Teknisen lautakunnan lupajaosto 11.01.2023 § 4

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Maa-ainesten ottamislupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta.

Luvan hakija

Kymenlaakson Jäte Oy

Ekokaari 50

46860 Keltakangas

Y-tunnus: 1093000-9

Yhteyshenkilö: ----------------------------,

----------------------------------

Ottamispaikka

Kouvolan kaupunki, Mämmälän kylä, kiinteistö 286-419-86-1 (Jätekeskuksen tila RN:O 86:1).

Kiinteistön omistaja

Kiinteistön 286-419-86-1 omistaa Kymenlaakson Jäte Oy.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian maa-aineslain 7 §:n mukaan.

Kohta 2. Hakemus

Hakemuksen vireille tulo

Hakemus on saapunut teknisen lautakunnan lupajaostolle 7.10.2022.

Hakemuksen sisältö

Hakemukseen sisältyvät hakemuslomake sekä ottamissuunnitelma, jonka liitteinä ovat sijaintikartta 1:100 000 ja yleiskartta 1:5000, asemakaavaote ja kaavaselostus, lista asianosaisista ja karttatuloste, asemapiirustus, ottoalue A (1:1000), leikkaukset A-A ja B-B, ottoalue A (1:1000 / 1:200), asemapiirustus, ottoalue B (1:1000) ja leikkaukset C-C ja D-D, ottoalue B (1:500 / 1:200).

Aluetta koskevat luvat

Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 3.4.2013 (§ 49) myöntänyt Kymenlaakson Jäte Oy:lle maa-ainesluvan jätekeskuksen alueelle. Luvan voimassaoloaika päättyy 12.5.2023. Luvassa myönnetty kokonaisottomäärä oli 144 000 k-m3 soraa, moreenia ja kalliokiviaineksia. Notto-järjestelmään raportoitujen tietojen mukaan lupa-aikana ei ole ollut ottoa. Kalliokiviaineksen ottoa ei koskaan aloitettu.

Kymenlaakson Jäte Oy:llä on samalla alueella toimivan jätekeskuksen toimintaan 9.3.2022 myönnetty voimassa oleva ympäristölupa (ESAVI/19264/2021).

Ottamistoiminta

Hakemuksen mukainen ottomäärä koko 5,4 ha:n ottamisalueelta on yhteensä 135 500 k-m3 kiviainesta, soraa/hiekkaa ja moreenia. Vuosittainen ottamismäärä on n. 2 000-15 000 k-m3 riippuen siitä, suljetaanko jätekeskuksen täyttöalueita kyseisenä vuonna. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Soraa ja moreenia käytetään jätetäyttöalueiden peittomaana ja suljettavien täyttöalueiden pintamaa-aineksena. Louhittavaa kiviainesta käytetään jätekeskuksen alueella loppusijoitus-, kenttä- ja tierakenteiden rakennemateriaalina. Kaikkea otettavaa maa-ainesta ei saada hyödynnettyä jätelaitoksen omissa toiminnoissa, joten maa- ja kiviaineksia myydään tarvittaessa ulkopuolisille toimijoille.

Ottamisalue jakaantuu kahteen osa-alueeseen A ja B. Ottoalueen A pinta-ala on n. 3,9 ha ja se on kokonaisuudessaan kaivualuetta. Otettavan maa-aineksen määrä on n. 81 500 k-m3 soraa ja moreenia. Maa-ainekset otetaan kalliopinnan päältä ja suunniteltuun tasoon ottosyvyyden ollessa 0-4 m. Ottotoiminta tehdään järjestelmällisesti alueen eteläosasta lähtien lounaaseen ja koilliseen päin edeten suunniteltuun ottotasoon. Alimmat ottotasot (N2000) ovat alueella A pohjoisosassa +48,50 m ja eteläosassa +45,50 m. Väliaikainen luiska pidetään kaltevuudessa 1:1,5. Luiskat ovat niin lyhyitä, että niitä ei tarvitse merkitä maastoon. Alueella A ei tehdä louhintaa.

Ottoalueen B pinta-ala on 1,5 ha ja otettavan maa-aineksen määrä on 54 000 k-m3 kalliokiviainesta, josta louhittavaa ainesta on 40 000 k-m3. Kallion päälliset maa-ainekset otetaan pois ja kallio louhitaan suunniteltuun korkoon yhdellä kertaa. Alimmat ottotasot (N2000) ovat alueella B pohjoisosassa +53,50 m ja eteläosassa +55,00 m.

Ennen ottamistoimintaa ottoalue merkitään maastoon, vuosittain ottamiseen suunnitellulta alueelta poistetaan puusto, kannot ja pintamaat. Pintamaat hyödynnetään ottoalueen luiskien maisemointiin niiltä osin, kun niitä ei käytetä jätehuoltoalueiden maisemointiin. Alueella ei suoriteta maa-ainesten kaivua eikä kallion louhintaa pohjavedenpinnan alta.

Maa-ainesten ottotoiminta on alueella tilapäistä keskittyen alueen rakentamistoiminnan yhteyteen. Toimintaa on pääasiassa arkipäivisin kello 6-20 välisenä aikana. Murskausta tehdään ottoalueella B kertaluontoisesti joko yhdessä tai kahdessa toteutusvaiheessa. Hakija esittää, että jätekeskuksen ympäristöluvan määräystä melusta noudatetaan louhinta- ja murskaustoiminnassa. Ottotoiminnalle ei katsota olevan tarvetta asettaa laitoksen yleisestä toiminnasta poikkeavia melurajoituksia.

Tarpeetonta ajoneuvoliikennettä ottoalueella ei ole havaittu tai tarvinnut erikseen rajoittaa. Toiminnassa noudatetaan työsuojeluviranomaisen ohjeita, jätekeskuksen omia toimintaohjeita sekä työmaakohtaisia määräyksiä. Ottamisalueilla ei huolleta eikä pestä työkoneita eikä varastoida polttoainetta. Tarvittavat huoltotoimenpiteet tehdään jätekeskuksen alueella tiiviin pohjan päällä. Työkoneet voidaan tankata ottoalueella siirrettävistä polttoainesäiliöistä. Toiminnassa ei muodostu jätteitä.

Toiminta on niin pienimuotoista, että erityistä ympäristötarkkailua toiminnan johdosta ei nähdä tarpeellisena. Pintavesivaikutukset ilmenevät Rouvankorvenojan tarkkailupisteessä, mikäli niitä ilmenee. Melu- ja ilmapäästöjen osalta seuranta- ja mittausvelvoitteiden periaatteet ja raja-arvot on esitetty jätekeskuksen toimintaa ohjaavassa ympäristöluvassa, jota noudatetaan myös ottotoiminnan yhteydessä.

Alueen kaavoitustilanne

Ottoalueet ovat jätekeskukselle varatulla Kymenlaakson Jäte Oy:n omistamalla kiinteistöllä. Alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava 2040, jossa jätekeskuksen kohdalla on aluevaraus jätteenkäsittelyalueelle (EJ). Ottoalueella on voimassa Anjalankosken taajamayleiskaava, jossa jätekeskus sijoittuu yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Voimassa olevassa asemakaavassa jätekeskuksen alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET).

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Jätekeskuksen maa-ainesten ottoalueet sijaitsevat Mämmälän kylässä. Ottoalue A sijaitsee varsinaiseen jätteenkäsittelyyn varatun alueen itäpuolella. Ottamisalueen itäosassa on aikaisemmin otetun maa-aineksen ottomontut, joiden pohjois- ja länsipuolelle ottoalue A rajautuu. Alueelta A on otettu maa-aineksia kaatopaikan pintamaiksi ja peittomateriaaliksi vuosina 2002-2012. Ottoalue A rajautuu asemakaavan mukaisen suojavyöhykkeen rajaan eikä ulotu jätekeskuksen 50 metrin suojavyöhykkeelle. Täyttöalueen viereen sijoitettu ottoalue B sijaitsee aivan jätekeskuksen keskellä nykyisen tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen vieressä.

Maasto ottamisalueella on suurelta osalta metsäaluetta. Alueen itäosassa on vanhaa maa-ainestenottoaluetta, jota ei ole maisemoitu. Ottoalueen länsiosa on metsäaluetta, jossa on mäntyvaltaista metsää.

Maanpinnan korkeus vaihtelee alueen itäosassa tasolta +53.+54 länsiosaan päin tasolle +48.+50. Kallion pinta on tavattu alueen itäosassa tasolla +52,5.+53,5. Alueen länsiosassa kalliopinnan taso vaihtelee välillä +40.+42. Alueella on useita kalliopaljastumia, jotka rajaavat ottotasoa osalla aluetta tason +52 yläpuolelle. Pienemmällä ottoalueella (B) maanpinta vaihtelee tason +57.+60 välillä. Alueelta on poistettu puusto, ja alueen pintamaa on moreenia, jonka alla on kalliopinta.

Alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai yleisessä käytössä olevia alueita, joiden käyttö vaarantuisi tai estyisi ottotoiminnan vuoksi.

Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat ottamisalueen rajalta n. 700 m etäisyydellä Huovilantien varressa. Ottotoiminta tapahtuu kokonaisuudessaan jätekeskuksen alueella, ja sen ulkopuolella on jätekeskuksen kaavan mukainen 50 m:n suojavyöhyke, josta esim. puustoa ei poisteta. Ottotoiminta ei vaikuta häiritsevästi naapureiden elinoloihin.

Ottamisalueelle ei ole asennettu pohjavesiputkia, mutta lähialueella on useita Hyötyvirta-alueen vesientarkkailupisteitä. Vanhan, jo otetun montun pohja on tasolla +47.+48, eikä alueelle ole edes sadekausina muodostunut pitkäaikaisia lammikoita. Alueen pohja- ja pintavedet purkautuvat ottoalueen länsipuoleiseen Rouvankorvenojaan, jonka vesipinta on tasolla +46,5. Rouvankorvenojassa on jätekeskuksen pintavesien tarkkailupiste, jonka kautta myös ottamisalueen vesiä voidaan seurata. Ottotoiminta toteutetaan siten, että pintavedet johdetaan jatkossa avo-ojilla Rouvankorvenojan suuntaan ottoalueelta länteen. Jätekeskuksen alueen ottoalueen (B) vedet johdetaan jätekeskuksen pintavesiojiin ja sitä kautta lopulta Rouvankorvenojaan. Alueen läheisyydessä ei ole talousveden ottoa.

Liikennöinti

Kaikki ottamistoimintaan liittyvä liikenne tapahtuu jätekeskuksen sisällä, eikä erityisiä liikennejärjestelyjä vaadita. Massojen siirrot saattavat edellyttää liikenneväylien merkitsemistä jätekeskuksen alueella, mutta ne hoidetaan tapauskohtaisesti työmaamerkinnöin ja työmaaohjeistuksella.

Ottoalueen kaakkoisosassa on yksityistie, joka on siirretty kulkemaan jätekeskuksen suojavyöhykkeen reunaan, ja näin alueen A ottamistoiminta ei vaikeuta yksityistien liikennöintiä.

Jälkihoitotoimenpiteet

Ottotoiminnan jälkeen alueet siistitään, maanpinta tasataan ja alueille tehdään pintavesien johtamiseen ojat. Alue A otetaan myöhemmin jätekeskuksen toiminta-alueeksi tai se maisemoidaan istuttamalla alueelle puusto. Valmiit reunat luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi. Alueelle B rakennetaan vaarallisen jätteen täyttöalueen laajennus.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kouvolan kaupungin internetsivuilla 26.10.-25.11.2022. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 26.10.2022. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse rajanaapureille ja muille asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Alueelle ei ole tehty tarkastusta lupahakemuksen käsittelyn aikana. Viimeisin voimassa olevan maa-ainesluvan valvontaohjelman mukainen tarkastus on tehty 3.12.2021.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kymenlaakson liitolta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 16.11.2022 saapuneessa lausunnossaan todennut mm. että ottamisalueeseen ei liity merkittäviä geologisia muodostumia tai erikoisia luonnonesiintymiä tai maisemallisia erityisarvoja. Tältä osin luvan myöntämiselle ei ole maa-aineslain 3 §:n mukaisia esteitä. Maa-ainesten otto ei myöskään estä alueen asemakaavan mukaista toimintaa.

ELY-keskus muistuttaa, että koska ottoalueelle B ei haeta ympäristölupaa kallion louhintaa varten, tulee tilapäisestä louhinnasta ja murskauksesta tehdä kunnalle meluilmoitus. Mikäli louhintaa tehdään yli 50 päivää koko toiminta-aikana, tulee sille hakea ympäristölupa. ELY-keskus katsoo, että louhinnan ja murskauksen meluhaittojen osalta ei voida soveltaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 25.11.2009 myöntämää voimassa olevaa ympäristölupaa, koska toiminnan lupaharkinnassa ei ole huomioitu tämän kaltaista toimintaa. Lisäksi maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskeva lupahakemus tulisi käsitellä yhdessä ja pääsääntöisesti ratkaista yhdellä päätöksellä.

Lausunto kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei saapunut muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoon. 8.12.2022 saapuneessa vastineessaan hakija on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon toteamalla mm. seuraavaa:

Lähtökohtaisesti louhintaa ei tulla tekemään yli 50 päivää koko toiminta-aikana. Mikäli louhintaa tehdäänkin yli 50 päivää koko toiminta-aikana, haetaan tätä varten erillinen ympäristölupa. Lisäksi kunnalle tehdään meluilmoitus tilapäisestä louhinnasta ja murskauksesta. Kymenlaakson Jäte Oy haluaa myös mainita, että jäteyhtiöllä on 9.3.2022 myönnetty ympäristölupa (ESAVI/19264/2021), joka on kumonnut 25.11.2009 myönnetyn ympäristöluvan.

Vastine kokonaisuudessaan on oheismateriaalina.

Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Kymenlaakson Jäte Oy:n maa-aineslupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen, ottamissuunnitelman ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

Toiminnan aloittaminen

1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on alueelle suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. (Maa-ainesA 7 §)
2. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (MAL 12 §)

Ottamistoiminta

3. Ottamissuunnitelman mukaisilta ottoalueilta A ja B saa ottaa maa-aineksia (soraa, hiekkaa, moreenia sekä kalliokiviainesta) yhteensä enintään 135 500 k-m3 seuraavasti:

-        3,9 ha ottoalueelta A saa ottaa irtomaa-aineksia yhteensä enintään 81 500 k-m3.

-        1,5 ha ottoalueelta B saa ottaa maa-aineksia yhteensä enintään 54 000 k-m3, josta louhittavaa kalliokiviainesta on 40 000 k-m3 ja irtomaa-aineksia 14 000 k-m3.

Lisäksi koko ottamisalueella saa tehdä ottamiseen liittyviä oheistoimintoja. (MAL 11 §)

4. Ottamista ei saa ulottaa ottamissuunnitelmassa esitettyjä alimpia ottotasoja (alue A: pohjoisosa +48,5 m ja eteläosa +45,5 m sekä alue B: pohjoisosa +53,5 m ja eteläosa +55,0 m, korkeusjärjestelmä N2000) alemmaksi. Mikäli pohjavesi tulee maa-ainesten oton yhteydessä vastaan, tulee kaivu kuitenkin lopettaa välittömästi ja jättää vähintään 2 m:n suojakerros pohjaveden ja alimman ottotason välille. (MAL 11 §)
5. Ottamisalue on merkittävä maastoon selvästi näkyvin merkein siten, että merkit säilyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
6. Ottamistoiminnan valvomista varten molemmilla ottoalueilla on oltava näkyvillä korkeusasema selkeästi havaittavissa lähellä pohjatasoa. (MAL 11 §, Maa-ainesA 7 §)
7. Maa-ainesten ottaminen on järjestettävä ja toteutettava niin, että esiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. (MAL 1 a §)

Maaperän sekä pohja- ja pintaveden suojelu

8. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. Alueella ei saa varastoida polttoaineita, öljytuotteita tai muita kemikaaleja. Polttoaineiden väliaikainenkin säilytys edellyttää kaksoisvaippasäiliötä tai suoja-altaalla ja katoksella varustettua säiliötä. Tankkaustilanteissa ja muiden kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa varovaisuutta. Alueella tulee olla varattuna riittävästi imeytysainetta ja muuta torjuntakalustoa öljyvahinkojen varalta. (MAL 11 §)
9. Työkoneiden tarpeetonta säilytystä alueella tulee välttää. Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on poikkeuksellisesti tarpeen tehdä koneiden huoltoja tai tilapäisesti säilyttää työkoneita, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei saa pestä ottoalueella. (MAL 11 §)
10. Mikäli öljyä tai muuta haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, tulee toiminnanharjoittajan välittömästi ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollinen pilaantunut maa-aines tulee kerätä kokonaisuudessaan talteen ja toimittaa viipymättä luvalliseen vastaanottopaikkaan. Ympäristövaaraa aiheuttavasta tapahtumasta tulee viipymättä ilmoittaa pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (MAL 11 §)
11. Pohjaveden pinnan taso alueella tulee mitata lähellä ottamisalueita sijaitsevista soveltuvista pohjavesitarkkailupisteistä 31.5.2023 mennessä. Pinnankorkeustiedot tulee toimittaa valvontaviranomaiselle, joka niiden perusteella voi tarvittaessa määrätä jatkotarkkailusta. (MAL 11 §)

Turvallisuus ja haittojen estäminen

12. Maa-ainesten otto on järjestettävä siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Mikäli alueelle muodostuu jyrkkiä ja korkeita rintauksia, tulee ne suojata aidalla tai muulla rakenteella ja varustaa varoitustauluilla siten, että alueella liikkuvien turvallisuus ei vaarannu. (MAL 11 §)
13. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu-, pöly-, tärinä- tai muuta haittaa ympäristöön. Louhinnasta ja murskauksesta tulee tehdä YSL 118 §:n mukainen ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta. (MAL 11 §)
14. Liikenteen ja ottamistoiminnan sekä varastokasojen aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa vähentää vedellä kastelemalla ja kasojen sijoittelulla. Kasteluun ei saa käyttää pohjavedelle haitallisia kemikaaleja. (MAL 11 §)
15. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, että alue ei roskaannu eikä siellä varastoida jätteitä. Maa-ainesten ottamisaluetta ei saa käyttää koneiden, laitteiden tai muun tavaran varastoalueena. (MAL 11 §)
16. Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varasto- tai sijoituspaikkana ilman lupaviranomaisen kirjallista suostumusta. (MAL 11 §)
17. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään (5) vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. (MAL 5 a, 11 ja 16 b §)
18. Luvan haltijan tulee vastata kaikista lähikiinteistöille aiheuttamistaan haitoista, ellei niitä ole pidettävä vähäisinä. (MAL 9 §)

Liikennöinti

19. Ottamisalue sijaitsee Jätekeskuksen sisällä, missä kaikki liikennöinti tapahtuu. Liikenneväyliä tulee merkitä, mikäli se on tarpeellista esim. massojen siirtojen yhteydessä.

Raportointi

20. Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-aineksen ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. Ensisijaisesti sähköisesti täytettävä ilmoituslomake on noudettavissa osoitteesta https://anon.ahtp.fi/ kirjaamalla hakukenttään "MAL 23". Tarvittaessa ottomäärän voi ilmoittaa myös suoraan valvontaviranomaiselle. (MAL 23 a §, Maa-ainesA 9 §)

Jälkihoito ja maisemointi

21. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Alue on siistittävä ja jätteet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)
22. Jälkihoito on suoritettava luvan voimassaolon aikana. Jälkihoitoa tulee tehdä jo ottamistoiminnan aikana vaiheittain sitä mukaa, kun ottamisen eteneminen sen mahdollistaa. Alueelle jäävät luiskat on muotoiltava ottamissuunnitelman mukaisesti kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi. Mahdolliset myöhemmin tarkentuvat suunnitelman jälkihoitotoimenpiteistä tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. (MAL 11 §, Maa-ainesA 8 §)

Toiminnan lopettaminen ja toiminnanharjoittajan vaihtuminen

23. Kun maa-ainesten otto tai maa-ainesluvan voimassaolo on päättynyt, tulee luvan haltijan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden (1 kk) kuluttua em. ajankohdista. (Maa-ainesA 7 §)
24. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Myös muusta toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta muutoksesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin. Luvan aikaisempi haltija vastaa kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen tai lupa on ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä toiminnanharjoittajan hakemuksesta lopetettu. (MAL 13 a ja 16 §)
25. Jos luvan haltija on asetettu konkurssiin eikä lupaa kuuden kuukauden (6 kk) kuluessa konkurssin alkamisesta ole siirretty toiselle tai konkurssipesä ole ilmoittanut jatkavansa ottamistoimintaa, lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen raukeaa ja lupaan liittyvät velvoitteet on täytettävä jo otetun maa-ainesmäärän osalta. Mikäli konkurssipesä jatkaa ottamistoimintaa, tehdään jatkamisesta ilmoitus lupaviranomaiselle. (MAL 16 a §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten oton voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Ottaminen ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Ottaminen sijoittuu jo olemassa olevalle maa-ainesten ottoalueelle. Ottamisalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Maa-ainesten otto ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien kaavojen kanssa.

Lupamääräysten perustelut

Määräykset on annettu mm. niistä seikoista, jotka eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta tai ovat muita hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.

Ottoalueen merkinnöillä varmistetaan, ettei ottotoiminta leviä luvan mukaisen alueen ulkopuolelle.

Työntekijöiden ja mahdollisten ulkopuolisten turvallisuus on huomioitu määräämällä mm. jyrkkien ottorintausten merkitsemisessä.

Ympäristönsuojelun näkökulmasta on annettu määräykset mm. kemikaalien säilytyksestä ja koneiden huolloista sekä pohjavesitarkkailusta. Hyötyvirta-alueen pohjavesihavaintopisteistä ei ole ollut saatavilla pohjaveden pinnankorkeustietoja. Luvan haltija on määrätty selvittämään nämä kevään 2023 aikana, jotta voidaan varmistua, että suojakerros on riittävä eikä ottotoiminnalla ole vaikutuksia alueen pohjaveteen. Tarvittaessa luvan haltijalta voidaan edellyttää säännöllistä pohjavesipinnan seurantaa.

Maa-aineslaki edellyttää maa-ainesten käyttöä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, eli ainesten säästeliästä ja taloudellista käyttöä ja mm. sitä, ettei aineksia tuhlata toisarvoisiin käyttökohteisiin. Maa-ainesten saatavuus ja maa-ainesmuodostumissa esiintyvä pohjavesi tulee turvata sekä määrällisesti että laadullisesti myös tulevien sukupolvien käyttöön luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Kestävään maa-ainesten ottamiseen kuuluu myös jälkihoidosta huolehtiminen.

Lausuntojen ja muistutuksen huomiointi

ELY-keskuksen lausunto on huomioitu lupavalmistelussa.

Sovelletut säädökset

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Kohta 6. Lupapäätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien.

Jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava lupapäätöksen voimassaoloaikana.

Kohta 7. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 (§ 51) hyväksymän maa-ainestaksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

Luvan käsittelymaksu 

Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 3533,56 €. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Maa-ainesvakuus

Hakijan tulee ennen ainesten ottamista asettaa lupamääräysten suorittamisesta hyväksyttävä vakuus, joka soran ja hiekan osalta määräytyy seuraavasti:

Kalliokiviaineksen osalta vakuus määräytyy seuraavasti:

Maa-ainesvakuus on yhteensä 33 258 €. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä.

Vanhan maa-ainesluvan vakuus palautetaan, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman.

Vuotuinen valvontamaksu

Ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisesti.

Kohta 8. Päätöksestä tiedottaminen

Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

Päätös kirjallisena

Hakija

Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Kymenlaakson liitto

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit ja muut asianosaiset, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta

Ilmoittaminen internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää myöntää Kymenlaakson Jäte Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainestenottoluvan soran, hiekan ja moreenin sekä kalliokiviaineksen ottoon Kouvolan kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle Jätekeskus 286-419-86-1 esityksen mukaisesti.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________