Teknisen lautakunnan lupajaosto 05.04.2023 § 27

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Hakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

  Myllykosken Ampujat ry

  Y-tunnus: 0914341-1

  Sammaltie 1,

  46800 Myllykoski

Yhteyshenkilö: --------------------------------------------------------------

Laitoksen toiminta ja sen sijainti

Lupahakemus koskee Kouvolassa osoitteessa Hevosmäentie 85, 46800 Myllykoski (286-424-8-107) tapahtuvaa ampumaratatoimintaa. Ampumaradalla on vuokrasopimus rata-alueen kiinteistön omistavan Hevosmäki Oy:n kanssa.

Lupavelvollisuus

Ampumaratatoiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 14 a) (ulkona sijaitseva ampumarata) mukaan.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ulkona sijaitsevien ampumaratojen lupa-asiat ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 13 a) perusteella.

Kohta 2. hakemus

  Hakemuksen vireille tulo

Ympäristölupahakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 23.1.2023.

Aluetta koskevat luvat

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Ampumaradalle on 26.9.1955 myönnetty Kymen Lääninhallituksen ampumaradan perustamislupa.

Alueen kaavoitustilanne

Hevosmäen ampumarataa ei ole merkitty Kymenlaakson maakuntakaavaan 2040. Rata on mainittu maakuntakaavaan liittyvässä Kymenlaakson ampumarataverkoston nykytilaselvityksessä (2017) yhtenä ratatyypiltään monipuolisimmista radoista Kymenlaaksossa. Selvityksessä on myös todettu, että radalla ei ole ympäristölupaa ja sen sijainti saattaa olla haastava melun osalta. Lisäksi radan on todettu sijaitsevan matkailun ja virkistyksen vaikutusalueella.

Rata-alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Radan välittömään läheisyyteen rajautuu Anjalankosken taajamayleiskaavan muutos ja laajentaminen, valtatien 15 parantaminen.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ampumarata sijaitsee 18 km päässä Kouvolasta Myllykosken taajama-alueen lievealueella. Radasta itään ja itäkoilliseen on useita eri kokoisia soranottoalueita, lähimmillään linnuntietä n. 1,1 km päässä. Linnuntietä n. 2,5 km päässä itäkaakossa sijaitsee toinen ampumarata ja kaakossa n. 1,9 km päässä Kymenlaakson ajoharjoittelurata. Lisäksi kaakossa n. 2,6 km päässä sijaitsee kaatopaikka ja n. 3,6 km päässä louhos.

Ampumaradan läheisyydessä kulkee Myllykoski-Inkeroinen valaistu kuntopolku ja Matarojan latu. Hevosmäentien toisella puolella on Myllykosken Ladun maja.

Ampumarata sijaitsee kohtalaisen lähellä taajama-aluetta. Lähimmän taajama-alueen raja on n. 650 m päässä radasta länteen. Suoraan radan ampumasuunnassa ei lähialueella sijaitse asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja. Muutoinkaan koillinen-eteläsektorilla asutusta ei radan lähialueilla juuri ole. Radasta takaviistoon ja pohjoiseen asutusta sen sijaan on. Lähimmät yksittäiset vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat n. 200-500 m päässä luoteessa sivuun ampumasuunnasta. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee n. 700 m päässä luoteessa, niin ikään sivuun ampumasuunnasta.

Kallioperä, maaperä ja pohjavesi

GTK:n maaperäaineiston mukaan ampumaratakiinteistön maaperä on osittain kalliomaata, osittain hiekka-/soramoreenia ja osittain savea. Ratojen välialueilla on pääsääntöisesti vahva luontainen kasvillisuus. Paikoitelle näkyvissä on kuitenkin kalliota/kiviä, erityisesti pienoiskivääri-, pistooli- ja practical-radan välialueella.

Ampumarata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat n. 1,7 km päässä lounaassa sijaitseva 2-luokan pohjavesialue Keltakangas (0575402) ja n. 1,8 km päässä koillisessa sijaitseva 1-luokan Karjalankulma-Peräkangas (0575451).

Ampumaradalla ja sen lähiympäristössä on GTK:n aineiston ja ratakäynninperusteella kalliomaata, jonka päällä on vain ohut maakerros. Näillä alueilla syntyy todennäköisesti vain vähän pohjavettä. Radan eteläpuoliselta alueelta maasto viettää kohti etelää. Alueella mahdollisesti syntyvä pohjavesi virtaa todennäköisesti pintavesien kanssa samaan suuntaan lounaaseen ja/tai purkaa jo radan eteläpuolella sijaitsevalle savikolle. Virtaussuunnassa lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat todennäköisesti n. 670 m päässä. Ampumaratakiinteistön ja asuinrakennusten välissä oleva savikkoalue pidättää vettä melko tehokkaasti, ja kyseisellä alueella mahdollinen pohjaveden muodostuminen on vähäistä ja erittäin hidasta. Näin ollen suurin osa vesistä kulkeutunee pintavaluntana pintavesien virtaussuuntaan eikä ampumaratatoimilla arvioida olevan vaikutusta lähialueen talousvesikaivoihin.

Pintavesi

Ampumarata kuuluu Kymijoen päävesistöstä jaettuun Sorsajoen 3. jakovaiheen vesistöalueen valuma-alueeseen. Sorsajoki sijaitsee n. 700 m päässä ampumaradasta länteen. Rata-alueella ei ole ojareittiä lännen suuntaan, vaan ainoa selkeä oja kulkee hirvi- ja luodikkoratojen väliseltä alueelta kohti etelää. Oja purkaa radan eteläpuolella olevan pellon ojiin ja siinä kulkee ajoittain vettä, erityisesti ylivirtaama-aikoina. Todennäköisesti pintavedet kulkevat ojia pitkin n. 2,2 km mittaisen matkan ja laskevat vasta sitten Sorsajokeen.

Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonsuojelualueet

Rata sijoittuu Lounaismaan ja Pohjanmaan rannikon eteläboreaaliselle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle.

Viiden kilometrin etäisyyden sisällä ampumaradasta sijaitsee neljä luonnonsuojelualuetta, joista kolme on yksityismaiden luonnonsuojelualueita ja yksi Natura 2000 -alue. Alueiden suojeluperusteina ovat luontotyypit, liito-orava, valtakunnallisesti merkittävä suoalue, monipuolinen linnusto sekä kasvillisuudeltaan monipuolinen metsäalue, joka sisältää myös vanhojen metsien tunnusmerkkejä. Ampumarata-alueen vedet eivät valu kohti lähimpiä luonnonsuojelualueita. Melumallinnuksen perusteella Vnp 53/1997 mukainen luonnonsuojelualueilla annettu ohjearvo 60 dB ei ylity lähialueen luonnonsuojelualueilla. Siten ampumaradan toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta luonnonsuojelualuiden suojeluperusteisiin.

Toiminnan kuvaus

Ampumaradalla on hirvirata, luodikkorata, pienoiskiväärirata, pistoolirata ja practical-/SRA-rata.

Hirviradalla järjestetään valvottuja harjoitusiltoja pääsääntöisesti kesäkuun alusta syyskuun loppupuolelle asti ja hirvenmetsästyskauden lähestyessä harjoituksia voi olla joka ilta. Lisäksi radalla järjestetään muutamia kilpailuja ja keskimäärin kaksi merkkiammuntatilaisuutta vuosittain. Luodikkoradan käyttö koostuu kohdistuslaukauksista, SRA-toiminnasta, patruunatesteistä sekä joistakin kilpailuista. Pienoiskivääriradalla ammutaan sekä liikkuvaan maaliin (riistamaali), paikallaan olevaan maaliin, että ampumahiihtoharjoittelua varten kaatuviin tauluihin. Pienoiskivääriradalla järjestetään kesäisin torstai-iltaisin maakunnallisia kilpailuja ja yhdet säännölliset harjoitukset viikossa. Lisäksi radalla on itsenäistä harjoittelua. Pienoiskivääriradalla tehtävät patruunatestit on suoritettava iltaisin, sillä testit vaativat tyynen sään. Ampumahiihdon harjoitteluun käytettäviin tauluihin pirstoutuvat luodit siivotaan pois säännöllisesti.

Ampumaradan pääasialliset käyttäjät ovat riistanhoitoyhdistyksen ja alueen metsästysseurojen jäsenet. Lisäksi rataa käyttävät myös ainakin reserviläiset ja Pohjois-Kymen Asehistoriallinen yhdistys. Radalla järjestetään harjoitusammuntaa, lakisääteisiä merkkiammuntakoetilaisuuksia ja kilpailuja.

Viime vuosina radalla on ammuttu keskimäärin n. 46 000 laukausta vuodessa. Practical-/SRA-radan laukauksista ei ole pidetty erikseen kirjaa, vaan ne sisältyvät pistooliradan laukausmääriin. Tavallisesti practical-/SRA-radan käyttö on hyvin vähäistä, sillä pääsääntöisesti kyseisellä radalla harjoittelevat tahot käyttävät valtion ratoja Haminassa ja Kouvolassa, missä harjoitteluun käytettävät ratalaitteet ovat valmiina toisin kuin Hevosmäellä, minne ne tulee tuoda mukanaan. Korona-aikana pääsy valtion radoille oli rajoitettua, minkä vuoksi em. lajien toiminta lisääntyi hetkellisesti ohjattujen harjoitusten siirryttyä Hevosmäen radalle. Koko radan maksimilaukausmääräksi tulevaisuudessa arvioidaan yhteensä 50 000 laukausta vuodessa, josta practical-/SRA-radan vuosittaisen maksimilaukausmäärän arvioidaan jäävän alle 10 000 laukauksen.

Toiminta-aika

Ampumaradan toiminta painottuu sulan maan aikaan, iltoihin ja viikonloppuihin. Talvella radalla käy ainoastaan mahdollisia yksittäisiä aseen kohdistajia. Radan nykyisiä toiminta-aikoja ei ole varsinaisesti määritetty, muutoin kuin että toiminta alkaa aikaisintaan klo 9 ja päättyy viimeistään klo 21. Näin ollen radalla voi käytännössä ampua joka päivä klo 9-21 välisenä aikana.

Taulukko 1. Melumallinnukseen perustuen radalle esitetään seuraavia toiminta-aikoja:

Radan käyttöaikojen painottumisen ennakoidaan pysyvän nykyisen kaltaisena, eli käytännössä radalla ammutaan esitettyjä käyttöaikoja rajallisempana ajanjaksona. Laajempien sallittujen käyttöaikojen avulla mahdollistetaan eri käyttäjäryhmien monipuolinen radan käyttö sekä harjoitusvuorojen järjestäminen ja varaaminen.

Radan rakennukset ja rakenteet

Hirviradalla on maa-aineksista rakennetut sivu- ja taustavallit. 100 m etäisyydellä taustavallista on lautarakenteinen eristämätön ampumasuoja. 75 m etäisyydellä on seinätön, siirrettävä katos. Lisäksi radalla on viiralla peitetty näyttösuoja, hirven kiskot ja varasto taululaitteille.

Luodikkoradalla on maa-aineksista rakennetut sivu- ja taustavallit. 1980-luvulla taustavalliin on lisätty tuhkaa, mikä näkyy luotien iskemäalueella tummana kohtana. Luodikkoradalla on lautarakenteinen, eristämätön ampumasuoja sekä laudasta tehdyt, tarvittaessa korjattavat taululaitteet. Ampumasuojan edessä on maassa peitettä, josta hylsyt on helpompi kerätä.

Pienoiskivääriradan, pistooliradan ja practical-/SRA-radan ampumasuoja on yhtenäinen, pitkä lautarakenteinen ampumasuoja. Pienoiskivääriradalla on maa-aineksista tehdyt sivu- ja taustavallit. Ampumasuojan edustalla on peite, jonka päältä hylsyt voidaan kerätä helpommin. Näyttösuoja on peitetty. Taululaitteet ovat taustavallin edessä betonisella korokkeella. Radalla on liikkuvan maalin kiskot ja varasto, tarkkuusammunnan maalitaulujen takana vuodesta 2017 käytössä olleet luotiloukut sekä ampumahiihtoon soveltuvat kaatuvat taulut.

Pistooliradan ampumakatokselta katsottuna vasen sivuvalli ja taustavalli on tehty maa-aineksista, oikea sivuvalli on tehty betoniharkoista/moduuleista. Lisäksi radalla on kevytrakenteiset taululaitteet.

Practical-/SRA-radalla on maa-aineksista tehty taustavalli. Sivuvallit on tehty betoniharkoista/moduuleista. Radalla on myös kevytrakenteiset taululaitteet.

Pienoiskivääriradan taustavalli on seulottu n. 25 vuotta sitten ja seulotut luodit on myyty metallinkäsittelyyn. Muutoin luoteja ei ole poistettu ratojen taustavalleista.

Liikenne

Radan toiminta painottuu sulan maan aikaan, jolloin radalla liikennöi keskimäärin 30 ajoneuvoa viikossa.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

  Jätteet

Ampumaratatoiminnasta syntyy lähinnä pahvia maalitauluista ja pakkauksista, muovijätettä, hieman puujätettä sekä hylsyjä. Osan hylsyistä käyttäjät vievät mukanaan uudelleenlatausta varten, loput hylsyt kerätään erikseen.

Viemäröinti ja vaikutukset vesistöihin

Ampumarata ei kuulu vesi- ja viemäriverkostoon. Radalla on kuivakäymälä.

Ampumarata-alueella syntyy vähäisiä määriä pintavesiä. Ainut selkeä rata-alueen ulkopuolelle johtava oja kulkee hirvi- ja luodikkoratojen väliseltä alueelta radan eteläpuolelle yhdistyen pellon ojiin. Rata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Melu

Ampumaratatoiminnan melun vaikutukset liittyvät ensisijaisesti häiritsevyyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen. Muita mahdollisia terveyteen liittyviä vaikutuksia ei ole voitu tutkimuksin havaita. Ampumamelua arvioidaan Suomessa käyttäen melusuureen AI-enimmäisäänitasoa LAImax, jolle on annettu valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaiset ohjearvot. Ohjearvot on tarkoitettu maankäytön ja rakentamisen suunnittelua varten, eikä niiden perusteella arvioida terveys- ja viihtyvyyshaittaa. Ohjearvojen perusteella ei ole myöskään tarkoitus arvioida pelkästään yksittäistä suurinta laukausäänen tasoa eikä ohjearvoja ole asetettu yksittäiselle suurimmalle tapahtumalle. Rakennetuilla radoilla ohjearvoja voitaisiin pitää tavoitearvoina.

Toiminnanharjoittajan tiedossa ei ole, että Hevosmäen ampumaradan toiminnasta olisi tehty valituksia. Radalle on teetetty mallilaskelmaan perustuva ympäristömeluselvitys vuonna 2022 (HMMT Partners Oy). Pienoiskiväärirataa ei ole sisällytetty melumallinnukseen sen vähäisen meluvaikutuksen vuoksi.

Melumallinnuksen perusteella ampumaradan melu (LAImax) ylittää Vnp 53/1997 mukaiset ampumaradan meluohjearvot 12 asuinrakennuksella ja yhdellä vapaa-ajan asunnolla. Asuinrakennusten ohjearvon (65 dB) ylitykset johtuvat hirvi-, pistooli- ja practical-/SRA-ratojen suupamauksen melusta sekä lisäksi kahdella kohteella hirviradan luodin lentoäänestä. Vapaa-ajan asunnon osalta melun ohjearvon (60 dB) ylitys aiheutuu hirviradan 75 m ampumamatkan suupamauksesta. Luodikkoradan melu ei aiheuta ohjearvoylityksiä.

Asuinrakennusten ohjearvotasojen ylitykset ovat suupamauksen osalta 1-17 dB. Suurimmat ylitykset aiheutuvat hirviradan 75 m ampumamatkan toiminnasta. Vapaa-ajan asunnon osalta melun ohjearvo ylittyy 5 dB. Luodin lentoäänen osalta ohjearvotason ylitykset kohdistuvat kahteen vakituiseen asuinrakennukseen ollen 13 ja 16 dB.

Ampumaradan meluntorjuntatoimenpiteitä on tarkasteltu melumallinnuksen avulla. Pienoiskivääriradan ja luodikkoradan melu ei ylitä Vnp 53/1997 mukaisia ohjearvoja, joten kyseisille radoille ei ole tarpeen esittää meluntorjuntatoimenpiteitä. Hirviradalle ja pistooliradalle esitetään rakenteellisia meluntorjuntatoimenpiteitä ja practical-/SRA-radalle melukuormituksen hallitsemista käyttöaikojen avulla. Esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia.

Hirviradan toiminnasta aiheutuu melun ohjearvojen ylityksiä usealla vakituisella asuinrakennuksella ja yhdellä vapaa-ajan asunnolla. Ylitykset aiheutuvat pääasiassa suupamauksesta, mutta kahdella vakituisella asuinrakennuksella myös luotiäänestä. Vakituisten asuinrakennusten osalta ylityksiä aiheutuu sekä 75 m:n että 100 m:n ampumaetäisyyksiltä. 75 m:n osalta ylitykset ovat suurempia. Vapaa-ajan asunnoille ylityksen aiheuttaa 75 m:n etäisyyden ampumatoiminta. Vaikka hirviradan laukausmäärä on pieni, ovat suurimmat ylitykset sitä luokkaa, että BAT-selvityksen mukaisesti melutorjuntatoimenpiteitä vaaditaan.

Hirviradan vasenta sivuvallia esitetään korotettavan 6 m:n tasoon radan pintaan nähden. Lisäksi esitetään rakennettavan BAT-selvityksen mukainen A-tyypin ampumasuoja. Toimenpiteet on mitoitettu 75 m:n ampumaetäisyydelle, koska 100 m:n ampumapaikalta ammutaan pääosin pienoiskiväärillä tai äänenvaimenninta käyttäen. Näiden toimenpiteiden jälkeen hirviradan 75 m:n suupamauksen ja luotiäänen melu ei ylitä ohjearvoja läheisillä häiriintyvillä kohteilla. Mallinnuksen jälkeen on päädytty rakentamaan liikuteltava katos, jota on mahdollista käyttää myös 100 m:n ampumaetäisyydeltä.

Pelkästään maa-aineksista rakennettuna 6 m:n tasoon korotettu vasen sivuvalli ulottuisi kiinteistön ulkopuolelle, minkä vuoksi hakija esittää, että sivuvallia korotetaan osittain pilaantumattomilla maa-aineksilla (EWC 17 05 04) ja osittain vallin päälle rakennettavilla meluseinillä tai muilla esteillä siten, että saavutetaan kokonaisuudessaan 6 m:n korko radan pintaan nähden.

Hirviradan ampumasuojan esitetään olevan valmis viimeistään kolmen (3) vuoden päästä ympäristöluvan saatua lainvoiman. Vasemman sivuvallin korotuksen esitetään olevan valmis viimeistään 10 vuoden päästä ympäristöluvan lainvoimaisuudesta. Korotus on kuitenkin tarkoitus tehdä mahdollisimman pian, kun materiaaleja on saatavilla. Meluntorjuntatoimille esitetään kyseistä aikataulua, jotta toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus varautua kustannuksiin taloudellisesti, mikä myös BAT-selvityksen mukaan saattaa merkittävästi parantaa toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta.

Pistooliradan toiminnan melu ylittää ohjearvot seitsemällä vakituisella asuinrakennuksella. Pistooliradalle esitetään rakennettavaksi BAT-selvityksen mukainen C-tyypin ampumakatos. Melumallinnuksen mukaan ampumakatoksen rakentamisen jälkeen melun ohjearvot eivät ylity. Hakija esittää, että parannettu katos on valmis viimeistään viiden (5) vuoden kuluttua ympäristöluvan saatua lainvoiman.

Practical-/SRA-radan toiminnan melu ylittää ohjearvon 65 dB viidellä vakituisella asuinrakennuksella ollen enimmillään 74 dB. Kyseisen radan käyttö Hevosmäellä on hiljentynyt sen jälkeen, kun puolustusvoimien radoille on taas päässyt harjoittelemaan. Harjoittelumahdollisuus halutaan kuitenkin säilyttää ja sen vuoksi hakija esittää, että melukuormitusta hallitaan käyttöaikojen ja rajoitettujen laukausmäärien avulla.

BAT-selvityksen suositusten mukaan tiettyjen laukausmäärien alittuessa melukuormitusta voidaan rakenteellisten toimenpiteiden sijaan hallita myös käyttöajoilla. Practical-/SRA-radan osalta viidelle vakituiselle asuinrakennukselle jää 3-9 dB:n ohjearvotason ylitys. Radan laukausmäärät ovat olleet alle 10 000 laukausta vuodessa ja ne esitetään myös tulevaisuudessa rajoitettavan tähän määrään. AMPY-oppaan mukaan ohjearvojen täyttyminen antaisi lähtökohtaisesti oikeuden harjoittaa ampumista joka päivä klo 7-22 välisenä aikana. Practical-/SRA-radan käyttöaikojen rajoittamista on tarkasteltu tästä lähtökohdasta.

Päästöt ilmaan

Päästöt ilmaan ovat paikallisia, eikä pöly leviä tuulen mukana pitkiä matkoja.

Päästöt ratarakenteisiin ja maaperään

Ampumarata on perustettu 1950-luvun loppupuolella. Kyseessä on keskikokoinen ampumarata, jonka lyijykertymä on erittäin karkeasti arvioituna alle 10 tonnia. Lyijykertymää on arvioitu laskennallisesti viime vuosien laukausmäärän keskiarvon avulla keskivertopanosten tietoja käyttäen. Arviossa on huomioitu, että pienoiskivääriradan tarkkuusammuntapaikoilla on ollut luotiloukut vuodesta 2017 ja että pienoiskivääriradan taustavallista on seulottu luodit n. 25 vuotta sitten. Arviossa ei ole huomioitu mahdollista vaihtoehtoisten materiaalien käyttöä.

Luotiaseradoilla toiminnan ympäristöä kuormittava vaikutus syntyy pääasiassa luotien sisältämistä haitallisista raskasmetalleista. Luotien päästessä kosketuksiin ympäristön kanssa ne alkavat rapautua, jolloin lyijyä ja muita metalleja vapautuu maaperään. AMPY-oppaan ja BAT-selvityksen mukaan ampumaradan pintamaakerros katsotaan ratarakenteeksi, jolla tarkoitetaan rata-alueen ampumapaikkojen, välialueen ja maalialueen pintamaata, johon ampumisesta syntyvät jätteet kertyvät. Tähän luetaan sekä erillinen rakennettu taustavalli että taustavallina käytettävän rinteen pintaosa. Luotiaseradoilla valtaosa luodeista kertyy tyypillisesti maalialueiden taakse taustavalliin iskemäkohtaan kohtalaisen pienelle alueelle. Ratarakennetta ei pidetä maaperänä vaan rakenteena, joka toiminnan loputtua poistetaan. Tyypillisesti ratarakenteissa haitallisten aineiden pitoisuus on paikoitellen korkea, mutta pilaantumisen kannalta keskeistä on haitta-aineiden kulkeutumisriskin hallinta.

Ampumaradalta otettiin pintavesinäyte marraskuussa 2021 mahdollisen haitta-aineisen kulkeutumisen selvittämiseksi. Näytteenottopisteeksi valittiin ampumaratakiinteistöltä poistuva oja. Kyseisestä pisteestä arvioitiin olevan parhaiten havaittavissa ampumaratatoiminnan vaikutukset pintaveteen ilman, että niitä sekoitetaan mahdollisten muiden toimintojen vaikutuksiin. Näytteestä analysoitiin BAT-selvityksen mukaisesti ampumaradoille tyypillisesti pintavettä kuormittavien metallien (lyijy, antimoni, kupari, sinkki ja arseeni) pitoisuudet sekä lisäksi nikkeli, koska rata-alueella on ollut toimintaa jo ennen vuotta 1960. Metalleista analysoitiin sekä liukoiset että kokonaispitoisuudet. Tulosten tulkinnan parantamiseksi analysoitiin myös pH, sameus, TOC ja DOC. Tulosten tarkastelu keskittyi lyijyyn ja nikkeliin, koska ampumaratametalleista nämä ovat vesipuitedirektiivin mukaisesti vesiympäristölle vaaralliseksi ja haitalliseksi yksilöityjä aineita. Tuloksia on verrattu ympäristölaatunormeihin, ja valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) mukaisesti lyijyn ja nikkelin osalta on tarkasteltu biosaatavaa pitoisuutta. Saatujen tulosten perusteella lyijylle ja nikkelille asetut ympäristölaatunormit eivät ylity.

Arvio ympäristöriskeistä ja niihin varautuminen

Hevosmäen ampumaradalle on tehty BAT-selvityksen mukainen haitta-aineiden hallinnan tarvearviointi, jonka mukaan radan päästöpotentiaali, pintavesiriski ja pohjavesiriski ovat pienet. Tämän perusteella ampumarata luokitellaan riskitasoltaan matalan ympäristöriskin radaksi. Alhaisen riskitason radoilla riskienhallinnan kannalta riittävinä toimenpiteinä pidetään kuormituksen seuraamista laukausmäärien avulla ja kohdennetusti mahdollista vaikutusten tarkkailua. Tarvetta maaperän suojausrakenteille ei ole.

Pienoiskivääriradalla on käytössä luotiloukut tarkkuusampumisen paikoilla. Luotiloukkuihin kertyneet metallit toimitetaan säännöllisesti kierrätykseen eivätkä ne siten päädy ratarakenteisiin. Ampumahiihdon maalialue siivotaan jatkossa säännöllisesti.

Tiedossa ei ole, että ampumaradan toiminnan melusta olisi valitettu. Hakija esittää, että radalla tehdään melunhallintatoimenpiteitä sekä rakenteellisilla menetelmillä että käyttöaikoja rajoittamalla. Hirviradan vasenta sivuvallia esitetään korotettavan ja rakennettavan paremmin melua torjuva, ampumaetäisyyden mukaan liikuteltava ampumakatos. Pistooliradalle hakija esittää tehokkaammin melua torjuvan ampumakatoksen rakentamista. Em. toimenpiteiden jälkeen melun ohjearvojen ylityksiä aiheutuu ainoastaan practical-/SRA-radan toiminnasta. Kyseisen radan melukuormitusta esitetään hallittavan rajoitettujen käyttöaikojen ja laukausmäärien avulla. Esitetyt toimenpiteet ovat BAT-selvityksen mukaisia ja niiden toteuttamisen jälkeen radan melukuormituksen arvioidaan olevan hyväksyttävällä tasolla.

Hakijan arvion mukaan ampumaradan toiminnassa ei tapahdu sellaisia poikkeuksellisia tilanteita, jotka johtaisivat toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten lisääntymiseen.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Hevosmäen ampumaradan ympäristöriskin määrittämisessä on käytetty BAT-selvityksen mukaista arviointia, jonka mukaan rata luokitellaan perustason, eli vähäisen ympäristöriskin radaksi.

Yleisesti ampumaratatoiminnan melua voidaan vähentää melupäästöä pienentämällä tai vaikuttamalla melun leviämiseen. Hevosmäen ampumaradan ampumasuunta on poispäin asutuksesta alueelle, jolla ei lähistöllä sijaitse vakituisia tai vapaa-ajan asuntoja. Äänenvaimentimen käyttö soveltuvissa aseissa on jo nyt kohtalaisen runsasta; arviolta n. 70 % radan käyttäjistä käyttää äänenvaimenninta. Radalla teetetyn meluselvityksen perusteella radalle on esitetty toteutettaviksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia meluntorjuntatoimenpiteitä.

Haitta-aineiden vaikutusten seurannan osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on seurata kohteen mukaan tarvittaessa joko pinta- ja/tai pohjavesien laatua. Hevosmäellä on pienoiskivääriradalla käytössä luotiloukut paikallaan ammuttavan maalin paikoilla. Ampumaratatoiminnan jatkuessa voidaan raskasmetallipitoisen maat jättää paikoilleen rata-alueelle. Kunnostustarve tulee tarkasteltavaksi ampumaratatoiminnan päättyessä ja maankäytön alueella muuttuessa.

Ampumaradan toiminnan katsotaan noudattavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytännön (BEP) periaatteita.

Tarkkailu ja raportointi

Ampumaradan melupäästöjä esitetään tarkkailtavan laukausmäärien perusteella. Toiminnanharjoittaja pitää valvonnalla ja ohjeistamalla huolen, että ampuma-aikoja noudatetaan. Radan lähimaastossa on asennettuna muutama ampumaratatoiminnasta kertova kyltti ja lisää kylttejä on hankittu asennettaviksi. Itse radat on suojattu valleilla, joten radalle ei pääse kulkemaan vahingossa.

Haitta-aineiden kertymistä ratarakenteisiin ja sitä kautta ratakohtaista kuormituspotentiaalia seurataan laukausmääräseurannan avulla vuositasolla. Ratarakenteisiin ei sovelleta maaperän pilaantumisen ohjearvoja. Ratarakenteen kunnostustarve tulee arvioitavaksi, jos ampumaratatoiminta loppuu ja maankäyttö alueella muuttuu. Näin ollen taustavallien ja muiden rakenteiden tutkimista näytteenotolla esitetään tehtäväksi vasta toiminnan päättyessä tai käyttötarkoituksen merkittävästi muuttuessa. Mikäli radalla kaivetaan maa-aineksia, suositellaan näiden tutkimista.

Kierrätykseen toimitetuista jätemääristä tullaan pitämään kirjaa.

Perustason ampumaradoilla ei pääsääntöisesti edellytetä päästöjen ja vaikutusten tarkkailua. Tapauskohtaisesti rajoitettua tarkkailua voidaan kuitenkin edellyttää kohdennettuna vaikutusten mukaan.

Kokonaisuudessaan tarkkailun tuloksista kootaan vuosiraportti, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuosittain lupamääräyksissä määritettynä ajankohtana.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 8.2.-10.3.2023 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 8.2.2023. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä luettavissa Kouvolan kaupungin kirjastojen asiakaspäätteiltä. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristötarkastaja on käynyt alueella 31.8.2021 neuvottelemassa ympäristölupaan liittyvistä asioista. Hakijan kanssa on lisäksi Teams- ja sähköpostineuvotteluja ympäristöluvan hakemiseen liittyen.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnasta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 10.3.2023 saapuneessa lausunnossaan todennut mm., että hirviradan 75 m:n ampumaetäisyyden aiheuttaman melun torjuntasuunnitelma on riittävä, koska toimenpiteiden jälkeen saavutetaan ohjearvotaso. Esitetty toteutusaika (10 vuotta) vallirakenteelle on kuitenkin pitkähkö, kun taas ampumakatokselle esitetty kolmen (3) vuoden rakennusaika lienee riittävä. Hirviradan 100 m:n ampumaetäisyydelle ei ole meluntorjuntatoimenpiteitä, jolloin lounaissuuntaan jää ohjearvoylityksiä. Vaikka hirviradan käyttö jää alle 4 000 vuosittaiseen laukaukseen, on syytä harkita 100 m:n ampumaetäisyyden laukausmäärien erillistä rajoittamista sekä käyttöaikojen tiukentamista esitetyistä. Pistooliradan osalta meluntorjuntasuunnitelma (ampumakatos viiden (5) vuoden kuluessa) on riittävä, koska melun ohjearvot eivät toteuttamisen jälkeen ylity. Practical-radalle ei ole suunniteltu meluntorjuntatoimenpiteitä, ja kyseisen radan laukausmääriä sekä ampuma-aikoja on syytä harkita esitettyä tiukemmiksi, koska radasta aiheutuu selkeitä ohjearvoylityksiä. Pienoiskivääriradan ja luodikkoradan melu ei nykyisellään ylitä ohjearvoja, joten meluntorjuntatoimenpiteille ei ole tarvetta. ELY-keskus myös yleishuomiona vuosittaisten laukausmäärien ja/tai käyttöaikojen rajoittamiseen toteaa, että ohjearvoylitysten suuruuden ja melualueen asukasmäärien lisäksi on syytä ottaa huomioon se, että kyseisessä tapauksessa ampumaharrastuksesta aiheutuva melu muodostuu suurelta osin sulan maan aikana painottuen iltoihin ja viikonloppuihin.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 10.3.2023 saapuneessa lausunnossaan todennut mm., että alueelle laaditun ympäristömeluselvityksen ja meluntorjunnan tarkastelun mukaan melutason ohjearvot ylittyvät nykyisellään lähimmillä asumiseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Meluntorjuntasuunnitelman mukaisin ratkaisuin on mallinnuksen mukaan mahdollista saada melutasot pysymään ohjearvojen alapuolella. Hakija esittää, että hirviradan meluvallin korotus toteutetaan viimeistään kymmenen vuoden päästä ympäristöluvan saatua lainvoiman. Koska toiminnasta aiheutuu selviä melutason ohjearvojen ylityksiä sekä vakituiseen että loma-asumiseen käytettävillä alueilla, on kymmenen vuoden aikataulu meluntorjuntatoimille liian pitkä. Luvan myöntäjän tulee varmistaa, että meluntorjuntatoimet tullaan toteuttamaan riittävän nopealla aikataululla.

Lausunnot ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Ympäristölupahakemuksesta ei tullut muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin 27.3.2023 mennessä. Hakijan vastine saapui 22.3.2023 ja siinä on todettu mm., että hirviradan sivuvallin korottamiselle on haettu aikataulua, jonka puitteissa valli voidaan realistisesti toteuttaa ja kustannukset jakaa eri vuosille. Käyttöön soveltuvan maa-aineksen saatavuus vaihtelee alueella toteutettavien maanrakennusprojektien mukaan, eikä vielä ole tiedossa, milloin pilaantumatonta maa-ainesta saadaan tarvittava määrä. Lisäksi korotus aiotaan tehdä osittain meluesteen avulla, minkä vuoksi toteutukselle on haettu riittävästi aikaa. Ampumaratojen BAT-selvityksen mukaan pidentämällä toteutusaikataulua voidaan merkittävästi pidentää toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta. Korotus on kuitenkin tarkoitus tehdä heti, kun materiaalia on saatavilla. Lisäksi ampumakatosten parantaminen nopealla aikataululla on merkittävä vaikutus meluolosuhteisiin.

Hakija toteaa ELY-keskuksen antamaan lausuntoon, että hirviradan 100 m:n ampumaetäisyydeltä ammutaan pääosin pienoiskiväärillä tai äänenvaimenninta käyttäen. Äänenvaimennin pienentää kiväärikaliiperisten aseiden melun leviämistä sivu- ja takasuuntaan n. 10-15 dB. Hevosmäen hirviradan tapauksessa kohteet, joille aiheutuu melun ohjearvotasojen ylityksiä, sijaitsevat sivu- ja takasuunnassa, joten äänenvaimentimen käyttö vähentää selvästi kyseisille kohteille suuntautuvaa melua. Näin ollen altistuville kohteilla saatetaan päästä ohjearvotasoihin äänenvaimenninta käyttämällä. Lisäksi melumallinnuksen teettämisen jälkeen on päädytty siihen, että hirviradan ampumakatoksesta tehdään liikuteltava. Tällöin, mikäli 100 m:n etäisyydeltä ammutaan ilman äänenvaimenninta muilla kuin pienoiskivääreillä, voidaan ampua ampumakatoksesta, joka vaimentaa melun leviämistä lähialueen kohteille. Ampumakatoksen käytöllä päästään todennäköisesti ainakin lähelle, ellei ohjearvotasoihin, myös 100 m:n ampumapaikalla. Hakija ei näe tarpeelliseksi rajoittaa hirviradan 100 m:n ampumapaikan laukausmääriä tai käyttöaikoja hakemuksesta esitetyistä. Sen sijaan hakija pitää ohjeistuksella huolen, että hirviradan 100 m:n etäisyydeltä ilman äänenvaimenninta tapahtuvan ampumisen tulee tapahtua ampumakatoksesta.

Lisäksi hakija toteaa, että BAT-oppaan mukaan practical-radan meluvaikutusta voidaan hallita käyttöajoilla laukausmäärän ollessa alle 10 000 laukausta. Hakemuksessa on esitetty kyseiselle radalla muita rajatumpia käyttöaikoja. Hakija pyytää myös huomioimaan, että todellisuudessa ko. radan käyttö jää esitetty aikoja rajallisemmaksi.

Vastine on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Myllykosken Ampujat ry:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

  Ampumaratatoiminta

1. Ampumaradalla on hirvirata, luodikkorata, pienoiskiväärirata, pistoolirata ja practical-/SRA-rata. Radalla saa ampua ainoastaan luotiaseilla. Ampumaradalla saa ampua yhteensä maksimissaan n. 50 000 laukausta vuodessa. Practical-/SRA-radalla saa ampua yhteensä maksimissaan n. 10 000 laukausta vuodessa. Ampumarataa saa käyttää seuraavasti:

-          Pienoiskiväärirata: ma-su klo 9-21

-          Luodikkorata: ma-su klo 9-20

-          Practical-/SRA-rata: ma-pe klo 10-20, la 10-18, su klo 12-20

-          Hirvirata ja pistoolirata:

Ennen meluntorjuntarakenteita:

ma-pe klo 10-20

la klo 10-18

su 12-20

Meluntorjuntarakenteiden toteuttamisen jälkeen:

ma-la klo 9-20

su 12-20

-          Edellä mainituista toiminta-ajoista voi poiketa viisi (5) kertaa vuodessa esim. kilpailujen ja muiden tapahtumien vuoksi. Em. tapahtumissa toimintaa saa olla ma-su klo 8-21. Poikkeamisista ilmoitetaan toiminnanharjoittajan internetsivuilla.

-          Ampuminen on kielletty juhlapyhinä, juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina. (YSL 7 ja 52 §, NaapL 17 §)

2. Ampumaradan toiminta-ajoista ja kilpailutapahtumista sekä toiminnasta vastaavan yhteystiedot on ilmoitettava ampumarata-alueelle sijoitetuilla tauluilla, toiminnanharjoittajan internetsivuilla ja muulla tavoin siten, että kaikki rataa käyttävät ja sen läheisyydessä asuvat ovat niistä tietoisia. Ampumarata-aluetta ympäröivään maastoon on asennettava rajamerkinnät ja toiminnasta kertovat varoitustaulut. Rajamerkinnät ja varoitustaulut on pidettävä kunnossa. (YSL 7 ja 52 §, NaapL 17 §)

Pilaantumattomien maa-ainesten hyödyntäminen ampumaradan vallirakenteissa

3. Hirviradan vasempaan sivuvallirakenteeseen saa sijoittaa riittävän korkeuden saavuttamisen kannalta tarpeellisen määrän pilaantumattomia maa-aineksia. Vastaanotettujen maa-ainesten pilaantuneisuus tulee olla tutkittu ennen niiden vastaanottoa VNA 214/2007 mukaisesti. Lopullinen toteutussuunnitelma meluseinäke mukaan lukien ja käytettävän ylijäämämaan määrät tulee hyväksyttää Kouvolan ympäristönsuojelussa ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 16, 17 ja 52 §, VNA 214/2007)

Melu

4. Ammunnan aiheuttama melu ei practical-/SRA-radan toimintaa lukuun ottamatta saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssivakiolla määritettyä arvoa 65 dB(LAimax) lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ja 60 dB(LAimax) loma-asutukseen käytettävillä alueilla. Äänenvaimenninta on pyrittävä käyttämään, mikäli se on mahdollista. Uuden, liikuteltavan ampumakatoksen valmistumisen jälkeen hirviradan 100 m:n ampumapaikalta ilman äänenvaimenninta tapahtuvan muun, kuin pienoiskiväärillä suoritettavan ammunnan, tulee tapahtua ampumakatoksesta. (YSL 7 ja 52 §, Vnp 53/1997, NaapL 17 §)
5. Ampumaratojen ampumakatos- ja muiden rakenteiden suunnittelussa tulee huomioida melun leviämisen estäminen. Hirviradan A-tyypin ampumasuojan tulee olla valmis viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua luvan tultua lainvoimaiseksi ja sivuvallin korotuksen tulee olla valmis viimeistään kahdeksan (8) vuoden päästä luvan lainvoimaisuudesta. Pistooliradan C-tyypin katoksen tulee olla valmis viimeistään viiden (5) vuoden kuluttua luvan saatua lainvoimaisuuden. Rakennustyöt tulee aloittaa mahdollisimman pian. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia melumittauksia tehtäviksi meluntorjuntatoimien valmistuttua. (YSL 7, 52 ja 172 §)
6. Mikäli ampumatoiminnassa tapahtuu muutoksia, on tarpeen harkita melumallinnuksen päivittämistä. (YSL 7 ja 52 §)

Maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelu

7. Pienoiskivääriradan ampumahiihdon tauluihin pirstoutuvat luodit tulee siivota pois säännöllisesti ja toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)
8. Taustavallien uudistus- ja parannustöitä tehtäessä tulee taustavalleista poistaa luodit. Jäte tulee toimittaa sellaiselle vastaanottajalle, jolla on jätelain mukainen lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

Jätteiden käsittely

9. Ampumaratatoiminnassa on noudatettava Kymen Jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. Toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava lajiteltuina asianmukaiselle keräyspisteelle tai toimijalle. Jätteistä ei saa aiheutua roskaantumista eikä haittaa tai varaa terveydelle tai ympäristölle. Hakijan tulee huolehtia lähialueen siivoamisesta, mikäli roskaantumista ilmenee. (YSL 7, 52, 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 29 ja 72 §)
10. Kuivakäymäläjäte tulee joko kompostoida kiinteistöllä tai toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. (Kymen Jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 17 §, JäteL 29 §)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

11. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

12. Toiminnalle on osoitettava vastaava henkilö, joka vastaa ampumaradan toiminnan ympäristönsuojelusta sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaiseen. Ympäristövastaavan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 52 ja 62 §, JäteL 12 ja 122 §)
13. Luvan haltijan tulee olla riittävästi selvillä ampumaratojen parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu ja raportointi

14. Ampumaradan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          harjoitus- ja kilpailupäivät

-          laukausmäärät (myös ratakohtaisesti eriteltyinä ja eri asetyyppien osalta)

-          toiminnan muutokset

-          vallissa rakennustyön aikana käytetyt pilaantumattomat maa-ainekset (laatu, määrä, luovuttaja)

-          jätetiedot (laatu, määrä, toimituspaikka)

-          tiedot poikkeavista tilanteista

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi (6) vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Samassa yhteenvedossa on ilmoitettava kuluvan vuoden tulevat kilpailutapahtumat. (YSL 6, 7, 8, 52, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

15. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)
16. Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueelle tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. (YSL 52, 62 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Toiminta-alue sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja kyseisellä kiinteistöllä on jo ennestään ollut vastaavaa ampumaratatoimintaa.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1. Hakija on ilmoittanut ampumaradan toiminta-ajat siten, että pienoiskivääriradalla ammutaan ma-su klo 9-21, luodikkoradalla ma-su klo 9-20, practical-/SRA-radalla ma-pe klo 10-20, la klo 10-18 ja su klo 12-20. Hirviradalla ja pistooliradalla ammutaan ennen meluntorjuntarakenteita ma-pe klo 10-20, la 10-18 sekä su 12-20 ja meluntorjuntatoimenpiteiden valmistuttua ma-su klo 9-20. Esitettyjä toiminta-aikoja päädyttiin rajaamaan hieman siten, että hirviradan ja pistooliradan osalta sunnuntain toiminta-aika klo 12-20 jäi voimaan myös torjuntatoimenpiteiden valmistuttua, jotta kesäviikonlopuille kohdistuvaa melua saadaan vähennettyä.

Määräys 2. Tiedotusvelvollisuus on määrätty, jotta kaikki radan käyttäjät olisivat tietoisia sallituista ampuma-ajoista ja jotta lähialueen asukkaat voivat varautua ammunnan aiheuttamaan meluun. Ampumarata-alue tulee merkitä maastoon kyltein ja kylttien kunnossapidosta tulee huolehtia, jotta maastossa liikkujat eivät tietämättään päädy rata-alueelle.

Määräys 3. Määräys on annettu, jotta voidaan todeta, että vallirakenteessa käytettävästä materiaalista ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lopulliset vallin rakennesuunnitelmat ja tieto käytettävän materiaalin määrästä tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäviksi ennen rakentamista, jotta voidaan varmistua siitä, että toteutettavat rakenteet vastaavat mallinnuksen lähtöoletuksia.

Määräykset 4-6. VNp 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja asuinalueille tulee noudattaa practical-/SRA-radan toimintaa lukuun ottamatta. Practical-/SRA-radan melua hallitaan BAT:in mukaisesti toiminta-ajoilla siten, että radan käyttöaikojen suunnittelulla voidaan vähentää melun aiheuttamia haittavaikutuksia. Äänenvaimentimilla voidaan pienentää ympäristöön suuntautuvaa melupäästöä. Oikein toteutetuilla meluntorjuntarakenteilla saadaan lähiasutukselle kohdistuvaa meluhaittaa vähennettyä merkittävästi. Alueelle tehdyn melumallinnuksen perusteella ampumasuojien ja sivuvallin korotuksen valmistuttua kaikkien muiden ratojen, paitsi practical-/SRA-radan osalta toiminnan melu ei ylitä ampumaratamelun ohjearvoja lähimmillä vakituisilla ja vapaa-ajan asunnoilla. Melumittauksia ja/tai -mallinnuksia voidaan vaatia tehtäviksi, jotta varmistutaan toiminnan aiheuttamasta melutasosta. Esim. jos toiminta muuttuu melun kannalta oleellisesti, saatetaan torjuntatoimien riittävyyttä joutua tarkastelemaan uudelleen.

Määräys 8. Pirstoutuneet luodit ja muu luotijäte tulee siivota ja kerätä talteen, jotta haitallisia aineita ei pääse kulkeutumaan ympäristössä mm. vesistöihin tai pohjaveteen.

Määräykset 9 ja 10. Jätehuollosta on annettu määräykset asianmukaisen jätehuollon, jätteiden hyötykäyttöön ohjaamisen ja alueen siisteyden turvaamiseksi.

Määräys 11. Poikkeustilanteita varten on tarpeen antaa määräyksiä, jotta ympäristö- ja terveysvahingot voidaan rajata mahdollisimman pieniksi.

Määräykset 12 ja 13. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisten tiedonsaannin valvontaa varten. Kaikessa toiminnassa tulee pyrkiä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräys 14. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi.

Määräykset 15 ja 16. Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm., ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

Päätöksen valmistelussa on olemassa olevien säännösten lisäksi hyödynnetty Ympäristöministeriön opasta (23/2012): "Ampumaratojen ympäristölupa" sekä ampumaratojen BAT-opasta (4/2014): "Parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja parhaat käytännöt ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnassa".

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnan antamat lausunnot on huomioitu soveltuvin osin ympäristöluvan valmistelussa.

  Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

  Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

  Jätelaki (646/2011)

  Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Kymen Jätelautakunnan jätehuoltomääräykset (1.1.2020)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että kyseessä on olemassa oleva toiminta eikä toimintaan ole tulossa merkittäviä muutoksia. Toimintaa jatkettaisiin nykyisellään, kunnes hakemuksen mukaisen toiminnan ympäristölupapäätös on lainvoimainen. YSL 199 §:n mukaisen aloittamisluvan osalta vakuudeksi on esitetty 500 €.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan 13.12.2022 § 261 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.1.2023).

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Lupahakemuksen käsittelystä peritään taksan 13) a) -kohdan (ulkona sijaitseva ampumarata) mukaisesti 4 500 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä koskevan asian käsittelystä peritään 250 €:n lisämaksu.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 4 500 € + 250 € = 4 750 €

Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisluvan vakuus ympäristön saamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Aloittamisvakuudeksi määrätään 1 000 €. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija  

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristöjohtaja Hannu Friman, puh. 020?615 7900, hannu.friman(at)kouvola.fi ja ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan Myllykosken Ampujat ry:lle Hevosmäen ampumaradan toimintaan esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________