Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 16.06.2025/Pykälä 164

Kaupunginhallitus 16.06.2025 § 164

Valmistelija: talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi

Yhteenveto

Hallintosäännön 59 §:n mukaan kaupunginhallitus hyväksyy suunnittelukehykset, joiden perusteella toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Taloussuunnitelmakehys laaditaan neljälle vuodelle, joista ensimmäinen vuosi on talousarvio.

Esitetyssä talousarviokehyksessä kaupungin ylijäämä vuodelle 2026 on 0,9 milj. euroa. Talousarviokehys noudattaa Kouvolan kaupungin suunnitelmallista talouden linjaa, jolla saavutetaan tasapainoinen talous ja kerrytetään ylijäämää pitemmällä aikavälillä.

Kuntalain ja hallintosäännön mukainen toimivalta talousarvion valmistelussa

Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta (KuntaL 14 §). Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan (hallintosääntö 59 §).

Talousarvion laadinnan prosessi

Kunnan ja kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään kuntalain 110 §:ssä mm. seuraavasti:

• Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.
• Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
• Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Suomen Kuntaliiton suosituksessa "Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja taloussuunnitelma" ohjeistetaan talousarviosta mm. seuraavasti:

• Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan samanaikaisesti. Laadintaprosessin aloittaa tavallisesti valtuuston tavoite- ja kehysseminaari, jossa käydään läpi kunnan toiminnan kehittämistarpeet ja -tavoitteet sekä taloudellinen tilanne.
• Kehyspäätöksessään kunnanhallitus asettaa budjetoitaville tehtäville kehykset, jotka sidotaan kuntastrategiassa asetettuihin tavoitteisiin.
• Toimielimet valmistelevat tehtävä- ja hankekohtaiset talousarvio- ja -suunnitelmaehdotuksensa kunnanhallituksen antamien kehysten ja ohjeiden pohjalta.
• Keskushallinto yhdistelee toimielinten ehdotukset talousarvioksi ja -suunnitelmaksi. Tätä ehdotusta nimitetään kunnanjohtajan budjettiesitykseksi.
• Talousarvion tasapainotukseen vaikuttavat olennaisesti ratkaisut, jotka valtion budjetissa tehdään muun muassa kuntien valtionosuuksista ja verotuksesta.
• Kunnanhallitus valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksen valtuustolle. Kuntalaissa ei ole erikseen säädetty, mihin mennessä hallituksen on annettava oma esityksensä. Seuraavan vuoden veroprosentit on annettava verohallinnolle 17. marraskuuta mennessä, joten ennen sitä hallituksen esitys talousarvioksi tulee käytännössä olla selvillä.

Kouvolan talousarvioprosessi noudattaa suosituksia. Talousarvion laadinta aloitetaan kehysvalmistelulla tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Kaupunginhallituksella, kaupunginvaltuustolla sekä kaupungin johtoryhmillä on keväisin talousseminaarit. Valtuustoryhmiä osallistetaan talousarviokehyksen laadintaan keväällä talousarviokehysaiheisella kyselyllä, jonka tulokset huomioidaan talousarviovalmistelussa.

Talousarviokehys

Hallintosäännön 59 §:n mukaan kaupunginhallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot.

Kehyspäätöksellä kunnanhallitus asettaa toimielimille euromääräiset kehykset, joiden perusteella alkaa lautakuntien talousarviovalmistelu. Kehyksen puitteissa toimielimet päättävät talousarvioehdotuksensa ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään.

Hallintosäännön 23 §:n mukaan lautakunnan tehtävänä on vastata siitä, että palvelut järjestetään asetettujen tavoitteiden palvelujen järjestämistä koskevien periaatteiden ja määrärahojen puitteissa. Lautakunta määrittää tarvittavat palvelut ja niiden laatutason.

Kuntatalous ja yleinen taloudellinen kehitys

Kuntatalouden tilanteen arvioidaan olevan viime vuotta huomattavasti haastavampi. Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirto kunnille sekä kuntien rahoitusvastuun laajentuminen työttömyysetuuksista kasvattivat toimintamenoja. Menoja kasvattaa myös kunta-alan palkkaratkaisut, jotka ovat työmarkkinoiden yleistä ansiokehitystä korkeampia.

Kansantalouden ja talouskasvun ennusteet vuodelle 2025 ovat alentuneet alkuvuodesta ja ne ovat erittäin maltillisia. Eri ennustelaitosten touko-kesäkuussa julkaistujen arvioiden mukaan bruttokansantuotteen kasvu olisi 0,7–1,0 prosenttia. Heikkoon talouskasvuun vaikuttaa työttömyyden kasvu sekä epätietoisuus tulevasta kehityksestä. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa inflaatiomuutoksen arvioidaan olevan maltillista. Kuluttajahintaindeksin muutos vuosina 2025–2029 on 0,9–2,0 prosentin välillä, joka kasvattaa ostovoimaa. Lyhyiden korkojen arvioidaan laskevan noin kahteen prosenttiin. Reaalitulojen kasvu, rahoituskustannuksien aleneminen sekä investointien käynnistyminen tulevat vaikuttamaan positiivisesti suhdanteisiin.

Kouvolan taloudellinen tilanne

Kouvola on tehnyt pitkäjänteistä työtä talouden tasapainottamiseksi jo useiden vuosien ajan. Kouvolan palveluverkkoa on analysoitu ja tehty kustannus- ja toimintavertailua saman kokoluokan kuntiin. Vähenevä väestö alentaa kaupungin tulorahoituksen pohjaa, joten kaupungin tulee mitoittaa palvelunsa asiakasmäärään sekä käytettävissä olevaan tulorahoitukseen. Vaikka talouden sopeuttamistyö on tuottanut tulosta, tulee talouden tasapainottamista edelleen jatkaa osana vuosittaista taloussuunnittelua.

Vuoden 2024 tilinpäätöksen jälkeen Kouvolan kaupungilla on taseessa kertynyttä ylijäämää noin 16,9 milj. euroa. Vuoden 2025 talousarvion mukainen alijäämä on -5,7 milj. euroa. Osavuosikatsauksen 1–4/2025 mukaan tilinpäätöksessä alijäämän arvioidaan toteutuvan hieman ennakoitua parempana eli -5,4 milj. euroa.

Valtionosuuksien ja verotulojen arviot vuosille 2025 ja 2026 ovat huonontuneet vuoden 2024 syksyn tilanteesta eli edellisen taloussuunnitelman laadinta-ajankohdasta yhteensä noin 6 milj. euroa.

Pitkän aikavälin talouden linjaukset

Kouvolan taloudellisen tilanteen haasteisiin nähden pitkän aikavälin talouden tavoitteiksi ja ylätason linjauksiksi esitetään:

• Kertyneen ylijäämän kasvattaminen tavoitteellisesti vuosittain
  1 000–1500 euroon asukasta kohden, tavoitesumma vähintään 78–115 milj. euroa
• Toimintakatteen kasvu 0–3 % huomioiden toiminnassa tapahtuvat muutokset sekä julkisen rahoituksen muutokset
• Investointitason alentaminen vuodesta 2029 lähtien noin 30 milj. euroon vuositasolla tai 120 milj. euroon neljän vuoden taloussuunnittelukausittain
• Poistot kattavat investoinnit vuodesta 2029 lähtien
• Lainakannan asteittainen alentuminen kuntien keskiarvoon vuodesta 2029 lähtien
• Tuloveroprosentin alentamisen mahdollisuuden tarkastelu seuraavan valtuustokauden alussa.

Tavoitteita tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä.

Talousarvion laadinnan kehys

Vuoden 2026 talousarviokehykseen vaikuttavat merkittävimmät muutokset ovat:

Lakisääteiset muutokset:

• Valtakunnalliset palkkaratkaisut ja henkilösivukulujen muutokset
• Julkisen rahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien muutokset
• Oppimisen tuen uudistus

Muut välttämättömät muutostarpeet:

• Indeksikorotukset ja muut välttämättömät kustannusten nousut

Kaupungin omat päätökset:

• Palveluverkkoihin liittyvät muutokset
• Aiempien talousarvioiden yhteydessä laadittujen toimenpiteiden lisävaikutukset

Toimialojen edellytetään edelleen tarkastelemaan eläkkeelle siirtymistä ja muusta syystä vapautuvien virkojen ja tehtävien täyttämistä erittäin kriittisesti sekä noudattamaan kaikilta osin tiukkaa henkilöstösuunnittelua.

Julkinen rahoitus

Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu käyttämällä valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliitonennusteita. Kunnallisveroon, 8,9 prosenttia, ei kehyksessä esitetä muutosta. Myöskään kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia. Verotulo- ja valtionosuusarvioihin vaikuttaa kaupungin oman kehityksen lisäksi yleinen taloudellinen kehitys, työllisyystilanne sekä hallituksen tekemät päätökset. Valtionosuuksissa merkittävänä vähentävänä tekijänä on edelleen hyvinvointialueuudistuksesta johtuva leikkaus. Leikkausten vaikutus Kouvolan valtionosuuksiin on noin 23 milj. euroa vuonna 2026. Tämän hetken tiedon mukaan valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2027 alussa. Koska uudistuksen vaikutuksista ei ole tietoa, on valtionosuudet arvioitu nykyjärjestelmän mukaisesti.

Investoinnit

10 vuoden investointisuunnitelmaa on tarkasteltu kevään ajan ja sen työstäminen jatkuu edelleen. Investoinneiksi hyväksytään ainoastaan käyttötalouskustannuksiin säästöjä tuovat uudet investoinnit, elinvoimaa lisäävät investoinnit sekä muut välttämättömimmät korjausinvestoinnit. Infran korjausinvestointien osalta tulee pyrkiä tavoittelemaan kansallista keskitasoa korjausvelan osalta eli korjausvelan määrä ei saa suhteellisesti kasvaa Kouvolassa muita kuntia suuremmaksi.

Rahoitus

Korkea investointitaso nostaa kaupungin lainakantaa taloussuunnittelukaudelle, mutta investointitason alentumisen ja vuosikatteen paranemisen myötä lainakannan arvioidaan alenevan vuodesta 2029 lähtien.

Tuloslaskelma

Talousarviokehyksessä vuoden 2026 ylijäämä on 0,9 milj. euroa ja kertynyt ylijäämä 12,4 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosina tulos paranee asteittain ja kertynyt ylijäämä kasvaa. Toimintakatteen muutos on osavuosikatsauksen 1–4/2025 ennusteeseen nähden 2,9 prosenttia ja vuoden 2025 talousarvioon nähden 1,4 prosenttia. Vuosikate kattaa poistot kaikkina suunnitelmavuosina.

Kehyksessä on huomioitu ainoastaan välttämättömimmät kustannusten kasvut. Laskelman tilinpäätösennuste vuodelle 2025 on osavuosikatsauksen 1–4/2025 mukainen. Vuosille 2026–2027 on arvioitu palkankorotuksen vaikutukset valtakunnallisten sopimusta mukaisesti. Kaikissa luvuissa on huomioitu talouden tasapainottamistoimenpiteet. Talousarviokehys on laadittu kuntalain mukaisesti tasapainoiseksi taloussuunnittelukauden aikana.

Kehys toimielimittäin

Toimielinten talousarviokehys on laadittu ensimmäisen kerran ulkoista eristä. Keskittymällä kehysvaiheessa ulkoisiin eriin, jotka ovat talouden kannalta olennaiset, pystytään hallita muutoksia paremmin, tekemään kehyslaskentaa varmemmin sekä kohdistamaan sopeuttamistoimenpiteet yksinkertaisemmin. Sisäiset erät tullaan sisällyttämään talousarvioon myöhemmin sen laadinnan aikana.

Toimielinten talousarviokehyksen toimintakatteesta on eriytetty pysyvien vastaavien (rakennukset, maa-alueet, osakkeet) myyntivoitot. Toimintakate kuvaa tällöin toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, eivätkä kertaluonteiset erät vaikuta siihen. Toimielimien sitovuustaso hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Talousarviokehystä tullaan tarkentamaan alkusyksyyn mennessä, mikäli laskelmiin vaikuttavat tiedot muuttuvat olennaisesti.

Talousarviovalmistelun painopistealueet

Talousarvioprosessiin on liitetty valtuustoryhmille suunnattu kysely talousarviokehyksen panostuksista ja säästökohteista. Kyselyn tuloksia on esitelty kaupunginhallituksen seminaarissa 12.5., kaupungin johtoryhmässä sekä toimialoilla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toimielimien talousarviovalmistelussa. Kyselyn tulokset ovat oheismateriaalina.

Talousjohtaja Hellevi Kunnas, sivistysjohtaja Veikko Niemi sekä tekninen johtaja Hannu Tylli on kokouksessa paikalla esittelemässä asiaa sekä henkilöstöjohtaja Päivi Karhu on paikalla asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin.

Lisätietoja: talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää

1. hyväksyä edellä esitetyn vuoden 2026 talousarvion sekä vuosien 2026–2029 taloussuunnitelman kehyksen ja tekee siihen tarvittaessa tarkennuksia syksyllä 2025 sekä
2. velvoittaa toimialoja ottamaan huomioon talousarviovalmistelussa valtuustoryhmien kyselyn tulokset.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

Kaupunginhallitus päätti myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden talousjohtajalle Hellevi Kunnakselle, henkilöstöjohtajalle Päivi Karhulle, toimialajohtajille Hannu Tyllille ja Veikko Niemelle, jotka olivat asiantuntijana kokouksessa paikalla tämän asian käsittelyn aikana vastaamassa kysymyksiin.

____________