Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 19.06.2023/Pykälä 160

Kaupunginhallitus 05.06.2023 § 154

Valmistelija: talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi

Vuoden 2022 tilinpäätöksen jälkeen Kouvolan kaupungilla on taseessa kertynyttä alijäämää noin 0,5 milj. euroa. Vuoden 2023 tuloksen arvioidaan olevan noin 12 milj. euroa ylijäämäinen. Vuonna 2024 kaupungin tulorahoitus muuttuu merkittävästi, kun verotuloista aiemmilta vuosilta saatavat tilitykset lakkaavat ja valtionosuuksiin tehdään sote-uudistuksesta johtuvat leikkaukset. 

Talousarviokehys ei sisällä TE-palvelujen uudistuksesta aiheutuvia muutoksia vuodesta 2025 lähtien. Uudistus vaikuttaa sekä kustannuksiin että valtionosuuksiin. Muutos huomioidaan talousarvion valmistelun yhteydessä syksyllä ja siinä on tavoitteena kustannusneutraaliuus.

Vuoden 2024 talousarviokehykseen vaikuttavat merkittävimmät muutokset ovat:

Lakisääteiset muutokset:

• Palkkojen korotukset, 3 % kasvulla, -3,9 M€
• Vuoden 2024 vaalit -0,3 M€
• Korkokustannukset -2,5 M€
• Verotulojen väheneminen -13 M€
• Valtionosuusleikkaukset -18,9 M€

Muut välttämättömät muutostarpeet:

• Indeksikorotukset -2,1 M€

Kustannuksia vähentäviä muutoksia:

• työmarkkinatuen kuntaosuuden pieneminen 1 M€
• energiakustannusten hintojen lasku 1 M€
• energiatehokkuustoimenpiteet 0,1 M€
• täyttämättä jätetyt tehtävät 0,4 M€

Talousarviokehyksessä on huomioitu kaupunginhallituksen asettaman kehittämis- ja sopeuttamistyön ohjausryhmässä käsitellyt esitykset toimenpiteistä talouden tasapainottamiseksi. Esitetyt toimenpiteet on alustavasti linjattu ohjausryhmässä ja ne viedään päätöksentekoon ao. toimielimiin. Ohjausryhmän työ jatkuu edelleen. Tähänastiset toimenpiteet on sisällytetty talousarviokehykseen.

Sopeuttamistoimenpiteet:

• avustukset 2,1 M€, (2024 taso 1,2 M€)
• kiinteistöt 2,2 M€ (2024 taso 1,4 M€)
• palvelujen tuottamistavat 1,9 M€ (2024 taso 1,1 M€)
• palveluverkot 4,2 M€ (2024 taso 0,1 M€)
• taksojen ja maksujen korotukset 0,3 M€
• digitalisaatio 0,2 M€
• henkilöstökustannukset 2,2 M€ (2024 taso 1,4 M€)
• kertaluonteiset myyntivoitot vuosittain 0,10 - 0,9 M€ 
• rahoitustuotot 5 M€ (2024 taso 4 M€)
• verotulot 5,3 M€ (2024 taso 4,5 M€)

Yhteensä sopeuttamistoimenpiteiden pysyvät vaikutukset ovat vuositasolla noin 23 M€, kun ne toteutuvat täysimääräisesti. Taloussuunnittelukaudella vuonna 2027 toimenpiteiden vaikutukset ovat yhteensä 21,4 M€.

Julkinen rahoitus

Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu käyttämällä valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton materiaaleja. Verotulojen vähenemä sote-uudistuksesta johtuvista tilityksistä on noin 13 milj. euroa. Valtionosuuksiin tehdään sote-uudistuksesta johtuvat leikkaukset, jotka ovat Kouvolan osalta noin 24 milj. euroa (muutos 2023 vuoteen nähden 18,9 M€), tästä pysyväksi jäävä osuus on 19 milj. euroa. Kouvolan valtionosuudet tulevat olemaan negatiiviset vuonna 2023. Valtionosuusleikkaukset jäävät pysyviksi, jos valtionosuuslainsäädäntöä ei muuteta. Tuloarviota tarkennetaan talousarviovalmistelun edetessä tietojen muuttuessa. Lopulliset valtionosuuslaskelmat saadaan vuoden loppupuolella vuoden 2023 verotuksen valmistuttua.

Talousarviokehys sisältää kunnallisveroprosentin 0,29 prosenttiyksikön korotuksen. Kuntien veroprosentit tulee olla vuonna 2024 prosentin kymmenyksen tarkkuudella. Kouvolan kunnallisveroprosentti on vuonna 2023 8,61 ja esityksen mukaan vuonna 2024 8,9. Kouvolan lähikaupunkien veroprosentit ovat 8,11-9,36. Korotuksen jälkeen Kouvolan kunnallisveroprosentti on edelleen kilpailukykyinen vertailukuntien (Kotka, Lahti, Lappeenranta ja Mikkeli) kesken. Kouvolan on Etelä-Suomen pinta-alaltaan laajin kunta ja ohjausryhmän työssä on painotettu sitä, että lähipalveluiden turvaaminen kaupungin keskustaajamissa tullaan järjestämään jatkossakin pitkien välimatkojen vuoksi.

Talousarviovalmistelun painopistealueet

Talousarviovalmisteluun asetetaan toimialoille seuraavia painopistealueita:

• Talouden tasapainottaminen
• Investoinneissa painotus käyttötalouskustannuksia säästöä tuoviin
• Sitoutuminen investointeihin
• Painopiste lapsiin ja nuoriin sekä yrityksiin
• Talousarviotavoitteiden ja mittareiden taso ja yhteismitallisuus
• Lasten ja nuorten hyvinvointi
• Liikunta- ja kulttuuriohjelman huomioiminen, seurojen ja harrastien yhteistyö liikunnan kanssa
• Lähiliikuntamahdollisuudet
• Kestävyysnäkökulman huomioiminen

Talousarvioprosessiin on liitetty valtuustoryhmille suunnattu kysely talousarvion painopistealueista. Kyselyn tuloksia on käyty läpi kaupungin johtoryhmässä sekä toimialoilla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toimielimien talousarviovalmistelussa. Kyselyn tulokset ovat oheismateriaalina.

Investoinnit

10 vuoden investointisuunnitelmaa on tarkasteltu kevään ajan ja sen työstäminen jatkuu edelleen. Investoinneiksi hyväksytään ainoastaan käyttötalouskustannuksiin säästöjä tuovat uudet investoinnit, elinvoimaa lisäävät investoinnit sekä muut välttämättömimmät korjausinvestoinnit. Infran korjausinvestointien osalta tulee pyrkiä tavoittelemaan kansallista keskitasoa korjausvelan osalta eli korjausvelan määrä ei saa suhteellisesti kasvaa Kouvolassa muita kuntia suuremmaksi.

Tuloslaskelma

Kehyksessä on huomioitu ainoastaan välttämättömimmät kustannusten kasvut. Laskelman tilinpäätösennuste vuodelle 2023 on osavuosikatsauksen 1-4/2023 mukainen. Suunnitelmavuosille on arvioitu palkankorotuksen vaikutukset 2,5 prosentin kasvulla. Kaikissa luvuissa on huomioitu edellä mainitut talouden tasapainottamistoimenpiteet.

Kehys toimielimittäin

Talousarviokehystä tullaan tarkentamaan alkusyksyyn mennessä, mikäli laskelmiin vaikuttavat tiedot muuttuvat olennaisesti.

Talousjohtaja Hellevi Kunnas, sivistysjohtaja Veikko Niemi ja tekninen johtaja Hannu Tylli ovat kokouksessa paikalla asiantuntijoina vastaamassa kysymyksiin.

Lisätietoja: talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää

1. hyväksyä edellä esitetyn kehyksen ja tekee siihen tarvittaessa tarkennuksia syksyllä 2023 sekä
2. korostaa edellä kirjattujen painopistealueiden huomioimista toimialojen talousarviovalmistelussa.

Asian käsittely:

Keskustelun aikana jäsen Anni Villikka teki esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi.

Jäsen Ukko Bamberg kannatti tehtyä esitystä.

Koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, puheenjohtaja totesi, että seuraavien puheenvuorojen on rajoituttava koskemaan esitystä asian palauttamiseksi uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "JAA", ja ne, jotka kannattavat Villikan esitystä asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, äänestävät "EI". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin kuusi (6) JAA-ääntä (Nyberg, Hovi, Kekki, Varjola, Pakkanen, Aikio) ja seitsemän (7) EI-ääntä (Bamberg, Karvonen, Raunio, Witting, Patjas, Villikka, Leppänen). Puheenjohtaja totesi esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi tulleen hyväksytyksi.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden talousjohtaja Hellevi Kunnakselle, tekninen johtaja Hannu Tyllille ja sivistysjohtaja Veikko Niemelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

____________

Kaupunginhallitus 19.06.2023 § 160

Valmistelija: talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi

Kaupunginhallituksen edellisen käsittelyn ja asian uudelleen valmisteluun palauttamisen johdosta on tehty uusi esitys talousarviokehykseksi, mikä ei sisällä kunnallisveron korotusta.

Aiempi kehys sisälsi kunnallisveron korotuksen 8,61 prosentista 8,9 prosenttiin. Tämä korotus olisi tuottanut tuloja 4,3 - 5,5 milj. euroa vuositasolla. Vertailutietona voi arvioida, että kunnallisveroprosentin 0,1 prosenttiyksikön korotus tuottaisi noin 1,5 - 1,7 milj. euroa verotuloja vuodessa.

Nyt esitettävä talousarviokehys sisältää aiempien sopeuttamistoimenpiteiden lisäksi noin 6,3-7,3 milj. euron vuositason käyttötaloussäästöt.

Yhdistelmä kehysehdotukseen sisältyvistä sopeuttamistoimenpiteistä sekä lisäsäästöistä:

• avustukset 3,2 M€, (2024 taso 2,4 M€)
• kiinteistöt 1,8 M€ (2024 taso 0,4 M€)
• palvelujen tuottamistavat 2,6 M€ (2024 taso 1,9 M€)
• palveluverkot 6,5 M€ (2024 taso 2,4 M€)
• taksojen ja maksujen korotukset 0,3 M€
• digitalisaatio 0,2 M€
• henkilöstökustannukset 4,8 M€ (2024 taso 3,2 M€)
• kertaluonteiset myyntivoitot vuosittain 0,10 - 0,9 M€ 
• rahoitustuotot 5 M€ (2024 taso 4 M€)

Yhteensä sopeuttamistoimenpiteiden pysyvät vaikutukset ovat vuositasolla noin 25 milj. euroa, kun ne toteutuvat täysimääräisesti. Vuonna 2024 sopeuttamistoimenpiteet ovat noin 15 milj. euroa. Taloussuunnittelukaudella viimeisenä vuonna 2027 toimenpiteiden vaikutukset ovat yhteensä 23 milj. euroa.

Talousarviokehys, kuten jo aiemmin esitetty vaihtoehto, sisältää kouluverkkopäätösten mukaiset koulujen rakentamiset sekä niistä aiheutuvat kustannussäästöt, korkokustannukset sekä investoinneista aiheutuvat poistot ja leasingkustannukset. Kehykseen sisältyy mm. Valkealan, Inkeroisten, Marjoniemen ja Kuusankosken kouluratkaisun mukaiset kustannusvaikutukset. Kehyslaskelmissa on huomioitu myös koulujen purkukustannukset. Vielä käynnistämättömien investointien käyttötaloussäästöt ylläpito- ja henkilöstökustannuksien osalta ovat arvion mukaan kehyksessä seuraavat:

Marjoniemen yhtenäiskoulu 1,2 milj. euroa

Kuusankosken yhtenäiskoulu 1,0 milj. euroa

Inkeroisten monitoimitalo  1,1 milj. euroa

Arviot tulevat täsmentymään valmistelun edetessä.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on arvioitu perusopetuksen 12-koulun mallista saatavan säästöjä noin 2,3 milj. euroa vuositasolla. Arvio on karkea laskelma ja perustuu kaupunginvaltuuston marraskuussa 2018 hyväksymään perusopetuksen kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelman mukaan koulut sijaitsisivat seuraavasti: Myllykoski-Inkeroinen (Inkeroinen-Anjalan alueen yhtenäiskoulu ja Myllykosken yhtenäiskoulu), Koria-Elimäki (Elimäen alakoulu ja Korian yhtenäiskoulu), Keskusta (Keskusta eteläinen yhtenäiskoulu, mansikkamäen alakoulu ja Keskusta pohjoinen yhtenäiskoulu), Kuusankoski-Jaala (Jaalan alakoulu, Kuusankoski keskusta yhtenäiskoulu ja Kuusankoski eteläinen yhtenäiskoulu) ja Valkeala (Valkealan alakoulu ja Valkealan yhtenäiskoulu). Toteutuessaan tämän vaihtoehdon kustannussäästöt eivät toteudu seuraavalla taloussuunnittelukaudella, vaan vasta sen jälkeen.

Varhaiskasvatuksen osalta kehys sisältää Kaunisnurmen päiväkodin rakentamisen 10-ryhmäisenä. Jos tämä toteutus tehdään kaksivaiheisena, eli rakennetaan laajennus myöhemmin, jää käyttötaloussäästöjä henkilöstö- ja ylläpitokustannusten osalta tässä vaiheessa saavuttamatta noin 0,3 milj. euroa vuosittain. Kaunisnurmen päiväkodin rakentaminen palautettiin kaupunginhallituksessa uudelleen valmisteluun ja tältä osin kehykseen sisältyy epävarmuutta. Kehykseen on huomioitu varhaiskasvatuksen osalta tulevan palveluverkkotarkastelun tuomat laskennalliset säästöt, noin 1,5 milj. euroa vuositasolla vuodesta 2025 lähtien. Arvio on erittäin suuntaa-antava ja tarkentuu palveluverkkotarkastelun valmistumisen jälkeen loppusyksystä 2023.

Investointeja tullaan tarkastelemaan edelleen syksyyn mennessä sekä rakennusinvestointien että yhdyskuntatekniikan infrainvestointien osalta. Tarkastelun avulla pyritään saavuttamaan investoinneissa lisäsäästöjä. Tämän hetkisessä suunnitelmassa on käytetty 15 % riskilisää ja sen jälkeen on tehty 10 prosentin leikkaus kaikkiin investointeihin. Investointien vaikutus poistoihin ja korkokustannuksiin on huomioitu kehyslaskelmissa.

Investointisuunnitelmaan on päivitetty teatteri-investoinnin siirtäminen 2 vuodelle eteenpäin. Tämä vaikuttaa käyttötalous- ja investointikustannuksien lisäksi korkokustannuksiin sekä poistoihin. Muutos vaikuttaa vain vähäisessä määrin taloussuunnittelukauteen poistojen ja korkokustannusten osalta.

Teatterin kustannukset kaupungille nykytilanteessa:

Teatterin ylläpitokustannukset 0,15 milj. euroa

Teatterille maksettavat avustukset 1,3 milj. euroa

Teatterilta perittävä vuokratulo 0,3 milj. euroa

Teatterirakennuksen poistot 0,1 milj. euroa

Kaupungin osuus netto yhteensä 1,25 milj. euroa

Teatterin kustannukset kaupungille investoinnin jälkeen, karkea arvio:

Teatterin ylläpitokustannukset 0,3 milj. euroa

Teatterille maksettavat avustukset 3,2 milj. euroa

Teatterilta perittävä vuokratulo 2,7 milj. euroa

Investoinnin korkokustannukset 0,4 milj. euroa

Teatterirakennuksen poistot 0,9 milj. euroa

Kaupungin osuus netto yhteensä 2,1 milj. euroa

Kaupungin maksuosuuden kasvu 0,85 milj. euroa

Teatteri on laskenut omissa arvioissaan tulopohjan lisäystä 0,5 milj. euroa vuositasolla, joka on huomioitu kaupungin maksuosuudessa. Teatterin kustannukset tarkentuvat valmistelun edetessä.

Talousarviokehysvalmistelussa laaditut vaihtoehdot ovat erittäin tiukat, eikä niissä ole taloudellista liikkumavaraa. Kaupungin talousarvioihin ei ole vuosiin tehty yleisiä indeksikorotuksia, vaan otettu huomioon ainoastaan pakolliset muutokset. Tulopohjaan vaikuttavat valtionosuuslaskelmat päivittyvät vielä useamman kerran, ennen kuin lopulliset luvut ovat tiedossa loppuvuodesta 2023.

Sopeuttamis- ja säästölaskelmat on laadittu esityksiksi taloudelliseen tasapainoon pääsemiseksi taloussuunnittelukaudella. Toimenpiteistä, joilla kehykseen päästään päätetään syksyllä toimielinkäsittelyissä. Sopeuttamis- ja säästötoimenpiteet päätetään lopullisesti kaupunginvaltuustossa talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tässä vaiheessa on kyse säästövaihtoehdoista.

Talousarviovalmistelua ja säästökohteiden avaamista käsitellään seuraavan kerran valtuuston talousarvioseminaarissa 7.8.2023. Talousarviovalmistelu etenee seuraavaksi lautakuntiin, jotka käsittelevät talousarvioesityksensä 30.9.2023 mennessä. Kaupunginhallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely on 16.-17.10.2023, toinen käsittely 6.11.2023 ja valtuusto hyväksyy talousarvion 13.11.2023. Veroprosentit hyväksytään kaupunginvaltuustossa 13.11.2023. Talousarviosta järjestetään erilaisia seminaareja syksyn 2023 aikana.

Tuloslaskelma

Kehys toimialoittain

Laskentapäällikkö Katri Kemppi, apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, sivistysjohtaja Veikko Niemi ja tekninen johtaja Hannu Tylli ovat kokouksessa paikalla asiantuntijoina vastaamassa kysymyksiin.

Lisätietoja: kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi, apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuukka.forsell(at)kouvola.fi, sivistysjohtaja Veikko Niemi, puh. 020 615 7727, veikko.niemi(at)kouvola.fi, tekninen johtaja Hannu Tylli, puh. 020 615 8570, hannu.tylli(at)kouvola.fi, laskentapäällikkö Katri Kemppi, puh. 020 615 7801, katri.kemppi(at)kouvola.fi

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää

1. hyväksyä edellä esitetyn kehyksen ja tekee siihen tarvittaessa tarkennuksia syksyllä 2023 sekä
2. korostaa seuraavien painopistealueiden

-          Talouden tasapainottaminen

-          Investoinneissa painotus käyttötalouskustannuksia säästöä tuoviin

-          Sitoutuminen investointeihin

-          Painopiste lapsiin ja nuoriin sekä yrityksiin

-          Talousarviotavoitteiden ja mittareiden taso ja yhteismitallisuus

-          Lasten ja nuorten hyvinvointi

-          Liikunta- ja kulttuuriohjelman huomioiminen, seurojen ja harrastien yhteistyö liikunnan kanssa

-          Lähiliikuntamahdollisuudet

-          Kestävyysnäkökulman huomioiminen

huomioimista toimialojen talousarviovalmistelussa.

Asian käsittely:

Keskustelun aikana jäsen Milla Raunio teki seuraavan muutosesityksen: "Esitän, ettei teatteri-investointia siirretä kahdella vuodella eteenpäin, vaan edetään investoinnin kanssa aiemman aikataulun mukaisesti. Poistetaan Vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024-2027 taloussuunnitelman laadinnan kehyksestä seuraava kohta:

Investointisuunnitelmaan on päivitetty teatteri-investoinnin siirtäminen 2 vuodelle eteenpäin. Tämä vaikuttaa käyttötalous- ja investointikustannuksien lisäksi korkokustannuksiin sekä poistoihin. Muutos vaikuttaa vain vähäisessä määrin taloussuunnittelukauteen poistojen ja korkokustannusten osalta.

Teatterin kustannukset kaupungille nykytilanteessa:

Teatterin ylläpitokustannukset 0,15 milj. euroa

Teatterille maksettavat avustukset 1,3 milj. euroa

Teatterilta perittävä vuokratulo 0,3 milj. euroa

Teatterirakennuksen poistot 0,1 milj. euroa

Kaupungin osuus netto yhteensä 1,25 milj. euroa

Teatterin kustannukset kaupungille investoinnin jälkeen, karkea arvio:

Teatterin ylläpitokustannukset 0,3 milj. euroa

Teatterille maksettavat avustukset 3,2 milj. euroa

Teatterilta perittävä vuokratulo 2,7 milj. euroa

Investoinnin korkokustannukset 0,4 milj. euroa

Teatterirakennuksen poistot 0,9 milj. euroa

Kaupungin osuus netto yhteensä 2,1 milj. euroa

Kaupungin maksuosuuden kasvu 0,85 milj. euroa

Teatteri on laskenut omissa arvioissaan tulopohjan lisäystä 0,5 milj. euroa vuositasolla, joka on huomioitu kaupungin maksuosuudessa. Teatterin kustannukset tarkentuvat valmistelun edetessä."

Varajäsen Maria Lammi kannatti Raunion muutosesitystä.

Keskustelun aikana jäsen Ukko Bamberg teki seuraavan muutosesityksen:

"Muutosesitys päätösedotuksen kohta 1:

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esitetyn kehyksen niin, että kouluinvestointeja lukuun ottamatta uusinvestoinnit siirretään kahdella vuodella ja tekee kehykseen tarvittavia tarkennuksia syksyllä 2023.

Lisäykset päätösedotuksen kohta 2:

Korostaa seuraavien painopistealueiden

- Investoinnit on sopeutettava taloustilanteeseen

- Palveluiden kehittämisessä huomioidaan alueellinen tasapuolisuus"

Jäsen Janne Patjas kannatti Bambergin muutosesitystä.

Keskustelun aikana jäsen Liisa Varjola teki seuraavan muutosesityksen:

"Kaupunginhallitus päättää

1. hyväksyä kaupunginhallituksen kokouksessa 5.6.2023 esitetyn kehyksen ja tekee siihen tarvittaessa tarkennuksia syksyllä 2023 sekä

2. korostaa seuraavien painopistealueiden

- Talouden tasapainottaminen

- Investoinneissa painotus käyttötalouskustannuksia säästöä tuoviin

- Sitoutuminen investointeihin

- Painopiste lapsiin ja nuoriin sekä yrityksiin

- Talousarviotavoitteiden ja mittareiden taso ja yhteismitallisuus

- Lasten ja nuorten hyvinvointi

- Liikunta- ja kulttuuriohjelman huomioiminen, seurojen ja harrastien yhteistyö liikunnan kanssa

- Lähiliikuntamahdollisuudet

- Kestävyysnäkökulman huomioiminen

huomioimista toimialojen talousarviovalmistelussa."

Jäsen Kirsi Kekki kannatti Varjolan muutosesitystä.

Koska oli tehty kolme kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ensin äänestetään pohjaesitys vastaan Ukko Bambergin muutosesitys. Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät "JAA", ja ne, jotka kannattavat Ukko Bambergin esitystä, äänestävät "EI". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin kahdeksan (8) JAA-ääntä (Nyberg, Karvonen, Raunio, Lammi, Hovi, Kekki, Aikio, Leppänen) ja viisi (5) EI-ääntä (Bamberg, Patjas, Villikka, Varjola, Pakkanen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen voittaneen äänestyksen.

Seuraavaksi puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: äänestetään pohjaesitys vastaan Milla Raunion muutosesitys. Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät "JAA", ja ne, jotka kannattavat Milla Raunion esitystä, äänestävät "EI". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin yksitoista (11) JAA-ääntä (Nyberg, Bamberg, Karvonen, Hovi, Kekki, Patjas, Villikka, Varjola, Pakkanen, Aikio, Leppänen) ja kaksi (2) EI-ääntä (Raunio, Lammi). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen voittaneen äänestyksen.

Seuraavaksi puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: äänestetään pohjaesitys vastaan Liisa Varjolan muutosesitys. Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät "JAA", ja ne, jotka kannattavat Liisa Varjolan esitystä, äänestävät "EI". Puheenjohtaja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Puheenjohtajan esitykset hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin viisi (5) JAA-ääntä (Karvonen, Raunio, Lammi, Patjas, Leppänen), kuusi (6) EI-ääntä (Nyberg, Hovi, Kekki, Varjola, Pakkanen, Aikio) ja kaksi (2) tyhjää (Bamberg, Villikka). Puheenjohtaja totesi Varjolan esityksen tulleen hyväksytyksi.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus päätti

1. hyväksyä kaupunginhallituksen kokouksessa 5.6.2023 esitetyn kehyksen ja tekee siihen tarvittaessa tarkennuksia syksyllä 2023 sekä
2. korostaa seuraavien painopistealueiden

- Talouden tasapainottaminen

- Investoinneissa painotus käyttötalouskustannuksia säästöä tuoviin

- Sitoutuminen investointeihin

- Painopiste lapsiin ja nuoriin sekä yrityksiin

- Talousarviotavoitteiden ja mittareiden taso ja yhteismitallisuus

- Lasten ja nuorten hyvinvointi

- Liikunta- ja kulttuuriohjelman huomioiminen, seurojen ja harrastien yhteistyö liikunnan kanssa

- Lähiliikuntamahdollisuudet

- Kestävyysnäkökulman huomioiminen

huomioimista toimialojen talousarviovalmistelussa.

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden laskentapäällikkö Katri Kempille ja sivistysjohtaja Veikko Niemelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

Kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Jenny Hasu saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paula Werning poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

Kokous keskeytettiin tämän asian käsittelyn aikana neuvottelutauon ajaksi klo 16.30 - 16.59.

____________