty Kuusan Maansiirto Oy:ltä Kuljetus Taiminen Oy:lle 21.7.2023 (§ 8).

  Alueen kaavoitustilanne

Toiminta-alue sijaitsee Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 ja hakijan mukaan Kouvolan asemakaavan mukaan teollisuusalueella. Ympäristönsuojelun kaavoituksesta saadun tiedon mukaan alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Alueella on kuitenkin voimassa Kouvolan kaupunginvaltuuston 16.11.2015 hyväksymä ja 6.1.2016 lainvoiman saanut oikeusvaikutteinen Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava. Keltin teollisuusalueesta mainitaan seuraavaa: hyvät logistiset kulkuyhteydet ja runsas tila, vaativalle teollisuudelle soveltuva alue. Suunnitelma-alueella on huomioitu VT 6 ja VT 12 -tiejärjestelyt.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Kivistenmäen materiaalialue sijaitsee VT 12:n pohjoispuolella välittömästi Korialle haarautuvasta risteyksestä luoteeseen. Ottamisalue rajautuu etelässä VT 12:een ja pohjoisessa toiseen louhokseen. Lähin osoite on paikkatiedon mukaan Lahdentie 1215 B.

Suunnitelma-alue sijoittuu 6,82 ha suuruiselle alalle kiinteistöillä Kuusma 6:88 ja Vastamäki 6:2. Toiminta-alueen rajanaapurina sijaitsee Peabin omistama Kouvolan asfalttiasema, joka harjoittaa kiviaineksen louhintaa ja murskausta. Ottoalueen itäpuolella on myös kaksi muuta samankaltaista toimintaa harjoittavaa yritystä.

Ottoalueen läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Napan asutusalueella n. 1,2 km päässä. Ottoalueen ja lähimpien asuinrakennusten välissä on VT 12 ja VT 6. Ottoalueen eteläpuolella, yli 700 m päässä, sijaitsee kolme teollista toimintaa harjoittavaa kiinteistöä. Kontjärven rannalla sijaitsevaan loma-asutukseen on matkaa n. 1 800 m.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Ottamisalueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue (1-luokka, Nappa, 0504405) sijaitsee lähimmillään n. 1,3 km päässä. Ottoalueen ympärillä sijaitsee lisäksi kolme muuta pohjavesialuetta.

Ottamisalueella on havaittu pintavettä huhtikuussa 2018 n. 20 cm. Kesäkuussa 2024 kartoituksen yhteydessä vettä ei ollut havaittavissa. Alueella on selvitetty mahdollista kalliopohjavettä kolmesta eri kohdasta syväporauksella. Kaikki porausreiät olivat kuivia. Kalliopohjavettä ei havaittu tasoon + 69,00 mennessä.

Kasvillisuus ja eläimistö

Kotkansiipi Oy teki luontoselvityksen alueen laajennusosalle elokuussa 2024. Suunnitelma-alueen pohjoisimmassa osassa on vanha asuinpaikka, jonne on kuljetettu täyttömaata. Alueella on rehevää kasvillisuutta, vanhaa rautaromua sekä erilaisia kaivantoja ja rakennelmia. Avoimissa kohdissa kasvaa vieraslajia, komealupiinia. Vieraslajia sisältävää maa-ainesta ei käytetä kuin enintään louhoksen luiskien muotoiluissa. Suunnitelma-alueelta ei löytynyt maastotöissä uhanalaislajiston esiintymiä, eikä luonnonsuojelullisesti merkittävän lajiston esiintyminen alueella ole kovin todennäköistä. Em. alueelta ei myöskään löydetty arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita.

Ottoalueen itäpuolella, Kymijoen varrella n. 2 km päässä sijaitsee Keltin ja Ahkojan rantalehdot, joka on Natura 2000 -luonnonsuojelualue.

Toiminnan kuvaus

Otettava maa-aines on kalliota ja moreenia. Kiviainesta käytetään tie- ja muuhun rakentamiseen jalostamalla se erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Moreenia käytetään myös jalostamattomana ja kalliolouhinnan luiskan täyttöihin. Vuosittainen ottomäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan.

Puhtaita humusperäisiä pintamaita tuodaan paluukuormina työkohteilta n. 1 000–2 000 m3 vuodessa. Alueella olevista ja sinne tuotavista pintamaista valmistetaan multaa. Multaan sekoitetaan tarvittaessa muita maa-aineksia, kuten hiekkaa ja savea. Multaa ainoastaan sekoitetaan, eli siihen ei lisätä esim. eläinperäisiä lannoitteita.

Suunnitelma-alueen pinta-ala on 6,99 ha. Em. alueelle sijoittuvat kaikki maa-aineksen ottamiseen liittyvät toiminnot, ympäristöluvan mukaiset toiminnot sekä pintamaan ja kiviaineksen varastokasat. Louhoksen nykyistä pohjaa käytetään toiminta- ja varastoalueena. Alueella on tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja, konttivaunu jätteitä varten sekä alue työkoneiden yöaikaista pysäköintiä varten. Em. tukitoimintojen alue sijoitetaan louhittavan alueen ulkopuolelle alueen eteläosaan.

Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi, ja maa-aineksen kokonaisottomäärä on 850 000 k-m3, jolloin laskennallinen vuosittainen ottomäärä on 85 000 k-m3. Ottomäärä kuitenkin vaihtelee merkittävästi markkina- ja työtilanteen mukaan.

Ottaminen suoritetaan kahdessa vaiheessa. Vaiheessa 1 louhitaan pinta-alaltaan n. 5 600 m2 ja tilavuudeltaan n. 49 000 m3 jäljellä oleva kiviaines nykyiselle pohjan tasolle +87,00 saakka. Kiviaines on suurelta osin louhittu rajanaapurin kanssa siten, että alueelle ei ole jäänyt erillistä luiskaa. Vaiheen 1 kallioesiintymä on pääosin Kivistenmäen materiaalialueella. Vaiheen 2 louhintaa jatketaan vanhan louhoksen koillisosasta. Vanhan louhoksen laajentaminen itäosaan aloitetaan n. 50 m leveydellä ja louhintatasolla +75,00. Louhintaa tehdään n. 11 m nykyistä pohjatasoa (+86,00) alempana. Louhinta suoritetaan lähes pystysuorana kaltevuuteen 7:1, jolloin jäljellä oleva kallio voidaan parhaiten hyödyntää. Louhintatasot ovat korkeimmillaan n. 20 m. Ottoalueen reunat louhitaan jyrkkinä. Louhoksen yläreunaan rakennetaan aita luonnonkivistä tai muu kiinteä aita, joka estää pääsyn jyrkänteen reunalle.  

Pintamaa ja kallion päällä olevat moreenikerrokset poistetaan ottamisen edetessä ja varastoidaan suunnitelma-alueen reunoille. Alueen etelärajan läheisyydessä moreenia kaivetaan n. 10 m päähän tienrajasta. Eteläosassa kalliota louhitaan pääosin n. 30 m suojaetäisyyden päähän tilan rajasta, kuitenkin siten, että alueelle ei jää vaikeasti muotoiltavia luiskia.

Ottotoiminnassa käytetään tavanomaisia maanrakennuskoneita, kuten kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Materiaalin jalostamiseen voidaan käyttää siirrettävää seulaa. Maa-aineksen kuljetukset tehdään kuorma-autoilla.

Louhinta ja murskaus

Louhintatyöt tilataan aliurakkana alan ammattilaisilta, jotka tuovat räjähdysaineet päivittäisen tarpeen mukaan työmaalle ja vievät käyttämättömät aineet välittömästi pois. Louhinta koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä ja ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Työn alussa louhinta-alue merkitään maastoon varoituskyltein ja lippusiimoin. Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat ja ne varastoidaan alueen reunoille melu- ja pölyesteiksi. Varastoidut pintamaat ja ylijäämämoreeni käytetään toiminnan päättyessä louhoksen seinämien maisemointiin.

Ennen porausta porausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Reikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine sekä haluttu lohkarekoko. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynkeräyslaitteisto. Poravaunu koostuu porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden vaatima energia tuotetaan dieselmoottorilla.

Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 10 000–14 000 k-m3 kalliota. Keskimääräiseen vuotuiseen ottomäärään suhteutettuna alueella räjäytetään arviolta 5–10 kertaa vuodessa. Käytettävä räjähdysainemäärä on n. 0,5–1 kg/m3 ktr irrotettavaa kalliota.

Mikäli räjäytyksissä syntyy esimurskaimen kitaa suurempia, tilavuudeltaan yli 1 m3:n lohkareita, ne rikotetaan ennen murskausta hydraulisella kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla.

Alueella murskataan alueelta otettavaa kiviainesta. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 50 000 tonnia, maksimissaan 200 000 tonnia vuodessa. Maksimituotannolla varaudutaan mahdollisen suururakan tarpeisiin valtatiellä 12. Murskattava määrä vuorokaudessa on tuotettavasta lajikkeesta riippuen 1 500–4 000 tonnia.

Käyttöenergialtaan laitoksia on kahdenlaisia. Laitos voi olla polttomoottorikäyttöinen tai sähköllä toimiva, jolloin laitokseen kuuluu aggregaatti sähköntuotantoa varten. Alueella on siirrettävä esimurskain ja kiinteä sähkökäyttöinen murskauslaitos.

Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen ja koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista.

Murskausprosessissa kiviaines syötetään syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen hihnakuljettimilla väli- tai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes saadaan aikaan haluttu lopputuote. Kuljettimet kuljettavat erikokoiset kiviainekset omiin kasoihinsa.

Kiviaines syötetään murskaimeen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmiit murskelajikkeet siirretään pyöräkuormaajalla murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma-autoihin. Valmiit tuotteet kuljetetaan pois kuorma-autoilla. Murskauksen yhteydessä alueella toimii yleensä yksi kaivinkone ja kaksi pyöräkuormaajaa.

Murskauslaitoksen toimiessa tukitoiminta-alueella on lisäksi toimisto- ja taukotilat ja konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle sitä louhoksen seinämää, josta kalliota kulloinkin otetaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja samalla siitä aiheutuvat melu ja muut päästöt ovat pienemmät. Koska ottamispaikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee.

Toiminta-ajat

Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnän mukaan, mutta alueella voi olla toimintaa ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina, ja yhden murskausjakson kesto on yleensä 3–8 viikkoa. Murskaus on jatkuvaa.

Laitoksen toiminta-ajat

Maa-ainesten kuljetusta tehdään lauantaisin klo 6.00–22.00, poikkeustapauksissa sunnuntaisin klo 6–18.

Polttoaineet, kemikaalit sekä veden ja energian käyttö

Kevyttä polttoöljyä käytetään vuodessa keskimäärin 32 tonnia ja maksimissaan 126 tonnia. Voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyjä varastoidaan kerrallaan maksimissaan 200 kg omissa astioissaan, murskauslaitoksen mukana kulkevassa pohjaltaan suojatussa varastokontissa.

Alueella ei ole pysyviä polttoainesäiliöitä, vaan murskauslaitos, seula ja työkoneet tankataan alueella käyvästä säiliöautosta tai huoltoauton irtosäiliöstä. Murskauslaitoksen toiminnan aikana käytössä on lisäksi 10 m3 polttoaineen varastosäiliö, joka on kaksivaippainen ja joka varustetaan ylitäytön estimellä ja lukolla. Tankkaus on valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään heti talteen ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen.

Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa, lukittavassa kontissa. Varastoitava määrä on enintään 200 kg. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään.

Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan maaston painanteista suunnitelma-alueen keskiosasta tai tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on n. 10 m3/vrk. Talousvettä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta 100–200 l/vrk.

Murskauslaitoksen tarvitsema energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energialähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Työkoneiden polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä. Alueelle rakennetaan mahdollisesti myöhemmin sähköliittymä valtakunnan verkkoon.

Liikennöinti 

Aktiivisina aikoina liikennettä on 10–30 autoa/vrk. Liikenteestä ei aiheudu haittaa lähiympäristössä, koska VT 12 sijaitsee alueen läheisyydessä ja josta on alueelle suora liittymä.

Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti rakennushankkeiden ja murskeiden menekin mukaan. Rakentaminen painottuu yleensä kesäaikaan. On myös kausia, jolloin alueella ei ole lainkaan toimintaa eikä liikennettä.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

  Päästöt ilmaan

Alueella työskentelevien koneiden polttomoottoreista syntyy päästöjä ilmaan. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Alla olevan taulukon määrien laskenta perustuu Destia Oy:n tilastoituun keskimääräiseen polttoainekulutukseen per tuotetonni, keskimääräiseen murskemäärään 50 000 t ja maksimituotantomäärään 200 000 t sekä kevyen polttoöljyn ominaispäästöihin.

Päästöt ilmaan

Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus, kuljetukset) ja seulonnassa. Syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten murskauksessa ja seulonnassa valmistettavan tuotteen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali (murskauksessa) ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Alueen maapohjan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. Pölyämistä etelän suuntaan ehkäistään myös varastokasojen sijoittelulla.

Melu

Melua muodostuu ainoastaan silloin, kun alueella on toimintaa. Toiminnassa melua syntyy murskauksessa, kuljetuksissa ja kuormauksessa sekä seulonnassa. Merkittävin yksittäinen melunlähde on murskauslaitos. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteista ja vuorokaudenajasta riippuen.

Arvio kiviainestuotannon A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista. (Lähde: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa, Suomen ympäristö 25/2010).

Melun leviämisesteinä toimivat alueen eteläosassa olevat soraseinämät ja etelärajan läheisyyteen kasattavat pintamaakasat, louhinnassa syntyneet kallioseinämät sekä varastokasat. Meluhaittaa vähentävät osaltaan myös kaluston säännöllinen kunnossapito ja huolto ja muut laitetekniset ratkaisut.

Lähin asutus sijaitsee valtateiden 12 ja 6 takana. Valtateiden aiheuttama taustamelu vaimentaa louhosalueelta aiheutuvaa melua lähimmän asutuksen suuntaan.

Tärinä

Alueella tehtävien räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue ja rakennuskohtainen tärinän ohjearvo voidaan laskennallisesti arvioida louhinnan suunnitteluvaiheessa. Tärinän voimakkuuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Kun em. tekijät ja kohdekohtainen tärinän ohjearvo tunnetaan, voidaan laskea oikea räjähdysainemäärä.

Päästöt pintavesistöön, pohjaveteen ja maaperään

Louhosalueen keskiosassa on havaittu ajoittain sade- ja hulevesiä, jotka on tarvittaessa pumpattu alueen eteläpuolella sijaitsevaan laskuojaan. Vaiheessa 2 alueen vanhaa louhosta laajennetaan itäosiin päin. Louhosta louhitaan n. 11 m alempana. Alueelle muodostuu samankaltainen vesiallas, kuin naapurissa Peabin louhoksella on. Kallioperän eheys määrittää lopullisen vesimäärän. Alueelle on tehty kolme syväporausta eri puolelle kalliota + 69,0 asti, eikä kalliopohjavettä ole havaittu.

Toiminnan aikana louhos toimii selkeytysaltaana ja mahdolliset sakat painuvat louhoksen pohjalle. Pintavedet johdetaan alueen eteläpuolella sijaitseviin laskuojiin. Toiminnassa varmistetaan, että poistovesien mukana alueelta ei kulkeudu ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä tehostetaan esim. öljynerottimin.

Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Murskan sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää.

Toiminnasta ei synny päästöjä maaperään.

Jätteet

Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy lähinnä sekajätettä ja pieniä määriä vaarallista jätettä. Öljynvaihdot tms. jätettä muodostava kaluston huolto tehdään muualla.

Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun keräysastiaan. Astiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kiertävässä, tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kiviaineksen ja pintamaiden käsittely tapahtuu suunnitelma-alueella. Vanhan ottoalueen pintamaat on poistettu kokonaisuudessaan aiempien lupakausien aikana ja varastoitu ottoalueen eteläreunoille. Poistettavaa pintamaata laajennusosassa kolmen hehtaarin on n. 15 000 m3. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, sillä kaikki käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään. Pintamaa käytetään jälkihoitotöiden yhteydessä ottamisalueen suojarakenteisiin ja maisemointiin. Alueelta peräisin oleva puhdas pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty lupahakemuksen liitteenä.

Vaikutukset lähiympäristöön, luonnonolosuhteisiin ja pinta- ja pohjavesiin

Alueella ja sen lähiympäristössä on ollut useita maa-ainesten ottotoimintaa harjoittavia yrityksiä vuosikymmenien ajan, eikä merkittävää haittaa lähiympäristölle ole tapahtunut. Alue ja sen lähiympäristö on kaavoitettu vaativalle teollisuudelle sopivaksi alueeksi. Ottamisen päätyttyä alue jälkihoidetaan lupaehtojen mukaisesti ja ottoalue metsittyessään vähitellen mukautuu ympäröivään metsämaisemaan. Alueen painanteeseen muodostuu lampi.

Alueen laajennusosaan tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnitellulla alueella ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja. Maa-ainesten ottaminen hävittää tilapäisesti alueen metsäkasvillisuuden ja sen tarjoamat elinympäristöt, mutta toisaalta avoimet sorarinteet voivat tarjota uusia elinympäristöjä kasveille ja perhosille.

Ottotasoa syvennettäessä louhokseen kertyy hitaasti sade- ja sulamisvesiä, koska louhitusta altaasta ei ole ulosvirtaamaa. Kertyneet vedet joudutaan pumppaamaan alueelta pois ennen uutta toimintajaksoa. Pumpattavat vedet johdetaan selkeytysaltaan kautta alueen eteläpuolella olevaan ojaan. Louhos toimii selkeytysaltaana veden seisoessa louhoksen pohjalla. Vesi pumpataan alueen ulkopuolelle pienellä virtaamalla alueen eteläpuolella olevaa ojaa pitkin VT 12 laskuojaan, jotta ojan ympäristö ei pääsisi vettymään. Ojavedet virtaavat valtatie 12 varrella alueen itäosiin päin pienelle peltoalueelle, josta vedet purkautuvat valtatien ali alueen eteläosan ojitetulle suoalueelle. Ottoalueelle kertyvän veden määrään vaikuttaa vuosittainen sadanta, haihdunta ja kallion rikkonaisuus. Ottoalueen vedenpinnan tason arvioidaan asettuvan eteläpuolella olevan tieojan vedenpinnan tasolle n. + 85,0.

Toiminnan lähtökohta on, ettei siitä saa aiheutua muutoksia alueen vesien laatuun tai määrään. Öljytuotteiden käsittely ja varastointi järjestetään siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Asianmukaisesti toteutettu ottaminen ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

Ottamisalueen turvallisuus, riskit ja onnettomuustilanteisiin varautuminen

Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Suunnitelma-alueen ja ottoalueen rajat merkitään maastoon. Alin ottotaso merkitään korkokolmioin tai -merkein siten, että ottamissyvyyttä ja -tasoa voidaan ottotoiminnan aikana seurata ja valvoa. Toiminnan aikana jyrkät rintauksen suojataan aidalla tai vastaavalla turvallisuuden varmistamiseksi. Asiaton kulku alueelle estetään. Työmaa-alueesta varoitetaan kyltein.

Alueen länsiosaan tehdään luiskanvaihtosopimus Peab Kouvolan asfalttiaseman kanssa. Kumpikin sopimusosapuoli louhii omalta puoleltaan kallion pystysuoraan tilojen rajalinjaan saakka siten, että oton päätyttyä rajalinjalle ei jää erillistä kannasta/jyrkännettä erottamaan rajalinjoja toisistaan. Tilojen välisellä raja-alueella liikkumisen turvallisuus taataan tilojen väliselle raja-alueelle rakennettavalla metalliaidalla. Peabin puolella suoja-aitaa rajalinjan läheisyydessä on rakennettu pitkälti alueen itäosiin päin ja pohjoispuolella sijaitsevan Pellontaustantien suojaksi. Metalliaita poistetaan louhinnan edetessä sen käytyä turvallisuuden kannalta tarpeettomaksi.

Toiminta ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Murskauskalusto on tekniikaltaan rinnastettavissa normaaliin maanrakennuskalustoon. Ympäristön pilaantumista voisi aiheuttaa öljyvahinko tai luvattomien kuormien tuonti alueelle.

Toimintatavat ovat osa riskienhallintaa. Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan siihen liittyvät riskit ja toimitaan sen edellyttämällä huolellisuudella.

Alueella ei varastoida polttoaineita. Murskauslaitoksen toiminnan aikana käytössä on 10 m3 polttoaineen varastosäiliö, joka on kaksivaippainen ja varustettu ylitäytön estimellä ja lukolla. Säiliön alueelle tehdään tiivis pohjarakenne: Alueen maaperä suojataan reunoiltaan korotetulla öljynsuojamuovilla, jonka päälle tasataan 20–40 cm maakerros. Murskauslaitos ja työkoneet tankataan suoraan säiliöautosta tai huoltoauton irtosäiliöstä, joka käy alueella vain tankkauksen ajan.

Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Alueella on aina riittävä määrä imeytysmattoja tms. imeytysmateriaalia. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden tai autojen työskentelyä eikä öljyn ja polttoaineiden varastointia.

Alue pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä. Asiaton kulku alueelle on estetty lukitulla puomilla.

Maaperän suojaamiseksi työkoneiden työnaikaista säilytystä varten rakennetaan ns. tukitoimintojen alue, joka sijoitetaan louhinta-alueen ulkopuolelle alueen eteläosaan. Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopaikkaan.

Hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskan mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Kontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään.

Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan.

Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle ja pelastuslaitokselle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointia, pöly-, melu- ja maaperäsuojauksia, säännöllisiä huoltoja, ympäristöjärjestelmiä ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttöä. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Kivistenmäen materiaalialueen toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Tarkkailu ja raportointi

Alueelta otettavan maa-aineksen määrä ja laatu ilmoitetaan lupaviranomaiselle vuosittain maa-aineslain 23a §:n mukaisesti.

Laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan aistinvaraisesti tuotannon aikana jatkuvasti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisina tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtävissä. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Ympäristöluvan mukainen raportti toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain.

Jälkihoitotoimenpiteet

Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet puretaan ja viedään alueelta pois ja alue siistitään. Jälkihoidon tavoitteena on tehdä alueesta turvallinen ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Louhitun alueen reunat täytetään alueelle tuotavilla puhtailla leikkausmailla ympäröivän maaston muotoja mukaillen kaltevuuteen n. 1:3. Tuotavan materiaalin puhtaus varmistetaan ennen sen vastaanottoa.

Maisemointia tehdään mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti ottamisen yhteydessä, jolloin mm. konetyön kustannukset ovat pienemmät. Ottamistoiminnan päätyttyä jälkihoidettu metsittynyt ottoalue vähitellen sulautuu ympäröivään maisemaan. Metsittymisen annetaan tapahtua luontaisesti, mutta mikäli luontainen taimettuminen ei  lähde alkuun, metsittymistä täydennetään lisäistutuksilla.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tarkastukset ja neuvottelut

Kivistenmäen materiaalialueelle on tehty voimassa olevien ympäristö- ja maa-aineslupien valvontaohjelman mukaiset määräaikaistarkastukset 28.8.2024. Hakijan ja ympäristönsuojelun edustajien kesken on käyty neuvottelu yhdistetyn maa-aines- ja ympäristöluvan hakemisesta 28.3.2025.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kymenlaakson liitolta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnalta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on 6.6.2025 saapuneessa lausunnossaan todennut seuraavaa:

Ympäristö- ja maa-aineslupahakemuksessa kuvattu ottoalue rajautuu osin teiden VT 12 ja 3623 tiealueisiin, osin naapurikiinteistöllä toimivaan maa-aineksen ottoalueeseen ja osin VT 12 Keltin liittymäjärjestelyt tiesuunnitelmassa esitetyn tulevan tieverkon tiealueeseen.

Ottosuunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi uusi reitti maa-ainesten ottamisalueelle yksityisen kiinteistön kautta. Ottosuunnitelmasta käy ilmi, että kulku maa-ainesten otto- ja käsittelyalueelle tapahtuu nykyisen Keltin asfalttiaseman kautta. Keltin asfalttiaseman liittymän kautta kuljettaessa tulee välttää irtoainesten kulkeutumista maantielle 3623 (Kivistentie) ja valtatielle 12. Mikäli maa-ainesten ottopaikalta kulkeutuu irtoainesta em. teille, tulee ottopaikan toimijan, Kuljetus Taiminen Oy:n, huolehtia liittymien puhtaanapidosta.

Lupahakemuksen liitteessä 14 (”Kivistenmäen materiaalialue”) esitetään ko. kartta tiesuunnitelmakarttana, mikä ei täysin pidä paikkaansa. Ko. kartassa on esitetty Pellontaustantiehen liittyvät tiejärjestelyt sen aikaisten näkemysten mukaisina. Niitä ei kuitenkaan ole esitetty vahvistetussa tiesuunnitelmassa toteutettavaksi kuten vahvistettiin ja jo sittemmin toteutettiin lännempänä sijainneet tiejärjestelyt. Näin ollen liitteessä 14 esitetty kartta ei koske Pellontaustantiehen liittyvää tietä varsinaisena lainvoimaisena tiesuunnitelmakarttana. Lisäksi samassa liitteessä esitetty kävelyn ja pyöräilyn väylän sijainti on vanhentunut. Ko. kohdasta on olemassa tuoreempi yleissuunnitelma (”Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla: Yleissuunnitelma.”) Yleissuunnitelman mukaan kävelyn ja pyöräilyn väylä kulkee kokonaisuudessaan valtatien 12 eteläpuolella liitteessä 14 esitetyllä alueella, eli aiotun maa-ainesoton kohdalla. Tämänhetkisten tietojen mukaan kaavailtujen uusien tiejärjestelyjen rakentaminen ei ole lähitulevaisuudessa todennäköistä. Yleissuunnitelmassa esitetyt tielinjaukset voivat olla sijainneiltaan hyvin viitteellisiä.

Maanteiden suoja-alueella maanpinnan muotojen muokkaaminen, kuten louhiminen, on lähtökohtaisesti kiellettyä. Valtatielle 12 ei saa aiheutua minkäänlaista pölyhaittaa, jota maa-ainesten ottamisalueelta voi syntyä valtatien liikenteelle. Kaivutoiminta ei saa heikentää yleistä liikenneturvallisuutta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue ei voi ottaa rakennuspaikkojen, maa-ainesten ottopaikkojen tai edes kaava-alueiden kuivatusvesiä valtion tieverkon sivuojiin ja kuivatusjärjestelmiin. Väylävirasto suhtautuu kielteisesti muilta alueilta johdettavien hulevesien sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen maanteiden ja rautateiden sivuojiin. Täten Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hoito- ja ylläpitovastuulla olevan maantien, esim. VT 12, kuivatusjärjestelmään ei saa johtaa minkäänlaisia hulevesiä, ellei asiaa ole aiemmin ratkaistu lainvoimaisella tiesuunnitelmalla.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on 6.6.2025 saapuneessa lausunnossaan todennut seuraavaa:

Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että nyt suunnitellulle maa-ainesten ottamishankkeelle ei ole erityisiä maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja esteitä. Maa-ainesten ottamistoimintaan ja ottamisen järjestämiseen liittyen tulee kuitenkin erityisesti ottaa huomioon maa-aineslain 3 §:n 4 momentin säädös, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Alueelle on tehty luontoselvitys, minkä perusteella alueella ei ole sellaisia luonnonarvoja, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Luontoselvityksessä alueella havaittiin kansallisesti haitalliseksi säädettyä vieraslajia komealupiinia sekä vieraslajeihin kuuluvaa valkokarhunköynnöstä. Hakemuksen mukaan haitallisia vieraslajeja sisältävää maa-ainesta ei käytetä. Ko. ainesta käytetään enintään louhoksen luiskien muotoilussa. Luvassa tulee määrätä, että komealupiinia sekä sen siemeniä ja juurakoita sisältävää maa-ainesta ei saa toimittaa ottoalueen ulkopuolelle. Niitä sisältävää maa-ainesta ei myöskään saa käyttää alueella siten, että laji voi tulevaisuudessa levitä alueen ulkopuolelle. Toiminnassa tulee myös huolehtia siitä, että haitallisia vieraslajeja ei leviä alueen ulkopuolelle työkoneiden yms. mukana. Valkokarhunköynnöstä sisältäviä maamassoja suositellaan käsiteltäviksi samalla tavoin kuin komealupiinia sisältäviä maamassoja.

Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon muinaismuistolain (295/1963) säädökset.

Kymenlaakson liitto on 10.6.2025 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Hakemusta koskeva alue sijaitsee kokonaisuudessaan Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 Keltin teollisuusalue, teollisuus- ja varastoalue -merkinnän alueella, joka on hyvät logistiset kulkuyhteydet ja runsaasti tilaa vaativalle teollisuudelle soveltuva alue. Maakuntakaavan teollisuus- ja varastoalue -merkinnöillä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueellisesti laajat teollisuusalueet ja teollisuuden varastoalueet. Aluetta koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaetäisyyksin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan ja hulevesien ehkäisyyn.

Hakemusta koskevan alueen sijoittuessa maakuntakaavaan tulevaisuuden teollisuus- ja varastotoimintojen alueella, Kymenlaakson liitto katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta alueella ei estä alueen myöhempää maankäyttöä teollisuus- ja varastotoimintoihin. Kymenlaakson liitto kuitenkin korostaa, että maa-ainestenottoalueen jälkihoidossa ja maisemoinnissa tulee ottaa huomioon ja varmistaa, että aluetta voidaan tulevaisuudessa käyttää maakuntakaavan mukaisena teollisuus- ja varastoalueena.

Muistutukset ja mielipiteet

  Hakemuksesta saapui kaksi muistutusta.

Muistuttaja A on 12.6.2025 saapuneessa muistutuksessaan todennut mm., että lupahakemuksessa esitetyt toiminnan aikarajat ovat laajat, ja että työskentelyaikojen tulisi noudattaa työpäivän pituutta. Muistuttajan mukaan murskaimen melko voimakas jumputus ja rammerin kilkattava ääni kuuluvat joskus aamusta iltaan siten, että muistuttaja joutuu käyttämään kuulosuojaimia koko päivän. Muistuttajan mukaan dB-rajat ylittyvät herkästi. Muistuttaja ehdottaa, että luvan valvonta ja sanktiot tulisivat olla tehokkaita, koska olemassa olevan luvan mukaisia aikarajoja ei muistuttajan mukaan aina noudateta. Ilmoittaja huomauttaa myös, että niin ikään pölynsidonnan tulisi olla tehokasta, koska kesäisin piha on harmaan pölyn peitossa, samoin autot, vaikka niitä säilytettäisiin katoksessa.

Muistuttaja B on 13.6.2025 saapuneessa muistutuksessaan todennut mm., että Kuljetus Taiminen Oy:n murskaus- ja kuljetustoiminta aiheuttaa merkittävää melua, joka kantautuu suoraan lähiasutukselle. Muistuttajan mukaan Kivistenmäen materiaalialueelta asutuksille kantautuva melu siellä jo toimintaa harjoittavien yritysten toimesta on usein ylittänyt (sekä jatkuvan että impulssimaisen melun osalta) valtioneuvoston ohjearvot (55 dB klo 7–22), ja tilanne pahenee sitä mukaa, mitä enemmän paljasta kalliopintaa otetaan alueella esiin. Luonnolliset meluesteet katoavat puuston hakkuun myötä ja paljaan kalliopinnan aiheuttama kaikuefekti voimistuu. Lisäksi muistuttaja huomauttaa, että alue, jolle lupaa haetaan, sijaitsee huomattavan korkealla ympäristöön verrattuna, jolloin melu kantautuu hyvin häiritsevänä laajalle alueelle. Muistuttajan mukaan pelkästään melumallinnuksissa saatuihin tuloksiin ei tule luottaa, vaan melutilannetta tulee seurata lähistön asuintaloilla, mikäli lupahakemus hyväksytään, koska melu aiheuttaa asumisviihtyvyyttä ja voi aiheuttaa terveyshaittoja pitkäaikaisessa altistuksessa.

Muistuttaja toteaa pölyhaittaan liittyen mm. seuraavaa: Kivenmurskauksen ja kuljetusten seurauksena syntyy huomattavaa pölyämistä, erityisesti kuivalla säällä. Pöly leviää tuulen mukana asuinalueelle, laskeutuu pihoille ja rakennuksiin (mikä on havaittavissa ikkuna- ja kattopinnoilta sekä pihakalusteista) ja voi aiheuttaa terveyshaittoja (hengitystieoireita) sekä vahinkoa ympäristölle. Työmaan pölynsidonnan tulee olla tehokasta ja estää kulkeumat lähiympäristöön. Myös pölyhaittaa pahentaa se, että alue sijaitsee ympäristöään korkeammalla.

Tärinään liittyen muistuttaja huomauttaa mm., että raskas liikenne ja murskaustoiminta aiheuttavat tärinää, joka tuntuu lähiasunnoissa ja voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa rakenteita ja kiinteistöjä. Räjäytykset aiheuttavat voimakkaan tärinän rakennuksille ja nostavat myös ison pölypilven tuulen kuljetettavaksi.

Muistuttaja toteaa myös mm., että em. melu, pöly ja tärinä heikentävät merkittävästi alueen asumisviihtyvyyttä unohtamatta luontoarvoja sekä alueen käyttöä vapaa-ajan virkistystoimintaan. Alueella on pysyvää asutusta, ja ympäristölle aiheutuvat haitat sekä maiseman muuttuminen karuksi louhokseksi ovat kohtuuttomia ja pitkäaikaisia vaikutuksia, mikäli lupaa ei rajoiteta selkeästi.

Ensisijaisesti muistuttaja pyytää, että uutta lupaa Kivistenmäen materiaalialueelle ei myönnetä siellä jo ennestään toimivien yritysten maa-aineslupien voimassaoloaikana. Muistuttaja perustelee tätä haittojen kumuloitumisella usean toimijan toimiessa alueella yhtä aikaa.

Toissijaisesti muistuttaja pyytää, että maa-aines- ja ympäristölupa myönnetään vain seuraavin ehdoin:

-          Toiminta-aika rajoitetaan arkipäiviin klo 8–16.

-          Materiaalin ottomäärää vähennetään selkeästi lupahakemuksessa esitetystä määrästä.

-          Pölyntorjunnasta määrätään konkreettiset velvoitteet (esim. kastelu, suojaseinät) ja ilmanlaadun seuranta.

-          Melun ja tärinän seurannasta määrätään mittaus- ja raportointivelvoite sekä määrätään kasaamaan meluvallit työskentelyalueen ympärille.

-          Luvan myöntävän viranomaisen tulee huolehtia tarkastuksin, että luvan mukaiset haittojen ehkäisytoimet on alueella toteutettu riittävissä määrin ja asianmukaisesti ja että toimitaan muutoinkin luvan ehtojen mukaisesti (esim. toiminta-aikoja noudattaen).

-          Lähialueen asukkaille tulee tiedottaa toiminta-ajoista (esim. räjäytykset) ja häiriöistä ennakkoon.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin. 23.6.2025 saapuneessa vastineessaan hakija toteaa mm. seuraavaa:

Vastineena muistuttajille A ja B:

Muistuttajan B asuinrakennus sijaitsee n. 1,5 km:n ja muistuttajan A asuinrakennus n. 1,2 km:n päässä Kivistenmäen murskausasemasta. Heille aiheutuvat ympäristöhaitat aiheutuvat todennäköisesti jostakin muusta toiminnasta. Hakemuksessa esitetyt päivittäiset toiminta-ajat ovat maltilliset, koska toimitaan yli 500 m päässä häiriintyvistä kohteista.

Ottosuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu Muraus-asetus. Louhinta, kivenmurskaus, kuormaus ja kuljetus tehdään yli 500 m päässä asutuksesta, jotta voitaisiin toimia normaalisti ilman erillisiä rajoitteita. Asetuksen mukaan toiminta-aikaa ja tapoja rajoitetaan, jos 500 m suojaetäisyys ei täyty. Jos toiminnan etäisyys häiriintyvistä kohteista on alle 500 m, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä myöskään kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä rajoituksetta tai viikonloppuisin.

Louhoksen ja VT 12 välisellä työmaatiellä (lyhyt oma tie) ei ole muuta liikennettä kuin oma työmaaliikenne. Liikenne on siten verrattavissa yleiseen normaaliin liikenteeseen yleisillä teillä. Melu-, pöly- ja tärinämittauksia vaaditaan yleensä tarvittaessa tehtäviksi, jos toimitaan alle 500 m päässä häiriintyvistä kohteista. Alueella toimitaan n. kilometrin päässä louhoksen seinämien suojissa. Melu- ja pölytasoja asuinrakennusten suuntaan vaimentaa asutuksen suuntaan tuleva korkea mäki ja louhoksen sijoittuminen n. 40 m alemmalle tasolle kuin asutuksen suuntaan kohoava Kivistenmäki.

Vastineena Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle:

Alueelle ei rakenneta maa-ainesten kuljetukseen tarvittavaa uutta liittymää. Lausunnossa mainittu liittymä ei kulje asfalttiaseman kautta, vaan on yhteinen liittymä. Materiaalin kuljetukseen alueelle ja alueelta poispäin käytetään vain ja ainoastaan nykyistä, olemassa olevaa tieliittymää. Suunnitelma-alueen tilan Vastamäki 6:2 alueelle rakennetaan enintään alueelle tulevia työmaateitä.

Suunnitelmaa tehdessä oli tiedossa, että yleissuunnitelman tielinjan rakentaminen ei ole lähitulevaisuudessa todennäköistä. Suunnitelmassa kuitenkin varauduttiin mahdolliseen myöhempään rakentamiseen.

Kuivatusvesiä ei johdeta suoraan tieverkon sivuojiin, vaan ne johdetaan pienellä virtaamalla alueen eteläosan työmaatien ja rajalinjan ojaan ja tarvittaessa eteläpuolella sijaitsevan naapuritilan Mäkelä 6:72 alueen laskuojiin. Maanomistajalta pyydetään lupa hulevesien poisjohtamiseen.

Vastineena Kymenlaakson liitolle:

Alueella on tarkoitus toimia, kuten Kymenlaakson liitto esittää (jälkihoidossa ja maisemoinnissa tulee ottaa huomioon ja varmistaa, että aluetta voidaan tulevaisuudessa käyttää maakuntakaavan mukaisena teollisuus- ja varastoalueena).

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Kuljetus Taiminen Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

  Toiminnan aloitus ja vakuudet

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen toiminnan aloittamista tulee vakuuksien olla hyväksytty. (MAL 12 §, YSL 61 §)

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

3. Ottamissuunnitelman mukaiselta 6,82 ha:n ottoalueelta saa ottaa kalliokiviainesta ja moreenia yhteensä enintään 850 000 k-m3 siten, että kalliokiviainesta otetaan 700 000 k-m3 ja moreenia 150 000 k-m3. Lisäksi ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §).
4. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyä alinta ottamistasoa + 75,0 m (N2000) alemmas. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m:n suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (MAL 11 §, YSL 17 § ja 52 §)
5. Maa-ainesten ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)
6. Alueella saa murskata omalta alueelta otettavaa kiviainesta enintään 200 000 t/v. Kiviainesta ei saa tuoda muualta murskattavaksi alueelle. (YSL 52 §, MAL 11 §)

Puhtaan maa- ja kiviaineksen sekä asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto ja käsittely

7. Alueelle saa vastaanottaa kyseiselle toiminnalle varatulle ja rajatulle alueelle puhtaita humusperäisiä pintamaita yhteensä enintään 2 000 m3 vuodessa mullanvalmistusta varten. Maa-ainesten mukana ei saa levitä alueelle vieraslajeja, ja niitä tulee tarvittaessa torjua. Multaan saa sekoittaa tarvittaessa ainoastaan muita maa-aineksia, kuten hiekkaa ja savea. Puhtaita maa- ja kiviaineksia, asfalttia ja hiekoitussepeliä saa alueelle tuoda ja siellä käsitellä yhteensä enintään 49 000 tonnia vuodessa. Maa-ainesten ja hiekotussepelien tulee olla puhtaita ja vaarattomia ja niiden haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa VNA 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, mikä tulee tarvittaessa varmistaa analyysein. Vastaanotettavan asfaltin tulee alittaa VNA:ssa 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa asetetut haitta-aineiden pitoisuusraja-arvot. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 8 ja 13 §, VNA 214/2007, VNA 843/2017, VieraslajiL 1709/2015 3 ja 5 §)
8. Toiminnanharjoittajan tulee varmistua jokaisen jäte-erän laadusta ja vastaanottokelpoisuudesta ennen sen vastaanottamista. Mikäli alueelle on tuotu tai aineksen mukana on epäpuhtautena tullut haitallista ainetta tai muuta kuin sallittua jätettä, on nämä viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon tai palautettava jäte sen haltijalle. (YSL 6, 7, 52 ja 58 §, JäteL 12, 13 29 §)
9. Hyötykäytön helpottamiseksi eri tarkoituksiin varatut maa-ainekset on pidettävä omissa kasoissaan. Tietyn jäte-erän varastointiaika ei saa ylittää kolmea vuotta. (YSL 7, 52 ja 58 §, JäteL 13 ja 15 §, VNA 978/2021)

Melu ja tärinä

10. Toimintaa saa harjoittaa seuraavasti, arkipyhät pois lukien:

- Kallion poraus: ma–pe klo 7–21

- Räjäytykset: ma–pe klo 8–16

- Rikotus: ma–pe klo 6–22

- Murskaus: ma–pe klo 6–22

- Kuormaus ja kuljetus: ma–la klo 6–22 ja poikkeustapauksissa su klo 6–18. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

11. Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ja tärinää ympäristöön. Murskauslaitos on sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle louhoksen pohjalle sekä siten, että louhintarintaukset ja/tai varasto- ja pintamaakasat estävät melun leviämistä ympäristöön. Kiviaineksen pudotuskorkeudet on pidettävä mahdollisimman pieninä. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava ja toiminta-alueen siirtokuljetukset on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Lisäksi viranomainen voi tarvittaessa määrätä muista meluntorjuntakeinoista. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)
12. Toiminnasta aiheutuva melu työmaaliikenne mukaan lukien ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää asuinrakennuksilla päiväaikana (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöaikana (klo 22–7) keskiäänitasoa 50 dB (LAeq) eikä lomarakennuksilla vastaavasti päiväaikana keskiäänitasoa 45 dB (LAeq) ja yöaikana keskiäänitasoa 40 dB (LAeq). (YSL 52 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
13. Tarvittaessa tulee varmistaa mittauksin, ettei toiminta aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla. Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi hyvissä ajoin etukäteen ja mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee toiminnalle laatia meluntorjuntasuunnitelma, jossa esitetään meluntorjuntatoimenpiteet laitoksen melulähteiden sekä altistuvien kohteiden osalta. Mikäli toiminnassa käytettävä laitteisto (esim. murskain) vaihtuu, tulee varmistua siitä, ettei käytettävä laitteisto aiheuta melutason raja-arvojen ylityksiä. (YSL 6, 7, 52, 54 ja 62 §, VNA 800/2010, VNp 993/1992)
14. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa. Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytykset ja käytettävät räjähdemäärät tulee suunnitella siten, että tärinä- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pienet. Louhintaräjäytyksistä on ilmoitettava lähimmille häiriintyville kohteille 3 vrk etukäteen. Räjäytysten yhteydessä tulee käyttää varoitusäänimerkkiä. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010)

  Päästöt maaperään ja pohjaveteen

15. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä sekä työkoneiden tankkauksissa on noudatettava varovaisuutta. Tankkaustilanteessa tulee aina olla saatavilla imeytysainetta sekä torjunta- ja sammutuskalustoa. Alueella ei saa varastoida polttoaineita tai kemikaaleja. Polttoaineen väliaikainenkin säilytys esim. urakan aikana on tehtävä kaksoisvaippasäiliössä tai vastaavassa, varustettuna ylitäytönestimellä ja lukittavalla sulkuventtiilillä ja käyttökemikaalit on pidettävä tiivispohjaisessa, katetussa ja lukittavassa tilassa. Pölynsidontaan ei saa käyttää suolaa. Räjähteitä tai muita kemikaaleja ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
16. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn maaperään. Työkoneita ei saa säilyttää alueella tarpeettomasti. Koneiden pidempiaikainen säilytys on tehtävä alueella, jolla maarakenteet on tiivistetty. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

  Päästöt pintavesistöihin

17. Toiminnasta ei saa aiheutua pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Lähiojien kuntoa on tarkkailtava mahdollisen liettymisen seuraamiseksi. Ympäristöön päätyvät hulevedet on johdettava selkeytysaltaan kautta kiintoaineen erottamiseksi ja edelleen hallitusti maastoon. (YSL 16, 17 ja 52 §, VNA 800/2010)
18. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät talousjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen 157/2017 mukaisesti. Jätevesijärjestelmää on käytettävä siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että jätevesien käsittelyvaatimukset täytetään. (YSL 7, 52 ja 155 §, VNA 157/2017, VNA 800/2010)

  Jätteet

19. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminta saa aiheuttaa roskaantumista. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, MAL 11 §, JäteL 8, 13, 15 ja 29 §, VNA 978/2021)
20. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää niille varatussa tiivispohjaisessa, katetussa ja reunakorokkeella varustetussa tilassa tai suoja-altaassa omissa astioissaan. Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä ja astioissa on oltava merkinnät niiden sisällöstä ja tarvittavat varoitusmerkinnät. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava siirtoasiakirjat. (YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13, 15–17, 29 ja 121 §, VNA 978/2021)
21. Toiminnanharjoittajan on noudatettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa sekä arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava sitä vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman tarkistamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (YSL 113 ja 114 §, MAL 5 a, 11 ja 16 b §, VNA 190/2013)

  Päästöt ilmaan

22. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia viihtyisyyttä vähentäviä eikä terveydelle tai muutoin haitallisia päästöjä ilmaan. Toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, eivät saa ylittää valtioneuvon asetuksessa 79/2017 säädettyjä raja-arvoja. Pölylähteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunuihin on sijoitettava pölynkeräyslaitteet. Kuormattavan ja murskattavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä, kiinnittämällä murskauslaitoksen kuljettimien päähän suojat tai käyttämällä muuta pölyntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä tarvittaessa kastelulla. Valtatielle 12 ei saa aiheutua pölyhaittaa eikä kaivutoiminta saa heikentää yleistä liikenneturvallisuutta. Puhtaan maa- ja kiviaineksen sekä asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotossa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei maa-ainesta ja pölyä leviä haitallisissa määrin ympäristöön. (YSL 7 ja 52 §, VNA 800/2010, MAL 11 §, JäteL 13 §, VNA 79/2017)

  Liikennöinti

23. Liikennöinti alueelle tulee järjestää nykyisen tieyhteyden, VT 12, kautta. Luvan haltijan tulee sopia alueen liikennöintiin käytettävää tietä hallinnoivan tahon kanssa tien käyttöoikeuksista, käyttökustannusten jakautumisesta sekä maa-aineskuljetusten mahdollisesti aiheuttamista seuraamuksista. Luvan haltijan on vastattava tien käytöstä tielle mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista. Irtoainesten kulkeutumista maantielle 3623 (Kivistentie) ja valtatielle 12 tulee välttää ja tarvittaessa huolehtia liittymien puhtaanapidosta. (MAL 11 §)

  Häiriö- ja onnettomuustilanteet

24. Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista. Häiriötilanteiden varalle on laitoksella oltava nimetty vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 7, 15 ja 52 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)
25. Laitteistojen ja rakenteiden kunnosta sekä huolloista on huolehdittava. Alueelle on varattava riittävästi imeytysainetta ja muuta torjunta- sekä alkusammutuskalustoa. Laitteiden läheisyydessä tulee olla hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Alueelle tulevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. (YSL 7, 15–17 ja 52 §, VNA 800/2010)
26. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön päässeet öljyt, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 14 – 17,  52, 123 ja 134 §, MAL 11 §, VNA 800/2010)

  Turvallisuus ja ottajan korvausvelvollisuus

27. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistoiminnan valvomista varten on paikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa asianmukaisilla varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
28. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

  Paras käyttökelpoinen tekniikka

29. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 8, 52 ja 53 §)

  Tarkkailu ja raportointi

30. Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Tarkkailua varten toiminnalla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuuhenkilö, jonka ajantasaiset yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haittaa ympäristölle tai lähikiinteistöille, valvontaviranomainen voi määrätä teettämään tarvittavia mittauksia ulkopuolisella alan asiantuntijalla erikseen määriteltävällä tavalla. (YSL 6, 7, 52, 62 ja 65 §, VNA 800/2010, MAL 9 ja 11 §)
31. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat

- räjäytysten ajankohdat ja louhintapöytäkirjat

- louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät ja varastotilanteet

- vastaanotettavat ja käsiteltävät puhtaat maa- ja kiviainekset sekä asfaltti ja hiekoitussepeli: vastaanottomäärä, laatu, teetetyt analyysit ja niiden tulokset, alkuperä ja varastotilanne

- mullan valmistukseen käytettävät maa-ainekset: vastaanottomäärä, laatu, alkuperä, hyödynnetty/edelleen toimitettu määrä ja varastotilanne

- polttoaineen laatu- ja kulutustiedot

- toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain, niiden toimituspaikat ja siirtoasiakirjat

- ajantasainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

- häiriö- ja muut poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimet

- mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

- suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain 31.3. mennessä. (YSL 6, 8, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118–120 ja 122 §, VNA 978/2021)

32. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä Notto-järjestelmän kautta kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

  Alueen jälkihoito ja toiminnan muutos tai lopettaminen

33. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. Ennen lopettamista luvan haltijan on esitettävä suunnitelma mahdollisten rakenteiden poistamisesta, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä sekä suunnitelluista puhdistustoimenpiteistä. Maa-ainesten ottoalueen jälkihoito tulee suorittaa ottamissuunnitelman tai päivitetyn maisemointisuunnitelman mukaisesti luvan voimassaolon aikana. Alueelle jäävät jyrkänteet on suojattava pysyvillä teräsverkko- tai lohkareaidoilla tai vastaavilla. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelmat jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (YSL 52, 62 ja 94 §, MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
34. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisista muutoksista, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (YSL 52, 89, 94 ja 170 §, MAL 13 a ja 16 §, Maa-ainesA 7 §)
35. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 16 a §)

  Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.  Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainestenoton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonarvojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapurustolle.

Luontoselvityksen mukaan alueella ei havaittu maa-ainesten ottoa rajoittavia luontoarvoja eikä luvan myöntämiselle ole esteitä myöskään kaavoituksen puolesta.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset 1 ja 2: Maa-ainesten ottoalue tarkastetaan ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua mm., että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Maa-ainesvakuudella varmistetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava hyväksyttävä YSL 59 §:n mukainen vakuus.

Määräykset 3–6: Ottamisalue, ottomäärä, ottotasot ja murskeen tuotantomäärä ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Ottoalueille tarkoitetaan varsinaista louhinta-aluetta (6,82 ha), sen sijaan koko maa-ainesten ottamisalueeseen tai suunnitelma-alueeseen (6,99 ha) lasketaan kuuluvaksi myös tukitoiminta- ja varastoalueet.

Määräykset 7–9: Puhtaiden maa- ja kiviainesten, asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto- ja käsittelyalue tulee rajata alueelle selkeästi, jotta sen käyttö pysyy hallinnassa ja haitalliset vaikutukset ympäristöön estetään. Kirjanpidossa on eriteltävä maisemointiin ja mullan valmistukseen käytettävät maa-ainekset. Maa-aineksen katsotaan olevan puhdasta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvon ja asfaltin osalta materiaalin tulee täyttää ns. MARA-asetuksen raja-arvot. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä, mitä jätteitä alueelle vastaanotetaan, jotta toiminta pysyy luvan mukaisena ja mahdolliset ympäristövahingot vältetään. Varastointiaikaa on tarpeen rajoittaa, jotta alueelle ei muodostu pysyviä jätevarastoja, vaan materiaalit kiertävät kohtuullisessa ajassa hyötykäyttöön. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten varastointiaikaa ei kuitenkaan rajoiteta, sillä niiden hyötykäyttökohde on tiedossa ja maisemointia suoritetaan louhinnan edetessä pidemmän ajan kuluessa. Ylijäämämaita vastaanotettaessa on huomioitava, että vieraslajien, kuten mm. jättiputken ja jättipalsamin leviäminen estetään.

Määräykset 10–14 on annettu melu- ja tärinähaittojen estämiseksi. Hakijan esittämiä toiminta-aikoja on hieman rajattu vastaamaan lähialueen muiden toimijoiden toiminta-aikoja, ja ympärivuorokautista toimintaa ei ole sallittu. Viikonloppuisin toimiminen tulee kuitenkin pyrkiä rajoittamaan vain tarpeen vaatimiin tilanteisiin. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille altistuvissa kohteissa ylittää VNp 993/1992 mukaisia ulkomelun ohjearvoja. Vaikka etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on yli 1 km, tulee tarvittaessa mittauksin varmistaa, ettei melu ylitä määräyksen 12 mukaisia raja-arvoja. Räjäytystöiden ammattimaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä louhinnan tärinähaittoja. Räjäytysten ajankohdista on tärkeää tiedottaa lähimpiä häiriintyviä kohteita ja mahdollisesti muita halukkaita, jotta räjäytys ei tule yllätyksenä.

Määräykset 15 ja 16 ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Hakija on ilmoittanut, ettei alueella säilytetä polttoaineita tai muita kemikaaleja eikä siellä ole pysyvää tankkauspaikkaa, joten erillistä nestetiivistä varastointi- ja käsittelyaluetta tai tankkauspaikkaa ei ole määrätty tehtäväksi. Kuitenkin esim. urakoiden aikana alueella käytettävien kemikaalien käsittely on järjestettävä asianmukaisesti ja vuotoihin on varauduttava huolellisesti. Työkoneet on edellytetty pidettäväksi tiivistetyllä alustalla pidempiaikaisen säilytyksen yhteydessä, jollaiseksi katsotaan esim. useamman viikon toimettomat jaksot. Koneiden kuntoa on tärkeää voida tarkkailla säännöllisesti öljyvahinkojen välttämiseksi.

Määräys 17: Louhokseen kerääntyvistä tai sieltä pois johdettavista vesistä aiheutuvat haitat, mm. pintavesien samentuminen, ehkäistään johtamalla vedet selkeytysaltaaseen. Myöskään puhtaiden maa- ja kiviainesten, asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto- ja käsittelyalueen vesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle.

Määräyksellä 18 varmistetaan, että mahdolliset käymälä- ja muut jätevedet käsitellään asianmukaisesti.

Määräyksillä 19–21 estetään toiminnassa syntyvistä jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus tehdään asianmukaisesti ja että kaivannaisjätteen jätehuolto on suunnitelmallista.

Määräyksellä 22 estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja muiden ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen.

Määräyksellä 23 varmistetaan, että alueen liikennöintiin käytetään suunnitelman mukaista tietä ja tien kunnossapidosta huolehditaan.

Määräykset 24–26: Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa niiden vaikutukset minimoida. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräyksellä 27 varmistetaan, että alue on merkitty asianmukaisesti sekä taataan alueella liikkuvien turvallisuus ja työturvallisuus. Korkomerkintä on oleellinen tieto valvonnan kannalta. Ulkopuoliset voivat toiminta-alueelle päästessään tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoja.

Määräys 28: Maa-ainesten ottajalla on vastuu mahdollisista toiminnan aiheuttamista vahingoista lähikiinteistöille. Kun toimintaa harjoitetaan ammattimaisesti, parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, mahdolliset haitat pysyvät pieninä tai niitä ei synny lainkaan.

Määräys 29: Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tätä silmällä pitäen seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 30: Toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus toiminnastaan sekä sen vaikutuksista ja riskeistä. Mikäli epäillään, että toiminnasta aiheutuu esim. melu-, pöly- tai tärinähaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on valvontaviranomaisen mahdollista määrätä tarvittavista mittauksista tai lisätutkimuksista. Tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tarkkailun tai haittojen torjunnan osalta.

Määräysten 31 ja 32 mukainen kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Kirjanpitotiedoista on lähettävä vuosiyhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten ottomäärä raportoidaan vuosittain ensisijaisesti suoraan Notto-rekisteriin sähköisesti.

Määräykset 33–35: Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti määräyksessä 33 mainituin lisäyksin ja tarkennuksin. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm., että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet poistettu toiminta-alueelta. Alueen turvallisuudesta on huolehdittava mm. jyrkänteiden riittävin suojauksin. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa. Toiminnan oleellinen muuttaminen voi edellyttää luvan tarkistamista. Mm. näistä syistä toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Lausunnot ja muistutukset on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee lupaan hakea muutosta. Muutosta voidaan edellyttää haettavaksi myös YSL 89 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Korvattavat päätökset

Tällä päätöksellä korvataan Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 5.9.2018 (§ 84) Kuusan Maansiirto Oy:lle kiinteistölle 286-409-6-88 myöntämä maa-aineslupa sekä Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.8.2013 (§ 85) Kuusan Maansiirto Oy:lle kiinteistölle 286-409-6-88 myöntämä ympäristölupa.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Hakija on pyytänyt maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. YSL 199 §:n mukaisen aloittamisluvan osalta vakuudeksi on esitetty 10 % maa-ainesluvan vakuuden summasta.

Lupajaosto katsoo, että puhtaan maa- ja kiviaineksen sekä asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto ja käsittely sekä maa-ainestenottotoiminta jo avatun kallioalueen ja nykyisen toiminta-alueen osalta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei myönnetä vielä avaamattoman kallioalueen louhinnan osalta.

Perustelut

Hakemuksen mukainen toiminta koskee toiminnan jatkamista alueella, jolla on ollut vastaavaa toimintaa jo usean lupakauden, eli yli 20 vuoden ajan. Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa ja toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Toimintaa jatketaan louhimalla jäljellä oleva n. 49 000 m3 kalliokiviaines. Avatun kallioalueen hyödyntäminen loppuun on maa-ainesten kestävän käytön mukaista. Louhosta laajennetaan myöhemmin alueen koillisosaan päin. Vanhan louhoksen seinämiä louhitaan alueen itäpuolen suuntaan tilan Vastamäki 6:2 puolelle. Laajennusosan puolelle on tehty luontoselvitys elokuussa 2024 ja suunnittelualueelta ei löytynyt kesäkuun 2024 maastotöissä uhanalaislajiston esiintymiä eikä luonnonsuojelullisesti merkittävän lajiston esiintyminen alueella ole kovin todennäköistä. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa maankäytön suunnitelmien kanssa. Alueen ympäristössä ei ole tapahtunut haitallisia muutoksia nykyisen toiminnan johdosta. Etäisyys asutukseen on riittävä, eli yli 500 m. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset melu ja pöly ovat lyhytkestoisia ja toiminnanaikaisia, eivät siis pysyviä. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan aloittaminen ei yllä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Mikäli lupapäätöksestä valitetaan ja lupa kumotaan tai sitä muutetaan, tulee alue voida saattaa ennalleen. Koskemattoman kallioalueen palauttaminen luonnontilaan louhinnan jälkeen ei ole mahdollista, eikä aikaisemmin avaamattoman alueen maa-ainestenottoa ja louhintaa näin ollen voida sallia ennen lainvoimaista lupaa.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuudet määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 hyväksymän maa-ainestaksan (§ 262) sekä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (§ 261) hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tulleet voimaan 1.1.2023).

Luvan käsittelymaksu

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksuksi tulee 20 870 €. Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka kalliokiviaineksen osalta määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on 133 494,00 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Jätevakuus

Hakijan on asetettava puhtaiden maa- ja kiviainesten, asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto- ja käsittelytoiminnalle jätteenkäsittelytoiminnan vakuus (YSL 59 §). Hakija esittää jätteenkäsittelyn vakuudeksi 5 000 €. Jätevakuudeksi määrätään 5 000 € kiinteistöllä olevien jätteiden käsittelemiseksi ja alueen puhdistamiseksi, mikäli toiminnan loppuessa jätteitä jäisi kiinteistölle hyödyntämättöminä. Summan katsotaan olevan riittävä huomioiden jätteen laatu. Alueen jälkihoidon ja maisemoinnin kustannuksia kattaa osaltaan myös maa-ainesvakuus.

Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden on oltava voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. (YSL 59–61 §)

Vakuus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa aloittamisluvan vakuus niiden vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa.

Aloittamisluvan vakuudeksi määrätään 13 400 € (n. 10 % maa-ainesvakuuden määrästä) ja ympäristöluvan toimintojen osalta 4 100 €. Kyseinen vakuussumma on ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset, kun aloituslupa koskee ainoastaan olemassa olevaa toimintaa ja avattua louhosta, jolle erikseen asetetaan myös uusi maa-aineslain mukainen vakuus.

Toiminnan aloittamisvakuus on yhteensä 17 500 € ja sen voi asettaa yhtenä vakuutena. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Muistuttajat

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kymenlaakson liitto

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Marleena Kuitikka, puh. 020 615 8016, marleena.kuitikka(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Vt. rakennusvalvontapäällikön ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää Kuljetus Taiminen Oy:lle maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottoon sekä kallionlouhintaan ja murskaukseen sekä puhtaiden maa- ja kiviainesten, asfaltin ja hiekoitussepelin vastaanotto- ja käsittelytoimintaan kiinteistöille 286-409-6-88 ja 286-409-6-2, esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös: