Teknisen lautakunnan lupajaosto 07.09.2022 § 86

Valmistelija: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Hakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilmenee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus teknisen lautakunnan lupajaoston ratkaisuksi perusteluineen.

Kohta 1. Asia

Päätös ympäristösuojelulain 39 §:n mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta pyynnöstä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakijat

Länsi-Jaalan Metsästäjät ry

Y-tunnus: 0159458-4

Jaalan Metsästysseura ry

Y-tunnus: 0408619-8

Yhteyshenkilö: ---------------------------------------------------------------

Laitoksen toiminta ja sen sijainti

Lupahakemus koskee Kouvolassa osoitteessa Kangasmäentie 218, 47710 Jaala (286-476-1-362) tapahtuvaa ampumaratatoimintaa. Samalla haetaan lupaa tuhkan hyödyntämiseen ampumaradan sivu- ja taustavallin korottamiseksi.

Lupavelvollisuus

Ampumaratatoiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 § liitteen 1 taulukon 2 kohdan 14 a) (ulkona sijaitseva ampumarata) mukaan.

Lupaviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ulkona sijaitsevien ampumaratojen lupa-asiat ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 13 a) perusteella.

Kohta 2. Hakemus

  Hakemuksen vireille tulo

Ympäristölupahakemus on saapunut Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle 16.3.2022. Hakija on täydentänyt hakemusta 29.3.2022 ja 5.4.2022.

Aluetta koskevat luvat

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Ampumaradalle on 16.1.1987 myönnetty Kymen Lääninhallituksen Poliisitoimiston lupa ampumaradan rakentamiselle ja käytölle sekä Poliisihallituksen 29.3.2012 päätös ampumarataluvan muuttamisesta.

Alueen kaavoitustilanne

Jaalan ampumarataa ei ole merkitty Kymenlaakson maakuntakaavaan 2040. Rata on mainittu maakuntakaavaan liittyvässä Kymenlaakson ampumarataverkoston nykytilaselvityksessä (2017) yhtenä ratatyypiltään monipuolisimmista radoista Kymenlaaksossa.

Ampumarata-alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Ampumaradan lähialueilla on vuonna 2004 voimaan tullut Jaalan Etelä- ja Länsiosan rantayleiskaava ja ampumaradasta länteen sijaitsevalla Palvaanniemellä on voimassa Rautniemen tilan, Keskimaan tilan ja Rautalahden tilan rantakaavat.

Sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ampumarata sijaitsee Jaalan Metsästysseura ry ja Länsi-Jaalan Metsästäjät ry:n omistamalla kiinteistöllä (286-476-1-362) noin 11 kilometrin päässä Jaalan kirkonkylän keskustasta.

Kilometrin etäisyydellä ampumaradasta sijaitsee vain yksi yksittäinen vakituinen asuinrakennus, noin 900 m päässä hirviradan ampumapaikasta länsilounaaseen, sivuun ampumasuunnasta. Lähin yksittäinen vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 1,1 kilomerin päässä hirviradan ampumapaikasta kaakossa, sivuun ampumasuunnasta. Kyseinen kiinteistö on kuitenkin tiettävästi ollut tyhjillään noin 20 vuotta, eikä sille ole löydetty omistajan yhteystietoja. Ampumasuunnassa lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee noin 2 kilometrin päässä ja lomarakennukset noin 2,5 kilometrin päässä luoteessa. Rautjärven rannalla, Palvaanniemessä ja Raajärven rannalla sijaitsee runsaasti loma-asutusta. Lähimpänä ovat Palvaanniemessä sijaitsevat loma-asunnot, joista lähin sijaitsee noin 1,1 kilometrin päässä länsiluoteessa.

Ratakiinteistön ympäristöön on asetettu ampumarata-alueesta ilmoittavia kylttejä. Kyltitys kiertää koko rata-alueen.

Kallioperä, maaperä ja pohjavesi

Ampumarata-alueen maaperä on sekalajitteista ja maalaji on sora- ja hiekkamoreeni. Rata-alue koostuu karkeasta, hyvin vettä läpäisevästä hiekasta. Rata on perustettu hiekkapohjaiselle kentälle, joka on muodostunut, kun alueelta on 1970-luvulla otettu maata kantatien pohjan rakentamista varten.

Reilun 800 metrin päässä koillisessa on pienet maanotto- ja louhinta-alueet.

Rata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on linnuntietä noin 6 kilometrin päässä idässä sijaitseva Petäjäpostinkankaan (0516303) 2 luokan pohjavesialue.

Pintavesi

Jaalan ampumarata-alue on pääsääntöisesti hyvin kuivaa, eikä ratakiinteistöllä ole ojia, joita pitkin mahdollisia pintavesiä kulkeutuisi rata-alueen ulkopuolelle. Sade- ja sulamisvedet todennäköisesti imeytyvät alueelle. Mahdolliset pintavedet valuvat Rautjärven suuntaan. Kyseisessä suunnassa lähimmät ojat, joissa voisi ainakin ajoittain olla vettä, ovat noin 400 m päästä radasta etelälounaaseen. Näistä ojista vedet virtaavat noin 1,3 kilometrin matkan Rautjärveen. Koska ampurata-alueella ei ole selkeitä ojia, on epätodennäköistä, että ojissa olisi havaittavissa ampumaratatoiminnan vaikutuksia. Näin ollen on vielä epätodennäköisempää, että mahdolliset vaikutukset olisi havaittavissa Rautjärvessä.

Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonsuojelualueet

Ampumarata sijaitsee eteläboreaalisella metsäkasvillisuusvyöhykkeellä (Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko). Ampumaradasta itäkoilliseen on metsittynyt Nurmistonsuo ja eteläkaakkoon lähimmillään noin 400 metrin päässä on metsittynyt Hyllyvänsuo.

Viiden kilometrin etäisyydellä ampumaradasta ei ole luonnonsuojelualueita.

Toiminnan kuvaus

Jaalan ampumaradalla on kaksi haulikkorataa (skeet ja trap), hirvirata, luodikkorata, ja pistooli/pienoiskiväärirata. Luodikkoradan toiminta tullaan siirtämään hirviradalle, ja erillinen luodikkorata jää pois käytöstä. Hirvi- ja luodikkoradoilla on ammuttu metsästyskaliiperin kivääreillä. Pienoiskivääri- ja pistooliradalla ei kaliiperirajoitusta, mutta käytännössä radalla on ammuttu .22, .32 ja 9 mm kaliiperin aseilla. Radalla ammutaan yliäänipatruunoilla.

Viimeisen viiden vuoden aikana haulikolla on ammuttu vuosittain noin 34 000 laukausta ja kiväärillä noin 10 000 laukausta. Kiväärin laukauksista valtaosa on ammuttu hirviradalla. Pistooli- ja pienoiskivääriradan käyttö on ollut vähäistä. Lähialueen nykyisen ampumaratatilanteen vuoksi nykyinen laukausmäärä saattaa hieman kasvaa. Maksimilaukausmäärän arvioidaan tulevaisuudessa olevan noin 90 000 laukausta vuodessa.

Radalla järjestetään vuosittain keskimäärin viisi lakisääteistä ampumakoetilaisuutta sekä muutamia sisäisiä kilpailuja. Ampumaradan pääasialliset käyttäjät koostuvat seurojen jäsenistä ja paikallisista metsästäjistä.

Toiminta-aika

Radalla on ampumatoimintaa 15.4.-15.10. Toiminta-ajat ovat tiistai, keskiviikko ja torstai klo 9-21 ja lauantai klo 9-17. Toiminta on runsainta heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun.

Toiminta-aikojen esitetään pysyvän ennallaan. Toiminnanharjoittaja kuitenkin esittää, että edellä mainituista toiminta-ajoista voisi etukäteen ilmoittamalla poiketa neljää kertaa vuodessa esimerkiksi kilpailujen tai muiden tapahtumien vuoksi.

Liikenne

Ampumaradan alueelle liikennöi käyttökaudella keskimäärin alle 100 kevyttä ajoneuvoa viikossa.

Päästöt ja niiden vähentäminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

Jätteet

Ampumaratatoiminnasta syntyy hylsyjen lisäksi pahvia maalitauluista ja pakkauksista. Vastuuhenkilöt ovat toimittaneet jätteet keräyspisteille. Jatkossa jätteiden keräämistä radalla sekä toimitusta kierrätykseen tullaan parantamaan ja jätteet toimitetaan lajiteltuina keräyspisteille. Kertyneet jätteet siivotaan radalta talkoilla.

Viemäröinti ja vaikutukset vesistöihin

Ampumaratatoiminnassa ei käytetä vettä eikä rata ole vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Ratakiinteistöllä on kuivakäymälä, jonka jätteet kompostoidaan tai tarvittaessa toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Melu

Ampumaratatoiminnan melun vaikutukset liittyvät ensisijaisesti häiritsevyyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen. Ampumaratamelua arvioidaan Suomessa käyttäen melusuureena AI-enimmäisäänitasoa LAImax. Ensisijaisesti melun haitallisuutta arvioidaan valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisten ohjearvojen perusteella. Ohjearvot on tarkoitettu maankäytön ja rakentamisen suunnittelua varten, eikä niiden perusteella arvioida terveys- ja viihtyisyyshaittaa. Rakennetuilla radoilla ohjearvoja voitaisiin pitää tavoitearvoina.

Jaalan ampumaradalle on tehty melumallinnus syksyllä 2021 (HMMT Partners Oy). Tarkastelu keskittyi asuin- ja vapaa-ajan asuntoihin, koska viiden kilometrin etäisyydellä ampumaradasta ei sijaitse melulle erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, päiväkoteja tai oppilaitoksia. Mallinnuksessa huomioitiin alueen silloiset maastonmuodot sekä radan rakenteet, kuten sivu- ja taustavallit ja ampumasuojat. Puustoa ei huomioitu, sillä se ei ole ympäristön pysyvä piirre, johon voi kohdistua hakkuita. Lisäksi metsän todellinen vaimentava vaikutus erityisesti suupamauksesta aiheutuvan melun leviämiseen on pieni. Melumallinnuksessa ei huomioitu loma-asunnoksi luokiteltua kohdetta Rajajärventie 146, koska kyseinen vapaa-ajan asunto on ollut tyhjillään noin 20 vuotta eikä sillä ole omistajaa.

Melumallinnuksen mukaan ampumaradan melun AI-enimmäisäänitaso LAImax ylittää Vnp 53/1997 mukaisen asuinalueen ohjearvon 65 dB kahdella asuinrakennuksella. Loma-asumiseen käytettävien alueiden ohjearvo 60 dB ylittyy useilla vapaa-ajan asunnoilla. Ylitykset aiheutuvat hirvi- ja luodikkoratojen sekä trap-radan toiminnasta. Pistooli-/pienoiskivääriradan ja skeet-radan toiminta eivät aiheuta ohjearvojen ylityksiä.

Vakituisilla asuinrakennuksilla ohjearvojen ylitykset ovat 2 ja 8 dB ja ne aiheutuvat kivääriratojen toiminnasta. Vapaa-ajan asuntojen ohjearvojen ylitykset ovat alueesta ja kohteesta riippuen 1-11 dB, ja valtaosa ylityksistä aiheutuu niin ikään kivääriratatoiminnasta. Lisäksi Palvaanniemen koillisosassa ja Levonniemessä ylityksiä (2-6 dB) aiheuttaa myös trap-radan toiminta.

Jaalan ampumaradalle esitetään rakenteellisia meluntorjuntatoimenpiteitä hirvi- ja luodikkoratojen osalta siten, että nykyisen luodikkoradan paikalla ei enää jatkossa harjoitettaisi ampumista, vaan toiminta siirrettäisiin nykyiselle hirviradalle. Yhdistetyn hirvi- ja luodikkoradan meluvaikutusta aiotaan pienentää 75 metrin ja 100 metrin ampumaetäisyydelle rakennettavalla, liikuteltavalla ns. C-tyypin ampumakatoksella ja vasemman sivuvallin ja taustavallin korottamisella.

Toiminnanharjoittaja esittää, että parannettu ampumakatos rakennetaan vuoden kuluessa ympäristöluvan saatua lainvoiman. Vallien korottamiselle haetaan pidempää toteutusaikaa ja esitetään, että taustavallien korotukset ovat valmiit viimeistään kahdeksan vuoden päästä ympäristöluvan saatua lainvoiman. Rakentamiselle halutaan varata riittävästi aikaa käytettävien materiaalien saamiseksi sekä kustannusten jakamiseksi useammalle vuodelle. Hakijan mukaan torjuntatoimenpiteiden jälkeen yhdistetyn radan toiminnan melu ei ylitä ohjearvoja.

Trap-radan melun häiritsevyyttä esitetään hallittavan käyttöaikojen avulla, sillä haulikkoratojen rakenteellinen meluntorjunta on haastavaa. Lähestulkoon ainoa vaihtoehto meluntorjuntaan on yleensä massiiviset meluvallit, joiden kustannukset nousevat nopeasti kohtuuttomiksi. Hakija esittää, että nykyisen käyttöajat riittävät hallitsemaan trap-radan toiminnasta aiheutuvan melun häiritsevyyttä.

Skeet- ja pistooli-/pienoiskivääriradan melu ei ylitä ohjearvoja, joten kyseisten ratojen osalta hakija ei esitä meluntorjuntatoimenpiteitä.

Tuhkan ja pilaantumattomien maa-ainesten käyttö valleissa

Sivuvallin ja taustavallin korotus toteutetaan tuhkalla (10 01 03 ja/tai 10 01 24) ja pilaantumattomilla maa-aineksilla (17 05 04). Sivuvalli korotetaan nykyisestä +116 m harjakorkeudesta +119 m korkeuteen ja taustavalli nykyisestä +119,5.+121 m harjakorkeudesta +126 m korkeuteen. Taustavalli rakennetaan joko kokonaan maa-aineksista, tai siten, että esitetty korko saavutetaan maavallin ja esim. 3 m korkean seinäkkeen yhdistelmällä.

Valleissa esitetään käytettäväksi alustavan suunnitelman mukaan Kymin Voiman (Kuusankoski) leijupetikattilan tuhkaa. Tuhkasta on teetetty haitta-aineanalyysi sekä perusmäärittely. Tuhkan tulokset ylittävät välillä MARA-asetuksen asettamat raja-arvot sulfaatin ja bariumin osalta. Tuhkan vanhetessa kasalla pitoisuudet laskevat ja tuhka kovettuu.

Ennen meluntorjuntatoimenpiteiden aloittamista tausta- ja sivuvallin korot vaihtelevat, joten tuhkalla ja pilaantumattomilla maa-aineksilla tehtävän kerroksen paksuus tulee vaihtelemaan. Alustavaksi arvioksi käytettävän tuhkan määrästä arvioidaan 5 200-6 000 t, ja määrä tarkentuu työn edetessä. Lopullinen määrä raportoidaan valvontaviranomaiselle.

Tuhkan sekaan sekoitetaan pilaantumattomia maa-aineksia tuhkan kantavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Pilaantumattoman maa-aineksen määrä on riippuvainen saatavan tuhkan määrästä sekä siitä, paljonko maa-ainesta sekoitetaan tuhkan joukkoon, jotta kantavuus ja käytettävyys saavutetaan. Päällimmäinen kerros (paksuus vähintään n. 1 m) tehdään pelkästään pilaantumattomista maa-aineksista.

Päästöt ilmaan

Päästöt ilmaan ovat hakijan mukaan paikallisia, eikä pöly leviä tuulen mukana pitkiä matkoja.

Päästöt ratarakenteisiin ja maaperään

Jaalan ampumaradan rakenteisiin on toimintahistorian aikana laskennallisesti arvioitu kertyneen n. 11,6 tonnia lyijyä. Tästä valtaosa on kertynyt haulikkoratojen rakenteisiin. Oletuksena on, että kaikki laukaukset on ammuttu lyijyä käyttämällä, eikä arvio huomioi vaihtoehtoisten materiaalien käyttöä. Näin ollen ratarakenteisiin kertyneen lyijyn määrä on todennäköisesti pienempi.

Arvio ympäristöriskeistä ja niihin varautuminen

Jaalan ampumaradalle on tehty BAT-selvityksen mukainen haitta-aineiden hallinnan tarvearviointi, jonka mukaan radan päästöpotentiaali on kohtalainen ja pinta- ja pohjavesiriskit pienet. Tämän perusteella Jaalan ampumarata luokitellaan riskitasoltaan matalan ympäristöriskin radaksi. Alhaisen riskitason radoille riskinhallinnan kannalta riittävinä toimenpiteinä pidetään kuormituksen seuraamista laukausmäärien avulla ja kohdennetusti mahdollista vaikutusten tarkkailua. Maaperän suojausrakenteille ei ole tarvetta.

Ratarakenteen häiriintymätön pintarakenne, sen kasvillisuus ja orgaaninen aines sitovat tehokkaasti lyijyä ja siten pienentävät haitta-aineiden kulkeutumisen mahdollisuutta. Haulikkoradoilla puusto pienentää haulien leviämisaluetta rajaten siten aluetta, jolle haitta-aineet kertyvät. Jaalan ampumaradalla ei ole selkeitä ojia rata-alueen ulkopuolelle, rata ei sijaitse pohjavesialueella eikä radan välittömässä läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Näiden tietojen perusteella ja huomioiden ampumaratatoiminnan haitta-aineiden äärimmäisen hidas kulkeutuminen, on haitta-aineiden leviämisen riski Jaalan ampumaradalla pieni.

Jaalan ampumaradalle tehdyn meluselvityksen perusteella hirvi-, luodikko- ja trap-radan toiminnasta aiheutuu nykyisellään Vnp 53/1997 mukaisten ampumaratamelun ohjearvojen ylityksiä kahdelle vakituiselle asuinkiinteistölle ja useille vapaa-ajan asunnoille. Melua esitetään hallittavan hirvi- ja luodikkoradan osalta rakenteellisten meluntorjuntatoimenpiteiden avulla ja trap-radan osalta nykyisten rajoitettujen toiminta-aikojen avulla. Toteutettavien meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen hirvi- ja luodikkoradan melu ei enää ylitä ampumaratamelun ohjearvoja. Luotiaseratojen käyttöaikoja ei myöskään ole esitetty laajennettavan meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeenkään.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Jaalan ampumaradan ympäristöriskin määrittämisessä on käytetty BAT-selvityksen mukaista arviointia, jonka perusteella rata luokitellaan matalan ympäristöriskin radaksi. Riskinhallintakeinot on suunniteltu tämän pohjalta.

Ampumaratatoiminnan melua voidaan vähentää melupäästöä pienentämällä tai vaikuttamalla melun leviämiseen. Nykyisellään Jaalan ampumaradan melua hallitaan käyttöaikojen, ratojen sijoittelun, ampumasuojien ja sivuvallien avulla. Lisäksi soveltuvissa luotiaseissa käytetään runsaasti äänenvaimenninta. Äänenvaimennin pienentää suupamauksen melua erityisesti taakse ja sivusuuntiin. Melumallinnusten perusteella Jaalan ampumaradalle esitetään nykyisen luodikkoradan toiminnan yhdistämistä hirviradan kanssa yhdessä rakenteellisten meluntorjuntatoimenpiteiden kanssa. Trap-radan melua esitetään hallittavan käyttöaikojen avulla. Esitetyt toimenpiteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytäntöjen (BEP) mukaisia.

Tarkkailu ja raportointi

Ampumaradan melupäästöjä esitetään tarkkailtavan laukausmäärien perusteella. Toiminnanharjoittaja ohjeistaa ja valvoo, että ampumaradan toiminta-aikoja noudatetaan. Rata-alueen rakenteiden kuntoa seurataan silmämääräisesti ja ympäristön kylttien kunto tarkistetaan säännöllisesti ja ne korjataan tarvittaessa. Haitta-aineiden kertymistä ratarakenteisiin ja sitä kautta ratakohtaista kuormituspotentiaalia seurataan laukausmääristä vuositasolla. Valleihin kokonaisuudessaan vastaanotetun tuhkan määrä raportoidaan valvovalle viranomaiselle. Kierrätykseen toimitetuista jätemääristä pidetään kirjaa.

Jaalan ampumarata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä radalta ole selkeää pintavesien kulkeutumisreittiä rata-alueen ulkopuolelle. Siten radalla ei katsota olevan soveltuvaa näytteenottopistettä, jolloin myöskään päästöjen ja vaikutusten tarkkailua näytteenoton kautta ei esitetä.

Tarkkailun tuloksista laaditaan vuosiraportti, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuosittain ympäristöluvassa määritettyyn ajankohtaan mennessä.

Kohta 3. Hakemuksen käsittely

  Tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 20.4.-20.5.2022 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomissa 20.4.2022. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kouvolan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä luettavissa Kouvolan kaupungin kirjastojen asiakaspäätteiltä. Hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjeitse ja naapureille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksen johdosta ei ole erikseen katsottu tarpeelliseksi käydä tarkastuksella, koska ympäristötarkastaja on käynyt alueella viimeksi 8.6.2021. Hakijan kanssa on lisäksi käyty useita neuvotteluja hakemukseen ja toimintaan liittyen erityisesti meluntorjunnan osalta.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Kouvolan kaupungin terveysvalvonnasta.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 31.5.2022 saapuneessa lausunnossaan todennut mm., että melumallinnus antaa riittävän hyvän kuvan ampumaradan toiminnasta aiheutuvasta melusta melulle herkissä kohteissa. Mikäli asetyypit vaihtuvat meluisampiin, ampumasuunnissa tapahtuu muutoksia tms., on tarpeen harkita mallinnuksen päivittämistä. Lisäksi, kun meluntorjuntarakenteiden lopulliset toteutussuunnitelmat varmistuvat, tulee tarkistaa, että rakenteet vastaavat mallinnuksen lähtöoletuksia. Rakentamisen jälkeen on syytä raportoida rakenteiden toteutus.

Hirviradan osalta meluntorjuntatoimenpiteillä melutasot saadaan herkissä kohteissa ohjearvojen mukaisiksi. ELY-keskus kuitenkin pitää kahdeksan vuoden rakentamisaikaa luvan voimaan tulosta varsin pitkänä. Näin ollen rakentamisaikaa voisi tiivistää, koska vakituisille asunnoille ja valtaosalle vapaa-ajan asunnoista kohdistuvat ohjearvojen ylitykset aiheutuvat hirvi- ja luodikkoradoista. Trap-radan kohdalla ELY-keskus katsoo, että ampumamelusta aiheutuvaa haittaa vähennetään riittävästi, kun toiminta-aikaa rajoitetaan hakijan esittämällä tavalla. On kuitenkin syytä seurata ampumamäärien tai ohjearvot ylittävien asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen määrän kehitystä pidemmällä aikavälillä.

ELY-keskus ei näe estettä esitetyn tuhkamateriaalin käytölle vallirakenteessa. Tuhkan sisältämien suolojen ja haitta-aineiden liukoisuutta on kuitenkin hyvä alentaa ns. vanhentamalla lähtöpaikalla. Etenkin pitkän rakentamisajan (8 vuotta) vuoksi tuhkan käsittely, välivarastointi ja rakenteeseen sijoittaminen tulisi ELY-keskuksen mukaan tehdä siten, että peittämätöntä tuhkapintaa ei jää avoimeksi ainakaan talvikaudeksi kunkin rakentamisjakson jälkeen. Vallit on hakijan mukaan tarkoitus peittää ns. puhtaalla maalla. ELY-keskus esittää, että vallin peittomateriaalina käytettäisiin suhteellisen tiiviitä mineraalimaita vallien läpi suotautuvien sadevesien vähentämiseksi. Pintakerroksessa tapahtuvaa noroutumista tulee seurata säännöllisesti ja mahdolliset rikkoutumiset korjata. Noroutumista voitaneen ehkäistä peittämällä pinta vain orgaanista ainesta sisältävällä materiaalilla, mikä myös edistäisi kasvillisuuden juurtumista. Lopullisia muotoiluja tehtäessä sekä jälkitarkkailussa on syytä huolehtia siitä, ettei valleihin muodostu sadevesiä kerääviä painanteita. Koska tuhkasta liukenee maaperään haitta-aineita, voisi harkita seurantaa tuhkan ja myös ampumaratatoiminnan vaikutuksista pohjaveteen. Tarkkailun voisi toteuttaa harvahkolla näytteenottovälillä.

Haulien leviämisestä ulkopuolisten alueelle ja niistä mahdollisesti aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset ovat toiminnanharjoittajan vastuulla. Tästä huolimatta ELY-keskus painottaa, että koska skeet- ja trap-ratojen haulit leviävät toiminnanharjoittajan omistaman ratakiinteistön ulkopuolelle, tulee vastuu mahdollisesta pilaantuneen maaperän kunnostamisesta (esim. maankäytön muuttuessa) ulkopuoliselle maanomistajalle, mikäli pilaaja ei kykene kunnostusta hoitamaan. Maanomistajien on hyvä olla em. asiasta tietoisia.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta on 23.5.2022 saapuneessa lausunnossaan todennut mm., että meluntorjuntasuunnitelman mukaisin ratkaisuin on mallinnuksen mukaan mahdollista saada melutasot yhdistetyn hirvi- ja luodikkoradan toiminnassa pysymään ohjearvojen alapuolella. Terveysvalvonta kuitenkin toteaa, että hakijan esittämä meluvallien korotuksen toteutus viimeistään kahdeksan vuoden päästä ympäristöluvan saatua lainvoimaisuuden on aikataulultaan liian pitkä meluntorjuntatoimille ja luvan myöntäjän tulee varmistaa, että toimet tullaan toteuttamaan riittävän nopealla aikataululla.

Lausunnot ovat oheismateriaalina.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistuttaja A on 26.4.2022 saapuneessa muistutuksessaan todennut mm., että ampumaradan toiminnasta on syntynyt meluhaittaa heidän vapaa-ajan asunnolleen erityisesti hirvi- ja mahdollisesti luodikkoradan osalta, minkä vuoksi laukausmäärien jopa kaksinkertaistuessa on syytä tehdä kaikki mahdolliset meluntorjuntatoimenpiteet (riittävät meluvallit ja -aidat sekä ampumakatokset). Lisäksi muistutuksessa pohditaan, pystyisikö äänenvaimenninta käyttämään ampumaharjoittelussa nykyistä enemmän ja toivotaan, että meluhaitta saadaan vähennettyä alle sallittujen raja-arvojen. Mikäli meluntorjunta ei toimi, on sillä vaikutusta kiinteistöjen myyntiarvoon. Muistutuksessa kuitenkin todetaan, että metsästys ja riistanhoito ovat tärkeää toimintaa, joka vaatii ampumaharjoittelua.

Muistuttaja B on 9.5.2022 saapuneessa muistutuksessaan todennut mm., että ampumaradan aiheuttamat lisääntyneet meluongelmat, joista mökkiläiset ovat kärsineet jo vuosikausia, on ympäristölupahakemuksen kautta todettu virallisin tutkimuksin. Muistutuksessa todetaan myös, että radalla ei ole ollut riittäviä meluntorjuntasuojauksia ja samalla toiminta on radalla lisääntynyt viime vuosina. Myös ampumaradan ja Rautjärven alueen välisen maaston avohakkuut ovat muuttaneet ympäristöä. Muistuttajan mielestä ampumaharrastus loma-asutuksen ja asutuksen lähiympäristössä ei ole nykyaikaista ja häiritsevä ja mahdollisesti myös ympäristöä saastuttava ampumaharrastaminen tulisi ohjata keskuksiin, joissa haitat ovat minimoitavissa. Ensisijaisesti kannatetaan Jaalan ampumaradan lakkauttamista ja toiminnan siirtämistä Yrtinkankaalle rakenteilla olevaan ampumakeskukseen.

Muistuttaja B ilmaisee myös huolensa siitä, ovatko esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet riittäviä, kun huomioidaan laukausmäärien kasvu ja melulle altistuvien loma-asuntojen määrä. Lisäksi arvellaan, että ympäristöluvan hakijan arviot laukausmääristä ovat todellista pienempiä. Todetaan myös, että ampumatoimintaa on radalla eniten juuri silloin, kun loma-asutuskin on vilkkaimmillaan ja että ympäristöluvan hakija perustelee jo rajatuilla ja vähäisillä ampuma-ajoilla sitä, että osalla radoista ei tarvittaisi tulevaisuudessakaan meluntorjuntatoimenpiteitä, vaikka sallitut dB-rajat ylittyvät. Muistutuksessa ehdotetaan, että nykyisistä, runsaista ampuma-ajoista vähennettäisiin vähintään yksi arkipäivä, mikä auttaisi meluntorjunnassa myös skeet-radan osalta, jolle ei ole esitetty minkäänlaisia meluntorjuntatoimenpiteitä. Myös skeet-radan laukausmäärien kasvu huolestuttaa. Toinen vaihtoehto muistuttajan mukaan olisi ampuma-aikojen supistaminen, esim. siten, että arkipäivisin saisi ampua klo 15-19 nykyisen klo 9-21 sijaan ja lauantaisin ampuminen loppuisi klo 15, koska muistutuksen mukaan radan toiminta on arkisin painottunut iltapäiviin ja iltoihin.

Hakijan esittämää kahdeksan vuoden aikarajaa meluntorjuntavallien rakentamiselle pidetään kohtuuttoman pitkänä aikana ja todetaan, että kaikki tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet tulisi saattaa valmiiksi mahdollisimman nopealla aikataululla. Koska radan melu aiheuttaa haittaa jo nykyisellään laajalla alueella ja siten meluntorjunta nähdään kiireellisenä toimenpiteenä, ehdotetaan muistutuksessa, että luodikkoradan toiminnan siirtäminen hirviradalle voitaisiin tehdä välittömästi, liikuteltava katos enintään yhden vuoden aikana ja vallien rakentaminen enintään kahden vuoden aikana.

Muistuttaja C on 18.5.2022 saapuneessa muistutuksessaan todennut mm., että viime vuosina ampumaratamelua on kantautunut kesämökille aikaisempia vuosia enemmän ja myös laukausten äänenvoimakkuus on merkittävästi lisääntynyt ja melu on ajoittain varsin häiritsevää. Muistutuksessa arvellaan, että vaikuttavana tekijänä äänen kantautumiselle on puutteellisen meluntorjunnan, toiminnan lisääntymisen ja laajentumisen ohella myös alueella tehdyt laajat avohakkuut. Laukausmäärien kaksinkertaistumisesta ollaan huolissaan ja esitetään, että ympäristöluvassa toiminnalle asetetaan vuosittaisia maksimilaukausmääriä. Kyseinen maksimilaukausmäärä ei muistuttajan mukaan voisi olla nykyistä laukausmäärää korkeampi, mutta edellyttäisi kuitenkin nykyistä tehokkaampaa meluntorjuntaa, mikä tulisi asettaa ampumaradan ympäristöluvan ehdoksi. Lisäksi meluarvoja tulisi säännöllisesti valvoa.

Muistuttaja pyytää kaupunkia tai toiminnanharjoittajaa huolellisesti ennakolta selvittämään ympäristövaikutukset (esim. haitalliset vaikutukset pohjaveteen, lähialueen vesistöihin ja niiden eliöihin) liittyen tuhkan hyödyntämiseen ampumaradan sivu- ja taustavallin korottamisessa. Muistutuksessa kuitenkin kannatetaan meluesteiden rakentamista, kunhan se voidaan toteuttaa ympäristöä vahingoittamatta.

Jaalan seura- ja harrastustoiminnan - olkoon metsästystä tai muuta - virkistymistä pidetään positiivisena asiana, kunhan paikalliset asukkaat huomioidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan.

Muistutukset ovat oheismateriaalina.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin 17.6.2022 mennessä. Hakijan vastine saapui 16.6.2022 ja siinä on todettu mm. seuraavaa:

Lausunnoissa ja muistutuksissa esiin tuotu meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisen aikataulu: Hakijan mukaan paremmin melua torjuva ja liikuteltava ampumasuoja valmistuu hirviradalle viimeistään vuoden päästä ympäristöluvan lainvoimaisuudesta. Luodikkoradan toiminta yhdistetään hirvirataan ampumasuojan valmistuttua. Edellä mainituilla toimenpiteillä vaikutetaan jo jonkin verran melukuormitukseen, vaikkakin laajemmalti merkittävin toimenpide onkin sivu- ja taustavallin korottaminen. Vallien korotukselle on haettu aikataulua, jonka puitteissa korotukset ovat mahdollista toteuttaa ja kustannukset jakaa eri vuosille. Ennakoimaton hintatasojen ja raaka-aineiden hintojen nousu tuo hankkeeseen omat haasteensa. Hakija toteaa, että toteutuksen kanssa ei ole tarkoitus viivytellä, vaan toimenpiteet tehdään mahdollisimman pian. Lisäksi viitataan ampumaratojen BAT-selvitykseen, jonka mukaan aikataulun pidentäminen ja mahdollisuuden antaminen investointeihin valmistautumiseen parantaa merkittävästi toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta. Vastineessa korostetaan, että sivuvallin korotustarve nykyisestä on kolme metriä ja taustavallin 5-6,5 metriä, eli kyseessä on merkittävä toimenpide.

Metsän melua torjuva vaikutus: Hakija toteaa, että melumallinnusasiantuntijoiden mukaan metsän todellinen melua torjuva vaikutus on kohtalaisen pieni, minkä vuoksi melumallinnuksessa metsää ei huomioida ympäristön pysyvänä, melua torjuvana piirteenä. Näin ollen nykytilanteen tarkastelu sekä meluntorjuntatoimenpiteet on esitetty siten, kuin alueella ei olisi puustoa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto: ELY-keskus lausuu meluun liittyen seuraavasti: "On kuitenkin syytä seurata ampumamäärien tai ohjearvot ylittävien asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen määrän kehitystä myös pidemmällä aikavälillä." Hakija toteaa vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen määrän kehityksen osalta, että BAT-selvityksen suosituksen mukaisesti radalle tulisi määritellä meluvyöhyke, jotta ampumaradan toiminnan melu tulee huomioiduksi maankäytön suunnittelussa. Tavoite on, että melulle altistuvien määrä ei nykytilanteeseen nähden kasva. Vastuu asiasta on kaupungilla kaavoituksen ja rakennuslupien laadinnan ja toteutuksen kautta, eikä toiminnanharjoittajalle voida osoittaa velvoitetta tai seuraamuksia liittyen asuntojen määrän kehitykseen.

Tuhkavallin mahdolliseen tarkkailuun liittyen hakija viittaa AMPY-oppaaseen (Ampumaratojen ympäristölupa - Opas toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille, Ympäristöministeriö 2012), jossa todetaan, että viranomaisen tulee aina ottaa toiminnassaan huomioon hallinnon suhteellisuus- ja kohtuullisuusperiaatteet eikä ympäristölupaan tule asettaa "varmuuden vuoksi" -määräyksiä tai selvitysvelvoitteita, vaan todellinen tarve tulee arvioida ja esim. tarkkailuvelvoitteen tulee perustua jonkin oletettavasti mahdollisen päästön seurantaan. Riskinarvioinnin mukaisesti tulee huomioida päästölähteen olemassaolo, mahdollinen kulkeutumisreitti ja se, onko päästölle altistujia. Niin ikään tiedossa on oltava viitearvot, joihin tuloksia verrataan. Hakija huomauttaa, että ampumaradan lähialueella ei ole talousvesikaivoja, joten mahdollinen pohjaveden tarkkailu edellyttäisi pohjavesiputken asentamista. Myöskään tietoja alueen pohjaveden pinnan korkeudesta tai yleensäkään esiintymisestä ei ole, joten putken asentamisen kustannukset voivat nousta korkeiksi. Hakija katsoo, että tiiviin mineraalimaan käyttö peittomateriaalina vähentää merkittävästi vajoveden syntyä ja haitta-aineiden kulkeutumista.

Muistuttaja A: Hakija toteaa, että hakemuksessa on esitetty merkittäviä meluntorjuntatoimenpiteitä, joiden toteuttamisen jälkeen luotiaseratojen toiminnan melu ei ylitä ampumaratamelun ohjearvoja. Äänenvaimenninta käytetään radalla jo runsaasti soveltuvissa aseissa ja niiden käyttö tulee tulevaisuudessa todennäköisesti vielä lisääntymään.

Muistuttaja B: Hakija toteaa, että ampumaratojen BAT-selvityksen mukaan tehdyn arvioinnin perusteella Jaalan ampumarata on matalan ympäristöriskin rata, eikä toiminnasta aiheudu merkittävää riskiä ympäristölle. Vaatimukseen radan lakkauttamisesta ja siirtämisestä todetaan, että tarkoituksenmukaisuusharkinta ei kuulu ympäristölupaprosessiin, vaan lupaa harkittaessa tulee huomioon ottaa vain kyseisen toiminnan ympäristönsuojelulliset asiat, ei esim. muiden ampumaratojen sijaintia. Hakijan mukaan meluntorjuntatoimenpiteiden mitoittamisessa on huomioitu vakituiset ja vapaa-ajan asunnot sekä esitetty maksimilaukausmäärä. Laukausmääristä on pidetty - ja pidetään jatkossakin - kirjanpitoa. Vastineessa todetaan, että esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet on suunniteltu BAT-selvityksen ohjeistuksen mukaisesti, jonka perusteella trap-radan toiminnan melukuormitusta voidaan hallita käyttöaikoja rajoittamalla. Lisäksi huomautetaan, että melun ohjearvoylitykset aiheutuvat trap-radan, ei skeet-radan, toiminnasta. Hakija toteaa, että melun ohjearvojen alittuessa AMPY-opas ohjeistaa, että lähtökohtaisesti toimintaa voisi harjoittaa joka päivä klo 7-22, mihin nähden Jaalan ampumaradan toiminta-ajat ovat varsin rajoitetut. Alueella on siis huomattavasti hiljaisia aikoja, jotka pienentävät melukuormitusta. Lupahakemuksessa ei myöskään ole esitetty toiminta-aikojen laajentamista radoilla, joilla ohjearvot eivät nykyään tai meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen ylity, vaikka tämä olisi AMPY-oppaan ohjeistuksen perusteella mahdollista. Kohtuuttomana pidetään, että radalle tehtävien merkittävien meluntorjuntainvestointien jälkeen nykyisiä käyttöaikoja rajoitettaisiin lisää.

Muistuttaja C: Hakija toteaa, että Jaalan ampumaradalla on radan toiminnan alusta saakka ollut kaikki nykyiset radat, joita on aina käytetty. 2010-luvulla seudun muutaman pienemmän ampumaradan sulkeminen aiheutti laukausmäärän huomattavan nousun. Hakemuksessa esitetyillä meluntorjuntatoimenpiteillä radan melukuormitus pienenee merkittävästi. Radalla ei jatkossakaan ammuta ympäri vuoden eikä toimintakaudellakaan maanantaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Todetaan myös, että vaikka laukausmäärä kasvaisi, melu on torjuntatoimenpiteiden jälkeen pienempi ja luotiaseratojen osalta melun ohjearvot eivät enää ylity. Hakijan mukaan viime vuosina laukausmäärät ovat olleet huippuvuosien jälkeen taas laskusuunnassa, mutta toiminnalle halutaan kuitenkin jättää vara uusien harrastajien mukaan tulolle sekä nykyisten käyttäjien harjoittelun turvaamiseksi. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne on lisännyt kiinnostusta ampumaratatoimintaa kohtaan maanlaajuisesti. Tuhkan käyttöä vallirakenteessa kommentoidaan siten, että tuhkaa on käytetty myös muissa kohteissa Kouvolassa, joten sen soveltuvuus on tiedossa. Lisäksi tuhkan laatua seurataan tarvittavilla näytteenotoilla. Todetaan vielä, että lupahakemuksessa on tuotu esiin se, että melun säännöllistä seurantaa ei pidetä tarpeellisena, koska laskentaan perustuva mallinnus antaa yksittäisiä mittauksia luotettavamman kuvan toiminnan melusta. Melu ei myöskään ole kertyvä suure.

  Vastine on oheismateriaalina.

  Kohta 4. Lupajaoston ratkaisu

Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto on tarkastanut Länsi-Jaalan Metsästäjät ry:n ja Jaalan Metsästysseura ry:n ympäristölupahakemuksen. Toiminnan tulee tapahtua ympäristölupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti:

Lupamääräykset

  Ampumaratatoiminta

1. Ampumaradalla on kaksi haulikkorataa (skeet ja trap), hirvi- ja luodikkorata ja pistooli-/pienoiskiväärirata. Radalla saa ampua maksimissaan noin 90 000 laukausta vuodessa. Ampumarataa saa käyttää 15.4.-15.10. välisenä aikana seuraavasti:

-          ti, ke ja to klo 9-21

-          la 9-17

-          Edellä mainituista toiminta-ajoista voi poiketa neljä (4) kertaa vuodessa esim. kilpailujen ja muiden tapahtumien vuoksi. Em. tapahtumissa toimintaa saa olla ma-su klo 8-21. Poikkeamisista ilmoitetaan toiminnanharjoittajan nettisivuilla.

-          Ampuminen on kielletty juhlapyhinä, juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina. (YSL 7 ja 52 §, NaapL 17 §)

2. Ampumaradan toiminta-ajoista ja kilpailutapahtumista sekä toiminnasta vastaavan yhteystiedot on ilmoitettava ampumarata-alueelle sijoitetuilla tauluilla, toiminnanharjoittajan internetsivuilla ja muulla tavoin, niin, että kaikki rataa käyttävät ja sen läheisyydessä asuvat ovat niistä tietoisia. Ampumarata-aluetta ympäröivään maastoon on asennettava rajamerkinnät ja toiminnasta kertovat varoitustaulut. Rajamerkinnät ja varoitustaulut on pidettävä kunnossa. (YSL 7 ja 52 §, NaapL 17 §)

Jätemateriaalien hyödyntäminen ampumaradan vallirakenteissa

3. Ampumaradan sivu- ja taustavallirakenteisiin saa sijoittaa riittävän korkeuden saavuttamisen kannalta tarpeellisen määrän pilaantumattomia maa-aineksia ja pohjatuhkaa. Tuhkan laatu on varmistettava MARA-asetuksen (VNA 843/2017) vaatimusten mukaisesti. Hyödynnettävän pohjatuhkan ominaisuuksien on täytettävä MARA-asetuksen valliin sijoitettavan peitetyn rakenteen vaatimukset. Jätetuhkaa sisältävän kerroksen paksuus saa olla enintään 6 m ja se tulee peittää vähintään 1 m kerroksella pilaantumattomia maa-aineksia. Vastaanotettujen maa-ainesten pilaantuneisuus tulee olla tutkittu ennen niiden vastaanottoa VNA 214/2007 mukaisesti. Lopullinen toteutussuunnitelma ja käytettävän tuhkan ja ylijäämämaan määrät tulee hyväksyttää Kouvolan ympäristönsuojelussa ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 13 §, VNA 843/2017, VNA 214/2007)
4. Tuhkan käsittely, välivarastointi ja rakenteeseen sijoittaminen tulee tehdä siten, että peittämätöntä tuhkapintaa ei jää avoimeksi ainakaan talvikaudeksi kunkin rakentamisjakson jälkeen. Lopullisia muotoiluja tehtäessä sekä jälkitarkkailussa tulee huolehtia siitä, ettei valleihin muodostu sadevesiä kerääviä painanteita. Pintakerroksen mahdolliset rikkoutumiset tulee korjata. (YSL 7 ja 52 §)

Melu

5. Ammunnan aiheuttama melu ei saa ylittää luotiaseratojen osalta A-painotettuna enimmäistasona impulssivakiolla määritettyä arvoa 65 dB(LAimax) lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ja 60 dB(LAimax) loma-asutukseen käytettävillä alueilla. Hirvi- ja luodikkoradoilla on pyrittävä käyttämään äänenvaimenninta. (YSL 7 ja 52 §, VNp 53/1997, NaapL 17 §)
6. Ampumaratojen ampumakatos- ja muiden rakenteiden suunnittelussa tulee huomioida melun leviämisen estäminen. C-tyypin ampumakatoksen tulee olla valmis vuoden kuluttua luvan tultua lainvoimaiseksi. Sivu- ja taustavallien korotukset tulee olla valmiit viimeistään 6 vuoden kuluttua luvan saatua lainvoiman. Rakennustyöt tulee aloittaa mahdollisimman pian ja siten, että taustavalli rakentuu ensin. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia melumittauksia tehtäväksi meluntorjuntatoimien valmistuttua. (YSL 7, 52 ja 172 §).
7. Mikäli ampumatoiminnassa tapahtuu muutoksia, on tarpeen harkita melumallinnuksen päivittämistä. (YSL 7 ja 52 §)

Maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelu

8. Haulikkoradalla tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää ns. ekokiekkoja, joiden PAH-yhdisteiden pitoisuus on tavallisia kiekkoja pienempi. (YSL 7, 16, 17 ja 52 §)

Jätteiden käsittely

9. Ampumaratatoiminnassa on noudatettava Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. Toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava lajiteltuina asianmukaiselle keräyspisteelle tai toimijalle. Jätteistä ei saa aiheutua roskaantumista eikä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Hakijan tulee huolehtia lähialueen siivoamisesta, mikäli roskaantumista ilmenee. (YSL 7, 52, 58 §, JäteL 8, 12, 13, 15, 29 ja 72 §)
10. Kuivakäymäläjäte tulee joko kompostoida kiinteistöllä tai toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan (Kymen Jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 17 §, JäteL 29 §).

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

11. Poikkeuksellisissa päästö- ja häiriötilanteissa sekä onnettomuuksissa, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on välittömästi ryhdyttävä toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi jatkossa. Lisäksi näistä tapahtumista on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaisille ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 52, 123 ja 134 §)

Yleinen ympäristönsuojelu

12. Toiminnalle on osoitettava vastaava henkilö, joka vastaa ampumaradan toiminnan ympäristönsuojelusta sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Ympäristövastaavan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 52, 62 §, JäteL 12, 13 ja 122 §)
13. Luvan haltijan tulee olla riittävästi selvillä ampumaratojen parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon uudistusten yhteydessä. (YSL 7, 52 ja 53 §, JäteL 13 §)

Tarkkailu ja raportointi

14. Ampumaradan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-          harjoitus- ja kilpailupäivät

-          laukausmäärät (myös ratakohtaisesti eriteltyinä ja eri asetyyppien osalta)

-          toiminnan muutokset

-          valleissa rakennustyön aikana käytetyt jätetuhkat ja maa-ainekset (laatu, määrä, luovuttaja)

-          jätetiedot (laatu, määrä, toimituspaikka)

-          tiedot poikkeavista tilanteista

Kaikki kirjanpitotiedot ja asiakirjat on säilytettävä kuusi (6) vuotta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta ja kirjanpidosta on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Samassa yhteenvedossa on ilmoitettava kuluvan vuoden tulevat kilpailutapahtumat. (YSL 6, 7, 8, 52, 62 ja 172 §, JäteL 12, 118, 119, 120 ja 122 §, VNA 978/2021)

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

15. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnan lopettamisesta. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä kirjallisesti Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 170 §)
16. Toiminnan lopettamisesta ja sen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka on toimitettava hyvissä ajoin ennen lopettamista hyväksyttäväksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa tulee esittää alueelle tehtävät toimenpiteet, mm. mahdollisten rakenteiden poistaminen, maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittäminen sekä suunnitellut puhdistustoimenpiteet. Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa terveydelle. (YSL 52, 62 ja 94 §)

Kohta 5. Ratkaisun perustelut

  Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 §:ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Toiminta-alue sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja kyseisellä kiinteistöllä on jo ennestään ollut vastaavaa ampumaratatoimintaa.

Lupamääräysten perustelut

Määräys 1. Hakija on ilmoittanut ampumaradan käyttöajaksi 15.4.-15.10. ja toiminta-ajoiksi tiistain, keskiviikon ja torstain klo 9-21 ja lauantain klo 9-17.

Määräys 2. Tiedotusvelvollisuus on määrätty, jotta kaikki radan käyttäjät olisivat tietoisia sallituista ampuma-ajoista ja jotta lähialueen asukkaat voivat varautua ammunnan aiheuttamaan meluun. Ampumarata-alue tulee merkitä maastoon kyltein ja kylttien kunnossapidosta tulee huolehtia, jotta maastossa liikkujat eivät tietämättään päädy rata-alueelle.

Määräys 3. Määräykset on annettu, jotta voidaan todeta, että vallirakenteissa käytettävistä materiaaleista ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lopulliset vallien rakennesuunnitelmat ja käytettävien materiaalien määrät tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäviksi ennen rakentamista, jotta voidaan varmistua siitä, että toteutettavat rakenteet vastaavat mallinnuksen lähtöoletuksia.

Määräys 4. Määrätyillä toimenpiteillä ehkäistään ympäristön pilaantuminen tuhkajätteestä sekä varmistetaan vallirakenteen säilyminen ehjänä ampumaratatoiminnassa.

Määräykset 5-7. VNp 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja asuinalueille tulee noudattaa luotiaseratojen osalta. Trap-radan melua hallitaan BAT:in mukaisesti toiminta-ajoilla siten, että ampumaradan käyttöaikojen suunnittelulla voidaan vähentää melun aiheuttamia haittavaikutuksia. Äänenvaimentimilla voidaan pienentää ympäristöön suuntautuvaa melupäästöä. Oikein toteutetuilla meluntorjuntarakenteilla saadaan lähiasutukselle kohdistuvaa meluhaittaa vähennettyä merkittävästi. Alueelle tehdyn melumallinnuksen perusteella katoksen ja vallien valmistuttua luotiaseratojen toiminnan melu ei ylitä ampumaratamelun ohjearvoja lähimmillä vakituisilla ja vapaa-ajan asunnoilla. Melumittauksia ja/tai -mallinnuksia voidaan vaatia tehtäviksi, jotta varmistutaan toiminnan aiheuttamasta melutasosta. Esim. jos toiminta muuttuu melun kannalta oleellisesti, saatetaan torjuntatoimien riittävyyttä joutua tarkastelemaan uudelleen.

Määräys 8. Ekologisten savikiekkojen haitta-ainepitoisuudet ovat pienemmät kuin muiden kiekkojen.

Määräykset 9 ja 10. Jätehuollosta on annettu määräykset asianmukaisen jätehuollon, jätteiden hyötykäyttöön ohjaamisen ja alueen siisteyden turvaamiseksi.

Määräys 11. Poikkeustilanteita varten on tarpeen antaa määräyksiä, jotta ympäristö- ja terveysvahingot voidaan rajata mahdollisimman pieniksi.

Määräykset 12 ja 13. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Tätä varten on tarpeen nimetä asiantunteva vastuuhenkilö, joka myös varmistaa viranomaisten tiedonsaannin valvontaa varten. Kaikessa toiminnassa tulee pyrkiä vähentämään haitallisia vaikutuksia mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla.

Määräys 14. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi.

Määräykset 15 ja 16. Toiminnan muutoksista on ilmoitettava mm. valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa ympäristövaikutuksista, niiden torjunnasta ja tarkkailusta myös toiminnan päätyttyä. Määräyksillä varmistetaan mm., ettei toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista eikä alueelle jää pilaantumisriskiä aiheuttavia rakenteita.

Päätöksen valmistelussa on olemassa olevien säännösten lisäksi hyödynnetty Ympäristöministeriön opasta (23/2012): "Ampumaratojen ympäristölupa" sekä ampumaratojen BAT-opasta (4/2014) "Parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja parhaat käytännöt ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnassa".

Lausuntojen ja muistutusten huomiointi

Lausunnoissa ja muistutuksissa esiin tuodut seikat on huomioitu soveltuvin osin lupamääräyksissä.

Sovelletut säädökset

  Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

  Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

  Jätelaki (646/2011)

  Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Kymen Jätelautakunnan jätehuoltomääräykset (1.1.2020)

Kohta 6. Luvan muut ehdot

  Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, on sille haettava uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 §)

Asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annettaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Kohta 7. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 199 §:n tarkoittamaa päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on esitetty, että kyseessä on olemassa oleva toiminta. Toimintaa jatkettaisiin nykyisellään, kunnes hakemuksen mukaisen toiminnan ympäristölupapäätös on lainvoimainen. YSL119 §:n mukaisen aloittamisluvan osalta vakuudeksi on esitetty 1 000 €.

Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

Hakemuksen ja lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle sellaisia haittavaikutuksia, joita ei voitaisi jälkeenpäin korjata. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittamisvakuus on määrätty kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Kohta 8. Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut määräytyvät Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 8.5.2018 § 50 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan (tullut voimaan 1.6.2018).

Lupahakemuksen käsittelymaksu

Lupahakemuksen käsittelystä peritään taksan 13) a) -kohdan (ulkona sijaitseva ampumarata) mukaisesti 4 200 €.

Taksan 14.1 kohdan mukaisesti ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen vakuuden hyväksymistä koskevan asian käsittelystä peritään lisämaksu, joka on 20 % kyseistä toimintaa koskevasta taksan 13) a) -kohdan (ulkona sijaitseva ampumarata) mukaisesta maksusta, eli 0,20 x 4 200 € = 840 €.

Ympäristöluvan käsittelymaksu on näin ollen 4 200 € + 840 € = 5 040 €.

Lisäksi hakijalta peritään kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaisina.

Käsittelymaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Hakijan tulee asettaa ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloittamisluvan vakuus ympäristön saamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Aloittamisvakuudeksi määrätään 1 000 €. Kyseinen vakuussumma on riittävä kattamaan mahdolliset muutoksenhaun aiheuttamat kustannukset. Vakuus on asetettava heti, kun päätös on annettu. Vakuus palautetaan luvan saatua lainvoiman.

Kohta 9. Päätöksestä tiedottaminen

  Lupajaosto tiedottaa päätöksestä seuraavasti:

  Päätös kirjallisena

  Hakija

Muistuttajat

  Päätös sähköpostilla

Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue

Kouvolan kaupungin terveysvalvonta

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta.

Ilmoittaminen lehdissä ja internetsivuilla

Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan Kouvolan Sanomissa.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Sanna Jattu-Mattila, puh. 020 615 7995, sanna.jattu-mattila(at)kouvola.fi

Ympäristöjohtajan ehdotus:

Teknisen lautakunnan lupajaosto päättää

1. myöntää ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan Länsi-Jaalan Metsästäjät ry:lle ja Jaalan Metsästysseura ry:lle Jaalan ampumaradan toimintaan esityksen mukaisesti.
2. myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Teknisen lautakunnan lupajaoston päätös:

Teknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi päätösehdotuksen.

____________