Teknisen lautakunnan lupajaosto 08.02.2023 § 11

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

  KSS Lämpö Oy

  Hovioikeudenkatu 3

  45100 Kouvola

  Y-tunnus: 0161040-9

Yhteyshenkilö: ----------------------------------------------------------------

  Laitoksen toiminta ja sijainti

Lupahakemus koskee kaukolämpöenergian tuotantoa rakennettavalla Valkealan lämpölaitoksella osoitteessa Kujalantie 4, 45370 Kouvola kiinteistöllä 286-449-2-37. Lämpökeskus tulee sijaitsemaan pohjavesialueella. Kyseessä on uusi toiminta. Hakija vuokraa lämpölaitoksen maa-alueen Kouvolan kaupungilta.

Lupavelvollisuus

Pohjavesialueella sijaitsevalla alle 50 MW:n energiantuotantolaitoksella on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 ja 30 §:n ja liitteen 2 kohdan 1. mukaan.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee pohjavesialueella olevan alle 50 MW:n energiantuotantolaitoksen ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n mukaan.

Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 15.11.2022.

Aluetta koskevat luvat ja toiminnot

  Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aiempaa ympäristölupaa.

  Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijoittuu Kouvolan Valkealan kirkonkylän taajama-alueelle. Lämpölaitostontti on kaavoitettu varastorakennusten korttelialueeksi (TV) ja tontin maankäyttömerkinnästä on haettu poikkeamislupaa. Alue rajoittuu tie- ja liitännäisalueisiin, rajanaapureihin sekä Kouvolan kaupungin omistamiin alueisiin. Viereinen tontti on kaavoitettu teollisuusrakennuksille (TY).

Etäisyys Valkealan kirkonkylän keskustaan on n. 800 m. Lähin asutus on n. 120 m päässä lännessä ja pohjoisessa. Lähin päiväkoti (Kirkonseudun päiväkoti) sijaitsee n. 340 m päässä luoteessa. Virkistysalueena toimiva kuntopolku/latu kulkee Toikkalantien eteläpuolella lähimmillään n. 60 m päässä.

Alueen läheisyydessä on arvokkaita luontokohteita. Noin 400 m päässä lämpölaitoksesta alkaa Röykynmäen Natura 2000 -alue (FI0424013). Lisäksi luoteessa n. 800 m päässä ja koillisessa n. 900 m päässä laitoksesta on luonnonmuistomerkkejä.

Lämpölaitos sijoittuu Valkealan kirkonkylän 2-luokan pohjavesialueelle (0590904). Lämpölaitoksen sijainti on pohjaveden varsinaisen muodostumisvyöhykkeen ulkopuolella, ns. pohjavesialueen reunavyöhykkeellä.

Toiminnan kuvaus

Lämpölaitoksella tuotetaan Valkealan kaukolämpöverkostoon n. 5 GWh/a kaukolämpöenergiaa. Tuotettavasta energiasta n. 90 % tuotetaan biokattilalla (K1) ja loput n. 10 % maakaasu-/öljykattilalla (K2). Kattiloiden tehojen optimoinnilla saadaan maksimoitua biopolttoaineiden käyttö lämpöenergiantuotannossa. Maakaasulla/kevytpolttoöljyllä turvataan alueen kaukolämmön tehontarve ympäri vuoden.

Laitoksen vuotuinen käyttöaika (K1) on keskimäärin n. 7 920 h/a ja vuosituotanto n. 4,5 GWh/a. Kattilan K2 vuotuinen käyttöaika on n. 800 h/a ja vuosituotanto n. 0,5 GWh/a.

Kattilan K1 vuosihyötysuhteeksi on arvioitu 87 % ja kattilan K2 vuosihyötysuhde on n. 90 %. K1-Kattila varustetaan automaattinuohouksella, mutta tarvittaessa kattilat voidaan lisäksi nuohota mekaanisesti harjaamalla. Lämmönsiirtopinnat pysyvät näin puhtaina ja hyötysuhteet korkeina. Kattiloiden polttoainekulutukset seuraavat lämpölaitoksella tuotettavaa lämpöenergiamäärää. Poltin, puhaltimet ja lämpölaitoksen pumput ovat taajuusmuuttujasäätöisiä, jolloin ne pyörivät optimaalisella nopeudella tarvittavaan tehoon nähden käyttäen mahdollisimman vähän sähköä. Laitoksen omakäyttösähkönkulutus on arviolta 20 kWh tuotettua lämmön MWh kohti. Arvioidulla tuotantomäärällä kokonaissähkönkulutus tulee olemaan n. 91 MWh vuodessa.

Lämpölaitoksen piha asfaltoidaan. Öljysäiliön täyttöpaikka asfaltoidaan nestetiiviillä asfalttibetonilla (ABT). Piha-alueelle tehdään polttoainekuljetuksia varten kuorma-autoille kääntöalue. Piha-alueen hulevedet johdetaan rakennuksista poispäin tontin pohjoispuolelle ojaan. Maastoon johdettavien hulevesien öljypitoisuuksia tarkkaillaan näytteenotoilla. Öljysäiliön täyttöalue allastetaan korotetulla reunalla ja täyttöalueen kallistukset laskevat sadevesikaivoon. Mahdolliset säiliön täytön aikaiset öljyvuodot sekä täyttöalueella syntyvät öljyiset hulevedet kerätään hallitusti allastuksen sadevesikaivon kautta erilliseen maanalaiseen 10 m3 umpisäiliöön. Täyttöalueesta rakennetaan niin laaja, että öljysäiliön täyttöyhde ja säiliöauton säiliö mahtuvat allastuksen sisälle öljysäiliön täytön ajaksi.

Kattilat noudattavat VNa 1065/2017 mukaisesti keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksia. Rakennukset täyttävät viranomaisten asettamat määräykset ja asetukset sekä painelaitedirektiivin ja paloviranomaisten asettamat vaatimukset.

Taulukko 1. Kattilat, arvioidut vuotuiset käyttöajat, lämpöenergian tuotantomäärät ja käytettävät polttoaineet ja niiden osuudet.

Biokattila (K1)

Hakkeen käyttöä biokattilan polttoaineena tuotannon aloitusvaiheessa puoltaa pelletin saatavuushaasteet sekä polttoaineen paikallisuus kuljetuskustannukset huomioiden. Kattilan K1 käyttämä hake toimitetaan lämpölaitokselle kuorma-autoilla tontille rakennettavaan polttoainevarastoon (n. 200 i-m3). Toimituksia on n. 44 kertaa vuodessa. Puupelletti toimitetaan laitokselle puhallusautoilla tontille rakennettavaan puusiiloon (n. 80 m3) n. 8 kertaa vuodessa.

Polttoainevarastosta hake siirretään kuljettimelle ja siitä syöttösuppiloon, josta se siirtyy kattilan arinassa poltettavaksi. Pellettisiilosta polttoaine kulkee kuljettimen kautta syöttösuppiloon, josta se syötetään kattilan arinaan polttoon. Polttoaineet poltetaan riittävästi lämpöä varaavilla, kulutusta ja kuumuutta kestävillä muurauksilla varustetussa tulipesässä. Savukaasut johdetaan konvektio-osaan, jossa ne luovuttavat lämpönsä kattilan kaukolämpöveteen lämmönsiirtopintojen läpi. Tämän jälkeen savukaasut johdetaan joko multisyklonin ja letkusuodattimen tai sähkösuodattimen läpi savukaasupuhaltimen kautta 25 m korkeaan, teräksiseen savupiippuun.

Kattila-arinan tuhkaus tapahtuu pudotussuppiloiden kautta alavetoiselle tuhkakuljettimelle. Syntyvä tuhka on märkätuhkaa, joka kerätään erilliseen tuhkakonttiin. Konttia säilytetään sisätiloissa jäätymisen ehkäisemiseksi.

Hakijan mukaan lämpölaitoksen automatisointia täydennetään tarvittavin osin, ja automatiikan taso vastaa miehittämätöntä käyttöä sekä täyttää EY-direktiivien ja Suomen viranomaisten antamat määräykset.

Maakaasu-/öljykattila (K2)

kattilan K2 polttoaine on maakaasu ja varapolttoaine kevytpolttoöljy (POK), jolla varaudutaan maakaasun vakaviin saatavuushäiriöihin. K2-kattilaa käytetään vain alueen vara- ja huippuajan lämmöntuotannossa (n. 10 % energiantarpeesta).

Maakaasu johdetaan kattilaan maakaasuverkoston ja putkiston kautta. Kevyt polttoöljy kuljetetaan lämpölaitokselle säiliöautoilla (n. 15 t/auto) ja varastoidaan öljysäiliössä laitoksen välittömässä läheisyydessä. Säiliöautot on varustettu asianmukaisilla öljyntäyttölaitteilla. Täytön ajaksi öljysäiliö ja säiliöauto maadoitetaan. Teräksinen öljysäiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja kiinteällä suoja-altaalla tai kaksoisvaipalla.

Kevytpolttoöljyn varastointiin tarkoitettu säiliö ja muut öljyn käyttöön liittyvät laitteet suunnitellaan ja sijoitetaan lämpölaitostontille siten, että öljyn käyttöön liittyvät toiminnot, kuten vastaanotto, purku, siirto/pumppaus kattilalle, saadaan suoritettua mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti ja samalla myös minimoitua öljysäiliön täytön aikaiset ympäristöriskit.

Öljysäiliöstä polttoöljy pumpataan polttimelle. Maakaasu tuodaan siirtolinjasta paineenalennusventtiilin kautta polttimelle. Sekä maakaasun että öljyn polttoon soveltuva kattila on tulitorvi-/tuliputkityyppiä. Painepoltin sumuttaa öljyn ja palamisilman seoksen kattilan tulipesään ja ylimääräinen öljy kiertää takaisin säiliöön paluuputkistoa pitkin. Palamisilma johdetaan kattilan tulipesään polttimen yhteydessä olevan puhaltimen avulla. Kattilassa savukaasut kulkevat tulipesästä konvektio-osaan, jossa ne luovuttavat lämpönsä kaukolämpöveteen lämmönsiirtopintojen läpi. Tämän jälkeen savukaasut johdetaan 15 m korkeaan, teräksiseen savupiippuun.

Kun maakaasun saanti on turvattu ja sen käyttö polttoaineena siten mahdollista, tuodaan kaasu lämpölaitokselle maakaasulinjaa pitkin. Maakaasuyhteys lämpölaitokselle on valmiina laitoksen valmistumisesta lähtien.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi

Käytettävät polttoaineet ja kemikaalit varastoidaan ja niitä käsitellään siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille.

Energiantuotannon polttoaineet säilytetään polttoainejakeittain erillisissä siiloissa, varastoissa ja säiliöissä. Haketta varten laitosalueella on varasto ja puupellettiä varten oma pellettisiilo. Polttoaineet voidaan käyttää energiantuotannossa suoraan ilman laitosalueella tapahtuvaa jatkokäsittelyä.

Öljysäiliön tilavuus on enintään 50 m3. Varastoitava öljy on kevytpolttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 painoprosenttia. Teräksinen öljysäiliö varustetaan joko kaksoisvaipalla tai omalla, kiinteällä 110 % suoja-altaalla. Öljysäiliöön liitettävät putkistot ovat teräksisiä ja ne kulkevat maan pinnalla.

Maakaasu tuodaan laitokselle maakaasulinjaa pitkin. Maakaasun pääsulkuventtiili sijaitsee kiinteistöllä omassa kaapissaan, sille on esteetön pääsy ja sen sijainti on selkeästi merkitty.

Laitoksella säilytetään jonkin verran vesikemikaaleja, kuten vuotojen etsinnässä käytettävää elintarvikekelpoista väriainetta. Vesikemikaaleja säilytetään asianmukaisesti varastoituina omissa myyntipakkauksissaan ja niitä koskevat ajankohtaiset käyttöturvallisuustiedotteet säilytetään henkilökunnan saatavilla.

Liikennöinti

Lämpölaitoksen alueella liikutaan huolto-, kuljetus- ja kunnossapito-, sekä polttoaineenkuljetusasioissa. Kattilan K1 käyttämä hake toimitetaan lämpölaitokselle kuorma-autoilla n. 44 kertaa vuodessa. Puupellettitoimituksia puhallusautoilla on n. 8 kertaa vuodessa. Kevyt polttoöljy kuljetetaan lämpölaitokselle säiliöautoilla n. 3 kertaa vuodessa. Lisäksi tuhkakontti tyhjennetään keskimäärin viikoittain. Rekkaliikenne laitokselle kulkee idän suunnasta Toikkalantietä pitkin, Kujalantien kautta. Laitosalue on aidattu ja varustettu sähkötoimisella portilla. Piha-alue rakennetaan siten, että alue säilyy liikenteellisesti ja tuotannollisesti toimivana.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

  Melu

Lämpölaitoksen sisällä melutaso ei ylitä 85 dB. Suurimmat melun aiheuttajat ovat polttoaineen kuljetinlaitteet ja puhaltimet sekä poltin. Laitteet valitaan siten, että laitoksen melutaso ulkoa mitattuna 50 m päästä laitoksesta on enintään 45 dB. Melutaso mitataan laitoksen valmistumisen jälkeen ja mikäli se ylittää ohjearvon, tehdään korjauksia, kunnes melutaso saavuttaa ohjearvon lukemat. Lämpölaitoksella ei ilmene tärinää.

Päästöt ilmaan

Lämpölaitoksen kattiloiden K1 ja K2 savukaasut johdetaan kahteen erilliseen, 25 ja 15 metriä korkeaan teräksiseen savupiippuun. Piippujen korkeudessa on huomioitu VNa 79/2017 ilmanlaadusta. Suurimmat päästöt tulevat 200-400 m etäisyydelle laitoksesta. Todennäköisimmät laskeuma-alueet talvikuukausina vallitsevalla tuulensuunnalla ja -nopeudella ovat 200-400 m kaakkoon ja koilliseen laitoksesta.

Taulukko 2. Ominaispäästöillä lasketut enimmäispäästöt.

Lämpölaitoksen päästöt ilmaan (Taulukko 2) on laskettu laitoksen oletetulla keskimääräisellä vuosituotannolla 5 GWh/a verkostoon. Kattilan K2 päästöraja-arvot esitetään kevytpolttoöljyllä. Enimmäispäästöt ovat alle VNa 79/2017 4 §:n mukaisten raja-arvojen epäpuhtauksille.

Taulukko 3. Yhteenveto laitokselta tulevista arvioiduista vuotuisista päästöistä ominaispäästökertoimilla laskettuna, kun kaukolämpöverkostoon tuotettu energiamäärä on n. 5 GWh.

Biokattilassa (K1) ei sovelleta ominaisrikkipäästöä, kun tuotannossa käytetään vain puumaista kiinteää biomassaa. Vara- ja huippuajan kattilan K2 polttoaineena käytetään saatavuuden mukaisesti joko maakaasua tai kevytpolttoöljyä, minkä vuoksi taulukossa 3 on esitetty arvot molemmille polttoaineille.

Ensisijaiset keinot päästöjen vähentämiseksi ovat palamisolosuhteiden valvonta sekä laadukkaan polttoaineen käyttäminen, joita valvotaan kattiloilla jatkuvatoimisin mittauksin (tulipesän ja savukaasujen lämpötila, savukaasun jäännöshapen mittaus ja tulipesän alipaine). Savukaasujen loppulämpötilaseurannalla todetaan mm. nuohoustarve. Sekundäärisiä keinoja ovat savukaasujen suodattaminen ja puhdistustekniikat. Kattiloiden palamisilma- ja savukaasupuhaltimille tulee taajuusmuuttujat, jotta kattiloiden säädettävyys eri kuormitusolosuhteissa on mahdollisimman hyvä, mikä osaltaan edesauttaa polttoaineen täydellistä palamista pienentäen päästöjä. Biokattilan savukaasupuhdistimeksi valitaan multisyklonin lisäksi letkusuodatin tai pelkkä sähkösuodatin, joilla päästään VNa 1065/2017-vaatimusten mukaisiin päästöarvoihin. Kevytpolttoöljy-/maakaasukattilalle ei tule erillisiä savukaasujen suodatinlaitteita.

Automaation tallentaman tiedon lisäksi laitoksella pidetään sähköistä käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot mm. kattiloiden polttoaineista ja häiriökorjauksista. Tämä kehittää lämpölaitoshoitajien ammattitaitoa ja osaltaan estää käyttöhäiriöiden syntyä.

Puuhake kuljetetaan laitokselle laidoin ja pressukatoin varustetuissa vetoautoissa ja/tai perävaunuissa, jolloin polttoaineen kuljetuksesta aiheutuvat pölyhaitat jäävät vähäisiksi.

Pelletti ja kevytpolttoöljy tuodaan laitokselle puhallin-/säiliöautossa, jolloin polttoainekuljetuksista ei aiheudu pölyhaittoja. Pölyämistä aiheutuu eniten biokattilaan (K1) toimitettavan polttoaineen purkuvaiheessa, mutta sen vaikutusalue jää suppealle alueelle polttoaineen vastaanottoaseman läheisyyteen.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Lämpölaitos sijaitsee nykyisen pohjavesialueluokituksen mukaisesti Valkealan kirkonkylän pohjavesialueen (0590904, 2-luokka) ns. reunavyöhykkeellä.

Lämpölaitoksen tontille on tehty ensimmäiset maaperäkairaukset syyskuussa 2022. Perustamistapalausunnon mukaan maaperän perustila tunnetaan riittävän hyvin ja se voidaan todeta pilaantumattomaksi. Alueen maaperä on pääasiassa savimaata. Hakijan vastineen ohessa toimitetussa perustamistapalausunnossa, joka sisälsi myös tiedot lokakuussa 2022 suoritetuista lisäkairauksista, on esitetty tarkempia tietoja mm. tontin maaperästä. Kairausten (12 kpl) ja maaperäkartan perusteella maaperä tutkimusalueella vaihtelee hiekan, siltin ja todennäköisesti laihan saven välillä päättyen moreenikerrokseen tai mahdollisesti kallioon n. 3,7-7,4 m:n syvyydessä maanpinnasta. Pohjavesi sijaitsee moreenikerroksen tasossa, mutta saattaa olla paineista. Tutkittava tontti on vanhaa metsänpohjaa, joka laskee loivasti pohjoiseen. Perustamistapalausunnossa on esitetty ohjeet perustamiselle ja todettu, että tulvaveden korkeus ja pintavesien johtaminen määritellään Kouvolan kaupungin rakennusvalvonnan antamien määräysten ja ohjeiden mukaan.

Perustamistapalausunto on oheismateriaalina.

Lämpölaitostoiminnasta ei normaalitilanteissa aiheudu kemikaali-, öljy- tai jätevesipäästöjä maaperään.

Viemäröinti ja vaikutukset vesistöihin

Vettä käytetään lämmöntuotantoprosesseissa ja sosiaalitiloissa n. 15 m3 vuodessa. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan suoraan jätevesiviemäriin ja lämpölaitoksen sisältä tulevat harmaat vedet johdetaan hulevesiviemäriin öljynerotuskaivon kautta. 1-luokkaan kuuluvassa öljynerotuskaivossa on hälytyslaitteisto, joka hälyttää, jos kaivossa on öljyä. Öljyä voi päätyä öljynerotuskaivoon häiriötilanteessa.

Lämpölaitosalueelle rakennetaan uudet vesi- ja viemäriliittymät. Olemassa olevat viemäriverkot sijaitsevat laitostontin molemmissa nurkissa. Piha-alueen viemäröintejä laajennetaan tarvittaessa uusiin rakennuksiin. Lämpölaitoksen piha-alue asfaltoidaan ja öljysäiliön täyttöpaikka asfaltoidaan nestetiiviillä asfalttibetonilla (ABT).

Laitoksella ei synny lauhdevesiä eikä kaukolämpöverkostosta jätevesiä.

Alueen vuosittainen hulevesimäärä on arviolta n. 4 085 m3/a. Piha-alueen hulevedet johdetaan rakennuksista poispäin tontin pohjoispuolelle ojaan. Maastoon johdettavien hulevesien öljypitoisuuksia tarkkaillaan näytteenotoilla. Lämpölaitostontille tehdään erillinen pihasuunnitelma, joka sisältää mm. sadevesiviemäröinnin.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Taulukko 4. Arvio vuodessa lämpölaitoksella syntyvistä jätteistä

Laitoksen toiminnasta syntyvät jätteet lajitellaan syntypaikoillaan ja toimitetaan lähimmän toimipisteen keräysastioihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, toimitetaan asianmukaisen luvan omaavan toimijan käsittelylaitokselle.

K1-kattilan märkätuhkausjärjestelmän tuhkaa välivarastoidaan umpinaisessa tuhkakontissa sisätiloissa ennen kuljettamista loppusijoituspaikkaan. Märkätuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään, mutta mikäli hyödyntämiskohteita ei löydy, tuhka loppusijoitetaan kaatopaikalle.

Arvio ympäristöriskeistä, toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toiminta häiriötilanteissa

Lämpölaitos toimii miehittämättömänä ja laitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla prosessia käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan. Vähäiset toimintahäiriöt saadaan korjattua etäoperoimalla. Suurempien häiriöiden sattuessa KSS Lämpö Oy:n käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö tekee tarvittavat toimenpiteet laitoksella.

Laitosalue kokonaisuudessaan on aidattu ja varustettu sähkötoimisella portilla, jolloin ulkopuolisten pääsy laitosalueelle on estetty. Laitokselle sijoitetaan paloviranomaisen kanssa sovittava määrä paloposteja ja jauhesammuttimia alkusammutusta varten. Onnettomuuksiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, kunnossapidolla sekä laatimalla toimintaohjeet ja tarkkailemalla laitoksen toimintaa. Laitokselle tehdään pelastussuunnitelma ja ATEX-asiakirja. Käyttöhenkilöstölle annetaan häiriötilanteita varten turvallisuuskoulutusta ja -ohjeistusta. Käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö koulutetaan lisäksi käyttö- ja päästötarkkailun edellyttämiin tehtäviin.

Mahdollisista palonsammutustoimista peräisin oleville epäpuhtaille vesille rakennetaan pelastusviranomaisen kanssa sovittava vesienhallintajärjestelmä, jossa vedet voidaan tarvittaessa säilyttää, tutkia ja käsitellä.

Koska laitos sijoittuu pohjavesialueelle, öljysäiliön sijoitus- ja käyttörakenteissa noudatetaan kaksoispidätyksen periaatetta, jolloin ensi- ja toissijainen suojaus muodostavat aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

Öljysäiliön tankkauksessa ilmeneviä poikkeustilanteita (esim. letkurikko) varten asennetaan öljyn täyttöalueella sijaitsevan sadevesiviemärin jälkeen sulkuventtiilillä hulevesiviemäröinnistä erotettu maanalainen 103 umpisäiliö, johon valunut öljy saadaan kerättyä talteen. Mikäli kyseinen sulkuventtiili unohdetaan sulkea, mahdollisessa vuototilanteessa öljy kulkeutuu umpisäiliön sijasta kolmesta kaivosta (hiekanerotus-, öljynerotus- ja näytteenottokaivo sekä sulkuventtiili) koostuvaan hulevesien poistolinjaan, jolloin 1-luokan öljynerotin antaa hälytyksen. Lisäksi säiliön läheisyyteen varataan imeytysainetta ja torjuntakalustoa mahdollisten vuotojen leviämiseen torjuntaan.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt

Lämpölaitos rakennetaan vuonna 2023, jolloin myös kattilat K1 ja K2 otetaan käyttöön. Laitoksella tehdään kunnossapitosuunnitelman mukaiset, säännölliset ennakkohuollot.

Hake- ja puupellettipolton kattila K1 ja kevytpolttoöljyn sekä maakaasun polton kattila K2 edustavat tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. K1-kattilan savukaasujen puhdistusjärjestelmäksi ennen savukaasujen piippuun johtamista tulee joko multisykloni + letkusuodatin -yhdistelmä tai pelkkä sähkösuodatin. K2-kattilan savukaasut johdetaan suoraan savupiippuun.

Uustuotantolaitteiden osalta laitos tulee edustamaan tämän hetken parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen kaikki jatkuvakäyntiset, suuremmat sähkökäytöt varustetaan sähkön säästämiseksi ja parhaan säädön aikaan saamiseksi taajuusmuuttujilla. Kaikki säädöt ja valvonta toimivat automaattisesti, ja jokaisesta häiriötoiminnasta saadaan tieto, jolloin vian aiheuttaja on mahdollista paikallistaa ja korjata nopeasti.

Paras palamistulos ja hyötysuhdetulos saadaan aikaan mahdollisimman täydellisellä palamisella, mihin päästään oikealla polttoaine/ilma -suhteella ja korkealaatuisella polttoaineella. Kattilasäädöt pysyvät optimissaan kattilahyötysuhteita mittaamalla ja tekemällä mittauksiin perustuvat, tarpeelliset hyötysuhdetta parantavat toimenpiteet.

Tarkkailu ja raportointi

Lämpölaitoksen huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa täydennetään laitevalintojen myötä laitetoimittajien laitekohtaisilla huolto-ohjeilla ja niihin liittyvin aikatauluin. Perushuollot kattavat tarvittavat puhdistukset, moottorien öljynvaihdot sekä suotimien ja tiivisteiden vaihdot. Huolloista pidetään kirjaa. Laitteiden toimintavarmuus varmistetaan ennakkohuolto-, korjaus- ja muutostöillä.

Laitosmiesten huolto- ja tarkastustehtävät tehdään laitetoimittajien laatimien ohjeiden mukaisesti. Käyttöpäiväkirja täydentää tietokoneraportointia. Polttoainetarkkailu käsittää kulutuksen ja laadun tarkkailun. Polton palamisen hyvyyttä seurataan myös tarkkailemalla muodostuvaa tuhkaa.

Esitys tarkkailusuunnitelmaksi on liitetty hakemukseen.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 30.11.-30.12.2022 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 30.11.2022. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä luettavissa Kouvolan kaupungin kirjastojen asiakaspäätteiltä. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse naapureille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksen johdosta ei ole nähty tarpeelliseksi käydä tarkastuksella alueella, jonne laitos on suunnitteilla rakentaa, koska lupakäsittelyn aikana alue oli yhä metsämaata. Hakijan kanssa on käyty useita Teams-palavereita ja sähköpostikeskusteluja hakemukseen ja käynnistyvään toimintaan liittyen.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnasta.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 2.1.2023 ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa ympäristölupahakemuksesta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 22.12.2022 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. seuraavaa:

Suunniteltu laitos sijoittuu muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle (2-luokka). Vesienhoidossa Valkealan kirkonkylän pohjavesialue on nimetty selvityskohteeksi, koska pohjavesialueelta ei ole ollut riittävästi riskejä kuvaavaa pohjaveden laatutietoa. Kuitenkin laadun selvittäminen on katsottu tarpeelliseksi. Pohjavesialueella on sijainnut Valkealan kirkonkylän vedenottamo, mutta ELY-keskuksen tietojen mukaan kaivo ei ole enää yhdyskuntien vedenhankinta- tai varavedenottokäytössä. Kaivo sijaitsee n. 490 m etäisyydellä hankealueesta.

ELY-keskus katsoo, ettei uuden ympäristöluvan myöntämiselle pohjavesialuesijaintiin ole estettä, mikäli polttoaineiksi sallitaan lupahakemuksessa esitetyistä hake, puupelletti ja maakaasu. Em. polttoaineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää riskiä pohjaveden laadulle, kun kiinteät polttoaineet varastoidaan hallissa/siilossa. Toimintaan sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena ns. PIPO-asetusta (Vna 1065/2017).

Lupahakemuksessa vara- ja huippukuormakattilan toiseksi polttoaineeksi esitetyn kevyen polttoöljyn varastointi ja käsittely voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Näin ollen uuden riskitoiminnan sijoittaminen pohjavesialueelle olisi ristiriidassa Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2022-2027 kirjattujen toimenpiteiden kanssa. Ohjelmassa todetaan mm., että pohjavesialueille ei nykyisin sijoiteta enää uusia pohjaveden määrälle tai laadulle mahdollista riskiä aiheuttavaa teollisuus- tai yritystoimintaa. Mikäli toiminnan sijoittaminen on perustelluista syistä välttämätöntä, niiden riskit pohjavedelle poistetaan teknisin ja toiminnallisin keinoin. Ennen toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle on selvitettävä yksityiskohtaisesti mm. sijoituspaikan maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä arvioitava mahdolliset pohjavedelle aiheutuvat riskit. Pohjavesialueelle sijoittuessaan toiminta tulee suojata kaksinkertaisesti, joskus myös kolminkertaisesti. Joissakin tapauksissa suojattunakaan sijoittaminen ei ole mahdollista.

Laitoksen sijoitusalueella ei ole olemassa olevaa kaukolämpöverkostoa, vaan verkko ja siihen liittyvät putkistot on tarkoitus rakentaa Valkealan taajama-alueelle kevään ja syksyn 2023 välisenä aikana. Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi, onko lämpölaitoksen osalta tarkasteltu vaihtoehtoisia sijoittamispaikkoja erityisesti pohjavesinäkökulma ja pohjavesialueen ulkopuoliset alueet huomioiden. Koska kaukolämpöverkostoa ei ole vielä alueelle rakennettu, ELY-keskus ei näe, että lupahakemuksessa olisi esitetty sellaisia perusteluja, joiden mukaan laitoksen sijainti pohjavesialueella olisi välttämätön.

Mikäli lupaviranomainen katsoo, että polttoöljy on välttämätön varapolttoaine laitoksen toiminnan turvaamisen kannalta esim. mahdollisten maakaasun vakavien saatavuushäiriöiden vuoksi ja näin ollen ympäristölupaa sen käyttöön harkitaan myönnettävän, tulee hakemusta täydentää ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n mukaisilla selvityksillä. Täydennyksissä tulee esittää myös alueella tehtyjen maaperätutkimusten tarkemmat tutkimustiedot/-tulokset. Lisäksi ympäristöluvassa tulee antaa riittävät määräykset pohjaveden suojausrakenteiden osalta. On myös perusteltua harkita polttoöljyn varastoinnin sallimista vain väliaikaisesti vakavien maakaasun saatavuushäiriöiden aikana sekä öljyn varastointimäärän rajoittamista.

Hakemuksessa on esitetty kevyen polttoöljyn varastointimääräksi maksimissaan 50 m3. Toiminnalle myönnetyn MRL:n mukaisen poikkeamisluvan liitteenä olleen asemapiirroksen mukaan öljysäiliön tilavuus on 20 m3. Voimassa olevan poikkeamislupa ei mahdollista 50 m3:n öljysäiliön toteuttamista rakennuspaikalle. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suurempi säiliötilavuus aiheuttaa suuremman riskin pohjavedelle, minkä vuoksi lupaa ei tulisi myöntää hakemuksessa esitetylle öljysäiliötilavuudelle.

Hakemuksessa todetaan öljyn varastoinnin osalta noudattavan kaksoispidätyksen periaatetta. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole kattavasti esitetty kaksinkertaisia vuotosuojarakenteita polttoöljyn käsittelyalueelle, ml. putkiyhteydet. Kaksoispidätyksellä tarkoitetaan rakenneratkaisuja, joissa ensisijaisen suojausrakenteen pettäessä toinen suojarakenne pidättää mahdollisen vuodon. Hakemuksessa ei ollut öljynkäsittelyalueen suojausrakenteita koskevaa asema-/rakennepiirrosta.

Öljysäiliö varustetaan hakemuksen mukaan kaksoisvaipalla tai kiinteällä suoja-altaalla. Hakemuksessa ei esitetty suoja-altaan kattamista. Mikäli suoja-allas rakennettaisiin avoimeksi, ELY-keskus pitää kattamista edellytyksenä suoja-altaan tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta. Mahdollinen kaksoisvaippasäiliö tulee varustaa vuodonilmaisimella.

Polttoaineen käsittelyalueen pohjarakenteet ja sadevesiviemäri öljynerotinkaivoineen tulee toteuttaa siten, ettei polttoainetta pääse vuotamaan maaperään tai pohjaveteen missään olosuhteissa. Öljynkäsittelyalueelle tulee hakemuksessa esitettyjen suojausrakenteiden lisäksi asentaa maanalainen, yhtenäinen ja vesitiivis öljyn pidättävä allasrakenne, esim. reunoiltaan korotettu 1,5 mm HDPE-tiivistyskalvon ja bentoniittimaton yhdistelmärakenne. HDPE-kalvojen saumauksen tiiveys on koestettava. Maanalaisen allasrakenteen tulee ulottua säiliö- ja täyttöalueen alle ja niiden viemäröinnissä olevan öljynerottimen jälkeiseen näytteenotto- ja tarkkailukaivoon asti sekä säiliöltä kattilarakennukseen johtavan putken alle, ellei putkisto ole sijoitettu muun nestetiiviin allasrakenteen päälle. Maanalaisen tiivistysrakenteen kattamalle alueelle on syytä asentaa tarkkailu- ja tyhjennyskaivo, jonka avulla kaivantoon mahdollisesti kertyvän veden korkeutta kalvon päällä voidaan seurata ja vettä tarvittaessa poistaa. Öljyputkiston tulee olla kaksiseinämäinen, sijoitettu suojaputkeen tai muulla tavalla vuotosuojattu. Hakemusta tulee täydentää polttoaineen käsittelyalueen suojaratkaisujen osalta riittävin piirustuksin. Edellä esitettyjen suojarakenteiden asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi kaikki maanalle piiloon jäävät rakenteet on rakennusvaiheessa dokumentoitava valokuvaamalla ja kirjallisesti ja raportti on esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Öljysäiliön täyttöpaikan allastuksen tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman tyhjennettävän kuljetussäiliön tai säiliöosaston tilavuutta. Koska laitos on miehittämätön, yhteys hulevesiviemäriin tulee varustaa täyttötapahtuman aikana automaattisesti toimivalla sulkuventtiilillä siten, että mahdollinen vuoto rajautuu allasalueelle. Muulloin allastetulle alueelle kertyvät hulevedet tulee ensisijaisesti johtaa öljynerottimen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Hulevesiviemäröinnin sulkuventtiilin tarkka sijainti jäi hakemuksessa epäselväksi. Viemäröinnissä tulee olla näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo välittömästi öljynerottimen jälkeen.

Hakemuksessa ei ole esitetty tarkkaa suunnitelmaan piha-alueen eikä polttoöljyn käsittelyalueen hulevesien johtamisesta. ELY-keskus katsoo, että hakemusta tulee täydentää tarkennetulla hulevesisuunnitelmalla, joka sisältää havainnollistavat piirustukset.

Hakemuksessa on todettu, että mahdollisille lämpölaitosalueen palonsammutustoimista peräisin oleville epäpuhtaille vesille rakennetaan pelastusviranomaisen kanssa sovittava vesienhallintajärjestelmä, jotta vedet voidaan tarvittaessa säilyttää, tutkia ja käsitellä. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty tästä tarkempaa suunnitelmaa. ELY-keskus katsoo, että kyseinen suunnitelma tulisi olla esitettynä jo ympäristölupahakemusvaiheessa, jotta sammutusvesiin liittyvät riskit ja niiden hallinta voidaan arvioida riittävien tietojen pohjalta. Tarkka suunnitelma tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella viimeistään ennen laitoksen käyttöönottoa.

Hakemuksen mukaan laitoksen sisältä tulevat harmaat jätevedet johdetaan hulevesiviemäriin 1-luokan öljynerottimen kautta. ELY-keskus pohtii, onko kyse sisätilan pesuvesistä. Hakemukseen on syytä täsmentää, millaisista jätevesistä ja niiden määristä on kyse. Pohjavesialueella sisätiloissa syntyvät jätevedet olisivat tarkoituksenmukaista johtaa öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin.

Hakemuksen savukaasupäästöjen kohdassa ei päästömittauksia koskevaan taulukkoon ole kirjattu mittausväliä K1-kattilan hiukkaspäästömittausten osalta, vaikka polttoaineena käytetään kiinteää biomassaa. PIPO-asetuksen mukaan päästömittaukset tulee tehdä 4 kk:n kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen 3 vuoden välein. Kun otetaan lisäksi huomioon häiriintyvien kohteiden läheisyys, on edellä mainittu tarpeen lisätä tarkkailusuunnitelmaan.

Lisäksi ympäristöluvassa on tarpeen antaa riittävät määräykset hulevesien tarkkailusta ja öljysäiliön kuntotarkastuksista. Pohjavesialueella säiliön tarkastus on tarpeen tehdä useammin kuin mitä PIPO-asetus edellyttää. Mikäli lupa kevyen polttoöljyn käyttöön pohjavesialueella myönnetään, on pohjaveden laadun tarkkailua edellytettävä ympäristöluvassa, mikä vaatii uusien havaintoputkien asennusta alueelle.

Lausunto on oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

  Ympäristölupahakemuksesta ei tullut muistutuksia eikä mielipiteitä.

  Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa hakemuksesta jätettyyn lausuntoon 20.1.2023 mennessä.

Annettuun lausuntoon hakija on 16.1.2023 saapuneessa vastineessaan todennut mm. seuraavaa:

Alueelle tehtyjen maaperätutkimusten perusteella laaditussa perustamislausunnossa mahdollisesti paineisen pohjaveden on todettu sijaitsevan moreenikerroksen tasossa.

Valkealan kirkonkylän alue on suurimmaksi osaksi pohjavesialuetta. Laitoksen sijoituspaikkatarkastelua on tehty useasta näkökulmasta, ja valittuun sijaintiin on päädytty yhdessä Kouvolan kaupungin kanssa. Kaupungilta on saatu suunnitellulle sijoituspaikkatontille poikkeamislupa alueen kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Poikkeamisluvassa ei ole määritelty tarkempia teknisiä kriteereitä rakentamiselle.

Koska lämpöyhtiö vastaa energiantuotannosta, tulee sen parhaansa mukaan varautua myös poikkeustilanteisiin. Poikkeamislupahakemuksen jättämisen jälkeen on arvioitu, että on tarpeen hakea kaiken varalta lupaa isommalle, 50 m3:n öljysäiliölle. Näin kriisitilanteissa turvataan öljy-/maakaasukattilan lämpöenergiantuotanto myös pitkien pyhien yli esim. biokattilan rikkoutuessa ja korjauksen kestäessä pitkään.

Lämpölaitos ja sen piha-alue tullaan rakentamaan voimassa olevien lakien ja asetusten sekä viranomaisten myöntämien lupien mukaisesti. Toiminnalle haetaan kaikki tarvittavat luvat. Öljyvahinkoriskeihin varaudutaan teknisin ja toiminnallisin keinoin. Öljynkäsittelyalue tullaan rakentamaan ELY-keskuksen raportin 6/2018 Nestemäisten kemikaalivuotojen hallinta ympäristönsuojelun kannalta mukaisesti. Öljysäiliön täyttöpaikka on suunniteltu rakennettavaksi ko. raportin esittämistä vaihtoehdoista seuraavanlaisesti: Öljysäiliön täyttöalue asfaltoidaan ABT-asfaltilla ja sen alle 1,5 mm HDPE-tiivistyskalvon ja bentoniittimaton yhdistelmärakenteella. Täyttöalueen reuna korotetaan reunuksella. Täyttöpaikan vedet johdetaan hulevesijärjestelmän kautta kunnalliseen hulevesiverkostoon. Hulevesijärjestelmä sisältää mm. sadevesikaivon, tarkastuskaivon, sulkuventtiilikaivon, umpisäiliö 10 m3, hiekanerotus-, öljynerotus- (luokka 1), näytteenotto-/sulkuventtiilikaivon. Putkiston tiivisteet öljynkestäviä. Umpisäiliössä pinnanmittaus hälytyksellä. Öljynerotuskaivo hälytyksellä.

Ennen lämpölaitoksen toimittajavalintaa ei tarkkoja, lopullisia suunnitelmia ole mahdollista esittää. Toimittajan valinnan jälkeen laaditaan lopulliset rakennussuunnitelmat toimittajan kanssa ja haetaan luvat viranomaisilta. Samaan aikaan saadaan myös hyväksyntä sammutusvesien hallinnasta sekä piha-alueen hulevesisuunnitelmasta valvontaviranomaiselta.

Lämpölaitoksen sisältä tulevilla harmailla jätevesillä tarkoitetaan sisätilan pesuvesiä, joita muodostuu arviolta 0,5-1,0 m3/a. Vedet esitetään johdettaviksi 1-luokan öljynerotuskaivon kautta hulevesiviemäriin. Mikäli Kouvolan Vesi Oy hyväksyy vesien johtamisen jätevesiviemäriin hulevesiviemärin sijaan, voidaan näin toimijan puolesta tehdä.

Tarkkailusuunnitelmaan oli jäänyt merkitsemättä K1-kattilalle hiukkaspäästömittauksen suorittaminen 3 vuoden välein. Tarkkailusuunnitelmaa täydennetään tältä osin.

Lausunnossaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa, ettei uuden ympäristöluvan myöntämiselle pohjavesialueelle ole estettä, mikäli polttoaineiksi sallitaan lupahakemuksessa esitetyistä hake, puupelletti ja maakaasu. Maailman tilanteen takia hakija näkee tarpeelliseksi mahdollistaa myös öljyn käytön lämpöenergiantuotannossa. Öljysäiliö ja polttoaineen käsittelyalue suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Hakemus sisältää selvityksen, jossa esitetään suunnitellut pohjaveden suojaustoimet sekä se, miten päästöt maaperään ja pohjaveteen estetään. Pohjaveden tarkkailua varten alueelle voidaan asentaa havaintoputket yhdessä ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittuihin paikkoihin.

Vastine on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut KSS Lämpö Oy:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

  Yleismääräykset

1. Toiminnassa on noudatettava ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena valtioneuvoston asetusta 1065/2017. (Vna 1065/2017 1 §)
2. Lämpölaitoksen peruskuormakattilassa K1 poltetaan haketta tai puupellettiä. K2-kattilassa poltetaan maakaasua tai kevytpolttoöljyä vara- ja huippukuorma- sekä kesäajan minimitehopolttoaineena. Ensisijaisena vara- ja huippukuorma- sekä kesäajanpolttoaineena tulee käyttää maakaasua. (YSL 7, 11, 17 ja 19 §)
3. Kevyttä polttoöljyä saa lämpölaitoksella varastoida tilavuudeltaan enintään 20 m3:n öljysäiliössä. (YSL 7, 11, 17 ja 19 §)

Päästöt ilmaan

4. Seuraavat päästöraja-arvot (mg/m3n) eivät saa savukaasuissa ylittyä kiinteän polttoaineen kattilan osalta happipitoisuuden ollessa 6 % ja nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden kattilan osalta happipitoisuuden ollessa 3 %:

Päästöraja-arvoja on noudatettu, kun kattiloiden päästömittaukset tehdään Vna 1065/2017 liitteen 3 ja tämän päätöksen mukaisesti, kunkin mittaussarjan tulokset eivät ylitä päästöraja-arvoja. Päästöraja-arvojen noudattamista arvioitaessa ei huomioida energiatuotantoyksikön käynnistys- ja pysäytysjaksoja eikä ympäristönsuojelulain 106 d §:ssä tarkoitettuja polttoaineen saatavuushäiriöihin liittyviä poikkeuksellisia tilanteita. (Vna 1065/2017 5 ja 6 §, YSL 52 ja 106 d §)

Maaperän ja pohjaveden suojaus

5. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Polttoöljyä tai muita kemikaaleja ei saa päästä maaperään, ojaan tai muualle ympäristöön. Öljynkäsittelyalueelta kertyvät vedet on johdettava umpisäiliöön. Öljynkäsittelyalue tulee tarvittaessa kattaa. Suunnitelma rakennepiirroksineen polttoöljyn käsittelyalueen hulevesien johtamisesta tulee toimittaa Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi ennen öljynkäsittelyalueen rakentamisen aloittamista. (YSL 16, 17, 49 ja 52 §, Vna 1065/2017 10 §)
6. Koko polttoöljyn käsittelyalueelle mukaan lukien putkiyhteydet tulee rakentaa kaksinkertaiset vuotosuojarakenteet. Öljynkäsittelyalueelle tulee hakemuksessa esitettyjen suojausrakenteiden lisäksi asentaa maanalainen, yhtenäinen vesitiivis, öljyn pidättävä allasrakenne, esim. reunoiltaan korotettu 1,5 mm HDPE-tiivistyskalvon ja bentoniittimaton yhdistelmärakenne. HDPE-kalvojen saumausten tiiviys on koestetteva. Öljysäiliön täyttöpaikan allastuksen tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman tyhjennettävän kuljetussäiliön tai säiliöosaston tilavuutta. Maanalaisen suojausrakenteen tulee ulottua säiliö- ja täyttöpaikan sekä umpisäiliön ja öljynerottimen alle sekä öljynerottimen jälkeiseen näytteenotto- ja tarkkailukaivoon asti sekä säiliöltä kattilarakennukseen johtavan putken alle, ellei putkisto ole sijoitettu muun nestetiiviin allasrakenteen päälle. Maanlaisen suojausrakenteen kattamalle alueelle tulee asentaa pohjalle saakka ulottuva tarkkailu- ja tyhjennyskaivo, joiden avulla mahdolliset vuodot ovat kerättävissä ja havaittavissa ja sinne kertyvät sadevedet saadaan pumpattua pois suojausrakenteesta. Lisäksi öljyputkiston tulee olla kaksiseinämäinen, sijoitettu suojaputkeen tai muulla tavoin vuotosuojattu. Suojausrakenteesta ja sen tarkkailusta ja toiminnasta tulee hyvissä ajoin ennen rakentamista esittää suunnitelma riittävin rakennepiirustuksin hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suojausrakenteet on rakennusvaiheessa dokumentoitava valokuvaamalla ja kirjallisesti ja raportti rakentamisesta on toimitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 16-17, 49, 52, 62 ja 66 §, Vna 1065/2017 13 §)
7. Lukuun ottamatta öljynkäsittelyalueen vesiä laitosalueen hulevedet tulee johtaa öljynerottimen kautta maastoon hallitusti siten, ettei niistä aiheudu vettymishaittaa. Viemäröinnissä tulee olla välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta voidaan viivytyksittä kaikissa olosuhteissa sulkea laitoksen hulevesien pääsy viemäriin tai muuhun purkupaikkaan. Sulkuventtiilikaivo tulee sijoittaa, merkitä ja suojata siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Suunnitelma hulevesien johtamisesta tulee sisällyttää määräyksen 5 suunnitelmaan. (YSL 16, 17, 49 ja 52 §)
8. Öljynerottimen on oltava standardin SFS-EN-858-1 mukainen 1. luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljynerotin tulee olla mitoitettu vastaamaan laitoksen sadevesijärjestelmän tarvetta ja varustaa öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälyttimellä. (Vna 1065/2017 10 § ja YSL 16, 17, 49 ja 52 §)
9. Suunnitelma mahdollisille lämpölaitosalueen palonsammutustoimista peräisin oleville epäpuhtaille vesille pelastusviranomaisen ohjeistuksella rakennettavasta vesienhallintajärjestelmästä tulee hyväksyttää Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelussa ennen laitoksen käyttöönottoa. (YSL 16, 17, 49 ja 52 §)
10. Lämpölaitoksen sisältä tulevat harmaat jätevedet tulee johtaa öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. (YSL 16, 17, 49 ja 52 §)
11. Laitosalueen rakenteita ja asfaltin kuntoa tulee seurata säännöllisesti laitoskierrosten yhteydessä ja mahdolliset halkeamat korjata viivytyksettä. Laitosalueen kaivoja sekä umpisäiliötä tulee huoltaa säännöllisesti. Laitoksen henkilökunnan edustajan tulee olla paikalla öljysäiliön täyttötilanteessa. Öljysäiliön täyttöpaikalla tulee olla toimintaohjeet täyttötilannetta varten. Mikäli umpisäiliöön pääsee öljyä, se tulee tyhjentää kokonaan viivytyksettä. Umpisäiliöön tulee asentaa täyttymisestä kertova hälytin, jonka toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Liikenne umpisäiliön päällä tulee estää. Laitoksella tulee olla öljyntorjuntakalustoa mahdollisen öljyvuodon leviämisen estämiseksi. (YSL 16, 17, 49, 52 ja 66 §, Vna 1065/2017 10 ja 13 §)
12. Öljysäiliön suoja-altaan tulee olla tiivis, katettu ja tilavuuden tulee olla vähintään 110 % säiliön tilavuudesta. Öljysäiliö on varustettava törmäyskaiteella tmv., mikäli se sijoitetaan kohtaan, jonka vieressä liikennöidään ja on olemassa mahdollisuus, että ajoneuvo törmää säiliöön. Öljysäiliö on varustettava ylitäytönestimellä ja mahdollinen kaksoisvaippasäiliö pitää varustaa suoja-allastilan vuodonilmaisimella. (YSL 16, 17, 52 ja 66 § ja Vna 1065/2017 13 §)
13. Laitoksella mahdollisesti säilytettävät voiteluaineet ja kemikaalit on varastoitava tiivispohjaisessa, katetussa, lukitussa ja allastetussa tilassa. (YSL 16, 17 ja 52 §)

Kiinteiden polttoaineiden käsittely ja varastointi

14. Kiinteiden polttoaineiden varastointi, käsittely ja siirrot on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu pöly-, haju- tai roskaantumishaittaa eikä palovaaraa. Hienojakoisten polttoaineiden vastaanottoasemien tulee sijaita suljetussa hallissa tmv. tilassa pöly- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Vna 1065/2017 12 §)

Jätehuolto

15. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Vaaralliset jätteet ja hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava asianmukaisesti hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jätteet tulee toimittaa paikkaan, jossa niiden käsittely ja/tai vastaanotto on hyväksytty. Vaaralliset jätteet tulee säilyttää erillään muista jätteistä lukittavassa ja katetussa tilassa, omissa astioissaan tai pakkauksissaan, joissa on merkintä astian sisällöstä sekä varoitusmerkinnät. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee varastoida suoja-altaan päällä tai tiiviillä, reunakorotetulla alustalla, joka on mitoitettu vähintään suurimman varastoitavan astian mukaan. Lento- ja pohjatuhka varastoidaan siiloissa tai muissa vastaavissa tiloissa, joilla estetään tuhkan pölyäminen tai muu leviäminen ympäristöön. Tuhkan siirrot tulee järjestää niin, ettei laitoksen ympäristössä aiheudu pölyhaittaa. Vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat, jotka mahdollisuuksien mukaan tulee laatia sähköisinä. Öljy- ja muut vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa ja jätteiden säilytystä laitoksella tulee välttää. (Vna 1065/2017 14 §, YSL 7, 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 15-17, 121 ja 121a, Vna 978/2021)

Melu

16. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että toiminta ei laitoksen tavanomaisessa käyttötilanteessa ylitä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7-22 melutasoa LAeq 55 dB eikä yöllä klo 22-7 melutasoa LAeq 50 dB. Tarvittaessa voidaan vaatia melumittauksia. (Vna 1065/2017 8 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

17. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä sekä toiminta toteutettava järjestelmällisesti niin, ettei siitä vahinkotilanteissakaan aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella on oltava vastuuhenkilö, joka vastaa sen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6-8, 15-17, 52 ja 62 §)
18. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. (YSL 6, 7, 52 ja 53 §)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

19. Laitoksen käyttötarkkailu tulee toteuttaa Valtioneuvoston asetuksen 1065/2017 17 §:n mukaisesti laadittua, hakemuksen liitteenä olevaa tarkkailusuunnitelmaa noudattaen. K1-kattilan hiukkaspäästömittaukset tulee tehdä Vna 1065/2017 mukaan 4 kk:n kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen 3 vuoden välein. (Vna 1065/2017 17 §, YSL 52 ja 62 §)
20. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava asiantuntijan toimesta pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta. Pohjavedestä on määritettävä ainakin öljyhiilivedyt. Tarvittaessa viranomainen voi määrätä lisänäytteenotosta/-analyyseistä. Alueelle tulee asentaa pohjavedentarkkailuputket. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi asiantuntijan laatima suunnitelma pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden tason tarkkailusta ja uusien pohjavesiputkien asennuksesta ennen laitoksen käyttöönottoa. (YSL 17, 52, 64 ja 66 §)
21. Öljynerotin on tyhjennettävä ja erottimessa oleva öljytilan täyttymisestä ilmoittava hälytysjärjestelmä on testattava kerran vuodessa. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on määritettävä kerran vuodessa ja lisäksi tarvittaessa havaitun öljyvuodon yhteydessä. Määrityksen voi tehdä alan asiantuntija. (Vna 1065/2017 10 § ja YSL 16, 17, 49, 52, 66 §)
22. Öljysäiliö putkivetoineen (ml. öljysäiliön ja lämpökeskuksen väliset yhdeputket) suojausrakenteineen ja hälytyslaitteineen tulee tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään kerran viidessä (5) vuodessa. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa kuukauden kuluessa tarkastuksesta Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Tarkastuksen perusteella mahdollisista tarvittavista korjauksista on esitettävä korjaussuunnitelma etukäteen Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 15-17, 52 ja 66 §, Vna 1065/2017 13 §)
23. Laitoksen on osallistuttava Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailuun. (Vna 1065/2017 17 §, YSL 62 ja 63 §)
24. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa energiantuotantolaitoksen toiminnasta Valtioneuvoston asetuksen 1065/2017 18 §:ä noudattaen. Toiminnanharjoittajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä toimitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportti, jossa esitetään Valtioneuvoston asetuksen 1065/2017 18 §:n mukaiset tiedot, pohjavesien ja öljynerottimen tarkkailutulokset sekä öljynerottimen huoltotiedot. (Vna 1065/2017 18 §, YSL 17 §)

Häiriö- ja poikkeustilanteet

25. Laitoksella tulee olla toimintaohje poikkeuksellisia tilanteita varten. Suunnitelman tulee sisältää vähintään ohjeet toimenpiteistä polton ja erotinlaitteiden häiriötilanteiden sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen varalle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja henkilökunta tulee perehdyttää ohjeeseen. Toimintaohje on pyydettäessä esitettävä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 §, Vna 1065/2017 16 §)
26. Jos onnettomuudesta tmv. aiheutuu päästöjä ympäristöön tai viemäriin tai syntyy jätettä, jonka vuoksi ympäristölupaa tai toimintaa koskevaa asetusta ei voida noudattaa tai josta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, on tapahtuneesta ilmoitettava viipymättä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Viranomaiselle on viipymättä toimitettava suunnitelma, jonka mukaisesti toiminnan päästöjä ja jätteitä sekä niistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista voidaan rajoittaa poikkeustilanteen aikana. (YSL 52, 123 ja 134 §, Vna 1065/2017 16 §)

Toiminnan muutos ja lopettaminen

27. Tuotannon muuttumisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai muista toiminnassa tapahtuvista valvonnan kannalta oleellisista muutoksista, kuten toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelman tarvittavista ympäristönsuojelutoimenpiteistä. (YSL 52, 94 ja 170 §)
28. Toiminnan päättyessä toiminnanharjoittajan on esitettävä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma energiantuotantoyksikön rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. Lopettamisen jälkeen on varmistettava maaperän puhtaus maaperänäyttein kohdista, joissa öljyjä on käsitelty/varastoitu. Mikäli maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä ja sen puhdistamistarve todetaan, tulee maaperä kunnostaa. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. (Vna 1065/2017 20 §, YSL 52, 62, 66, 94, 133 ja 135 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Lupamääräysten perustelut

Määräyksellä 1 on haluttu selventää, että toiminnassa on ympäristöluvan lisäksi noudatettava toimintaa koskevaa valtioneuvoston asetusta niiden asioiden osalta, joista luvassa ei ole annettu asetusta tiukempia määräyksiä.

Määräykset 2 ja 3: Lupamääräyksiin katsottiin tarpeelliseksi kirjata polttoaineet, joiden käyttämiseen lupa myönnetään. Polttoaineena ovat K1-kattilassa hake ja puupelletti sekä K2-kattilassa maakaasu ja kevytöljy. Koska toiminta sijaitsee pohjavesialueelle, on pohjaveden laadun turvaamiseksi kevyen polttoöljyn varastointi, käsittely ja käyttö polttoaineena pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Öljysäiliön koko on rajoitettu hakemuksen säiliökokoa pienempään, 20 m3:on, koska suurempi säiliötilavuus aiheuttaa suuremman riskin pohjavedelle.

Määräys 4. Lämpölaitoksella käytettäville polttoaineille on annettu asetuksen 1065/2017 mukaiset päästöraja-arvot. Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun laitoksella toteutetaan hakemuksen liitteenä olevaa tarkkailusuunnitelmaa sekä määräaikaispäästömittausten tulokset alittavat Vna 1065/2017 mukaiset päästöraja-arvot.

Määräykset 5-13: Laitos sijaitsee pohjavesialueella. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, ettei maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Pohjaveden laatu tulee turvata myös vuoto- tai onnettomuustilanteessa. Pohjavesialueella toiminnasta aiheutuva riski poistetaan ennalta ehkäisevästi toteuttamalla suojausrakenteet kaksoispidätyksen, joskus tarvittaessa myös kolmoispidätyksen, periaatteella, rakenteiden säännöllisellä tarkkailulla ja huollolla sekä käyttäen automaattisia hälytysjärjestelmiä. Lisäksi pohjavesialueella on toiminnassa noudatettava erityistä huolellisuutta. Kunnolliset suojausrakenteet ovat tarpeen, vaikka polttoöljyn käyttö olisi vähäistä tai väliaikaista, koska jo yksi öljyvuodon aiheuttava onnettomuus voi pilata suojaamattoman pohjaveden.

Määräyksen 6 mukaiset toimet ovat tarpeen pohjavesialueella. Vaikka öljyn käyttö polttoaineena on vähäistä, sitä kuitenkin säilytetään laitoksella koko ajan. Esim. täyttöletkun irtoaminen tai umpisäiliön ylivuototilanne aiheuttaisi vaaran pohjavedelle ilman suojausrakenteita. Suojausrakenne voi olla esim. reunoiltaan ylös nostettu, saumoistaan kaksoishitsattu ja koestettu HDPE-kalvo ja bentoniittimatto. Öljynerottimen jälkeisen näytteenotto- ja tarkkailukaivon jälkeisen viemärin läpiviennin tiiviyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Määräyksessä 8 on määritelty öljynerottimen luokka ja erotuskyky. Öljynerottimen tulee olla asetuksen 1065/2017 mukainen. Lisäksi tulee varmistua öljynerottimen riittävästä mitoituksesta.

Määräys 11: Asfaltin kunnon seuranta on tärkeää, jotta asfaltti pidättää hyvin mahdolliset öljyvuodot. Sadevesikaivoja tai muita kaivoja ei saa päästää esim. tukkeutumaan.

Määräys 11: Toimintaohjeet ja henkilökunnan edustajan paikallaolo öljysäiliön täyttö- ja myös tyhjennystilanteessa ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistua siitä, että em. tilanteissa toimitaan ympäristön pilaantumisen riskit minimoiden. Mahdollisissa täytön aikaisissa häiriötilanteissa on hyvä, että paikalla on useita henkilöitä.

Määräys 11: Mikäli umpisäiliöön joutuu öljyä, tulee se tyhjentää välittömästi, jotta mahdollisen uuden vuodon sattuessa umpisäiliössä on tilaa. Öljy ei myöskään saa jäädä rasittamaan umpisäiliön materiaaleja. Hälytin on asennettava, jotta esim. sadevedet eivät vahingossa ohjaudu umpisäiliöön inhimillisen virheen seurauksena.

Määräyksen 11 mukainen öljyntorjuntakalusto voi olla esim. imeytysaine tai öljypuomi.

Määräys 12 on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Suoja-altaan tilavuus tulee suoraan asetuksesta 1065/2017. Öljyputket tulee suojata vuotojen varalta.

Määräyksen 13 mukainen säilytystapa ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi ja määräyksellä 14 torjutaan pöly-, haju- ja roskaantumishaittaa sekä palovaaraa.

Määräys 15 on annettu jätehuollon sujumista ja roskaantumista sekä maaperän ja pohjaveden suojelua varten.

Määräyksessä 16 on annettu melutason raja-arvot. Raja-arvot tulevat suoraan asetuksesta 1065/2017.

Määräys 17: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisen tiedonsaannin valvontaa varten.

Määräys 18: Toiminnanharjoittajan on seurattava alansa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja varauduttava sen käyttöönottoon.

Määräys 19: Laitoksen käyttötarkkailu voidaan toteuttaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Laitos sijaitsee pohjavesialueella ja laitoksella käytetään ja säilytetään öljyä. Tämän vuoksi määräyksessä 20 on määrätty pohjaveden tarkkailusuunnitelmasta.

Öljynerotin tulee määräyksen 21 mukaisesti huoltaa ja siitä tulee ottaa näyte kerran vuodessa maaperän ja pohjaveden suojelua varten.

Määräyksen 22 mukaiset tarkastukset ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Pohjavesialueella öljysäiliön tarkastus on tarpeen tehdä useammin kuin mitä PIPO-asetus edellyttää.

Määräys 23: Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailuun on osallistuttava, jotta tiedetään enemmän alueen ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Osa KSS Lämpö Oy:n lämpökeskuksista on jo ilmanlaadun tarkkailusopimuksessa. Tarkkailusopimukseen liittymisestä saa lisätietoja Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluista.

Määräyksen 24 mukainen vuosiraportti on tarpeen laitoksen toiminnan valvomiseksi.

Määräyksessä 25 on määrätty toimintaohjeesta öljynkäsittelyalueella. Tämä on tarpeen, jotta kaikki henkilökunnasta osaavat toimia mahdollisen häiriötilanteen sattuessa ja että laitoskierroksilla tarkkaillaan kaikkia oleellisia kohteita.

Määräyksessä 26 on annettu ohjeet poikkeustilanteissa toimimiselle. Määräys on tarpeen maaperän ja pohjaveden sekä muun ympäristön suojelemiseksi.

Määräys 27: Ilmoitukset ovat tarpeen, koska toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää muutosta ympäristölupaan. Valvontaa varten lupaviranomaisen on välttämätöntä tietää, kuka toimintaa harjoittaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet poistetaan.

Määräys 28 on annettu, koska laitosalueella käsitellään ja varastoidaan öljyä ja kemikaaleja, jotka saattavat aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Vastuu maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta on ympäristönsuojelulain mukaan sillä, jonka toiminnasta pilaantuminen on aiheutunut.

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

  ELY-keskuksen lausunto on huomioitu ympäristöluvan valmistelussa.

  Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (527/2014) ja (713/2014)

Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)

  Jätelaki ja -asetus (646/2011) ja (978/2021) 

  Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätöksen voimassaolo

Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säädöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että lämpölaitos halutaan saada toimintaan ja tuottamaan lämpöenergiaa kaukolämpöön liitettäville kiinteistöille syksyllä 2023. Näin ollen maanrakennustyöt tulee aloittaa mahdollisimman pian keväällä 2023. Aloittamisluvan vakuudeksi hakija esittää 3 000 €.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa rajatusti siten, että lämpölaitoksen haketta, pellettiä ja maakaasua käyttävien yksiköiden/osioiden ja niihin liittyvien rakenteiden ja rakennusten rakentaminen ja käyttö voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lämpölaitoksen kevyttä polttoöljyä käyttävän yksikön/osion ja siihen liittyvien rakenteiden ja rakennusten rakentamisen ja käytön saa aloittaa vasta ympäristölupapäätöksen saatua lainvoimaisuuden.

Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

  Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 § 50 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Lupahakemuksen käsittelystä peritään taksan "YSL 28 §:n 1 momentin mukainen, ympäristölupaa edellyttävä pohjavesialueelle sijoitettava toiminta, energiantuotantolaitos" -kohdan maksu 4 550 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20 % kyseistä toimintaa koskevasta "YSL 28 §:n 1 momentin mukainen, ympäristölupaa edellyttävä pohjavesialueelle sijoitettava toiminta, energiantuotantolaitos" -kohdan maksusta, eli 0,20 x 4 550 € = 910 €.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 4 550 € + 910 € = 5 460 €

Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisluvan vakuus ympäristön saamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Aloittamisvakuudeksi määrätään 5 000 €. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

  Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija

  Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Kati Halonen, puh. 020 615 8048, kati.halonen(at)kouvola.fi, ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Vs. ympäristöjohtajan ehdotus:

  Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan KSS Lämpö Oy:lle Valkealan lämpölaitoksen toimintaan esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi rajatusti, esityksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta.

Asian käsittely:

Keskustelun aikana puheenjohtaja Joni Mörk teki seuraavan muutosehdotuksen:

"Ehdotan, että teknisen lautakunnan lupajaosto muuttaa esityksen Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta toisen kappaleen kuulumaan seuraavasti

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa siten, että lämpölaitoksen haketta, pellettiä ja maakaasua käyttävien yksiköiden/osioiden ja niihin liittyvien rakenteiden ja rakennusten rakentaminen ja käyttö sekä lämpölaitoksen kevyttä polttoöljyä käyttävän yksikön/osion ja siihen liittyvien rakenteiden ja rakennusten rakentaminen ja käyttö voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. "

Lupajaosto kannatti yksimielisesti puheenjohtajan ehdotusta.

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen hyväksytyksi.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päätti

1. muuttaa esityksen Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta toisen kappaleen kuulumaan seuraavasti

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa siten, että lämpölaitoksen haketta, pellettiä ja maakaasua käyttävien yksiköiden/osioiden ja niihin liittyvien rakenteiden ja rakennusten rakentaminen ja käyttö sekä lämpölaitoksen kevyttä polttoöljyä käyttävän yksikön/osion ja siihen liittyvien rakenteiden ja rakennusten rakentaminen ja käyttö voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

2. myöntää ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan KSS Lämpö Oy:lle Valkealan lämpölaitoksen toimintaan esityksen mukaisesti.
3. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

____________