Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 08.05.2023/Pykälä 37

Kaupunginvaltuusto 08.05.2023 § 37

Puheenjohtaja Paula Werning esitteli valtuutettujen Janne Pahkalan, Janne Patjaksen, Jarmo Uuttalan, Anni Villikan ja Mikko Jaanun jättämän seuraavan valtuustoaloitteen:

"Tällä investoinnilla saataisiin Kouvolaan lisää pelivuoroja etenkin talvikaudelle, jolloin saataisiin mm. junioripelaajat pois parkettisaleista pelaamaan tekonurmelle. Kouvolassa on iso ongelma, että liikuntasalit ovat ylibuukattuja, joka johtuu osittain siitä, että nuoret jalkapalloilijat joutuvat nyt harjoittelemaan pienissä liikuntasaleissa. Mikäli hanke toteutuu, vapautuvat liikuntasalien vuorot sellaisille urheilulajeille, joita tällainen tila palvelee parhaiten, kuten koripallo ja salibandy. 

Kouvolassa on liian vähän tekonurmia, tämä näkyy peli- ja harjoitteluaikojen puutteessa, varsinkin talvikaudella. Lisäksi kyseisellä hankkeella toteutuessaan saataisiin myös pesäpalloilijat pelaamaan talvikaudella oman kaupungin kentälle. Tällä hetkellä jalkapalloilijoilla eikä pesäpalloilijoilla ole mahdollisuutta pelata harjoitus- ja kilpailusarjojen pelejä talvikaudella Kouvolassa.

Täysimittaisen kuplahallin ollessa käytössä, voitaisiin Kouvolassa pelata talvikaudella jalkapallon valtakunnalliset pelit ja pesäpallon harjoituspelit sekä hallisarjan ottelut. Lisäksi Kotkan jalkapallon pääsarjajoukkueen KTP:n lähin täysimittaisen kuplahallin harjoittelu- ja pelimahdollisuus olisi Kouvola. Hyvät olosuhteet lisäävät merkittävästi ottelutapahtumien määrää Kouvolassa, koko talvikauden ajan. 

Kuplahallin rakentamisen kustannukset olisivat huomattavan paljon pienemmät kuin Sami Hyypiä -Areenaa vastaavan uuden jalkapallohallin rakentaminen. Kuplahallin rakentamisen etuna olisi myös energiansäästö, kun lämpö ei karkaa taivaalle. Lämpötila kuplahallissa olisi +0 - +7 asteen välissä lämmitettynä. Lisäksi kuplahalliin on mahdollista rakentaa lämmöntalteenottojärjestelmä, joka säästäisi energiakuluja, mutta toki lisää rakentamisen kustannuksia.  

Aloitteessa ehdotan ylipainehallin rakentamisen lokaatioksi kolmea eri kenttää Kouvolassa. Kentät ovat Sarkolan tekonurmikenttä, Lehtomäen tekonurmikenttä sekä Saviniemen hiekkakenttä. Alustan seuraavaksi jokaisen vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia.

Sarkolan tekonurmikenttä:

Sarkolan kentän sijainti palvelee hyvin koulujen liikuntapaikkatarvetta. Sarkolan, Eskolanmäen, Vahteron ja keskustan kouluille sijainti on edullinen. Pukuhuoneet Sarkolassa on remontoitu vastikään.

Mikäli kuplahalli päädytään rakentamaan Sarkolan kentälle, on otettava huomioon että hallin on oltava purettavissa kesäkaudelle. Tämä toisi lisäkustannuksia purku- ja kasaustöiden muodossa, lisäksi tarvitsee olla tila, jossa hallin pressua ja muita purettavia osia säilytettäisiin kesäkaudella. Lisäksi Sarkolan kenttä ei ole tällä hetkellä ole lämmitysverkossa. Lämmitysverkon, kuten kaukolämpöputkiston asennus toisi lisäkuluja.

Lehtomäen tekonurmikenttä:

Lehtomäen tekonurmikentälle ylipainehalli sopisi Kouvolan urheiluakatemian harjoittelun kannalta parhaiten sijaintinsa puolesta. Tällä hetkellä harjoittelu tapahtuu Lehtomäen kentällä, jossa harjoittelee mm. Urheiluluokat ja yhteislyseon urheilulinjan oppilaat. Näiden käyttäjien koulupaikat sijaitsevat ydinkeskustassa, josta oppilaiden olisi helppoa liikkua joko Lehtomäkeen tai Sarkolaan. Kuten Sarkolassa, myös Lehtomäessä ongelmaksi muodostuu hallin purku kesäkaudeksi. Lehtomäessäkään ei ole erillisiä tiloja säilyttää hallin osia kesäkauden aikana. Lehtomäen kentän pukuhuoneet ovat myös saneerauksen tarpeessa. Lehtomäen tai Sarkolan kenttien päälle rakentaessa Kouvolaan ei tule kesäkaudelle yhtään nurmikenttää lisää, tämä auttaisi lisäämään ainoastaan talvikauden peli- ja harjoitteluvuoroja mutta kesäkauden vuorot ei lisääntyisi. Hyvä puoli Lehtomäkeen rakentaessa olisi valmis kaukolämpöverkko sekä sijainti ydinkeskustan koululaisten urheilun kannalta. 

Saviniemen hiekkakenttä:

Saviniemen hiekkakentälle rakentaessa ylipainehalli voisi olla paikallaan ympäri vuoden. Näin ollen purku- ja kasauskustannuksia ei tulisi vuosittain. Lisäksi saataisiin yksi täysimittainen tekonurmikenttä lisää kaupungille joka lisää nurmikenttävuoroja ympäri vuoden. Lisäksi Saviniemessä on siistit pukuhuoneet jotka eivät tarvitse tällä hetkellä remonttia. Saviniemen lämmitys voitaisiin liittää jo valmiina olevan stadionin kaukolämmön putkistoon. Saviniemen stadionilta poistettava/vaihdettava tekonurmi voitaisiin kierrättää ja laittaa alustavasti uuteen kuplahalliin. Nurmi voidaan uusia myöhemmin, kun kuplahallin toiminta lähtee kunnolla käyntiin. Saviniemen kentän etuna olisi myös se, että saataisiin Kouvolaan palloiluharrastajien käyttöön kokonaan uusi tekonurmikenttä täysimittaisena. Joten Saviniemen kuplahalli ei auttaisi vain talvikauden pelivuoroihin, vaan myös luonnollisesti kesälle vapautuisi lisää harjoittelu- ja peliaikoja harrastajille oikeanlaisessa ympäristössä.

Yhteenveto:

Kouvolan alueella on myös muita tekonurmi- ja hiekkakenttiä joita voisi ajatella ylipainehallin sijaintipaikaksi, esimerkiksi Valkealan tekonurmikenttä, josta pystyisi hyödyntämään jäähallin hukkalämpöä ylipainehallin lämmitykseen. Valitsin tähän esitykseen kuitenkin harkinnan jälkeen näitä kolmea edellä mainittua kenttää. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Myllykosken Saviniemen kenttä olisi monelta kannalta paras vaihtoehto, vaikka sijainnista ydinkeskustaa ajatellen joutuisi tinkimään. Liikuntapaikkaselvityksessä Saviniemi on keskitetty tämän alueen jalkapalloilijoiden ns. harjoituskeskukseksi. Täytyy myös muistaa, että kun kuplahalli sijoitetaan maaseudulle, siihen on saatavissa erilaisia tukirahoituksia, kuten Leader-raha. Näitä tukia ei ole mahdollista hakea kaupunkialueelle sijoitettaviin kuplahalleihin. Voisi myös selvittää mitä tukia seurojen olisi mahdollista saada tällaiseen hankkeeseen, mikäli seurat haluaisivat lähteä mukaan rahallisella panostuksella.

Jalkapallo liikuttaa urheilulajeista eniten Kouvolassa, tästä syystä jalkapallo tarvitsee tasapuolista kohtelua muiden urheilulajien rinnalla. Harrastus- ja pelivuoroja tarvitaan enemmän ympärivuotisen nurmikentän muodossa, jotta jokainen harrastaja pääsee harjoittamaan lajia oikeanlaiseen ympäristöön, jalkapallo eikä pesäpallo ole parkettikentillä pelattavia lajeja. Uusi ylipainehalli antaisi myös pesäpallolle kotikaupungissa lisää harjoittelu- ja pelivuoroja. Kun rakennetaan kaupungin omistama kuplahalli, myös vuokratulot jää kaupungille. Sami Hyypiä -Areenan tilavuokratuki voitaisiin siirtää suoraan vuokrahintoihin, jolloin uuden kuplahallin ja Hyypiä -Areenan tuntivuokrat saataisiin tasavertaisiksi keskenään, tällöin Hyypiä -Areenalla pelaavat eivät siirry halvempien vuokrahintojen perässä kuplahalliin.

Rakennuskustannuksen arvio täysmittaisista ylipainehalleista vaihtelee 250 000€-800 000€ välillä. Hintaan vaikuttaa ylipainehallin varustetaso, kuten lämmöntalteenottojärjestelmä, pukuhuoneiden tarve ja lämmitysmuoto. Tällaiseen projektiin kaupungillakin on varmasti oikeus hakea valtiolta jotain avustusta. Lähtökohtaisesti Kouvolaan tarvitaan yksi täysimittainen nurmikenttä ympärivuotiseen käyttöön, joka palvelee palloilulajien harjoitus- ja kilpailutapahtumia varsinkin loka- ja huhtikuun välisellä ajanjaksolla.

Aloitteen tukijat:

Myllykosken Pallo (Mypa)

Kouvolan Jalkapallo (KJP)

Kuusankosken Kumu (Kumu)

Kouvolan Urheiluakatemia

Kouvot Basket

Kouvot Juniorit

Alla liite 1. lähde: https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/kouvolasta-palloliiton-kaupunkikumppani/ "

Kaupunginvaltuuston päätös:

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen val-misteltavaksi.

___________